Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: m.myyttinen - 18.04.11 - klo:11:28
-
mitä on suorakylvö taksa tänä keväänä €/hehtaari ?
-
65€/ha+alv olen ajanut, tosin rapidille sopii ilman disciä vain kevyet maat.
-
Ja jos discit upottaa maahan, niin tuo 65 euroa/ha menee pelkkään löpöön...
-
No rapidilla tuollasella hinnalla ku ajelee nii eipä siitä paljo käteen jää ku löpöt ottaa pois näillä hinnoilla..;D Siksi Maestro ;)
-
entäs jos löpöt ja täyttö tuloo isännältä:S tairan tehrä iha ilmaseks:(
-
No rapidilla tuollasella hinnalla ku ajelee nii eipä siitä paljo käteen jää ku löpöt ottaa pois näillä hinnoilla..;D Siksi Maestro ;)
tuota kommenttia en kyllä käsitä?!?! Miten maestro on kevyempi vetää? Vaikka rapidissa on 25cm välein lannoitevantaat, niin offset taas keventää menoa tuplasti. Maestroa on tullut vedettyä useampi sata hehtaaria, ja viime keväänä kävin kaverin offset rapidia demottamassa. väittäisin että rapid vedättää vähemmän.
-
kaluston uushankintahinta miinus kolme nollaa sais olla tuntihinta. Sitten saa joklainen arvioida työsaavutuksen ja sen mukaan kappale/ ha hinnan. Valitettavasti saa kotona olla jos sen ottaa käyttöön.
-
Jos muut kylvökoneet menee paljon vähemmällä kuin Rapid niin pitää kait perustaa oma polttoöljyn myyntipiste.
Viime keväänä 7,2l/kylvetty ha sisältäen siirtoajot. Siirtoajoja tosin aika vähän.
Kulutuksen mittasin 128ha kylvöalalta keväällä.
75€/ha+alv tiskikonerapidilla laskutan.
-
45€+ alvi rapidilla laskutan.
-
45€+ alvi rapidilla laskutan.
Onko sulla jo ilimanen mainos ?
(rotestilistalla) :P
-
45€+ alvi rapidilla laskutan.
Onko sulla jo ilimanen mainos ?
(rotestilistalla) :P
punasen ristin nimen alla kylvän :P
-
Ei kateeksi käy niitä nuoria miehiä jotka haluisi elää urakoinnilla.
Vanhukset ei maksa, kun ei ymmärretä sitä etua jonka saa kiinteiden kulujen poistolla. Tästä voisi jatkaa vaikka kuinka mutta tiivistän sen samaan kysymykseen kuin ennenkin, onko maa- ja/tai metsätilan tarkoitus tuottaa vai omistaa. Kumpi on parempi isännälle?
Toiset kusee "kaverin" muroihin myymällä sellasella hinnalla jolla ei saa edes koneita kuolletettua.
Jep. Jep.
:-\
-
Ei kateeksi käy niitä nuoria miehiä jotka haluisi elää urakoinnilla.
Vanhukset ei maksa, kun ei ymmärretä sitä etua jonka saa kiinteiden kulujen poistolla. Tästä voisi jatkaa vaikka kuinka mutta tiivistän sen samaan kysymykseen kuin ennenkin, onko maa- ja/tai metsätilan tarkoitus tuottaa vai omistaa. Kumpi on parempi isännälle?
Toiset kusee "kaverin" muroihin myymällä sellasella hinnalla jolla ei saa edes koneita kuolletettua.
Jep. Jep.
:-\
Joku on joskus väittänyt että tuottaminen olisi se tarkoitus, mutta omistaminen on niin kivaa... Ja kun mulla on kerran jo noi omat koneetkin ja se uusi 3-v vanha portaaton jossa on jo 300 tuntia mittarissa, niin mä teen itte. Rapitiakin olen rasvannut jo viikon, sillä homma hoituu tehokkaasti ja oikeaan aikaan, ne nuoret urakkaklopit kun on sellaisia, ettei niistä tiedä osaako ne nyt edes kylvää sitä siementä silloin kun kuunkierrollisesti ja fengshui-aatteen muikaisestui oikea aika. Ja se tehokkuus, ne käy kumminkin nesteellä kaffeella kesken parhaan toukopäivän, mulle sentään eukko tekee kotona sapuskan ja tuo sen säännöllisesti pellonreunaan, niin ei mene siinäkään aikaa hukkaan. Tätäkin voisi jatkaa iäisyyden, mutta en nyt jaksa enempää... ;D
-
Kumpi on parempi isännälle?
Jos omistaa itse yhtä kalliin ja uuden koneen kuin urakkamies, kannattaa se harvoin. Mutta jos pärjääkin paljon halvemmilla koneilla itse täytyy urakoitsijalla olla tosi hyvä käyttöaste että tulee halvemmaksi isännälle. Näin ei aina käy.
-
Kumpi on parempi isännälle?
Jos omistaa itse yhtä kalliin ja uuden koneen kuin urakkamies, kannattaa se harvoin. Mutta jos pärjääkin paljon halvemmilla koneilla itse täytyy urakoitsijalla olla tosi hyvä käyttöaste että tulee halvemmaksi isännälle. Näin ei aina käy.
jos omistaa? Eikö urakoinnin tarkoitus ole ettei tarvitse omistaa?
-
Kumpi on parempi isännälle?
Jos omistaa itse yhtä kalliin ja uuden koneen kuin urakkamies, kannattaa se harvoin. Mutta jos pärjääkin paljon halvemmilla koneilla itse täytyy urakoitsijalla olla tosi hyvä käyttöaste että tulee halvemmaksi isännälle. Näin ei aina käy.
Varsinkin kun päätoimisella 20-40 ha viljaviljelijällä on aikaa puskea oikeastaan millä tahansa 50-luvun jälkeen tehdyllä :)
-
Kumpi on parempi isännälle?
Jos omistaa itse yhtä kalliin ja uuden koneen kuin urakkamies, kannattaa se harvoin. Mutta jos pärjääkin paljon halvemmilla koneilla itse täytyy urakoitsijalla olla tosi hyvä käyttöaste että tulee halvemmaksi isännälle. Näin ei aina käy.
Varsinkin kun päätoimisella 20-40 ha viljaviljelijällä on aikaa puskea oikeastaan millä tahansa 50-luvun jälkeen tehdyllä :)
Joo, niin on, mutta eihän se ole tehokasta ja kaunista. Ei ehdi istumaan ääs-marketin kaffeepöydässä riittävästi...
-
Kumpi on parempi isännälle?
Jos omistaa itse yhtä kalliin ja uuden koneen kuin urakkamies, kannattaa se harvoin. Mutta jos pärjääkin paljon halvemmilla koneilla itse täytyy urakoitsijalla olla tosi hyvä käyttöaste että tulee halvemmaksi isännälle. Näin ei aina käy.
Varsinkin kun päätoimisella 20-40 ha viljaviljelijällä on aikaa puskea oikeastaan millä tahansa 50-luvun jälkeen tehdyllä :)
Joo, niin on, mutta eihän se ole tehokasta ja kaunista. Ei ehdi istumaan ääs-marketin kaffeepöydässä riittävästi...
Etenkin on tärkeää, että se huima 40ha rehuala on korjattu talteen OMILLA vehkeillä kahdessa päivässä. ;D
-
Jos tälle jossittelulinjalle lähetään, niin kai se olis helpointa myydä koko pjaska aina pois ja lähteä kunnon töihin? ;D
Kaikki ulkoistettava ja urakoitsijalle niin paljon tekoa, kun mahdollista. Onko Suomessa jo niin laajalle levinnyt koneasematoiminta, että kerkeäisi joka torppaan tekemään hommat ajallaan? Tietty jos ei oo väliä, että puiko lumen sisältä tai ajaako paskaa nurmelle kaatosateella, niin sittenhän asia on bueno. ;D
*Tositäppäri ja omilla koneilla tekevä*
-
Jos tälle jossittelulinjalle lähetään, niin kai se olis helpointa myydä koko pjaska aina pois ja lähteä kunnon töihin? ;D
Kaikki ulkoistettava ja urakoitsijalle niin paljon tekoa, kun mahdollista. Onko Suomessa jo niin laajalle levinnyt koneasematoiminta, että kerkeäisi joka torppaan tekemään hommat ajallaan? Tietty jos ei oo väliä, että puiko lumen sisältä tai ajaako paskaa nurmelle kaatosateella, niin sittenhän asia on bueno. ;D
*Tositäppäri ja omilla koneilla tekevä*
Ei myydä tartte.
Mutta paljon enemmän vois olla yhteisomistuskoneita.
Piennarmurskain, kalkkikärry, ruisku, apulannanlevitin, kusikärry ja pumppu, klapikone, puimuri, lautasmuokkain, jyrä, pieni noukkari/paalain ja niittomurskain jne......
Noi nyt semmosia helpoimmasta päästä hankittavia, kun puhutaan pienien tilojen yhteistyöstä.
Sitten kun ostaa kahteen, kolmeen tai kymmeneen osaan konetta voi oikeasti ostaa sen kunnollisen koneen kun hinta ei ole se suurin kriteeri.
-
Jos tälle jossittelulinjalle lähetään, niin kai se olis helpointa myydä koko pjaska aina pois ja lähteä kunnon töihin? ;D
Kaikki ulkoistettava ja urakoitsijalle niin paljon tekoa, kun mahdollista. Onko Suomessa jo niin laajalle levinnyt koneasematoiminta, että kerkeäisi joka torppaan tekemään hommat ajallaan? Tietty jos ei oo väliä, että puiko lumen sisältä tai ajaako paskaa nurmelle kaatosateella, niin sittenhän asia on bueno. ;D
*Tositäppäri ja omilla koneilla tekevä*
Ei myydä tartte.
Mutta paljon enemmän vois olla yhteisomistuskoneita.
Piennarmurskain, kalkkikärry, ruisku, apulannanlevitin, kusikärry ja pumppu, klapikone, puimuri, lautasmuokkain, jyrä, pieni noukkari/paalain ja niittomurskain jne......
Noi nyt semmosia helpoimmasta päästä hankittavia, kun puhutaan pienien tilojen yhteistyöstä.
Sitten kun ostaa kahteen, kolmeen tai kymmeneen osaan konetta voi oikeasti ostaa sen kunnollisen koneen kun hinta ei ole se suurin kriteeri.
Mieluummin urakkamies puimaan kuin yhteinen puimuri. Kyllä yksi ammattitaitoinen kuski on parempi kuin kolme puolitaitoista.
-
Yhteisomistus ei ratkaise mitään, mutta yhteistyöllä saakin jo paljon aikaan. Miksi jokaisen pitäisi itse ajaa sitä yhteistä puimuria omilla pelloillaan?
-
No nyt ollaan sitten sillä osa-alueella, joka on olennainen ja varmasti toimivampi ratkaisu koko Suomenkin mittakaavaa miettien. Tässä on juurikin paskavaunun + multurin hankinta mielessä ja naapurin isännän kanssa yks ilta vaihdettiin ajatuksia ja todettiin, että sillä ei ole päivän päälle samaan aikaan ajoa, joten voisi ihan hyvin hankkia kimpassa. Kaikki koneet eivät kuitenkaan samaan kategoriaan putoa, ikävä kyllä. Tietty esim. rehunkorjuuseen hankittava kalusto voidaan hankkia yhdessä, mutta korjuu sattuu monella samaan aikaan, eikä sellaista pelivaraa ole? Vai onko arvon kolleegat eri mieltä?
Mitkä koneet olisi teistä parasta hankkia yhteisomistukseen/ käyttää urakoitsijaa, jos pitäisi valita 3 tärkeintä/sopivinta työvaihetta?
-
Lähtökohtaisesti karjatilalla ja viljatilalla sesongit ei mene yhteen, joten yhteistyö voisi toimia hyvin. Yhteisomistuksessa voisi olla ainakin isompi traktori ja peräkärryt, lisäksi viljatila voisi tehdä omien hommiensa lisäksi karjatilan peltoviljelytyöt ja tarvittaessa vuokrata traktorin rehusesongiksi kuljettajalla tai ilman. Karjatila puolestaan hoitaisi ainakin mahdolliset lannoitteen pintalevitykset. Taksat sovitaan keskenään, sen minkä bisneksessä häviää, saavutettuina säästöinä voittaa. Eli, molempien pitää hinnoitella työnsä samoilla perusteilla, jos toinen siällyttää hintoihinsa naapuriapua ja toinen vetää hinnat tappiin ja kuorii kermat, niin yhteistyö ei tule toimimaan. Yksi harkittava asia olisi vielä työvoiman vuokraaminen tarvittaessa toiselle, etenkin jos on ulkopuolisia työntekijöitä käytössä.
-
Tottapa turiset superbfrogi. Tuotahan pitää alkaa kokeilemaan ihan! ;D
-
Itse meinasin ajaa 55+alv/ha. räpitillä,pelkällä ladalla.
Täälläpäin muutenkin tuo suoraan kylväminen vähäistä.
-
Huomattavaa on myös tässä markkinataloudessa, kun kaikkea ei omista itse, ei myöskään pääomaa ole sidottu niin paljon.
Silloin yleisesti ottaen rahoitus ja sen hinta on parempi ja voi vapaammin tehdä niitä "älyvapaampia" investointeja.
-
jos on vaikka 100000 euron kone,vaikka kaivinkone niin kuinkka paljon on pääomakulut vuodessa?.
-
Mutta paljon enemmän vois olla yhteisomistuskoneita.
Piennarmurskain, kalkkikärry, ruisku, apulannanlevitin, kusikärry ja pumppu, klapikone, puimuri, lautasmuokkain, jyrä, pieni noukkari/paalain ja niittomurskain jne......
Sitten kun ostaa kahteen, kolmeen tai kymmeneen osaan konetta voi oikeasti ostaa sen kunnollisen koneen kun hinta ei ole se suurin kriteeri.
Paljon parempi systeemi on kun yksi ostaa kunnollisen murskaimen, toinen kalkkikärryn, kolmas ruiskun jne ja ajaa itse sen koneensa kanssa. Jotenkin vaan so*****na että noita sitten urakoidaan ristiin eikä lähdetä turhan vuoksi sooloilemaan.
Käytännössä ihan sama lopputulos että voidaan ostaa yksi kunnon kone kymmenen kehnon sijasta.
-
Siinä on se ***** vitsi että kun yksi investoi sen kalleimman vehkeen siinä uskossa että 5-7 jantteria ostaa palveluna, sitten eivät ostakkaan (esim ostaakin kalkin levitettynä kun sattui saamaan hyvän tarjouksen) niin on vähän vitusti pääomaa jumissa jollakin sankareista.
Kimppakoneen kun joku jättää käyttämättä yhdellää kaudella niin siinäpä jättää.
Eli ei ole sama asia.
-
Jos tälle jossittelulinjalle lähetään, niin kai se olis helpointa myydä koko pjaska aina pois ja lähteä kunnon töihin? ;D
Kaikki ulkoistettava ja urakoitsijalle niin paljon tekoa, kun mahdollista. Onko Suomessa jo niin laajalle levinnyt koneasematoiminta, että kerkeäisi joka torppaan tekemään hommat ajallaan? Tietty jos ei oo väliä, että puiko lumen sisältä tai ajaako paskaa nurmelle kaatosateella, niin sittenhän asia on bueno. ;D
*Tositäppäri ja omilla koneilla tekevä*
Ei myydä tartte.
Mutta paljon enemmän vois olla yhteisomistuskoneita.
Piennarmurskain, kalkkikärry, ruisku, apulannanlevitin, kusikärry ja pumppu, klapikone, puimuri, lautasmuokkain, jyrä, pieni noukkari/paalain ja niittomurskain jne......
Noi nyt semmosia helpoimmasta päästä hankittavia, kun puhutaan pienien tilojen yhteistyöstä.
Sitten kun ostaa kahteen, kolmeen tai kymmeneen osaan konetta voi oikeasti ostaa sen kunnollisen koneen kun hinta ei ole se suurin kriteeri.
Heh, yllä oleva lista kuin omalta kohdalta :) yhteisiä kalkkikärry, imupainevaunu,klapikone, jyrä ja muita koneita. Puimurilla ja ruiskulla urakoin, lautasmuokkainta saan vuokralle/lainaan tarpeen vaatiessa ja piennarmurskaimelle ei tarvetta kun voi hoitaa niittokoneellakin/urakoitsija murskaimella.
Silti tuntuu että yhteistyötä varaa kasvattaa, sopivat yhteistyökumppanit vain puuttuu. Vaihtotyö olisi kova sana, kylvöaikaan sopivaa kalustoa liikkeelle ristiin ja kaikki hyötyisi. Tarttee taas keväällä katella tarviiko äestäjää, paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
-
tällä hetkellä urakoin:
-kylvöä
-niittoa / niittomurskausta
-paalausta
-puintia
-traktoritöitä
Ostamme:
-viljan kuivauksen
-lietteen levityksen
-karhotuksen
yhteistyössä:
-ruiskutus (minun ruuta, naapurin traktori kuskeineen)
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
Asenneongelma.
Vanha isäntä opettanut aikanaan että vehkeet on hyvä olla ittellä jos ei satu kesään kuin yksi poutapäivä.
Ne porukat onkin hyvä mitoittaa siten että kapasiteetti säilyy, ei kukaan halua niitä ongelmia joita esim. ylimyydyt urakoitsijat aiheuttaa.
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
Asenneongelma.
Vanha isäntä opettanut aikanaan että vehkeet on hyvä olla ittellä jos ei satu kesään kuin yksi poutapäivä.
Ne porukat onkin hyvä mitoittaa siten että kapasiteetti säilyy, ei kukaan halua niitä ongelmia joita esim. ylimyydyt urakoitsijat aiheuttaa.
Vaatii vain hitonmoisia koneita että hommat hoituu ajallaan, lähinnä niitä vetureita.
Alkaa olla vanhalle nostolaiteäkeelle toistasataa hehtaaria keväässä kova pala, pariin kertaan äestäen ja samalla kiviä/kantoja keräillen...JOS pellot olisi vaikkapa parin kilometrin säteellä talouskeskukseta, nakki helppo mutta etäisyydet tuottaa kummasti kapasiteettiongelmaa. Vaikkapa parikymmentä hehtaaria pois jostakin välistä urakoitsijalla ajattaen, ei maksa paljoa mutta helpottaa äestäjää/logistiikkaa kummasti sopivassa välissä.
Ainahan ennen kevättöitä tuntuu kuinka ehtii, mutta aina on ehtinyt kylvämään ennen ensimmäisiä ruiskutuksia :) Kevät keväältä helpottuu kun lohkot paranee, vaikka pinta-ala kasvaisikin. Koneet säilyy samoina vanhoina, äeskin väkevien ostoiässä :) Kaverit tosin meinaa ettei mulla oo äestä ollenkaan ;D
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
Asenneongelma.
Vanha isäntä opettanut aikanaan että vehkeet on hyvä olla ittellä jos ei satu kesään kuin yksi poutapäivä.
Ne porukat onkin hyvä mitoittaa siten että kapasiteetti säilyy, ei kukaan halua niitä ongelmia joita esim. ylimyydyt urakoitsijat aiheuttaa.
Vaatii vain hitonmoisia koneita että hommat hoituu ajallaan, lähinnä niitä vetureita.
Alkaa olla vanhalle nostolaiteäkeelle toistasataa hehtaaria keväässä kova pala, pariin kertaan äestäen ja samalla kiviä/kantoja keräillen...JOS pellot olisi vaikkapa parin kilometrin säteellä talouskeskukseta, nakki helppo mutta etäisyydet tuottaa kummasti kapasiteettiongelmaa. Vaikkapa parikymmentä hehtaaria pois jostakin välistä urakoitsijalla ajattaen, ei maksa paljoa mutta helpottaa äestäjää/logistiikkaa kummasti sopivassa välissä.
Ainahan ennen kevättöitä tuntuu kuinka ehtii, mutta aina on ehtinyt kylvämään ennen ensimmäisiä ruiskutuksia :) Kevät keväältä helpottuu kun lohkot paranee, vaikka pinta-ala kasvaisikin. Koneet säilyy samoina vanhoina, äeskin väkevien ostoiässä :) Kaverit tosin meinaa ettei mulla oo äestä ollenkaan ;D
No, en tarkoita sillä mitoittamisella "Notta moomma maharottomia" mitoistusta vaan pääpiirteissään semmoista maltillisempaa, kahden, kolmen 30-40ha tilan (tietyt, ei kaikkea) peltohommat yhdistävää juttua. Silloin voidaan hankkia vielä kohtuukokoisia koneita ja veturienkaan ei tarvi olla 120hp suurempia, poikkeus noukkari ja ehkä paalain.
Tällöin kokemusperäisesti voidaan todeta että hyvä siitä tulee.
Suurimmat syyt kimppakoneiden hankkimatta jättämiseen on lähinnä henkilön korvien välissä eikä perusteita haeta sieltä mistä pitäisi, eli laskimen näytöltä ja viivan alla. ::)
-
Suurimmat syyt kimppakoneiden hankkimatta jättämiseen on lähinnä henkilön korvien välissä eikä perusteita haeta sieltä mistä pitäisi, eli laskimen näytöltä ja viivan alla. ::)
Tumput ylös tälle kommentille
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
Asenneongelma.
Vanha isäntä opettanut aikanaan että vehkeet on hyvä olla ittellä jos ei satu kesään kuin yksi poutapäivä.
Ne porukat onkin hyvä mitoittaa siten että kapasiteetti säilyy, ei kukaan halua niitä ongelmia joita esim. ylimyydyt urakoitsijat aiheuttaa.
Vaatii vain hitonmoisia koneita että hommat hoituu ajallaan, lähinnä niitä vetureita.
Alkaa olla vanhalle nostolaiteäkeelle toistasataa hehtaaria keväässä kova pala,
Jaa on vai? Moommalandiassa kyl näyttää näitä työnsankareita vaan piisaavan. Veturit kun kerrostaloja ja äkeet kun postiluukkuja.
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
Asenneongelma.
Vanha isäntä opettanut aikanaan että vehkeet on hyvä olla ittellä jos ei satu kesään kuin yksi poutapäivä.
Ne porukat onkin hyvä mitoittaa siten että kapasiteetti säilyy, ei kukaan halua niitä ongelmia joita esim. ylimyydyt urakoitsijat aiheuttaa.
Vaatii vain hitonmoisia koneita että hommat hoituu ajallaan, lähinnä niitä vetureita.
Alkaa olla vanhalle nostolaiteäkeelle toistasataa hehtaaria keväässä kova pala,
Jaa on vai? Moommalandiassa kyl näyttää näitä työnsankareita vaan piisaavan. Veturit kun kerrostaloja ja äkeet kun postiluukkuja.
Juuri näin :D
-
Suurimmat syyt kimppakoneiden hankkimatta jättämiseen on lähinnä henkilön korvien välissä eikä perusteita haeta sieltä mistä pitäisi, eli laskimen näytöltä ja viivan alla. ::)
Tumput ylös tälle kommentille
Niinpä..... ;)
Pikku tipsinä voin sanoa että kun hommaa kimppakoneiksi kohtuukokoisia hinattavia kamppeita, on niitä miellyttävää heittää veturista toiseen eikä tule kokovaatimuksia nostolaitteelle jne. (ruisku, lannoitin, lautasmuokkain).
Kuka hitto muuten tarvii oman klapikoneen nykyaikana? ;)
Kun laskee kaikki ne koneet mitä voi jakaa vaikka kahdella tai kolmelle (normaalille) tilalle ja kertoo niistä syntyneen summan 66%, paljonko on tulos?
Uusi kippikärry?
Uusi tukkikärry ja kuormain?
Vai menikö vielä paremmin? :o
Esim. 50% tai 66% puimurista, kusi/rehu vehkeistä, ruiskusta ja levittimestä on aika iso summa rahaa.
Eikä kaikkien koneiden tarvi olla samassa "ringissä", voihan niitä porukoita olla useampiakin. Kaikki ei kaikkeen innostu ja toisesta sun ideat voi olla tosikin hyviä. :D
Maamieskoulussa pitäis opettaa enemmän liiketaloutta. ::)
-
Suurimmat syyt kimppakoneiden hankkimatta jättämiseen on lähinnä henkilön korvien välissä eikä perusteita haeta sieltä mistä pitäisi, eli laskimen näytöltä ja viivan alla. ::)
[/quote]
Juurikin näin! Moniko tositäppäri myöntää laskeneensa perusteellisesti satojentuhansien rehukoneiden vaikutuksen rehuyksikkön hintaan?
-
No, en tarkoita sillä mitoittamisella "Notta moomma maharottomia" mitoistusta vaan pääpiirteissään semmoista maltillisempaa, kahden, kolmen 30-40ha tilan (tietyt, ei kaikkea) peltohommat yhdistävää juttua. Silloin voidaan hankkia vielä kohtuukokoisia koneita ja veturienkaan ei tarvi olla 120hp suurempia, poikkeus noukkari ja ehkä paalain.
Tällöin kokemusperäisesti voidaan todeta että hyvä siitä tulee.
Suurimmat syyt kimppakoneiden hankkimatta jättämiseen on lähinnä henkilön korvien välissä eikä perusteita haeta sieltä mistä pitäisi, eli laskimen näytöltä ja viivan alla. ::)
Niin, no mulla oli taas pointtina omakohtaisia ajatelmia. Omakin pinta-ala menee yli tuon sun "haarukan", kaverin pinta-alalla lisättynä kylvöala lähentelee 250 hehtaaria keväässä+ nurmet. Ei vaan mee millään pikkukoneilla, vaatii tehoa että ehtii ja silloin tehosta joutuu yleensä maksamaan liikaa ts. vetokoneet kummalakin yhteistyötilalla omiin tarpeisiin liian suuria. Urakoitsija kaveriksi molemmille, tasaamaan pahinta ruuhkaa, väitän että 100-200 ha:n kylvöaloilla järkevin ratkaisu. Pärjää sillä vanhalla ja pienemmällä kalustolla, eikä ole urakoitsijan armoilla ts. voi järjestellä töitä ja homma kuitenkin kokoajan etenee.
Pahaa puhetta, näin itse urakoitsijana,mutta mä en ahdehdikaan liikaa töitä :) Kai ;D
Korvien välistä nämä hommat tosiaan useimmin kiinni, täällon oltu niin köyhiä aikojen saatossa että yhteistyökuviot jo vanha juttu :)
Tarttis vaan lisää kehitellä, äestäminen ainoa työ mitä harvemmin tarjotaan tai ostetaan, vaikka kysyntää olisi varmasti. Kuitenkaan ei eroa esim.kyntämisestä tai kylvämisestä, joita kuitenkin urakoidaan yleisesti.
Sellanen tuli mieleen, että taitaa olla juuri nuo 30-50ha:n tilat niitä "itsellisempiä", siitä alaspäin ja reilusti ylöspäin, niin ymmärretään yhteistyön merkitys ::)
-
Uusi kippikärry?
Onko jossakin joku kylä, missä kärryt ei kierrä puintiaikaan siellä missä niitä tarvitaan? Kaikki omistaa kärryjä mutta tarpeen vaatiessa kalustoa voi olla paljonkin käytössä :)
-
Voi olla että kaikilla ei ole omaa kuivuria niin tarvii hieman välivarastointi-tilaa..... ;D
Pointti oli juurikin se että mitä etua tämmöinen yhteistyö tuo. Onhan se kierrätyskärrykin joskus investoitava...... ;)
-
Suurimmat syyt kimppakoneiden hankkimatta jättämiseen on lähinnä henkilön korvien välissä eikä perusteita haeta sieltä mistä pitäisi, eli laskimen näytöltä ja viivan alla. ::)
Juurikin näin! Moniko tositäppäri myöntää laskeneensa perusteellisesti satojentuhansien rehukoneiden vaikutuksen rehuyksikkön hintaan?
[/quote]
täppäreistä mää en mittää tiä, mutta pakko niitä kustannuksia on laskea.
-
paha vain kun koneille tarvetta samaan aikaan kaikkien pelloilla....
Tässä on taas yksi henkilökemiaongelma, jos joku vaatii että hänen pellolleen on tultava just ajallaan eikä jousta, niin homma ei toimi. Jäärä ostakoon omat romunsa ja täpinöiköön yksin. :o
Asenneongelma.
Vanha isäntä opettanut aikanaan että vehkeet on hyvä olla ittellä jos ei satu kesään kuin yksi poutapäivä.
Ne porukat onkin hyvä mitoittaa siten että kapasiteetti säilyy, ei kukaan halua niitä ongelmia joita esim. ylimyydyt urakoitsijat aiheuttaa.
Vaatii vain hitonmoisia koneita että hommat hoituu ajallaan, lähinnä niitä vetureita.
Alkaa olla vanhalle nostolaiteäkeelle toistasataa hehtaaria keväässä kova pala,
Jaa on vai? Moommalandiassa kyl näyttää näitä työnsankareita vaan piisaavan. Veturit kun kerrostaloja ja äkeet kun postiluukkuja.
Yhä edelleen:Isoki hevonen voi viedä terveisiä,mutta laitas poni vetään kivirekee :o
Ennemmin urakoija kun yhteiskone. 8)
-
Lähtökohtaisesti karjatilalla ja viljatilalla sesongit ei mene yhteen, joten yhteistyö voisi toimia hyvin. Yhteisomistuksessa voisi olla ainakin isompi traktori ja peräkärryt, lisäksi viljatila voisi tehdä omien hommiensa lisäksi karjatilan peltoviljelytyöt ja tarvittaessa vuokrata traktorin rehusesongiksi kuljettajalla tai ilman. Karjatila puolestaan hoitaisi ainakin mahdolliset lannoitteen pintalevitykset. Taksat sovitaan keskenään, sen minkä bisneksessä häviää, saavutettuina säästöinä voittaa. Eli, molempien pitää hinnoitella työnsä samoilla perusteilla, jos toinen siällyttää hintoihinsa naapuriapua ja toinen vetää hinnat tappiin ja kuorii kermat, niin yhteistyö ei tule toimimaan. Yksi harkittava asia olisi vielä työvoiman vuokraaminen tarvittaessa toiselle, etenkin jos on ulkopuolisia työntekijöitä käytössä.
Toissa yönä juuri mietin tuota kuviota tuolla tien päällä, kuinka saisi tuon toimimaan ettei joku vedä välistä.
Mites arvon raati olis tälläisestä kuviosta. yhteiskoneita käyttävät pistäisivät yhtiön pystyyn josta jokainen vuokraa koneen. Näin voi ajaa rahtia tai omaa koska koneesta saatava tulo menee yhtiön tilille. Tililtä hoidetaan koneen remontit ym. muut kulut. Silloin se maksaa joka käyttää.
Huonona puolena on se että yhtiöön muodostuvasta tulosta joutuu maksamaan verot.
-
Eikös tuolle ole nimikin: maamiesseura. ???
-
Ei pohjammaalla mihinkään pienviljelijäyhdistykseen voi liittyä. ;D
-
Eikös tuolle ole nimikin: maamiesseura. ???
Ei pohjammaalla mihinkään pienviljelijäyhdistykseen voi liittyä. ;D
Ai niin joo, moommakansalla kaikki on toisin. ;D
-
väittäisin että syyt yhteiskone -kuvioiden epäonnistumiseen tai toteutumattomuuteen 99,9% on kiinni henkilöissä... :(
jos kuvio halutaan saada toimimaan se saadaan mitoittamalla koneketjut oikein ja alistumalla siihen että joku tai jotkut organisoi työt tehokkaiksi... myös vuorotyön pitäs olla viljelijällä mahdollista...
mut ei "minä eka ja muut sitten" asenne on se tärkein ei muu... >:( >:(
varsinkin maitomiehillä tuntuu raha riittävän tämän asenteen ylläpitoon :P
-
Eikös tuolle ole nimikin: maamiesseura. ???
Ei pohjammaalla mihinkään pienviljelijäyhdistykseen voi liittyä. ;D
Ai niin joo, moommakansalla kaikki on toisin. ;D
Muuten maamiesseurat ja pienviljelijäyhdistykset ovat hieno idea. Täällä päin melkein joka kylällä oma (koneiden hakumatkat lyhyet). Kaikkea löytyy puimurit, lautasmuokkaimet, klapikoneet, kesantomurskaimet... Kone vuokrahinnat ovat erittäin edullisia, kuitenkin sellaiset, että kuolettaa itsensä ja remontit saadaan tehtyä. Veroja ei mene.
-
Eikös tuolle ole nimikin: maamiesseura. ???
[/quote]
Ei pohjammaalla mihinkään pienviljelijäyhdistykseen voi liittyä. ;D
[/quote]
Ai niin joo, moommakansalla kaikki on toisin. ;D
[/quote]
Kyllä vain on toimiviakin mmssiä
http://www.anvianet.fi/mms/
-
Heh. kyllä maamies-seura tuttu on ;D. En tarkoittanut koko kylän yhteistä. klapisirkkeli ynnä muita pikku härpäkkeitä. Eipä tosin noita pikkutiloja paljonkaan liene enää ;D ;D
Vaan isompia hankintoja ISOJA traktoreita, lietevaunuja ynnä muuta kalliimman luokan hankintoja 2-5 osakkaan yhtiöön. Tähän on mahdollista vaikka palkata työntekijä joka kulkee jokaisen osakkaan hommissa tarpeen vaatiessa tai ajaa yhtiön koneita.
samaa mieltä mitä mikko9b kirjoitti.
Työn organisointi on kaiken aa ja oo ja hyvä sosiaalinen kanssa käyminen.
-
Lähtökohtaisesti karjatilalla ja viljatilalla sesongit ei mene yhteen, joten yhteistyö voisi toimia hyvin. Yhteisomistuksessa voisi olla ainakin isompi traktori ja peräkärryt, lisäksi viljatila voisi tehdä omien hommiensa lisäksi karjatilan peltoviljelytyöt ja tarvittaessa vuokrata traktorin rehusesongiksi kuljettajalla tai ilman. Karjatila puole
Toissa yönä juuri mietin tuota kuviota tuolla tien päällä, kuinka saisi tuon toimimaan ettei joku vedä välistä.
Mites arvon raati olis tälläisestä kuviosta. yhteiskoneita käyttävät pistäisivät yhtiön pystyyn josta jokainen vuokraa koneen. Näin voi ajaa rahtia tai omaa koska koneesta saatava tulo menee yhtiön tilille. Tililtä hoidetaan koneen remontit ym. muut kulut. Silloin se maksaa joka käyttää.
Huonona puolena on se että yhtiöön muodostuvasta tulosta joutuu maksamaan verot.
Ei kyllä ole välttämättä pakko perustaa edes yhtiötä kyseiseen hommaan . Koneet voi ostaa kimpassa ja joku vastaa siitä , että koneet menee töihin ajallaan sinne minne on pyydetty , huoltaa ja korjaa ne ,laskuttaa kaikilta kaikki työt mitä on tehty . Loppuvuodesta tehdään yhteenveto mitä koneilla on tehty ja paljonko tienattu , jos viivan alle jää plussaa se jaetaan sen mukaan kuinka suuren osan omistaa koneista . Tottakai se/ne jotka hoitaa huollot , korjaukset , laskutukset yms. laskuttaa päältä omat työnsä . Porukkaan voidaan ottaa myös töihin tarvittaessa ulkopuolisia ( koneita , kuskeja ) ,niille maksetaan se mitä ne laskuttaa . Suhteellisen yksinkertaista toimintaa , kun unohtaa sen tyypillisen MEILLÄ PITÄÄ TEHDÄ TUOREREHU 15.06.2011 KLO 7.00-23.00 . Loppuviimeksi se on ihan yks lysti tehdäänkö se rehu tämän viikon lopussa vai ensi viikon lopussa , jos sen pystyy tekemään huomattavasti halvemmalla . Sama pätee muihin töihin ei pelkästään rehun tekoon .
Onnistuu ainakin pohjanmaalla . Muusta Suomesta en tiedä .
Nimim. Kokemusta on
-
Itte kyllä vastustan yhteiskoneita. Ehkä jotain yksinklertaisia betonimyllyjä voi olla mutta isot ja tekniset koneet on kyllä aika haastavat ja vaatii omistajilta hyvää yhteishenkeä.
Itte olen suunniotellu ja joskus kirjottanutkin organisaatiosta jonka perusajatuksena olisi jakaa töitä. Kaikki perustuisi vaihtotyöhön eli yhdellä kaverilla ei olis esimerkiksi kuin raktori, kärry, äes ja vaikka tukkikärry. Tämä järjestelmä hoitais ajoa lähes koko vuodelle töitä ja muut työt tulisi sitten hoitoon muitten osakkaiden kalustolla. Organisaatio käsittelisi lähes kaikki mahdolliset hommat rakentamisesta metsätalouden kautta maanviljelyyn ja ajatulsena olisi että rahaa ei liikuteltaisi vaan säästö perustuisi pienempiin säilytys huolto ja valmisteleviin töihin. Lisäksi ei kaikilla tarvitsisi olla koko kone arsenaalia. Lisäksi ei kenenkään tarvitse miettiä kuka on rikkonut ja kenelle huollot kuuluu.
-
Itte kyllä vastustan yhteiskoneita. Ehkä jotain yksinklertaisia betonimyllyjä voi olla mutta isot ja tekniset koneet on kyllä aika haastavat ja vaatii omistajilta hyvää yhteishenkeä.
Itte olen suunniotellu ja joskus kirjottanutkin organisaatiosta jonka perusajatuksena olisi jakaa töitä. Kaikki perustuisi vaihtotyöhön eli yhdellä kaverilla ei olis esimerkiksi kuin raktori, kärry, äes ja vaikka tukkikärry. Tämä järjestelmä hoitais ajoa lähes koko vuodelle töitä ja muut työt tulisi sitten hoitoon muitten osakkaiden kalustolla. Organisaatio käsittelisi lähes kaikki mahdolliset hommat rakentamisesta metsätalouden kautta maanviljelyyn ja ajatulsena olisi että rahaa ei liikuteltaisi vaan säästö perustuisi pienempiin säilytys huolto ja valmisteleviin töihin. Lisäksi ei kaikilla tarvitsisi olla koko kone arsenaalia. Lisäksi ei kenenkään tarvitse miettiä kuka on rikkonut ja kenelle huollot kuuluu.
Joo niinkin. Yhteiskoneilla pitääkin olla so*****na huoltoon yms. joku tietty kuten tuossa edellä kirjoitin , silloin se toimii suhtkoht hyvin . Meilläkin koneita ajaa tietyt henkilöt (joitakin ei päästetä mielellään ollenkaan ajamaan) , näin se homma pysyy hanskassa .
Toisaalta on meilläkin omia koneitakin ja niillä tehdään töitä ristiin toisillemme . Me kylläkin myös laskutamme kaikki työt . Näin homma pysyy paremmin koossa kun jokainen saa omasta työstään rahansa . Tuota vaihtotyötäkin tuli kokeiltua . Mukava ajatus sinänsä , mutta siinä ottaa joku aina turpiinsa , enemmän tai vähemmän . Siinä kun ruvetaan miettimään mitä kukin on tehnyt , tullaan aina siihen , että eiköhän nää meidän työt mene nyt tasan vaikka kuppi olis kuinka kallellaan . Rahan käyttö joka kohdassa on se yksinkertaisin tapa jakaa kurjuutta .
-
Tossa mun ajatuksessa olisi ihan oma organisaatio joka järjestelis työt. (yksi henkilö) Homma toimisi niin että kaikille töille sovittaisi hinta eli joku euro/ ha tai tunti jne. Sitten kaikki osakkaat ilmoittais mitä on valmis tekemään ja kullakin osakkaalla ei saisi olla kuin vaikka kolme työtä ja niiden sesongit ei saisi osua kohdalle. Sitten ilmoitettaisi tälle organisaattorille tarpeita ja hän hoitais tekijät paikalle. Raha ei liikkuis kun paperilla eli kaikki ilmoittais vaan tehdyn määrän jolloin jokaiselle karttuis +/- tiliä ja vaikka kahden vuoden tasausjaksolla pitäisi saada tili nollattua ja varsinkaan ei saisi olla saatavia eli itse on pitänyt käyttää palvelua tarpeeksi. Kun organisaatioon kuuluis tarpeeksi tekijöitä aina rakennus/metsä/pelto ja karjapuolelta niin kellään ei pitäisi olla mitään syytä että ei ole käyttänyt vastapalvelua. Tämä organisaatio voisi vaatia hyvin korkeaa tasoa kalustolta koska se olisi täysin urakointia vastaavassa käytössä ja sen toimintavarmuus pitäisi olla sillä tasolla. Samoiten voisi olla joku vuosiluku jota uudempaa koko kalusto olisi.
Itselle voisin vaikka ajatella että itse tekisin kivenkeruuta, paalainkäärintää ja lumitöitä aina yhden raktorin verran ja sitten vastapalveluksena mulle tehtäis muut peltotyöt, rakennusten korjaus ja huoltotyöt, metsätyöt paperityöt jne. Itte selviäisin suhteellisen pienin investoinnein ja saisin asianmukaisen kaluston ja osaavan tekijän joka työlle.
Netissä vaan olisi sivut mistä salasanalla saisi katsottua oman "tilin" tilanne ja kaikki työt jotka ovat siihen vaikuttaneet.
Tällaselle koneelle olisi helppo ottaa renkikin töihin kun tietäis että töitä riittäis ympäri vuoden.
-
45€+ alvi rapidilla laskutan.
Olis 48 ha kylvämistä läntisellä uudellamaalla jos kiinnostaa
-
Köyhän laittamassa mms-linkissä on Timpallekin kadehdittava broiskutila(osastolla Linkkejä ja siellä ilmakuvia).
-
Köyhän laittamassa mms-linkissä on Timpallekin kadehdittava broiskutila(osastolla Linkkejä ja siellä ilmakuvia).
Menikös tipumäärä jo yli 200 000?
-
Köyhän laittamassa mms-linkissä on Timpallekin kadehdittava broiskutila(osastolla Linkkejä ja siellä ilmakuvia).
Menikös tipumäärä jo yli 200 000?
Kummalla ? Isällä vai poijalla
-
Joo niinkin. Yhteiskoneilla pitääkin olla so*****na huoltoon yms. joku tietty kuten tuossa edellä kirjoitin , silloin se toimii suhtkoht hyvin . Meilläkin koneita ajaa tietyt henkilöt (joitakin ei päästetä mielellään ollenkaan ajamaan) , näin se homma pysyy hanskassa .
Toisaalta on meilläkin omia koneitakin ja niillä tehdään töitä ristiin toisillemme . Me kylläkin myös laskutamme kaikki työt . Näin homma pysyy paremmin koossa kun jokainen saa omasta työstään rahansa . Tuota vaihtotyötäkin tuli kokeiltua . Mukava ajatus sinänsä , mutta siinä ottaa joku aina turpiinsa , enemmän tai vähemmän . Siinä kun ruvetaan miettimään mitä kukin on tehnyt , tullaan aina siihen , että eiköhän nää meidän työt mene nyt tasan vaikka kuppi olis kuinka kallellaan . Rahan käyttö joka kohdassa on se yksinkertaisin tapa jakaa kurjuutta .
Oman kokemukseni mukaan raha on paras tapa hoitaa jyvitys. Edellytyksenä kuitenkin, että kaikkien koneiden kustannuslaskenta hoidetaan samalla kaavalla, ja yhteisesti so*****jen pelisääntöjen mukaan. Samalla tavalla kuskin työpalkan tulee olla riittävän motivoivalla tasolla, jotta liikkeelle lähdön kynnys ei nouse liiaksi sesongin viidennelläkään viikolla...
-
Yhteiskoneet usein huono homma. Paljon parempi ostaa joltakin palvelu. Miksi kaikkien pitää sohlata ruutalla ja levittimellä. Selkeämpi homma, kun yksi on perehtynyt asiaan. Tulee rutiinia, mikä näkyy parempana työjälkenä. Myös koneet pysyy paremmassa, kunnossa kun kukin pitää omistaan huolta.
-
kyllä se niin tahtoo olla ettei mitään monimutkaisempaa oikeen kannata porukalla laittaa, mielummin kerää porukan joka urakoi toisilleen.
-
Näin on, nyttenkin on soviteltu kolmen kesken lannoitteen levittimen käyttöä, samalla vaivalla olisin ajanut kaikki jo peltoon, mutta kun niin ei. Pellot vielä vierekkäin ja ristiin, että samalla kun olis omalla pellolla käyny, olis poikennu ajaan toistenkin.......Mutkun huomenna mulle ei sovi kun tulee sisko kylään ja mulle ei tänään kun on ristiäiset ja eilen en voi ottaa kun täytyy laittaa peittain kuntoon ja sitten kun illalla voi tulla jo pimeetä ja aamulla ei jaksa nousta kun illalla ei tullu uni ja sitten....
-
Pitäisi toimia ihan hyvin jos, yhtiö omistaa koneet joita voi tarvittaessa käyttää kimpassa tai jokainen yksin, mutta tavoite olisi että yksi yhtiömies vuokraa koneen yhtiöltä ja ajaa omat ja kimppaporukan pellot laskuttaen porukalta tehdyt tunnit, sillä konehan on yhtiön ja jokainen on siten siihen osallinen. Tällä saavutetaan yhteistyön edut ja koneen hankintahinta jää yhtiömiehille jyvitettynä edullisemmaksi. Urakkamiestä saattaa turhaan rasittaa yksin ostettu kallis kone jolle ei ole käyttöä, tässä mallissa koneen omistuspohja on laaja joka takaa sille riittävän käyttömäärän ja silti ei tarvitse sopia käyttöaikoja kuten yhteskoneissa, koska kuski vuokraa koneen ja ajaa sillä kuin urakkamies. Yksinkertaista. Ja jos porukassa on joku joka haluaa ajaa enemmän souvia, niin se on yhtiön etu, sillä se tuo sille lisää vuokratuloa jäsenpiirin ulkopuolelta...
-
Näin on, nyttenkin on soviteltu kolmen kesken lannoitteen levittimen käyttöä, samalla vaivalla olisin ajanut kaikki jo peltoon, mutta kun niin ei. Pellot vielä vierekkäin ja ristiin, että samalla kun olis omalla pellolla käyny, olis poikennu ajaan toistenkin.......Mutkun huomenna mulle ei sovi kun tulee sisko kylään ja mulle ei tänään kun on ristiäiset ja eilen en voi ottaa kun täytyy laittaa peittain kuntoon ja sitten kun illalla voi tulla jo pimeetä ja aamulla ei jaksa nousta kun illalla ei tullu uni ja sitten....
Se tuntuu olevan todellisuudessa niin , että jos on rahaa riittävästi , ei yhteiskoneet eikä urakointi toimi millään . Köyhät ja persaukiset (kuten minä) onnistuvat sovittamaan työnsä kauhean hyvin .
Summa summarium :Maataloudella ei ole mitään hätää , niin kauan kun on varaa kitistä jostain oikea aikaisesta työn teosta .
-
urakointi on jatkuvasti lisääntymään päin, pakko ainakin lypsykarjatilallisten on ymmärtää oikea-aikaisen rehunkorjuun merkitys. Minä olen sovittanut urakkakohteiden määrän sellaiseksi että rehut tulee jokaiselle muutamaman päivän sisällä toivotusta aikataulusta tehdyksi. Eriasia on jotkin kylvöhommat, näillä kevyillä mullikoilla ei ole niin päivän eikä viikon päälle eli koneen koko kapasiteetti käytetään hyödyksi.
-
Mitä palvelua saa tällä hinnalla , tietenkin +alv ::)
Ja sitte vielä sanotaan ettei kannata, voi *ittu sanon minä :P
-
Yhteisissä koneissa sellainen on hyvä käytäntö, että jos koneelle on kysyntää, jokainen saa ajaa/varata max. yhden vuorokauden kerralla. Yhden mms. puimurissakin on sellainen sääntö, että kaikilla tarvitsijoilla on mahdollisuus ajattaa samana päivänä, ja jos ei ehdi seuraava päivä alkaa siitä missä jäi edellisenä päivänä kesken. Yksi kuorma/kuivurillinen kerralla, parempi sekin kun ei mitään. Kukaan ei siis pysty varaamaan konetta itselleen vaikka viikoksi ja sanoa, puikaa muut sitten joskus. Puimurissa on kuski, joka ottaa tilukset vastaan yms.
-
Mitä palvelua saa tällä hinnalla , tietenkin +alv ::)
Ja sitte vielä sanotaan ettei kannata, voi *ittu sanon minä :P
Saa sillä kuskin koneeseen
-
Yhteisissä koneissa sellainen on hyvä käytäntö, että jos koneelle on kysyntää, jokainen saa ajaa/varata max. yhden vuorokauden kerralla.
Naapurin kans yhteisen kuivurin kans on nykyään toimittu enimmäkseen niin, että 2 satsia per isäntä ja sitte on toisen vuoro, jos toisella kuivattavaa on. Ennen mentiin satsi kerrallaan, mutta 2 satsilla homma sujuu jouhevammin.
-
Pitäisi toimia ihan hyvin jos, yhtiö omistaa koneet joita voi tarvittaessa käyttää kimpassa tai jokainen yksin, mutta tavoite olisi että yksi yhtiömies vuokraa koneen yhtiöltä ja ajaa omat ja kimppaporukan pellot laskuttaen porukalta tehdyt tunnit, sillä konehan on yhtiön ja jokainen on siten siihen osallinen. Tällä saavutetaan yhteistyön edut ja koneen hankintahinta jää yhtiömiehille jyvitettynä edullisemmaksi. Urakkamiestä saattaa turhaan rasittaa yksin ostettu kallis kone jolle ei ole käyttöä, tässä mallissa koneen omistuspohja on laaja joka takaa sille riittävän käyttömäärän ja silti ei tarvitse sopia käyttöaikoja kuten yhteskoneissa, koska kuski vuokraa koneen ja ajaa sillä kuin urakkamies. Yksinkertaista. Ja jos porukassa on joku joka haluaa ajaa enemmän souvia, niin se on yhtiön etu, sillä se tuo sille lisää vuokratuloa jäsenpiirin ulkopuolelta...
Näin mäkin sitä pähkäilin ;)
-
Tätä aihetta nostan, koska kiinnostaisi nykyinen taksa tilanne uudellamaalla! Ketjua en jaksanut lukea läpi, enkä uutta aloittamaan, koska oli tämä jo olemassa. Lähinnä suorakylvön osalta kiinnostaisi hinnat, kun itsellä ei ole mielestäni tarpeeksi peltoa, jotta koneen itselleni ostaisin. Eli millä hinnoilla olette laskuttanut /ha? Miten lohkon koko vaikuttaa hintaan?
-
65€/ha
-
vakasta kanteletta lausumalla maksaa kolme euroa hehtaari. jos tarvitaan toinenkin kylväjä voin kysyä joukahaista avuksi. hinnaksi muodostuu kahdella vakalla kuusi euroa hehtaari. :)
samalla saa kuulla kansanperinteen huimia tarinoita. :)
-
75€/ha Rapidilla. Vaikka ei olekaan "oikea suorakylvökone" kylvelty on jo kuitenkin Vuodesta 1996.
-
Tätä aihetta nostan, koska kiinnostaisi nykyinen taksa tilanne uudellamaalla! Ketjua en jaksanut lukea läpi, enkä uutta aloittamaan, koska oli tämä jo olemassa. Lähinnä suorakylvön osalta kiinnostaisi hinnat, kun itsellä ei ole mielestäni tarpeeksi peltoa, jotta koneen itselleni ostaisin. Eli millä hinnoilla olette laskuttanut /ha? Miten lohkon koko vaikuttaa hintaan?
Aina pitää olla sen verran peltoa, että jonkun jännän koneen saa hommattua. Siis sen verran, että päisteessä saa ilman suurempia vekslailuja ympäri. Raha siihen koneeseen hommataan vaikka persiistä. Niin, jos se on jännä.
-
Tätä aihetta nostan, koska kiinnostaisi nykyinen taksa tilanne uudellamaalla! Ketjua en jaksanut lukea läpi, enkä uutta aloittamaan, koska oli tämä jo olemassa. Lähinnä suorakylvön osalta kiinnostaisi hinnat, kun itsellä ei ole mielestäni tarpeeksi peltoa, jotta koneen itselleni ostaisin. Eli millä hinnoilla olette laskuttanut /ha? Miten lohkon koko vaikuttaa hintaan?
Aina pitää olla sen verran peltoa, että jonkun jännän koneen saa hommattua. Siis sen verran, että päisteessä saa ilman suurempia vekslailuja ympäri. Raha siihen koneeseen hommataan vaikka persiistä. Niin, jos se on jännä.
Ystävämme, yli-insinööri vemssi ratkoo ongelman asialla nimeltään "PÄISTETIE".
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
Valkeus nauraa, pimeyden töille...
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
Samaa ihmetelly minäkin. Ennemmin ostetaan vaikka toinen ketju ennen kuin ruvetaan ajamaan kahdessa vuorossa. Yö ajon ei luulis olevan vaikeaa kun päivälläkin pitää olla vaikka mitä ajouraopastinta.
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
Samaa ihmetelly minäkin. Ennemmin ostetaan vaikka toinen ketju ennen kuin ruvetaan ajamaan kahdessa vuorossa. Yö ajon ei luulis olevan vaikeaa kun päivälläkin pitää olla vaikka mitä ajouraopastinta.
hämärässä tulee naimaraitoja enemän.
-
Suomessa tuo pätkätyövoiman hankkiminen on niin helppoa ja edullista ::)
Ei sillä etteikö nuo lehdissä mainostettavat 100Ha nurmikorjuuketjut jättinoukinvaunuineen sekä perhosniittokoneineen ymv. olisi ylimitoitettuja...
-
Onkos kellään tietoa että mitä kustantaa jos isäntä hoitaa koko viljelyn toisen puolesta, saa pitää myös siis sadon itellään..
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
Samaa ihmetelly minäkin. Ennemmin ostetaan vaikka toinen ketju ennen kuin ruvetaan ajamaan kahdessa vuorossa. Yö ajon ei luulis olevan vaikeaa kun päivälläkin pitää olla vaikka mitä ajouraopastinta.
Esim.lietteen ajo alkaa aikaisintaan aamu7 ja loppuu viimeistään ilta22. Kun vajaa viikko jyrätään edestakaisin,niin täytyy naapureiden saada nukkua rauhas.Ehkä helpottaa ymppilupien hakua,kun ei tahallaan töiskäyviä naapureita ärsytetä.
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
Samaa ihmetelly minäkin. Ennemmin ostetaan vaikka toinen ketju ennen kuin ruvetaan ajamaan kahdessa vuorossa. Yö ajon ei luulis olevan vaikeaa kun päivälläkin pitää olla vaikka mitä ajouraopastinta.
Esim.lietteen ajo alkaa aikaisintaan aamu7 ja loppuu viimeistään ilta22. Kun vajaa viikko jyrätään edestakaisin,niin täytyy naapureiden saada nukkua rauhas.Ehkä helpottaa ymppilupien hakua,kun ei tahallaan töiskäyviä naapureita ärsytetä.
Käykö sun naapuris tahallaan töissä? Ihan vaan ärsyttääkseen sua? Aika mulkkuja, sanon ma. :o
-
Onkos kellään tietoa että mitä kustantaa jos isäntä hoitaa koko viljelyn toisen puolesta, saa pitää myös siis sadon itellään..
380-670€/hehtaari ja sadon olen myynyt itse.
-
Yksi asia koneiden käytössä ihmetyttää miksi ei ajeta 24/7. Katsellut ja kuunnellut kylää niin työt alkaa pellolla siinä 8-9.00 ja tilanne rauhoittuu siinä 19-20.00 . Kyllä työ valokauppa käy mutta niitä käytetään vaan talvella piha tie auraukseen. Arvostan niitä toimioitta joiden koneet liikkuvat ympäri vuorokauden.Kuskit vaihtuu homma etenee ja tulosta tulee myös tilille.
Samaa ihmetelly minäkin. Ennemmin ostetaan vaikka toinen ketju ennen kuin ruvetaan ajamaan kahdessa vuorossa. Yö ajon ei luulis olevan vaikeaa kun päivälläkin pitää olla vaikka mitä ajouraopastinta.
Esim.lietteen ajo alkaa aikaisintaan aamu7 ja loppuu viimeistään ilta22. Kun vajaa viikko jyrätään edestakaisin,niin täytyy naapureiden saada nukkua rauhas.Ehkä helpottaa ymppilupien hakua,kun ei tahallaan töiskäyviä naapureita ärsytetä.
Tietysti tilan sijainti pitää ottaa huomioon naapureihin nähden täytyy ottaa huomioon.
Mutta kun lähtee funtsimaan asiaa seuraavasti.
Paljoa kalliimpi ei ole esim. moto kun vertaa näihin isoihin maatalouden urakointi ketjuihin, jotka pyörivät vain osan vuotta yhtä vuoroa.
Näkyy olevan vielä ilmaa tuon puolen raha liikenteessä.
Valoista sen verta. Itse ajan useita satoja tunteja mustalla tiellä yö aikaan vuodessa. Valojen sijoittelulla ja valonvärillä on hemmetin iso merkitys näkemiseen. Tällä hetkellä mulla kaikki työvalot on kasvojen alapuolella. Näkyvyys pimeästä valoon on ihan eri luokkaa, jos ne spotit on sinne katonrajaan ruuvattu.
Mikään ei ole kustannus tehokkaampaa kuin saada koneiden työllisyys aste ylös.
-
Tuo pätevän kausityövoiman saatavuus on se suurin ongelma. Ei paljon auta jos saa jostain haalittua jampan töihin, jota kuitenkin täytyy itse jatkuvasti valvoa. Ympärivuotinen työllistäminen taas onnistuu hyvin harvoilta.
-
Tuo pätevän kausityövoiman saatavuus on se suurin ongelma. Ei paljon auta jos saa jostain haalittua jampan töihin, jota kuitenkin täytyy itse jatkuvasti valvoa. Ympärivuotinen työllistäminen taas onnistuu hyvin harvoilta.
Onhan tuo tietty joillekkin ongelma. Onneksi täälläpäin lapset on kasvatettu vielä töihin ja ajavat koneita 10 vuodesta eteenpäin. 15vuotiaana ovat jo täysiä konekuskeja ja voi laittaa hommaan kuin hommaan kohtuu rahalla.
-
Epäilen tota veruketta pätevästä työvoimasta, koska jotkut urakoitsijat pyörittää ihan menestyksekäästi tuota hommaa. Luulen että se homma kiikastaa siitä että työnatajalla on opiskelemista yrityksen johtamis taidoista.
Tämä taitaa olla suurempi kompastus kivi kuin pätevän työntekijän saaminen.
-
Epäilen tota veruketta pätevästä työvoimasta, koska jotkut urakoitsijat pyörittää ihan menestyksekäästi tuota hommaa. Luulen että se homma kiikastaa siitä että työnatajalla on opiskelemista yrityksen johtamis taidoista.
Tämä taitaa olla suurempi kompastus kivi kuin pätevän työntekijän saaminen.
Kyllä se on niin,että vain kyrvät yöllä töitätekee ;D
-
Epäilen tota veruketta pätevästä työvoimasta, koska jotkut urakoitsijat pyörittää ihan menestyksekäästi tuota hommaa. Luulen että se homma kiikastaa siitä että työnatajalla on opiskelemista yrityksen johtamis taidoista.
Tämä taitaa olla suurempi kompastus kivi kuin pätevän työntekijän saaminen.
Kyllä se on niin,että vain kyrvät yöllä töitätekee ;D
Mites säiliksenteko ku karhot on litimärkiä kasteesta yö sydännä?
-
Kyllä yöllä/illalla voi töitä tehdä mikäli ollaan tarpeeksi kaukana asutuksesta.
Voisin kuvitella että aika nopeaa vuokrantaja sanoo sopimuksen irti jos 12 aikaan yöllä menee hänen talonsa nurkalle pörisemään niittokoneen/paskakärryn/paalaimen kanssa.
-
Kyllä yöllä/illalla voi töitä tehdä mikäli ollaan tarpeeksi kaukana asutuksesta.
Voisin kuvitella että aika nopeaa vuokrantaja sanoo sopimuksen irti jos 12 aikaan yöllä menee hänen talonsa nurkalle pörisemään niittokoneen/paskakärryn/paalaimen kanssa.
Tuo on ehkä se olennaisin pointti. Meilläkin on rehualasta ehkä 20% sellaista jonka voisi kerätä korkeintaan yhtä naapuria häiriten. Ja valtaosa pitää kerätä taajaman läpi ajaen. Voisi tulla alapeukkua enemmänkin jos kymmeniä talouksia vaikka 3 yötä putkeen valvottais jollain rehujunalla.
On tietty hommia jotkä pitää vähemmän meteliä, mutta rehunteko on se joka tiiviistä tahdista eniten hyötyisi.
-
Tuo pätevän kausityövoiman saatavuus on se suurin ongelma. Ei paljon auta jos saa jostain haalittua jampan töihin, jota kuitenkin täytyy itse jatkuvasti valvoa. Ympärivuotinen työllistäminen taas onnistuu hyvin harvoilta.
Joka tilallahan on se tietty työvoima. Eli se pitäisi valjastaa tilojen yhteistyöllä käyttöön ja konekantaa vähentää. Moniakin hommia voi tehdä vähintää 6-22, jos ei yövuoroon ole halukkaita. Huoltaa sit vaikka koneet kymmenen jälkeen. Ei häiritse ketään. Voihan sitä lisäksi kysellä naapureilta, että mitenkä yöajo häiritsee. Jokuhan voi olla vaikka yövuorossa ja haluaisi nukkua päivällä. Toki jos ei muukaan yhteistyö tilojen ja naapureiden välillä toimi, niin ei kyllä varmasti tämäkään.
-
vanha takatuuppa ja hinattava 3 metrinen laahavannas 50€+alv/ha. Oli jo jo keväällä 12.Pitää nostaa vitosella tänä keväänä.