Agronet
Keskusteluaiheet => Lampaat ja vuohet => Aiheen aloitti: landehande - 08.03.08 - klo:18:23
-
Lampaanlihan tuottajahinta nousee tänä keväänä 35%:lla.
-
Lampaanlihan tuottajahinta nousee tänä keväänä 35%:lla.
Raha menee rahan luokse...
-
Lampaanlihan tuottajahinta nousee tänä keväänä 35%:lla.
Raha menee rahan luokse...
Joka lammastaloudella rikastuu, ei köyhdy koskaan!!!
-
Tino + seisoi lammasaitauksen portilla housut
nilkoissa sanoen seuraavasti
"so little time so many sheeps"
-
Tino + seisoi lammasaitauksen portilla housut
nilkoissa sanoen seuraavasti
"so little time so many sheeps"
Vedä housut jalkaasi vaan.
-
Lampaanlihan tuottajahinta nousee tänä keväänä 35%:lla.
No, tuliko sitä nousua ???
-
Lampaanlihan tuottajahinta nousee tänä keväänä 35%:lla.
No, tuliko sitä nousua ???
Väärä ennuste, muttei hinta laskenutkaan. Mutta sama ennuste ensi vuodeksi.
Lammasmäärä sen sijaan nousi. On ilmeistä, että kustannukset ovat laskeneet huimasti, kun yrittäjiä ala kiinnostaa. Sehän tekee saman kuin hinnan nousu.
-
Lampaanlihan tuottajahinta nousee tänä keväänä 35%:lla.
No, tuliko sitä nousua ???
Väärä ennuste, muttei hinta laskenutkaan. Mutta sama ennuste ensi vuodeksi.
Lammasmäärä sen sijaan nousi. On ilmeistä, että kustannukset ovat laskeneet huimasti, kun yrittäjiä ala kiinnostaa. Sehän tekee saman kuin hinnan nousu.
Veikkaisin, että kustannukset on nousseet kaikkialla, mutta lammastiloilla yleinen kustannusnousu ei näy samalla tavalla ja ehkä alalle on sen takia siirtynyt uusia tuottajia muilta tuotantosuunnilta, eli lammastilojen suhteellinen asema on parantunut muihin tuotantosuuntiin verrattuna.
Rehut, apulannat, polttoaineet on kaikki nousseet, ne on tuotantopanoksia joita ei lammastiloilla ei paljon kulu ...
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
No miltäs näyttää, vieläkö lammas pitää pintansa ????
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
No miltäs näyttää, vieläkö lammas pitää pintansa ????
*Kyllä lammastalous vaikuttaa kohtalaisen toimivalta. Lammastukien taso täällä etelässäkin on sen verran kohtuullinen, että pelkkä viljanviljely samoilla hehtaareilla tuntuu varsin vaatimattomalta.
Itse asiassa seudulle on tullut muutamana lähivuonna useita huomattavan kokoisia katraita ja entiset suurentavat. Uusiakin aloittaa, mm MTK:n Hornborgkin alkaa lammastalouden. Hänellä jos jollakin pitäisi olla sisäpiirin tietoa. Minulla sitä on ollut vsta -79. Katraiden koot ovat helposti 2-300 uuhta nykyisin. Itselläni tarkka 245. Systeemi on viritetty niin, että sisäruokintakaudella yhtä karsinaa ruokitaan kerran neljässä päivässä säilörehulla. Poikimisaikaan sitten viljan syöttö on kaksi kertaa päivässä ja poikimisvalvontaa tarpeen mukaan. Kesällä aitalankojen vetämistä, rehuntekoa, punnituksia ja muutama laumansiirto yms. Rotuna sopivasti sikiävä lihaksikas, laadukas texel.
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
No miltäs näyttää, vieläkö lammas pitää pintansa ????
*Kyllä lammastalous vaikuttaa kohtalaisen toimivalta. Lammastukien taso täällä etelässäkin on sen verran kohtuullinen, että pelkkä viljanviljely samoilla hehtaareilla tuntuu varsin vaatimattomalta.
Itse asiassa seudulle on tullut muutamana lähivuonna useita huomattavan kokoisia katraita ja entiset suurentavat. Uusiakin aloittaa, mm MTK:n Hornborgkin alkaa lammastalouden. Hänellä jos jollakin pitäisi olla sisäpiirin tietoa. Minulla sitä on ollut vsta -79. Katraiden koot ovat helposti 2-300 uuhta nykyisin. Itselläni tarkka 245. Systeemi on viritetty niin, että sisäruokintakaudella yhtä karsinaa ruokitaan kerran neljässä päivässä säilörehulla. Poikimisaikaan sitten viljan syöttö on kaksi kertaa päivässä ja poikimisvalvontaa tarpeen mukaan. Kesällä aitalankojen vetämistä, rehuntekoa, punnituksia ja muutama laumansiirto yms. Rotuna sopivasti sikiävä lihaksikas, laadukas texel.
Onkos tuo texelli yhtä kova karkaileen, kuin tämä suomenlammas ????
-
Onkos tuo texelli yhtä kova karkaileen, kuin tämä suomenlammas ????
Mistän Sinulle on tullut käsitys, että suomenlammas on kovasti karkailevaa sorttia? Toistaiseksi itsellä kaikki karkailut on johdettavissa omiin virheisiin, lukuunottamatta yhtä yöllistä paniikkiryntäystä (hirvi?koira? ??? ?).
Petri
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
No miltäs näyttää, vieläkö lammas pitää pintansa ????
*Kyllä lammastalous vaikuttaa kohtalaisen toimivalta. Lammastukien taso täällä etelässäkin on sen verran kohtuullinen, että pelkkä viljanviljely samoilla hehtaareilla tuntuu varsin vaatimattomalta.
Itse asiassa seudulle on tullut muutamana lähivuonna useita huomattavan kokoisia katraita ja entiset suurentavat. Uusiakin aloittaa, mm MTK:n Hornborgkin alkaa lammastalouden. Hänellä jos jollakin pitäisi olla sisäpiirin tietoa. Minulla sitä on ollut vsta -79. Katraiden koot ovat helposti 2-300 uuhta nykyisin. Itselläni tarkka 245. Systeemi on viritetty niin, että sisäruokintakaudella yhtä karsinaa ruokitaan kerran neljässä päivässä säilörehulla. Poikimisaikaan sitten viljan syöttö on kaksi kertaa päivässä ja poikimisvalvontaa tarpeen mukaan. Kesällä aitalankojen vetämistä, rehuntekoa, punnituksia ja muutama laumansiirto yms. Rotuna sopivasti sikiävä lihaksikas, laadukas texel.
Onkos tuo texelli yhtä kova karkaileen, kuin tämä suomenlammas ????
Juu texxelli ei karkaa koskaan ja suomenlammas karkaa aina. Sitä mieltä olen. Suomenlammas on vaan alkuperäisrotutukea varten. Sitä ei kannata astuttaakkaan kun ei kukaan halua niitä teurastaa. Niin ainakin lappalaiset sanoo. Joten texxsellejä vaan.
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
No miltäs näyttää, vieläkö lammas pitää pintansa ????
*Kyllä lammastalous vaikuttaa kohtalaisen toimivalta. Lammastukien taso täällä etelässäkin on sen verran kohtuullinen, että pelkkä viljanviljely samoilla hehtaareilla tuntuu varsin vaatimattomalta.
Itse asiassa seudulle on tullut muutamana lähivuonna useita huomattavan kokoisia katraita ja entiset suurentavat. Uusiakin aloittaa, mm MTK:n Hornborgkin alkaa lammastalouden. Hänellä jos jollakin pitäisi olla sisäpiirin tietoa. Minulla sitä on ollut vsta -79. Katraiden koot ovat helposti 2-300 uuhta nykyisin. Itselläni tarkka 245. Systeemi on viritetty niin, että sisäruokintakaudella yhtä karsinaa ruokitaan kerran neljässä päivässä säilörehulla. Poikimisaikaan sitten viljan syöttö on kaksi kertaa päivässä ja poikimisvalvontaa tarpeen mukaan. Kesällä aitalankojen vetämistä, rehuntekoa, punnituksia ja muutama laumansiirto yms. Rotuna sopivasti sikiävä lihaksikas, laadukas texel.
Onkos tuo texelli yhtä kova karkaileen, kuin tämä suomenlammas ????
Juu texxelli ei karkaa koskaan ja suomenlammas karkaa aina. Sitä mieltä olen. Suomenlammas on vaan alkuperäisrotutukea varten. Sitä ei kannata astuttaakkaan kun ei kukaan halua niitä teurastaa. Niin ainakin lappalaiset sanoo. Joten texxsellejä vaan.
Mistä sait päähän, ettei niitä kukaan halua ????
En ole tommosesta ongelmasta kuullutkaan.
-
Juu texxelli ei karkaa koskaan ja suomenlammas karkaa aina. Sitä mieltä olen. Suomenlammas on vaan alkuperäisrotutukea varten. Sitä ei kannata astuttaakkaan kun ei kukaan halua niitä teurastaa. Niin ainakin lappalaiset sanoo. Joten texxsellejä vaan.
Millaisiahan ne texelit oikein sitten ovat laitumella, pitääkö kantaa aina uuden ruohotupon äärelle... ;)
Suomenlampaastahan saa sellaisen lampunvarjostimen, jos ei ruokaa anna. Virhe tulee helposti siinä, että pysyy hengissä kevyilläkin eväillä.
Teku olisi muuten hyvä, mutta ainakaan näillä nurkin syysruuhkan aikaan on turha tarjota teuraita, ovat linjat tukossa. Eli sen vuoksi oma valinta on sl ja ympärivuotinen toiminta, oikeastaan tavoitteena on, ettei syys-lokakuussa tarvitse myydä teuraita ollenkaan. Kunhan saadaan vielä kausihinnoittelu kuntoon, että sisäruokitusta pääsiäiskaritsasta saa 1) mitä tuotanto maksaa 2) mitä kuluttaja on valmis maksamaan. Jos tuo kohta 2) saadaan lampurille asti, niin en usko ongelmia tulevan ja kohta 1) hoituu myös sillä.
Mutta uskon myös, että jos saa "luontaiseen" rytmiin tulevat teuraat kaupaksi syksyllä, niin silloin nämä ns. liharodut ovat kyllä oikea valinta. Jos lihantuotannosta on kyse.
Petri
-
Niin kauan, kuin reilu alituotantotilanne jatkuu, on mieli täynnä toivoa premmista palkoista. Niin vaan on, että asiallista lampaanlihan tuotantoa pukkaa pikkuhiljaa lisää siinä kuin pienemmät kanalat ja sikalat häviävät. Tälläinen maltillinen kehitys on paras tapa laajentua. Yllättävän sitkeää porukkaa nuo lampurit. Alalla on vielä paljon niitä jotka ovat aloittaneet kahdeksankymmenluvullakin.
No miltäs näyttää, vieläkö lammas pitää pintansa ????
*Kyllä lammastalous vaikuttaa kohtalaisen toimivalta. Lammastukien taso täällä etelässäkin on sen verran kohtuullinen, että pelkkä viljanviljely samoilla hehtaareilla tuntuu varsin vaatimattomalta.
Itse asiassa seudulle on tullut muutamana lähivuonna useita huomattavan kokoisia katraita ja entiset suurentavat. Uusiakin aloittaa, mm MTK:n Hornborgkin alkaa lammastalouden. Hänellä jos jollakin pitäisi olla sisäpiirin tietoa. Minulla sitä on ollut vsta -79. Katraiden koot ovat helposti 2-300 uuhta nykyisin. Itselläni tarkka 245. Systeemi on viritetty niin, että sisäruokintakaudella yhtä karsinaa ruokitaan kerran neljässä päivässä säilörehulla. Poikimisaikaan sitten viljan syöttö on kaksi kertaa päivässä ja poikimisvalvontaa tarpeen mukaan. Kesällä aitalankojen vetämistä, rehuntekoa, punnituksia ja muutama laumansiirto yms. Rotuna sopivasti sikiävä lihaksikas, laadukas texel.
Onkos tuo texelli yhtä kova karkaileen, kuin tämä suomenlammas ????
Juu texxelli ei karkaa koskaan ja suomenlammas karkaa aina. Sitä mieltä olen. Suomenlammas on vaan alkuperäisrotutukea varten. Sitä ei kannata astuttaakkaan kun ei kukaan halua niitä teurastaa. Niin ainakin lappalaiset sanoo. Joten texxsellejä vaan.
Mistä sait päähän, ettei niitä kukaan halua ????
En ole tommosesta ongelmasta kuullutkaan.
Maastullissa pari kuuta sitten joku lampuri pohjoisesta sanoi, että jos kaikki uuhet karitsoitettaisiin siellä, niin ei ole kapasiteettia teurastaa niitä. Niitä pidetään siellä vain tukien takia ja parasta on alkuperäisrotutuki. Tämä nyt on hiukan kiusallista koko alalle. Texelin kasvattajat haluavat tuottaa laatulihaa ja sitten pitää vastailla uteliaille kuluttajille tuosta em kuviosta. Ei oo kivaa.
-
Juu texxelli ei karkaa koskaan ja suomenlammas karkaa aina. Sitä mieltä olen. Suomenlammas on vaan alkuperäisrotutukea varten. Sitä ei kannata astuttaakkaan kun ei kukaan halua niitä teurastaa. Niin ainakin lappalaiset sanoo. Joten texxsellejä vaan.
Millaisiahan ne texelit oikein sitten ovat laitumella, pitääkö kantaa aina uuden ruohotupon äärelle... ;)
Suomenlampaastahan saa sellaisen lampunvarjostimen, jos ei ruokaa anna. Virhe tulee helposti siinä, että pysyy hengissä kevyilläkin eväillä.
Teku olisi muuten hyvä, mutta ainakaan näillä nurkin syysruuhkan aikaan on turha tarjota teuraita, ovat linjat tukossa. Eli sen vuoksi oma valinta on sl ja ympärivuotinen toiminta, oikeastaan tavoitteena on, ettei syys-lokakuussa tarvitse myydä teuraita ollenkaan. Kunhan saadaan vielä kausihinnoittelu kuntoon, että sisäruokitusta pääsiäiskaritsasta saa 1) mitä tuotanto maksaa 2) mitä kuluttaja on valmis maksamaan. Jos tuo kohta 2) saadaan lampurille asti, niin en usko ongelmia tulevan ja kohta 1) hoituu myös sillä.
Mutta uskon myös, että jos saa "luontaiseen" rytmiin tulevat teuraat kaupaksi syksyllä, niin silloin nämä ns. liharodut ovat kyllä oikea valinta. Jos lihantuotannosta on kyse.
Petri
Texelit ovat varsinaisia laidunrehun käyttäjiä. Viljaa käytetään valkuaislisän takia sisäruokintakautena poikimisaikana, samaan aikaan karitsat saavat baarissa myös sitä samaa. Jo pienenä karitsat hyökkäävät säilörehun kimppuun mielellään ja ovat pian syntymän jälkeen lihaksikkaita, pyöreäkinkkuisia. Suomenlammas sen sijaan on varsinainen viljan suurkuluttaja, tiedät varmaan itsekkin miksi. En jaksa nyt selittää.
Kun tekukaritsat synnytetään maalis-huhtikuussa, niitä pääsee ensimmäisiä myymään hyvissä ajoin suoraan laitumelta heinäkuussa ja siitä parin kuukauden jälkeen on jäljellä emoiksi jäävät. Ei niitä tarvitse ruokkia kalliisti valkuaisväkirehuilla enää syksyllä. Suomenlampaat ne tökkivät syysteurastuksen.
Kun pienenä syntyneitä neloskaritsoita yritetään saada nopeasti teuraaksi, niin kaikki namut pitää antaa ja kallista tulee.
-
Kun tekukaritsat synnytetään maalis-huhtikuussa, niitä pääsee ensimmäisiä myymään hyvissä ajoin suoraan laitumelta heinäkuussa ja siitä parin kuukauden jälkeen on jäljellä emoiksi jäävät. Ei niitä tarvitse ruokkia kalliisti valkuaisväkirehuilla enää syksyllä. Suomenlampaat ne tökkivät syysteurastuksen.
Kun pienenä syntyneitä neloskaritsoita yritetään saada nopeasti teuraaksi, niin kaikki namut pitää antaa ja kallista tulee.
Tätä tarkoitankin, että jos on mahdollista saada tavara kaupaksi laitumelta, niin ns. liharotu pyyhkii kyllä suomenlampaan ohi. Siis se aika vuodesta. Itse tarkoitan tällä "ympärivuotisuudella" nimenomaan sydäntalven ja pääsiäisen kysyntään vastaamista. Siihen ei pysty kun sl ja dorset, näin olen antanut itselleni kertoa.
Maastullissa pari kuuta sitten joku lampuri pohjoisesta sanoi, että jos kaikki uuhet karitsoitettaisiin siellä, niin ei ole kapasiteettia teurastaa niitä. Niitä pidetään siellä vain tukien takia ja parasta on alkuperäisrotutuki. Tämä nyt on hiukan kiusallista koko alalle. Texelin kasvattajat haluavat tuottaa laatulihaa ja sitten pitää vastailla uteliaille kuluttajille tuosta em kuviosta. Ei oo kivaa.
Alkuperäisrotutukikin on pahimmille lemmikkien pitäjille liian töisevää, kaikenlaista kirjanpitoa ja sellaista. Eikä voi ostaa kaikkia halpoja poistouuhia lukua kasvattamaan. Ja täytyy asioida lammasneuvojien kanssa, jotka muistavat kyllä muistuttaa lemmikkieläinten pidosta (vrt. lihantuotanto). Tuki on ollut liian houkutteleva, oletettavasti tämä "karitsointipakko" karsii osan noista yrittäjistä pois. Ken elää, se näkee.
Petri
-
Kun tekukaritsat synnytetään maalis-huhtikuussa, niitä pääsee ensimmäisiä myymään hyvissä ajoin suoraan laitumelta heinäkuussa ja siitä parin kuukauden jälkeen on jäljellä emoiksi jäävät. Ei niitä tarvitse ruokkia kalliisti valkuaisväkirehuilla enää syksyllä. Suomenlampaat ne tökkivät syysteurastuksen.
Kun pienenä syntyneitä neloskaritsoita yritetään saada nopeasti teuraaksi, niin kaikki namut pitää antaa ja kallista tulee.
Tätä tarkoitankin, että jos on mahdollista saada tavara kaupaksi laitumelta, niin ns. liharotu pyyhkii kyllä suomenlampaan ohi. Siis se aika vuodesta. Itse tarkoitan tällä "ympärivuotisuudella" nimenomaan sydäntalven ja pääsiäisen kysyntään vastaamista. Siihen ei pysty kun sl ja dorset, näin olen antanut itselleni kertoa.
Maastullissa pari kuuta sitten joku lampuri pohjoisesta sanoi, että jos kaikki uuhet karitsoitettaisiin siellä, niin ei ole kapasiteettia teurastaa niitä. Niitä pidetään siellä vain tukien takia ja parasta on alkuperäisrotutuki. Tämä nyt on hiukan kiusallista koko alalle. Texelin kasvattajat haluavat tuottaa laatulihaa ja sitten pitää vastailla uteliaille kuluttajille tuosta em kuviosta. Ei oo kivaa.
Alkuperäisrotutukikin on pahimmille lemmikkien pitäjille liian töisevää, kaikenlaista kirjanpitoa ja sellaista. Eikä voi ostaa kaikkia halpoja poistouuhia lukua kasvattamaan. Ja täytyy asioida lammasneuvojien kanssa, jotka muistavat kyllä muistuttaa lemmikkieläinten pidosta (vrt. lihantuotanto). Tuki on ollut liian houkutteleva, oletettavasti tämä "karitsointipakko" karsii osan noista yrittäjistä pois. Ken elää, se näkee.
Petri
Miten se nyt menee, lasketaanko karitsoimiset rekisteristä emokohtaisesti vai syntyneet karitsat suhteessa emojen määrään ????
-
Miten se nyt menee, lasketaanko karitsoimiset rekisteristä emokohtaisesti vai syntyneet karitsat suhteessa emojen määrään ????
NÄin on annettu ymmärtää, ettei emokohtaisesti mennä laskemaan.
Petri