Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: bonneville - 25.02.11 - klo:20:00
-
monen moista juttua ja kaikilla omansa.Mutta mutta kuinka "vanhavalta" touhaa tilalla vai touhaako ollenkaan. meillä hyppas viimesyksynä tappurin päältä ja saattaa ehkä ens syksynä nousta sinne takaasin vaikka lujahan se otti viime syksynä saara se eres tappuria ajamahan. enimmäkseen viisasteloo muitten tekemisiä ja ilmaantuu paikalle jos satuu joku ulkopuolinen poikkeamaan tontilla. Oon onneksi päässy siitä jatkuvasta vit.....esta irti kun ei laske vanhalle kaalille mitään töitä kun se ei kuitenkaan mitään tee. aika on vaan kullannu kaikki entisajan työt ja työtavat... ikää vanahalla mestarilla vajaa 65v...
-
Tässä Murtolan puolelta pohjaa topikille http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=14&t=381&p=1806&hilit=vanhat+is%C3%A4nn%C3%A4t#p1806
-
Vaikea mun on moittia. Kyllä siitä on apua, keväällä äestää ja syksyllä ajelee viljakuormia. Pikkuisen tuppaa olemaan sitä vikaa, että särkee koneita, mutta, se on semmosta.
-
Kyllä ne uskoo...kun suoraan sanoo, että EI ***** TARVII JOKA ASIAAN PUUTTUA >:( Se on kuulkaa pienimmän riesan tie kun ei hyväksy mitään työpanoksia, olkoot 100% eläkkeellä, keletana ;D
-
joo touhuaa niin perkeleesti mutta lopputulos vähä niin ja näin puut kylä ajaa mettästä ite en kylä kerkiäis kylvöt tehään kimpassa muihin hommiin ei asiaa
-
Paha mennä sanoon. Tuttua on tuo sopivasti paikalle
osuminen. Ittellä kun on mennyt vanhanisännän kanssa
sukset umpisolmuun max 5 min kuluessa, vaikka tekemäänsä
työtä olen aina arvostanut. Parasta olis pitää matalaa profiilia
ja laittaa tekemään/hoitamaan jotain einiinkovintärkeetä missä
menee kuitenkin rutosti aikaa. Toi 65 ei vielä oo ihan huru-ukko
jos on muuten terve. Karu juttu on, että jokaisen täytyy ite saada
tehdä ne omat virheensä. Tyttöystävän, nykyisen vaimon kanssa
näitä juttuja sitten heitettiin vitsiksi. Kuinka sitten käy itelle, 8) kun
oon aina kaikentehnyite. 8)
-
niin se oli ennen mäläkkinä kun jotain vielä tehtiin yhteistuumin yhres tai minä tein pualesta niin puheis oli äijällä aina että mä laitoon, mä tein ja vain ja ainuastaan minä ja mun maat ,mettät ,taivas ja jumalattoman suurisuu eikä kukaan muu. nykyysin on sitten että tehtiin, laitettiin,ruuvattiin ,remontoitiin,rakennettiin jne vaikkei oo mihinkään äijä sattunu sormellansakkaan vuosikausiin. koron piru ja kylän liru
-
Isäukko on ollu eläkkeellä vuodesta -87 ja asunut koko ajan tilalla. On ollu semmonen sopimaton työnjako, että tekee, mitä huvittaa jos huvittaa, muttei mitään kysymättä, että voiko thdä. Välillä ajaa viljakuormia, välillä lähtee kylvöpäivänä Säkylän kalasatamaan, jos on parempi huvitus niin. Ääntä ei ole korotettu vaikka erimieltä onkin oltu, omistaja tekee päätökset.
Mukavasti on menny..
-
niin se oli ennen mäläkkinä kun jotain vielä tehtiin yhteistuumin yhres tai minä tein pualesta niin puheis oli äijällä aina että mä laitoon, mä tein ja vain ja ainuastaan minä ja mun maat ,mettät ,taivas ja jumalattoman suurisuu eikä kukaan muu. nykyysin on sitten että tehtiin, laitettiin,ruuvattiin ,remontoitiin,rakennettiin jne vaikkei oo mihinkään äijä sattunu sormellansakkaan vuosikausiin. koron piru ja kylän liru
Siinäpä ne tärkeimmät...^
Samalle työmaalle ei juurikaan sovita, kun joka ainoasta asiasta täytyy jomman kumman olla täysin päinvastaista mieltä. Molemmat sen tietää, yhteisiä työmaita vaan on opittu välttämään.
Sukupolven vaihdoksen jälkeen kuulemma se luopumisen tuska kestää keskimäärin seitsemän vuotta. Ja toden totta, sen seitsemän vuoden jälkeen helpottikin tuntuvasti. Koskaan, ei ikinä, ole yhtään mistään tekemästäni työstä kehuja saanut. Aina olisi pitänyt tehdä enemmän, tai paremmin, yleensä toisinpäin.
Useampaan vuoteen ei ole kyllä enää maatilan töihin osallistunut, klappia tekee hanakasti, lähinnä velipojalle ja itselleen. Ja kantaa nurkkiin sitten ihan mitä sattuu maailmalta ilmaiseksi saamaan. Nykyään kutsumme häntä "recykleksi", oikein kierrätyksen ehdoton kingi. Mökiltä pitää puut ajaa 40 km:n päähän autonperäkärryllä, että saa pieniä, ja taas ajaa takaisin sinne mökille.... :D
Ja se yks juttu, ihan kaikki pitää aina laskea MARKOIKSI, ja sitten päivitellään!!!! >:(
-
se ärsyttää ku ite koittaa tehä viimesen päälle ja se ei.. mutta ei voi kieltää, kokemuksen tuomia vinkkejä tulee ja työpanos on arvokasta..
-
Mutta se ajoitus, miten AINA sattuu paikalle, kun jotakin sellaista tapahtuu, ettei nyt ihan välttämättä olis kaivattu! Ihan kuin sillä olis joku webbikamera nurkissa, vaikkei sillä ole edes tietokonettakaan, mutta reaaliaikainen vahinkokyttä se on! "Kyl mää sitä jo kattelin viime viikolla, että sitä oikein yritetään rikkoo...." ??? Juu juu, ihan tahallaanhan me!
-
Nää kaikki jos sitten muistettaisi, kun seuraava sukupolvi aloittaa. ;D ;D ;D
-
Mutta se ajoitus, miten AINA sattuu paikalle, kun jotakin sellaista tapahtuu, ettei nyt ihan välttämättä olis kaivattu! Ihan kuin sillä olis joku webbikamera nurkissa, vaikkei sillä ole edes tietokonettakaan, mutta reaaliaikainen vahinkokyttä se on! "Kyl mää sitä jo kattelin viime viikolla, että sitä oikein yritetään rikkoo...." ??? Juu juu, ihan tahallaanhan me!
Lisätään vielä
... Sulla on hallin ovi auki, ookko huomannu, ookko käyny, tehny sitä, muistanu tätä...
Siskon mies tuli kesällä hallille, taidettiin värkätä puimurin pöytävaunua ja häntä nauratti. Meinas että keskustelu kuului hyvin pihalle saakka, kuten aina missä yhdessä jotain suunnitellaan ;D
Majaillut nurkissa parin viikon verran sattuneista syistä ja kyllähän huomautettavaa löytyy. Telkkari pimeni, ostin uuden ja isomman, siirtäen paikkaa.
Miks se olohuoneeseen piti siirtää takkahuoneesta? Hirveän iso? Kotiteatteri? Pimennysverhot, hirveän kalliit, vanhat on ihan hyvä?
Taatana, kai sitä ny kotonaan saa tehdä mitä haluaa. Muutaman kerran sanonut tälläkin viikolla että tässä tapauksessa sun mielipiteellä ei mitään väliä ;D
Lopuksi kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, kaikkea muutosta vastaan pitää ensin vastustella. Varsinkin jos se maksaa jotakin, eikä tuota kuin mielihyvää ::)
Plussaa sitten paljon, suurena apuna keväällä ja syksyllä sekä kaikissa rakennus/pajahommissa. Toki maksan mutkan kautta ihan oikeaa kuukausipalkkaa, joten jotain vastinetta saatavakin, kumpikin näin tyytyväisiä :)
-
On vielä ollut jonkin verran mukana. Lähinnä äestystä. Ikääkin jo kuitenkin, sodassa ollut mies. Kuitenkin antanut touhuta kun itse haluaa. Kuuluu sukupolveen joka ei oikein osaa jouten olla ja kai sitä pysyy silleen virkeämpänä. Olen kyllä itse tarkempi siitä että työn jälki pitää olla kelvollista ja ettei kylvöä ja äestystä tehdä liian märkään. Äijä semmonen hosu, pitäisi olla jo kylvämässä tai puimassa vaikka ei vielä olisi aika. EU-säännöksistä se nyt ei ymmärrä mitään. Takavuosina kynti valtaojien suojakaistat puolimetrisiksi vaikka miten yritti selittää. Silloin kyllä pisti vihaksi samoin kuin joskus kun se äesti peltoa rankkasateessa kun oli "niin vähän enää äestämättä". Kyllähän siitä vuosien mittaan huomattavaa apua on ollut varsinkin kuivaushommissa kun itse joutunut olemaan töissä. Nyt kuivuriakin sen verran saatu automatisoitua ja suurennettua ettei sitä tarvitse olla vahtimassa.
Onneksi ei asu tilalla vaan vähän matkan päässä omassa talossa. Pihalla se käy aina jossain välissä nuuskimassa. Sisällä ei ole käynyt vuosikausiin ettei sen puoleen ole häiriöksi eikä emäntä kyllä sen antaisikaan kotiasioihin sotkeutua. Vaikka äijä onkin pahansisuinen ja kiivasluonteinen niin ei se sille pärjää. :-X
-
...Sukupolven vaihdoksen jälkeen kuulemma se luopumisen tuska kestää keskimäärin seitsemän vuotta. Ja toden totta, sen seitsemän vuoden jälkeen helpottikin tuntuvasti. Koskaan, ei ikinä, ole yhtään mistään tekemästäni työstä kehuja saanut. Aina olisi pitänyt tehdä enemmän, tai paremmin, yleensä toisinpäin.
...
Vai seitsemän vuotta...no se kyl täsmää meilläkin. Vajaat seitsemän vuotta spv:n jälkeen valmistui pappalle oma asunto ja sen jälkeen kyl muuttui jotenkin systeemi. Olihan se iso muutos tietysti muuttaa omaan asuntoon ja vielä kun joutui "kotoansa" muuttamaan. Mutta ei oo valittanu ja ei kyl pitäis olla syytäkään - itse rakentamansa uusi talo, ei maksa ylläpitokuluja eikä matkaa ku kolmesataametriä meiltä - savukaan ei juur näy :) Sanoi muuton jälkeen huilanneensa kaksi kuukautta tekemättä mitään - ensimmäisen kerran elämässään! Sitten kutsuikin jo ulkorakennuksen valmiina odottanut pohjalaatta...
Pappahan on siis mun appiukko ja ollaan tunnettukin vasta vajaat kuus vuotta. Ikänsä puolesta sopisi isäksenikin eli on "tarpeeksi" vanha vaikkei muuten vielä iällä ole. Tuossa kun muutama vuosi asuttiin saman katon alla niin monenlaista juttua oli - mää vähän kyselin vanhoista ja hän kertoili, on myös kiinnostunut uusista systeemeistä. Oma isäni on ollut jo kohta parikymmentä vuotta aika huonossa kunnossa ja halvauksen jälkeen ei oo siitä oikein juttukaveriksi ollut.
Peltohommat on meillä ollu niin vähäiset ja kun rehuntekokin on ulkoistettu, niin oon pärjänny yksikseni ja nykyisin jo seuraavakin sukupolvi kykenee johonkin järkevään toimintaan (jos viitsii). Navettahommiin ei oo pappaa enää tar***** ku joskus avuksi poi'ittamaan, kun oon sattunut olemaan päivätöissä juur sillon.
Olenkin kaikille sanonu, että pappa on oikea puumies. Sahalla ollu töissä aikanaan ja muutenkin viihtyy metsässä. Nyt kun ei oo ihan pakko, niin ei oo rankamettään ängenny näillä keleillä. Loukkasi myös kätensä syksyllä eikä siksi saa oikein mitään tehtyäkään. Hinku kyllä olisi kova myös rakennustöihin, joissa on ihan kymppi myös. Mutta ei puutu meidän tuotantoon oma-aloitteisesti, vaan neuvoo ja kertoo mielipiteensä kysyttäessä. Hauska yksityiskohta on , että ei aja muita kuin hänen aikanaan hankittuja traktoreita :) Tieasiat ovat myös sydäntä lähellä ja joutilain hän onkin noita teitä lanaamaan (muista taloista ei ehditä/viitsitä eikä myöskään lanaaja koskaan kiitosta saa).
Moni on sanonu, että ei yhtään yötä olis asunu samassa huushollissa vanhan väen kanssa. Ja kyllähän siinä oma vivahteensa on, kun useampi sukupolvi samalla pihalla touhuaa. Ei oikein sovi nykypäivään ja neuvoni on ollut sama kuin muillakin, että vanhapari samantien omaan pihaan tarpeeksi kauas. Mutta hyvät välit kannattaa olla jo lastenlastenkin vuoksi.
-
Tässä on paljon ajattelemisen aihetta. Ei pitäis jäädä samoille hehtaareille asumaan. Olen paljon miettynyt tuota, että miten paljon sattumalta paikalle tuleet, voivat loukata toista olemattomilla huomaatteluillaan. Vaikka ei tarkoitakkaan loukata. Ainakaan saman tien varteen tai näköetäisyydelle ei pitäis vanhuksien jäädä!!! Itse pelkään, miten kykenen jättämään tilan asiat nuorisolle, kun olen isännöinyt tilaa puolet elämästäni. Huolehtinut kaikesta. Olen sanonut nuorille, että voin sittenkin, kun he ovat tässä hoitaa kirjanpidon ja eu-paperit, mutta se on suuri virhe. Silloinhan minä tiedän liikaa heidän asioistaan. Nytkin jo huokailen, miten he navetan rakentamisen rahoittaa, vaikka vuosia on sukupolvenvaihdokseen.
-
Monellakin tilalla nämä Kelan miehet tekee kahden kolmen palkkamiehen työt.
-
Äiti osittain hoiteli huushollia joskus poikamiehenä ollessa ja pappa on ollut apuina ulkohommissa. AIna kun on tullut joku uusi menetelmä, pappalle ei ole sitä ruvettu opettamaan. Teknisesti hyvinkin lahjakkaana kaverina on hoidellut LVIS-puolen tontilla niin etten ole itse paljon puuttunut. No, systeemit on sitten vähän eri kriteereillä kuin nykymaailmassa. Eli valaistukseksi riittää lamppu keskellä koppia, joka tuottaa pelkkiä varjoja. Vesijohtojen sulanapitosysteemit ja moni muu juttu on toteutettu periaatteella: oma työ mitään maksa, varsinkin kun on niin mielenkiintoista. Kenelle on ja kenelle ei. Sittenpä kun joku viritys sohlaa kiireiseen aikaan, niin sanotaan että itse asiassa olen eläkkeellä ja tuun jos viittin.
Oltuani pitkään kiinni töissä joita yksikseni pusannut juuri ihmisiä näkemättä, sattuukin joku tuttu poikkeamaan. Kovinkin puheliaan kaverina pappa tulee siihen minun ja vieraan väliin selostamaan asioitaan... Kännykkäaikana ei enää niin iso juttu. Vähän sama asia kuin se, että välillä on joutunut kylillä oikomaan, että esittämänsä mielipide ei ole tämän maatilan virallinen kanta asioihin.
-
Tässä on paljon ajattelemisen aihetta. Ei pitäis jäädä samoille hehtaareille asumaan. Olen paljon miettynyt tuota, että miten paljon sattumalta paikalle tuleet, voivat loukata toista olemattomilla huomaatteluillaan. Vaikka ei tarkoitakkaan loukata. Ainakaan saman tien varteen tai näköetäisyydelle ei pitäis vanhuksien jäädä!!! Itse pelkään, miten kykenen jättämään tilan asiat nuorisolle, kun olen isännöinyt tilaa puolet elämästäni. Huolehtinut kaikesta. Olen sanonut nuorille, että voin sittenkin, kun he ovat tässä hoitaa kirjanpidon ja eu-paperit, mutta se on suuri virhe. Silloinhan minä tiedän liikaa heidän asioistaan. Nytkin jo huokailen, miten he navetan rakentamisen rahoittaa, vaikka vuosia on sukupolvenvaihdokseen.
Virhe siinä on myös se, että ehkä hämärtyy talouden eri tekijät ja se miten mikäkin vaikuttaa lopputulokseen, tulee liikaa käsityksiä ja käytetään liian vähän faktatietoa ????
-
Onhan tosta vanhasta isännästä kyllä suurta apua, kun yksin täytyy kiireapulaisen kanssa hoitaa hommelit pellolla, metässä, navetassa, urakoinnit ja muut sivutyöt. :-[
-
Isän osallistuminen varsinaiseen tuotantoon loppui aika nopeasti vuoden kahden jälkeen, kun piti pellon laidalla keskustella, kuka nämä koneet ja vainiot nykyään omistaa, ja niitä isännöi.
Ensimmäisen vuoden aikana neuvot ja kokemus olivat äärettömän tärkeitä, ja kaikki tehtiin kuten ennenkin. Seuraavana alkoi sitten muutokset ja isän osuus töistä alkoi vähetä. Kuitenkin meillä oli sopimus että saa touhuta niitä töitä mitä haluaa, niin paljonkuin haluaa ja silloin kun haluaa.
Kaikki pienet kunnossapitohommat ja nurkkien kopistelut kuuluivat näihin. Ja lumityöt meillä ja kylillä.
Kaikista investoinneista keskusteltiin aina perusteellisesti ja vanhan isännän kanta oli usein epäilevä ja varovainen. Kuitenkin kun uuden navetan rahoitusta ajettiin kasaan ja hermopaine oli huipussaan, sanoin että jos et voi tukea minua, ole hiljaa. Tämän jälkeen ei tullut enää koskaan poikkipuolista sanaa, vain kannustusta.
-
Yllättävän yleistä vielä nykyään, tuo vanhan isännän käpsehtiminen tilan töissä. ;D
-
Pienimmän riesan tie.. Kuuntelee appiukon höpinät ja sanoo että "joo". Kun se poistuu paikalta niin tekee niinkuin aluksi meinasikin.
-
ei tälläisiä "murheita"?... vanaha "aijä" katteloo ruohonjuuria alhaalta päin:(
-
Minulla ainakin vanhapari on korvaamaton apu monessa eri asiassa. Asioista on eri mielipiteitä joista sitten keskustellaan ja yritetään päästä sille kolmannelle tasolle, eli yhdistämään molempien asiantuntemus. Vanhuksella on sitä hiljaista tietoa ja minulla toivottavasti sitten jotain muuta. ??? Päätäntävalta on kuitenkin harvinaisen selvä. Toisaalta minulla ei ole intoa nipottaa pikkujutuista, jos vanha isäntä/emäntä tahtoo jotain minun tilani hyväksi tehdä, niin tehköön, vaikka ei menisi ihan pilkulleen niin kuin tahtoisin. Pyrin antamaan mahdollisimman vapaat kädet toteuttaa itseään tilan hyväksi. ;D Lisäksi hän on paljon käytännöllisempi kuin minä, yleensä kerron että taas konehallin nurkassa on taas jokin rikkinäinen vanha raato ja ihan huomaamattani se onkin muuttunut ehjäksi, tai ainakin toimintakuntoiseksi... ;D
Myös lastenhodossa ja muissa kotitalousaskareissa molempien vanhempien apu on tärkeää. Vaikka näitä ijasjankin mainitsemia arvoristiriitoja silloin tällöin tuleekin, niin koen silti olevani saamapuolella. Etenkin ollessani palkkatyössä, emme olisi millään selviytyneet ilman vanhan parin työpanosta. Kiitos helle siitä, näin nimimerkin turvin. Toivottavasti osaan josku kertoa sen myös tosielämässä.
-
Olen ensteks miettinyt millainen mahdan itse olla kun ja jos seuraava sukupolvi aloittaa hommia. Meillä toimii ihan ok, sen enempää erittelemättä.
-
Vanha isäntä (appi) on ollut luopumistuella reilun kuus vuotta. Lupas autella vähän että päästään alkuun. Perjantaina huolehti keskussairaalasta päin, että tuleeko navetalle jo vettä. Melkein joka päivä nähdään ja ollaan puheissa, kun asuvat samassa pihapiirissä. Mennään kaavalla että, "saa tehdä, pakko ei ole" ja silti kyntää tahtia 10 ha päivässä tai on rehun teossa 16 tuntia kusematta (sais käydä kusella mutta pitää hätäillä). Sanalla sanoen aivan korvaamaton apu.
Yleensä ei olla eri mieltä kun sille kantansa perustelee, mutta toki epäilee uusi tekniikoita tai ajatuksia. Joskus kyllä tympäisee sen neuvominen, mutta ei enää pahasti.
-
vähimmäisetäisyys vanhan ja uuden parin pirtille pitäisi olla 500m eli näkymättömissä. Vanha isäntä on ollut varsinkin navetassa ja raksahommissa korvaamaton apu, mutta hermokin kiristyy välillä raskaimman mukaan kun unohtuu kuka hommista päättää ja maksaa. Konehommiin ei juuri enää sekaannu kun on kamppeet sen jäljiltä vaihtuneet.
-
Sopiva etäisyys lienee että jos käden nostaa niin ei näe onko se nyrkissä vai tervehdyksessä.
-
eikös joku kaava ollu että, matkaa sen verran että ei kehtaa aamutossuulla tulla tilalle B-)
-
Joopa joo--kovin itseriittoista väkeä, mutta hyvää tässä on se, ettei aika säästä teitäkään. :D
-
Meillä oli ensiksi niin että vanhaisäntä yritti,vaan sitten tulivanha emäntä ja sano notta mites maamakaa.Isännyys on vaihtunu!Koita
sopeutua!Kyllähän siinä ensalkuun otetiin yhteen että miten ja milloin.Satotaso kun nous loppu mutinat!Nykyään kasvaa jo nurmee sekin mies.
-
Joo eipä oikeen arvosteta vanhaa väkeä, tossa kylälläkin on vanhukset navetoineet toistakymmentä vuotta ilmatteeksi yhyrellä tilalla. Saattais olla pikkusen eri tulot jos olis joutunut palkkaamaan pari kolme "oikeaa" työntekijää.. ::)
-
Joo eipä oikeen arvosteta vanhaa väkeä, tossa kylälläkin on vanhukset navetoineet toistakymmentä vuotta ilmatteeksi yhyrellä tilalla. Saattais olla pikkusen eri tulot jos olis joutunut palkkaamaan pari kolme "oikeaa" työntekijää.. ::)
Tuosta tuli mielleen kun joku kertoi näistä suurnavetoista että niin kauvan ne pelittää kun vanha väki tekee työt,sitten kun eivät enää kykene niin emäntä lähtee ja senjälkeen isäntä vetää itsensä hirteen.
Aikoinaan muutamia tositapauksia..
-
Joo eipä oikeen arvosteta vanhaa väkeä, tossa kylälläkin on vanhukset navetoineet toistakymmentä vuotta ilmatteeksi yhyrellä tilalla. Saattais olla pikkusen eri tulot jos olis joutunut palkkaamaan pari kolme "oikeaa" työntekijää.. ::)
vai kenties "ilmatteeksi"? mun mielestä nämä on kyllä semmosia win-win-juttuja. jatkaja saa jeesiä, ja vanhuksilta ei aktiviteetit kokonaan lopu. jaksamisen rajoissa tietty, orjatyövoima erikseen. tahtoo olla niinkin että kun yhtäkkiä hommat loppuu niin pian loppuu kunto ja terveyskin..
-
Tuosta tuli mielleen kun joku kertoi näistä suurnavetoista että niin kauvan ne pelittää kun vanha väki tekee työt,sitten kun eivät enää kykene niin emäntä lähtee ja senjälkeen isäntä vetää itsensä hirteen.
Aikoinaan muutamia tositapauksia..
Kuulopuheet paras tietolähde ;D Meillä ei ole apua edellisestä sukupolvesta, toinen on huonokuntoinen ja toinen hoitaa tätä. Setämies auttoi metsänhoidosso viime vuosikymmenellä, sekin on jäänyt iän myötä. Ilmaista työvoimaa ei ole ollut vuosikymmeneen.
-
Joo eipä oikeen arvosteta vanhaa väkeä, tossa kylälläkin on vanhukset navetoineet toistakymmentä vuotta ilmatteeksi yhyrellä tilalla. Saattais olla pikkusen eri tulot jos olis joutunut palkkaamaan pari kolme "oikeaa" työntekijää.. ::)
Joo paljolti samaa mieltä. Meillä ainaki vanhemmista on korvaamaton apu kesäaikaan. Ja kun ei olla saman rattorin hytissä molemmat, niin pysyy välitkin hyvinä ;)
-
eikös joku kaava ollu että, matkaa sen verran että ei kehtaa aamutossuulla tulla tilalle B-)
Äläs ny, Simaretkellä katselin yhden kanssamatkustajan AInoja kun pariisin kentällä talsittiin.
Itse ainakin nuo karsinoin aamutoffeleihin
-
eikös joku kaava ollu että, matkaa sen verran että ei kehtaa aamutossuulla tulla tilalle B-)
Äläs ny, Simaretkellä katselin yhden kanssamatkustajan AInoja kun pariisin kentällä talsittiin.
Itse ainakin nuo karsinoin aamutoffeleihin
muotijuttuja nykyään:)
-
Ne on tilakohtaisia juttuja, kuinka edellisen polven kanssa menee. Meillä vanha pari muutti ensin 2 km päähän, mutta sekin oli liian lähellä, kun polkupyörällä pääsi kulkemaan. Sitten, kun muuttivat 16 km päähän kirkolle, niin rupesi homma sujumaan. Piti tehdä valinta, kulkeeko vanha isäntä koko ajan hommissa, vai yritetäänkö pärjätä ilman. Jos vanha isäntä olisi ollut koko ajan paikalla, niin todennäköisesti olisi tullut avioero ja burnoutti. Fyysisestikin pystyy itsensä pitämään lujilla, jos muuten on asiat kunnossa, mutta jos rupeaa henkisesti heittämään, niin se on menoa. Lasten kannalta tuo etäisyys on tietysti ikävää, mutta eipä se isovanhempien homma olekaan toimia jatkuvasti lasten ammoina.
-
Mutta eikös siitä ole myös hyötyä, että mummo ja ukki asuu kirkolla? Silloin kun lapset harrastaa jotakin, niin voi esim jäädä koulun jälkeen vanhusten luo, josta on helpompi menneä harrastuksiin. Jää jatkuva edes taas ajelu lypsyjen molemmilta puolin pois.
-
Kyllähän täällä etelässä on joillain kolmekin sukupolvea hommissa,täällä kun ei ole varaa maksella niitä palkkoja vierastyövoimalle..
-
Joo, ja parhaissa paikoissa isäntänä on vielä se 70-vaari kun ei ole osannut lopettaa, jaloissa juoksee sitten vaarin 45-v poika ja tämän 18-v lapsi... Tervettä meininkiä. No tämä oli eri jo eri asiaa. Sinänsä olisi kiva tietää miten tämä kolmen sukupolven ilmastyövoima vääristää koko alan kulurakennetta?
-
Joo, ja parhaissa paikoissa isäntänä on vielä se 70-vaari kun ei ole osannut lopettaa, jaloissa juoksee sitten vaarin 45-v poika ja tämän 18-v lapsi... Tervettä meininkiä. No tämä oli eri jo eri asiaa. Sinänsä olisi kiva tietää miten tämä kolmen sukupolven ilmastyövoima vääristää koko alan kulurakennetta?
Eihän sen 70-kymppisen tarvitse enää olla isäntäkään,kulurakennehan ilman muuta vääristyy,mutta se voi olla yks pystyssä pysymisen ehdoista kun nää hinnat ovat täällä mitä ovat..
Siitä miljoonan litran vuotuisella maitotilin reilun 5 sentin erotuksella maksaa jo muutaman rengin palkan..
-
isän tai apin työpanoksen ei huomaa kun vasta sitten kun se puuttuu. Itsellä ei ole ollut koskaan sellaista käytössä ja joskus olen kyllä kaivannut. Suuri ongelma vaan tahtoo monella vanhemmalla olla käsittää kuka käskee. Optimi tilanne olisi kun vanha vaari tekis asiat niin kuin nuorempi haluaa mutta toteuttais sen niin kuin itse näkee parhaimmaksi. Silloin ei tarttis vanhan muuttaa toimintatapoja kun kaikki tietää miten vaikeaa se on.
-
Kaikista investoinneista keskusteltiin aina perusteellisesti ja vanhan isännän kanta oli usein epäilevä ja varovainen. Kuitenkin kun uuden navetan rahoitusta ajettiin kasaan ja hermopaine oli huipussaan, sanoin että jos et voi tukea minua, ole hiljaa. Tämän jälkeen ei tullut enää koskaan poikkipuolista sanaa, vain kannustusta.
Tämä olisi tärkeä muistaa kaikessa maatalouteen liittyvässä. Vastoinkäymisiä tulee kuitenkin. Niitä ei pidä syyttäsuotta lisätä ja kaivella. Tärkeämpää olisi keksiä positiiviset asiat ja koittaa avustaa projektit parhain päin.
-
Kaikista investoinneista keskusteltiin aina perusteellisesti ja vanhan isännän kanta oli usein epäilevä ja varovainen. Kuitenkin kun uuden navetan rahoitusta ajettiin kasaan ja hermopaine oli huipussaan, sanoin että jos et voi tukea minua, ole hiljaa. Tämän jälkeen ei tullut enää koskaan poikkipuolista sanaa, vain kannustusta.
Tämä olisi tärkeä muistaa kaikessa maatalouteen liittyvässä. Vastoinkäymisiä tulee kuitenkin. Niitä ei pidä syyttäsuotta lisätä ja kaivella. Tärkeämpää olisi keksiä positiiviset asiat ja koittaa avustaa projektit parhain päin.
Pitäähän sitä kriitiikiäkin jostain tulla, vaaleanpunaisissa unelmissaan voi leijailla vaikka konkurssiin asti. Toiset vain osaa käsitellä palautetta ja toiset ottaa sen heti *****iluna. Jos joku kritisoi investointia niin kai tekijällä pitäisi olla jonkinlaiset perustelut olemassa joilla voi iskeä vastaan ja puolustaa omaa mielipidettään ???
-
[/quote]Pitäähän sitä kriitiikiäkin jostain tulla, vaaleanpunaisissa unelmissaan voi leijailla vaikka konkurssiin asti. Toiset vain osaa käsitellä palautetta ja toiset ottaa sen heti *****iluna. Jos joku kritisoi investointia niin kai tekijällä pitäisi olla jonkinlaiset perustelut olemassa joilla voi iskeä vastaan ja puolustaa omaa mielipidettään ???
[/quote]
Eiks se Mattilan Samikin jossain lehdessä aikoinaan valittanut ettei edellinen sukupolvi oikein ymmärtänyt tätä nykyistä vaatimusta koon suurentamisesta..
-
Pari vuotta sitten tehtiin SPV, sitä ennen kaikki oli yhtä helv....ä. Ensimmäsenä kesänä vanhukset muuttivat lähitaajamaan 5 km:n päähän mutta lähes päivittäin kävivät tilalla, ei silti kyllä töitä olikin. Suureksi hämmästyksekseni vanha isäntä otti sen kannan että ei puutu tekemisiini. Oli aikanaan joutunut oman isänsä kanssa melko lujille niin päätti katkaista sen kierteen. No, 1. vuosi meni hyvin, toinenkin jollain lailla, aloin kyllä aistia että aina ei mennyt hänen mielensä mukaan. Nyt talven aikana ei ole edes montaa kertaa nähty, mutkan kautta kuulemani mukaan tilanne on melko vaikea siellä päässä, meikäläisen tekemiset ja varsinkin tekemättä jättämiset ahdistaa. Monesti se on kyllä tilalla käynyt kun en ole ollut kotona (kuinka osaakin aina silloin!) ja sekös nostaa verenpainetta molemmilla. Jännityksellä odotan kevättä, sellaisen asenteen olen kyllä ottanut että yksinkin töistä selviän ja eihän sitä oikein muutoinkaan pidä vanhan isännän varaan laskea, joskus kuitenkin tulee se viimeinen työpäivä.
-
Täällä vanhaisäntä ajelee vielä kesäisin traktorilla, joten ei tarvii palkkakuskia etsiä. Pikkasen keväällä ja vähän enemmän rehunteon aikaan.
Miinuksena on, että pitäs olla kaikkee ostamassa... traktoria pitäs vaihtaa, millon mitäkin konetta ostaa. Ja jos ei konetta osta niin siten maata.
Siihen on niin tottunut, et voi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja sanoo, että osta jos haluat ja tarvetta on.
-
Kyllä vanhasta isännästä on apua ollut. Alkuun meinas jarruttaa kehittymistä mutta nyt on innoissaan jos jotain "uutta" konetta tai vastaava on tulossa/hankittu. Ei meinaa enää vanhat koneet kelvata, niillä sitten itse työskentelen. No, kalustosta yritän sellaista että yksinkin pärjään kun se päivä koittaa.
-
Itse olen kyllä ollut siinä mielessä tosi onnellisessa asemassa, että en oikein tiedä miten olisi voinut entisen isännän (mukavampi termi kuin vanha isäntä ;)) kanssa asiat paremmin sujua. SPV:tä ennemmin jo itse sanoi, että jatkossakin mielellään tulee auttamaan, mutta ei aio olla joka aamu klo 8.00 olla kyselemässä että mitäs nyt tehtäisiin, tai vielä pahempaa sanomassa mitä tehtäisiin. Ja mikä parasta, juuri näin asia on myöskin mennyt. Todella iso apu on ollut, ja on edelleenkin. Kyntö ja puintihommat edelleen hyvin mieluisia. Ihan hyvin on myöskin päässyt sinuiksi vaikka jonkin verran on kalustokin matkan varrella uusiutunut. Hyviä neuvoja ja mielipiteitä on asioihin saanut aina tarvittaessa, mutta vain silloin.
Kaikenkaikkiaan en voi kuin olla äärimmäisen tyytyväinen ja kiitollinen tilanteeseen.
-
Ei valittamista täälläkään, isä on omaksunut uuden "roolinsa" yllättävällä innokkuudella ja keskittynyt metsänhoitoon ja mm. ruuanlaittoon. Positiivista on että aktiivisuus on säilynyt ja suuntautunut vapaa-ajan touhuihin, mutta mielellään tullaan myös avittamaan rakennus ym. pikkuhommissa. Välillä toki kysellään millä mallilla on polttopuusouvi tai veroilmoituksen teko, mut on enempi positiivista kiinnostusta kuin hiostamiseksi tulkittavaa toimintaa...
-
Nää viimeiset kommentithan ovat melko myönteisiä,mistähän se eripura syntyy noilla toisilla,itse kyllä otan apua edellisiltä polvilta eikä ole ollut valittamista.
Tietysti pitää olla jotain joustoa puolin ja toisin,pitää ajatella että vaikka tuo nyt ei ihan teekkään minun mieleni mukaan niin jos sekin homma jää itseltä tekemättä niin sitä ei tule tehtyä sitten lainkaan.
Onks se yhdessä tekeminen sitä UCD:n vihaamaa sukutilatäppäröintiä?
Monestihan niitä erimielisyyksiä tulee ihan pienistä ja turhista asioista vähän siihen "väärin sammutettu" tyyliin,jos jommallakummalla on se arvovaltakysymys jonkun pienenkin homman toteuttamisen menetelmästä,harvoinhan mitään suuria vahinkoja tulee noissa jokapäiväisten asioiden kanssa.
Jotkut suuremmat investoinnit ja tuotantosuunan vaihdothan ovat sitten vähän eri juttu,mutta siinä olis tuolla neuvonnalla vähän peiliin katsomista,sieltä päin kyllä tahtoo tulla turhan paljon uusia vinkkejä siihen kannattavuuden parantamiseen,no, pääseehän siinä sitten neuvojat ja suunnittelijat lehtikuvaan siinä toteuttamisvaheessa mutta sitten ollaan täysin osattomia jos homma menee vaikka tuohon Pälkäneen malliin.
Ainakin siinä tapauksessahan olis ollu ehkä uskoa sitä edellispolvea paremmin kun näitä konkurssiarkkitehtejä jotka eivät istu tuleen omilla housuillaan..
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
-
Siinä tapauksessa meillä tulisi varmaan samoja ongelmia kuin Englannin kuningashuoneella :D
Tiedän yhden tapauksen ennen EU-aikaa, kun yksi isäntä piti taloa vielä 90-vuotiaana. Oli vaan todennut kyselijöille, että ei raaski luopua, kun kaikki taloon poikkeavat kysyvät aina isäntää (häntä). SPV toteutettiin sitten niin, että talo siirtyi suoraan lapsenlapselle, kun oma poika oli myös jäämässä eläkkeelle.
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
Teoriassa tuo yhden sukupolven väliin jättäminen olisi hyvä vaihtoehto mutta käytännössä vaikeaa toteuttaa.
Aika usein isän ja pojan välillä ristiriidat kärjistyy, mutta kun välissä on yksi sukupolvi niin homma toimii jo paremmin. Mutta ongelma on se, että kun poika lähtee maailmalle, niin tuskin se pojan poika tilalle palaa.
-
Siinä tapauksessa meillä tulisi varmaan samoja ongelmia kuin Englannin kuningashuoneella :D
Tiedän yhden tapauksen ennen EU-aikaa, kun yksi isäntä piti taloa vielä 90-vuotiaana. Oli vaan todennut kyselijöille, että ei raaski luopua, kun kaikki taloon poikkeavat kysyvät aina isäntää (häntä). SPV toteutettiin sitten niin, että talo siirtyi suoraan lapsenlapselle, kun oma poika oli myös jäämässä eläkkeelle.
Jos nuo kaikki asu samallla tontilla ,keskustelut käytiin viitakkeilla, puntarilla painottaen. ;D
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
Teoriassa tuo yhden sukupolven väliin jättäminen olisi hyvä vaihtoehto mutta käytännössä vaikeaa toteuttaa.
Aika usein isän ja pojan välillä ristiriidat kärjistyy, mutta kun välissä on yksi sukupolvi niin homma toimii jo paremmin. Mutta ongelma on se, että kun poika lähtee maailmalle, niin tuskin se pojan poika tilalle palaa.
ilmiö tunnetaan termillä ITSESUOJELUVAISTO, ihminen kun voi todellakin tehdä muutakin kuin hukata elämästä jossain raktorin kajuutassa homehtumalla tai haisemalla navetalta koko ikänsä...
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
Teoriassa tuo yhden sukupolven väliin jättäminen olisi hyvä vaihtoehto mutta käytännössä vaikeaa toteuttaa.
Aika usein isän ja pojan välillä ristiriidat kärjistyy, mutta kun välissä on yksi sukupolvi niin homma toimii jo paremmin. Mutta ongelma on se, että kun poika lähtee maailmalle, niin tuskin se pojan poika tilalle palaa.
ilmiö tunnetaan termillä ITSESUOJELUVAISTO, ihminen kun voi todellakin tehdä muutakin kuin hukata elämästä jossain raktorin kajuutassa homehtumalla tai haisemalla navetalta koko ikänsä...
Mielestäni ihmisen pitäisi aina valita sellainen ammatti, joka oikeasti itseä kiinnostaa, maatalouteen ei pidä jäädä vain siksi, että saa ostaa isältä tilan alihintaan ...
Mikäli homma oikeasti kiinnostaa, niin siinä myös viihtyy, kaikki ihmiset ei vaan viihdy jossakin kunnan virastossa tai muussa hallinnollisessa hommassa ja paskaduuneja on maailma täynnä, ei niitä pelkästään maalla ole ????
Jokatapauksessa on ihan tervettä ja kannatettavaa käydä katselemassa maailmalla, mitä siellä tienaa ja mitä niistä itselle jää, niin osaapa sitten ajatella omin aivoin ????
-
Mielestäni ihmisen pitäisi aina valita sellainen ammatti, joka oikeasti itseä kiinnostaa, maatalouteen ei pidä jäädä vain siksi, että saa ostaa isältä tilan alihintaan ...
Mikäli homma oikeasti kiinnostaa, niin siinä myös viihtyy, kaikki ihmiset ei vaan viihdy jossakin kunnan virastossa tai muussa hallinnollisessa hommassa ja paskaduuneja on maailma täynnä, ei niitä pelkästään maalla ole ????
Jokatapauksessa on ihan tervettä ja kannatettavaa käydä katselemassa maailmalla, mitä siellä tienaa ja mitä niistä itselle jää, niin osaapa sitten ajatella omin aivoin ????
[/quote]
Näin juuri!!!! Jatkajan on itse haluttava olla viljelijä, mieli tätä jaksaa tehdä. Ja jos ei halua, niin ei sitten!
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
Rinnakkaisviljelyhän siihen olis ratkaisu,jos nuoremmalla polvella on halua toteuttamaan itseään niin joka kylältähän näitä lopettavia taloja luulis löytyvän,ostaa sellaisen ja sitten jatkossa taas vanhan jäärän talo pojanpojalle ja niin edellen..
Moni nykyisäntä on aikoinaan maksanut raskaat sisarosuuslainat ja joutunut selviytymään niitten kanssa alkuun,nykyään näissä sukupolvenvaihdoissa jatkaja saa huushollin koko lailla lahjaksi mutta tää neuvonta kun yllyttää näihin suuriin investointiin jotka sitten kiristävät pinnaa niin jatkajalla kuin sillä luopujallakin kun seuraa sitä konkurssin partaalla roikkuvaa entistä taloaan..
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
Mulle ainakin tässävaiheessa sopii vallan mainiosti että seuraava sukupolvi ottais pellot, mettät, ja elukat kun itte olen 60. Voisin sitten jättää ittelleni jotain harrastusta (klapien tekoa, konehommaa, tai jotain muuta) niille lopuille vuosille. Tuntuu tässävaiheessa että on ihan tarpeeksi kun yli kolmekymmentä vuotta saa touhuta näillä mailla. Taitaa mieli vaan muuttua moneen kertaan ennen kuin on 60. Jossain tapauksessa ongelmat alkaa siitä kun edellinen viljelijä aloittaa uransa vasta 45 jolloin saa juuri lainat pois ja talo tuottamaan kun seuraava sukupolvi jo rupee puhumaan että pitäis lopetella.
-
Jokatapauksessa on ihan tervettä ja kannatettavaa käydä katselemassa maailmalla, mitä siellä tienaa ja mitä niistä itselle jää, niin osaapa sitten ajatella omin aivoin ????
No tuo pitäis olla ihan pakollista, jos nyt ei ihan ulkomailla niin ainakin jossain toisella puolella maata.
Tuo luopumisen mielekkyys on aikapaljon luopujan mielenlaadusta kiinni, jos on uuteen positiivisesti suhtautuva luonne niin luopumisen ajatuksesta pääsee ihan järkeilemällä melko nopeasti yli ja kiinni käytännön järjestelyihin. En tiedä mitä ihmettä nämä kiinnitarrautujat oikein pelkäävät ? tuskin ketään eläkkeelle siirtynyttä, ikänsä töitä tehnyttä on kylillä tultu laiskaksi haukkumaan. Nykyaikana ymmärretään paremmin sitä että työnsä hedelmistä voi ja pitääkin nauttia ajallaan. Kukaan ei hautajaisissa tule kehumaan sen enempää vaikka työnsä ääreen ikäloppuna kellahtaisi.
-
SPV rupeaa olemaan meilläkin ajankohtainen ja uskaltaisin ennustaa että ongelmia ei tule. Pari-kolme vuotta olen ollut tilalla päätoimisesti töissä ja saanut toteuttaa omia suunnitelmia jo nyt. Ikinä ei ole tuleva vanha isäntä sanonu että mikset tehny sitä näin. Enkä kyllä ole minäkään sanonu vaikka joskus ehkä olis mieli tehny ;) Vastuuta on annettu ja kannettu ja taitaa kumpikin olla tyytyväisiä.
Urakointihommia olen itse tuohon rinnalle kehitellyt ja niihin ei isäntä ole sekaantunu millään lailla. Tai paperilla se on toki sekaantunu reilustikkin kun "tila nimiin" noita hommia tehdään. Tarkoitus on kuitenkin kehittää urakointihommia pikkuhiljaa osaksi tilan kokonaisuutta.
SPV:n jälkeen olis ihannetilanne se että apua saa kun pyydetään ja tarvitaan, mutta kysymättä ei tehdä mitään!
-
Ittellä tässä pyörähti käyntiin kolmas kokonainen (toiv. tulee kokonainen ;D) vuosi isäntänä. Meillä vanhan isännän kanssa kuitenkin ollaan viimeiset 10 v hoidettu tilan työt kahdestaan, tai no onhan noi "syytinkiläisetki" vanhat peltonsa muokannu. Että 3 sukupolvea pellolla sulassa sovussa ;D Mutta siis vanhan isännän kans pääasiassa ollan työt hoideltu ja niin tehdään edelleenkin, mikä kyllä sopii minulle hyvin, kun kerta homma on pelannu... Oldman kuitenkin kulkee vielä töissä tämän vuoden ja ajatteli vuodenlopussa jäädä vallan eläkkeelle, että kerkiää pojan kans "harrastaan"... niin ja tietysti lastenlapsien, ku silloin ei kerinny omien poikien kans "harrastaan"... Ei ole mitää erimielisyyksiä ollu ja kyllä munkin mielipiteitä ym ajatuksia on aina otettu huomioon. Kuitenkin mä kunnioitan sitä työtä melkolailla, mitä mä saan jatkaa! Se piirre silloin ärsytti, ku ostettiin uus traktori niin ei siitä mitää puhuttu, myhäiltiin vaan ko kone tuotiin pihaan... Vaikka eipä sillä oo muutenkaan ollu tapana kauhiasti huurella... Noh, minä ostin sitte etukuormaaja traktorin(mistä oli ollu jo kauan puhet), enkä puhunu ennakkoon mitään, noh sehän oli kallis ja ym ym. Noh sillähän sitte tiputeltiin talvella katolta lumia ja olihan tullu katton pari reikääki samalla :D ;D Ja sitten vielä höyhäännyin ostamaan leviämmän kylyvökoneen, siitä kyllä toimitin etukäteen ku se yhres hajettiin naapurin kuormurilla. Meillä ku oli/on viäki sellanen 2,5 m nostolaite kone ja tämä uus on 3m kevythinattava. Äijän eka kommentti koneesta oli, ku se oli kyytis, että vähä vaan vanha kone... (oli vanhempaa mallia kyllä, mutta paljon paremmin pidetty ja juuri läpi käyty) Noh, kyllähän se vanhaisäntäkin keväällä veti konetta intua piukas, ku poijan klopit ja kehu että on se hyvä kones... ;D ;D
Mahtaako olla joku periaate kysymys, ku ei oo ite saanu vaikuttaa ;)
Mutta siis joo meillä on menny kaikki kivuttomasti, enkä uskokaa että täs mitää sen suhteen ilmaantuu. Tosin tiedän tiloja, joissa vanhalle isännälle ei jätetty eres sitä perunamaata. ku o ajettu pois :)
-
Näitä juttuja lueskellessa tulee mieleen, se että jääkö nämä vanhat isännät liian nuorena eläkkeelle. Pitäiskö maanviljelijöiden näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle ja nostaa se eläkkeelle siirtymisikä 60 vuodesta 70 vuoteen. Vähenisi huomattavasti vanhan isännän puuttuminen tilan töihin.
Niin...sit täytys jäädä yhden sukupolven väliin...jos vanhaisäntä on 70, seuraava on 45 ja sitä seuraava jo 20...töitä on varmaan joka tilalla, mut tuleeko noin monelle tiliä? Ja säilyykö työrauha sittenkään :)
Mulle ainakin tässävaiheessa sopii vallan mainiosti että seuraava sukupolvi ottais pellot, mettät, ja elukat kun itte olen 60. Voisin sitten jättää ittelleni jotain harrastusta (klapien tekoa, konehommaa, tai jotain muuta) niille lopuille vuosille. Tuntuu tässävaiheessa että on ihan tarpeeksi kun yli kolmekymmentä vuotta saa touhuta näillä mailla. Taitaa mieli vaan muuttua moneen kertaan ennen kuin on 60. Jossain tapauksessa ongelmat alkaa siitä kun edellinen viljelijä aloittaa uransa vasta 45 jolloin saa juuri lainat pois ja talo tuottamaan kun seuraava sukupolvi jo rupee puhumaan että pitäis lopetella.
Riittävän suuri yhtiömuotoinen maatila ratkaisee nämä ongelmat..
-
Nostellaampa tätä aihetta, kun itseäni alkoi polttelemaan aihe.
Meillä miehellä iski autokuume ja sitä meinattin aluksi hoidella ihan järkevällä ratkaisulla. Sitten olikin haettu laskelma transportterista: neliveto ja tehokkaimmalla koneella mitä kaupasta saa. Yritin suu vaahdossa viikon tivata syytä näin älyttömään ostokseen johon laitetaan siis toimiva, juuri huollettu ja katsastettu pikkupaku jossa ei ole yhtään ainutta vikaa ollut, käteistä mieheltä 10t€, syytinkiläinen antaa 4t€ ja antaa vielä velkaa anteeksi 3t€. Tämän lisäksi autoon oli tarkoitus ottaa rahoituksella n. 22t€ velkaa. Yhteensä auton hinnaksi tuli n.52t€. Tarvetta tämmöiselle ei meillä todellakaan ole. Lisäksi nykyinen paku on syytinkiläisen täysin vapaassa käytössä. Käytännössä me joudumme aina kysymään voiko pakua käyttää, kun on tarvetta. Syytinkiläinen ei osallistu pakun huoltoon, vakuutuksiin, veroihin tai ylipäänsä mihinkään auton kustannuksiin. Hän vain ajaa ja vetää asuntovaunuaan sillä pitkin maita ja mantuja.
Kehtasin sitten tässä viime viikonloppuna kysyä syytinkiläiseltä syytä auton hankintaan (johon hän laittaa siis 7t€ kaikenkaikkiaan). Ensi reaktio oli naaman venähdys (miten tuo akka kehtaa häntä puhutella). Sitten sai avattua suunta ja kertoi: "Olen ajatellut että ikää tulee lisää eikä ajotaito ainakaan parane. Siksi ajattelin tarvitsevani nelivetoautoa." Kerroin sitten asiallisesti ettei autolle ole mitään perustetta tai tarvetta. Toimiva auto on pihassa. Kerroin myös muita vaihtoehtoja nelivedoksi jos sellaista tarvitaan. Siinä vaiheessa alkoi ilmiselvästi syytinkiläisen verenpaine nousta. "Tiedätkö, että olen aloittanut tämän tilan aivan tyhjästä!! Tiedätkö paljonko ..... on maksanut tästä kaikesta!?" "En tiedä." Syytinkiläinen kertoi summan, joka todellakin oli veroteknillisistä syistä minimaalinen. Tätä en todellakaan tiennyt, koska minut on pidetty tähän mennessä ulkopuolisena tilan asioista. Syytinkiläinen jatkoi: "Jos minä en sitä Transportteria saa, myyn mökit ja ostan sen itse!! Ja se on sitten välit poikki!!!
Siinä kohdassa veti hiljaiseks. Syytinkiläinen auttaa miestä peltohommissa ja hoitelee metsähommat lähes kokonaan. Peltoa on siis vähän vajaa 100ha ja metsää kymmeniä hehtaareja. Tässä kuitenkin syytinkiläisen harrastukset menevät hommien edelle ja muistaisin nyt puintien aikaan syytinkiläisen olleen omien harrastusten parissa. Mieheni pakettiautolla... Muutenkaan syytinkiläisen mielipiteitä ei saa mennä arvostelemaan. Muuten lähtee päiviksi mökille mököttämään ja siinä on sitten turha odotella peltohommiin tms. Hän esittää mielipiteitään kyllä kärkkäästi. Ongelmaksi näen myös syytinkiläisen täydellisen loiselämisen. Maksamme aivan kaiken. Ostaa itselleen vain ruokansa ja harrastevälineet. Lehdet, puhelin, työkalut ja -tarvikkeet sekä tietenkin auton maksattaa miehelläni. Spv:stä on jo yli 5vuotta. Välit miehelläni ja syytinkiläisellä eivät tietenkään ole kovin kummoiset, koska täällä joudutaan elämään jatkuvasti tietyllä tapaa varpaillaan. Kaikki kyläläiset syytinkiläinen on tieten myös suututtanut. Ja näköjään uhkailemalla saa mitä tahtoo :-\
-
^ antakaa horiskon tehdä mitä lystää ja välien katketa. Tollanen riisto on sairasta, vaikka kuinka on kyse omasta jälkikasvusta.
-
Tossa on taas tuo käsite syytinki, mikä pitäisi lailla kieltää. Asiat pitäisi sopia ja järjestää jotenkin muuten kuin 1890-luvulta peräisin olevan mallin mukaan.
-
Neuvotelkaa, jos vaa suastuus halvempaan ajoneuvoon :)
-
Vanhalta isännältä vois kysyä kuinka paljon tämä auton hankinta lisää tilan tuottoa euroissa? tai laskee tuotantokustannuksia?
-
No autohan ei tuo tilalle centtikään :D Ja mieshän kärsii/kärsi siitä autokuumeesta eli meille tulee juuri edellä mainittu transportteri. Viikonhan paasasin miehelle auton älyttömyydestä kunnes tajusin mistä siihen idea on irronnut... Olenkin nyt alkanut psyykkaamaan miestä siihen, että selviää omillaan tilanhoidosta. Ukkoa ei tarvita, kun miehellä kuitenkin on välejä muihin nuoriin viljelijöihin joita voi palkata avuksi puintiaikaa yms.. Keljuttaa vain, kun omaa poikaansa uhkailemalla äijä saa tahtonsa läpi. Kylällä kaikki tietää äijän ja ystäviä ei ymmärrettävistä ole montaa kappaletta. Mieheni kuitenkin yrittää parhaansa mukaa miellyttää äijää.
Keskustelin miehen kanssa myös semmoisesta vaihtoehdosta, että auton omistajaksi laitetaan mies ja haltijaksi äijä. Tällöin siis auton kaikesta ylläpidosta vastaa äijä ja auton omistaa mieheni. Pitää vaan kysyä mitä kirjanpitäjä tästä sanoo... Kauhuissani olen nimittäin katsellut paljonko ylläpitäminen maksaa: 2t€ vakuutus, ajoneuvovero ~200€, rengassarjat ~1000€ ja volkkarihuolloista nyt puhumattakaan. Oman autoni olen itse maksanut (käteisellä) ja sen ylläpidosta huolehdin itse. Sen takia ymmärrän ettei auton osto ole ainoa menoerä ;)
-
Jättäkää nyt helvetissä se volsu ostamatta.
Antaa äijän mullitella.
-
Kallihiksi tuloo:/
-
Kallihiksi tuloo:/
kallis ja pöh jos tilanne olis samallaanen tällä markilla niin ostaasin ittelle pienen kuorma-auton ja äijälle tällääsen kiiturin:
http://www.nettiauto.com/uaz/315126/469221
se on sitten eri asia ajaisko se sillä.. taitais mennä kierrätykseen
:) :) :)
-
Kallihiksi tuloo:/
kallis ja pöh jos tilanne olis samallaanen tällä markilla niin ostaasin ittelle pienen kuorma-auton ja äijälle tällääsen kiiturin:
http://www.nettiauto.com/uaz/315126/469221
se on sitten eri asia ajaisko se sillä.. taitais mennä kierrätykseen
:) :) :)
Lukekaapa tuon ilimoituksen viestiketju huolella ;D
-
Kallihiksi tuloo:/
kallis ja pöh jos tilanne olis samallaanen tällä markilla niin ostaasin ittelle pienen kuorma-auton ja äijälle tällääsen kiiturin:
http://www.nettiauto.com/uaz/315126/469221
se on sitten eri asia ajaisko se sillä.. taitais mennä kierrätykseen
:) :) :)
Lukekaapa tuon ilimoituksen viestiketju huolella ;D
Niinpä, varsinkin loppuosa;)
-
Kallihiksi tuloo:/
kallis ja pöh jos tilanne olis samallaanen tällä markilla niin ostaasin ittelle pienen kuorma-auton ja äijälle tällääsen kiiturin:
http://www.nettiauto.com/uaz/315126/469221
se on sitten eri asia ajaisko se sillä.. taitais mennä kierrätykseen
:) :) :)
Repesin* :P ;D ;D
-
Kallihiksi tuloo:/
kallis ja pöh jos tilanne olis samallaanen tällä markilla niin ostaasin ittelle pienen kuorma-auton ja äijälle tällääsen kiiturin:
http://www.nettiauto.com/uaz/315126/469221
se on sitten eri asia ajaisko se sillä.. taitais mennä kierrätykseen
:) :) :)
Lukekaapa tuon ilimoituksen viestiketju huolella ;D
Kannattaa lukea tuokin saman jannun myynnissä oleva auto. ;D
http://www.nettiauto.com/opel/gt/345564#yritys=jlundan
-
Voi herranjeesus!
Älkää ikinä alkako mihinkään yhtymään! Ja vuokraamalla älkäätten jatkako tilanpitoa.
-
Voi herranjeesus!
Älkää ikinä alkako mihinkään yhtymään! Ja vuokraamalla älkäätten jatkako tilanpitoa.
Samaa mieltä, kyllä se pitää tajuta luopua, kun aika on kohdalla ja jatkaja paikalla ....
-
Voi herranjeesus!
Älkää ikinä alkako mihinkään yhtymään! Ja vuokraamalla älkäätten jatkako tilanpitoa.
Samaa mieltä, kyllä se pitää tajuta luopua, kun aika on kohdalla ja jatkaja paikalla ....
Ei voi olla eri mieltä näitten "herrojen" kanssa... ;D
-
Pääsöhän jatkaja yhtymän kautta pikku hiljaa sisään, jos vanhemmilla ei viäl oo ikää tarpeeksi. Taitaa verotukseski hyätyä koko porukka??
-
Vituttaa etten saa miestä ostamaan perheelle jotain fiksua autoa (kun sentään tilan mahdollisia jatkajia on yhdessä tehty :D). En tiedä mitä kuvioita tässä muutakin on. Jotain äijältä otettua velkaa se antaa anteeks yms. Kuitenkin todella röyhkeetä rahastusta äijältä. Mun oma isä on broidille antanut ilmaiseks hallintaan rakennusalan firman ilman mitään taka-ajtauksia. Minä sain faijalta ensimmäisen autoni ja se kelpasi minulle. Koneet ja hyvä maine jota on vaalittu 30vuotta täällä päin ja kaikki ilman mitään vaatimuksia broidille. Niilläkin on ikäänkuin syytinki sopimus eli asuvat yhdessä ja broidi vastaa ruokakustanuksista. Virallista sopimusta ei ole ja hyvin pystyvät työskentelemään keskenään, vaikka ääntä korottavatkin aina välillä. Faija ei edes nosta palkkaa yrityksestä. Normaali vanhempihan on lojaali omille lapsille, mutta toisin on täällä meidän tilalla... Seuraavaks äijä varmaa keksii, että tarttee isomman asuntovaunun kun on niin helvetin hieno menopeli vetämässä :P
Nii ja siitä uhkailunalisesta mökistä: just on kaikki metsät hakattu alta (rahat tietenkin äijän taskuun), sähköjä ei ole ja kantovesi. Ei olla käyty ite kuin ehkä kerran kesässä sielä. Viime kesänä ei kertaakaan. Sitten kun äijä potkasee tyhjää, perintöveroa siitä vaan tulee!
-
Toi vanhojen isäntien mökkivillitys on juu ihan omaa luokkaansa.
Niin se meni meidänkin vanhaisäntä heti tilakauppojen jälkeen ostamaan mökin ison järven rannalta, ei ollut halpa, no meni kaksi vuotta, ja se mökki purettiin ja tilalle tehtiin uusi Honkarakenteen mökki, no ei ollut sekään halpa. Kukaan tulevasta perikunnasta ei todellakaan sitä ole halunnut eikä halua jatkossakaan. Ja kerran kesässä siellä ehkä käydään.
Huvittavinta siinä on se, että vanhaisäntä on aina ollut suorastaan saita. Sanommekin häntä "recykleksi", johtuen äärimmäisestä tavasta "kierrättää" kaikki nurkkiinsa ja meidän nurkkiin lojumaan.
Mutta juu, mökki oli saatava kalleimman mukaan, vaikka puoliso siitä ei yhtään ole innostunut.
-
Toi vanhojen isäntien mökkivillitys on juu ihan omaa luokkaansa.
Kun on tottunut omistamaan kiinteistöä, niin ei mitään kerros/rivitaloa oikein lasketa, kun ne on sellaisia koppeja vaan. Appiukko on lunastellut metsäpalstoja SPV:n jälkeen, sukulaistensa perinnönjaoista tosin. Eipä sillä, kun on puhtia hakkuisiinkin vielä kun selvisi tissiorjuudesta ehjänä eläkkeelle.
-
Toi vanhojen isäntien mökkivillitys on juu ihan omaa luokkaansa.
Niin se meni meidänkin vanhaisäntä heti tilakauppojen jälkeen ostamaan mökin ison järven rannalta, ei ollut halpa, no meni kaksi vuotta, ja se mökki purettiin ja tilalle tehtiin uusi Honkarakenteen mökki, no ei ollut sekään halpa. Kukaan tulevasta perikunnasta ei todellakaan sitä ole halunnut eikä halua jatkossakaan. Ja kerran kesässä siellä ehkä käydään.
Huvittavinta siinä on se, että vanhaisäntä on aina ollut suorastaan saita. Sanommekin häntä "recykleksi", johtuen äärimmäisestä tavasta "kierrättää" kaikki nurkkiinsa ja meidän nurkkiin lojumaan.
Mutta juu, mökki oli saatava kalleimman mukaan, vaikka puoliso siitä ei yhtään ole innostunut.
Mun pisti silmään tuo "kukaan tulevasta perikunnasta."
Se on noin yleisestikin jännä kuinka tuommoisten kansaneläkeikäisten ihmisten rahankäyttöön suhtaudutaan niinkuin ne eivät olisi kyseisen henkilön omia rahoja vaan joku ikiaikainen velvollisuus olisi mahdollisimman tarkkaan säilyttää kaikki jälkipolville..
-
Toi vanhojen isäntien mökkivillitys on juu ihan omaa luokkaansa.
Niin se meni meidänkin vanhaisäntä heti tilakauppojen jälkeen ostamaan mökin ison järven rannalta, ei ollut halpa, no meni kaksi vuotta, ja se mökki purettiin ja tilalle tehtiin uusi Honkarakenteen mökki, no ei ollut sekään halpa. Kukaan tulevasta perikunnasta ei todellakaan sitä ole halunnut eikä halua jatkossakaan. Ja kerran kesässä siellä ehkä käydään.
Huvittavinta siinä on se, että vanhaisäntä on aina ollut suorastaan saita. Sanommekin häntä "recykleksi", johtuen äärimmäisestä tavasta "kierrättää" kaikki nurkkiinsa ja meidän nurkkiin lojumaan.
Mutta juu, mökki oli saatava kalleimman mukaan, vaikka puoliso siitä ei yhtään ole innostunut.
Mun pisti silmään tuo "kukaan tulevasta perikunnasta."
Se on noin yleisestikin jännä kuinka tuommoisten kansaneläkeikäisten ihmisten rahankäyttöön suhtaudutaan niinkuin ne eivät olisi kyseisen henkilön omia rahoja vaan joku ikiaikainen velvollisuus olisi mahdollisimman tarkkaan säilyttää kaikki jälkipolville..
Niin, paremmassa turvassa ne rahat siinä mökissä ovat, kun pankkitilillä. :D
-
Vituttaa etten saa miestä ostamaan perheelle jotain fiksua autoa (kun sentään tilan mahdollisia jatkajia on yhdessä tehty :D). En tiedä mitä kuvioita tässä muutakin on. Jotain äijältä otettua velkaa se antaa anteeks yms. Kuitenkin todella röyhkeetä rahastusta äijältä. Mun oma isä on broidille antanut ilmaiseks hallintaan rakennusalan firman ilman mitään taka-ajtauksia. Minä sain faijalta ensimmäisen autoni ja se kelpasi minulle. Koneet ja hyvä maine jota on vaalittu 30vuotta täällä päin ja kaikki ilman mitään vaatimuksia broidille. Niilläkin on ikäänkuin syytinki sopimus eli asuvat yhdessä ja broidi vastaa ruokakustanuksista. Virallista sopimusta ei ole ja hyvin pystyvät työskentelemään keskenään, vaikka ääntä korottavatkin aina välillä. Faija ei edes nosta palkkaa yrityksestä. Normaali vanhempihan on lojaali omille lapsille, mutta toisin on täällä meidän tilalla... Seuraavaks äijä varmaa keksii, että tarttee isomman asuntovaunun kun on niin helvetin hieno menopeli vetämässä :P
Nii ja siitä uhkailunalisesta mökistä: just on kaikki metsät hakattu alta (rahat tietenkin äijän taskuun), sähköjä ei ole ja kantovesi. Ei olla käyty ite kuin ehkä kerran kesässä sielä. Viime kesänä ei kertaakaan. Sitten kun äijä potkasee tyhjää, perintöveroa siitä vaan tulee!
Mikä se fiksu auto on? Tuonhan hankinnan ja kulut saa vähentää verotuksessa. Meillä jos emäntä saisi täysin päättää olisi sedan ::) No farkkuun sentään suostunut.
-
Mikä se fiksu auto on? Tuonhan hankinnan ja kulut saa vähentää verotuksessa. Meillä jos emäntä saisi täysin päättää olisi sedan ::) No farkkuun sentään suostunut.
Mistä lähtien vanhanisännän harrastusvälineet on verotuksessa saanut vähentää? ::)
-
Mun mielestä kolmen sukupolven tilalla jokaisella pitää olla omat rahat ja ainoastaan keskimmäisellä on yrityksen (tilan) rahat hallinnassa ja käytössä. Muut saa sitten tehdä omilla rahoillaan mitä lystää. Ainut missä perillisillä pitäis olla sanansa sanottavana on jos ikäloput rupee ottamaan lainaa tuotteisiin koska ne periytyy seuraavalle sukupolvelle perinnönjaossa.
Toi kesämökkiasia on ihan ymmärrettävä ihmiselle joka on painanu tukkaputkella 40 vuotta ja on ehkä haaveillu hiljaa mökistä koko elämänsä. Tilakaupassa voi myös olla vaihtoehtona myydä joku luopujan hankkima metsäpala jos luopuja haluaa sen kesämökin jos nuoripari ei halua maksaa tilasta sen vertaa että se mökkiraha löytyy. Nämä on vaan asioita mitä pitää sopia.
Ainut vaan että kaikkien pitäis muistaa että edelliseltä sukupolvelta saatu omaisuus pitäisi myös pyrkiä antamaan seuraavalle sukupolvelle. Lisäomaisuudesta voi sitten neuvotella hinnasta
-
Ainut vaan että kaikkien pitäis muistaa että edelliseltä sukupolvelta saatu omaisuus pitäisi myös pyrkiä antamaan seuraavalle sukupolvelle. Lisäomaisuudesta voi sitten neuvotella hinnasta
Minkä helvetin takia? ::)
-
Kolmen sukuolven tiloja ei todellakaan pitäisi olla olemassakaan. Ja perikuntaa ajatellen raha on paremmassa jemmassa juurikin sillä tilillä, se on helppo jakaa, mökistä 85% todennäköisyydellä tulee riitaa... Karkeita, mutta mielestäni realistisia arvioita maailman menosta...
-
Tai perikunta myy sen mökin jollekki mustalaaselle yms.. joka alkaa vaikuttaan maillasi ;D
-
Kolmen sukuolven tiloja ei todellakaan pitäisi olla olemassakaan. Ja perikuntaa ajatellen raha on paremmassa jemmassa juurikin sillä tilillä, se on helppo jakaa, mökistä 85% todennäköisyydellä tulee riitaa... Karkeita, mutta mielestäni realistisia arvioita maailman menosta...
Tilillä rahan arvo pienenee, mutta mökissä todennäköisesti kasvaa. Riitaahan voi tietysti syntyä, jos kaikki perilliset haluaisivat sen mökin, mutta jos sopua ei synny, niin yksikin pesän osakas voi vaatia sen realisoitavaksi ja sitten rahat jakoon. ;)
-
Toi vanhojen isäntien mökkivillitys on juu ihan omaa luokkaansa.
Niin se meni meidänkin vanhaisäntä heti tilakauppojen jälkeen ostamaan mökin ison järven rannalta, ei ollut halpa, no meni kaksi vuotta, ja se mökki purettiin ja tilalle tehtiin uusi Honkarakenteen mökki, no ei ollut sekään halpa. Kukaan tulevasta perikunnasta ei todellakaan sitä ole halunnut eikä halua jatkossakaan. Ja kerran kesässä siellä ehkä käydään.
Huvittavinta siinä on se, että vanhaisäntä on aina ollut suorastaan saita. Sanommekin häntä "recykleksi", johtuen äärimmäisestä tavasta "kierrättää" kaikki nurkkiinsa ja meidän nurkkiin lojumaan.
Mutta juu, mökki oli saatava kalleimman mukaan, vaikka puoliso siitä ei yhtään ole innostunut.
Mun pisti silmään tuo "kukaan tulevasta perikunnasta."
Se on noin yleisestikin jännä kuinka tuommoisten kansaneläkeikäisten ihmisten rahankäyttöön suhtaudutaan niinkuin ne eivät olisi kyseisen henkilön omia rahoja vaan joku ikiaikainen velvollisuus olisi mahdollisimman tarkkaan säilyttää kaikki jälkipolville..
Luulisi, että omilla rahoillaan saa tehdä mitä lystää :D Ja vaikka mökin rakentaisi kolmeen kertaan, niin silti tuo voi olla hyvä sijoitus. Kyllä siitä perikunta kohtalaiset rahat kuitenkin myydessä kuittaa. Voisihan käydä niinkin, että rahat hummattaisiin jatkuviin ulkomaan lomiin tai Tampereen ämmien persiisiin. Ei olisi perikunnalle paljon jaettavaa :'(
-
Kolmen sukuolven tiloja ei todellakaan pitäisi olla olemassakaan. Ja perikuntaa ajatellen raha on paremmassa jemmassa juurikin sillä tilillä, se on helppo jakaa, mökistä 85% todennäköisyydellä tulee riitaa... Karkeita, mutta mielestäni realistisia arvioita maailman menosta...
Siis onhan monia kolmen sukupolven tiloja mutta vanhin ja nuorin sukupolvi ei vaan pitäisi liittyä milläänlailla siihen tilan rahoihin vaan ainoastaan se sukupolvi joka oikeasti viljelee.
Mun mielestä ei ole perittävän ongelma miten perilliset aikoo jakaa hänen omaisuutensa. Ainoastaan pidän suhteellisen kyseenalaisena tapausta että saa periä omaisuutta jonka arvo on pienempi kuin jäljellä oleva velka.
-
Mitä järkeä on periä velkaa? :D
Ei jumalaut teijän ajatuksenjuoksua.
-
Mitä järkeä on periä velkaa? :D
Ei jumalaut teijän ajatuksenjuoksua.
Joskus vaan jää ihan "vahingos" perinnöksi ne velat ;)
-
Joskus vaan jää ihan "vahingos" perinnöksi ne velat ;)
Eihän ne perinnöksi jää kun pesä haetaan konkurssiin...
-
Musta tuntuu että pesänjakajan laskujen jälkeen tuloo pers nettoo eli tappiota perinnöksi
Muuten Vanhat isännät on moneen hommaan ihan käypiä jos ei luonne vikaisia ?
Asumiseen kannattaa ottaa hajurakoa
Me oltiin samassa pihassa yli 10 v spv kaupan jälkeen
???
-
Mikä se fiksu auto on? Tuonhan hankinnan ja kulut saa vähentää verotuksessa. Meillä jos emäntä saisi täysin päättää olisi sedan ::) No farkkuun sentään suostunut.
Mistä lähtien vanhanisännän harrastusvälineet on verotuksessa saanut vähentää? ::)
Kyse oli pakusta ja kai sen piti tulla nuoren isännän nimiin?
-
Juu no pakuhan kyseessä on ja tulee miehen nimiin, mutta sen käyttäjä on syytinkiläinen. Ei ole yhään millään tavalla järkevää ostaa 47t€:n autoa. Sitä varten otetaan lainaa, laitetaan käteistä palamaan ja annetaan vaihdossa vielä todella hyvin palvellut pikkupaku. Minun laskelman mukaan siinä on alv:tä n.10t€, mutta sitte lainaa otetaan about 25t€... Ei siitä saa mitenkää kannattavaa vaikka saakin vähennyksiä. Ja tosiaankaa auto ei ole meidän käytössä, vaan syytinkiläinen vetää sillä asuntovaunua ja hilluu mökillä päiväkausia sen kanssa. Ja aivan kaikki kulut siitä autosta maksaa mieheni lukuun ottamatta polttoaine kustannuksia.
Ja ei haittais vaikka syyntikäilnen olisi itse ostanut auton. Itse asiassa ei kiinnosta pätkän vertaa mitä tekee rahoillaan. Mökkikään ei ole mikään "ongelma", paitsi siitä tulee aikanaan perintöveroa (on maksettu jo aikapäiviä sitten). Mutta se että ostattaa miehen perse verillä tekemillä rahoilla uuden pakettiauton, vaikka pihassa on täysin käyttökelpoinen pakettiauto, on minusta käsittämätöntä. Autokaan ei ole siltä edullisimmasta päästä, niin pistää vihaksi. Ja kun tässä on vielä miehelläni ja itselläni autot joilla voisi vetää sitä asuntovaunua, niin on se kumma tämä transporter villitys.
Ja joku kirjoitti siitä luonnehäiriöstä ja välimatkasta: se tässä juurikin on ongelma. Tätä tapausta joutuu katselemaan varmaankin 20-30vuotta nurkissa ja ei ole mikään helppo tapaus. Se on onnistunut suututtamaan kaikki tältä kylältä. Me joudumme olemaan varpaillamme ja varomaan sanoja. Mistä tahansa voi vetää vierasesineen sieraimeen ja lähteä mökille päiväkausiksi möksöttämään. On taitava uhkailemaan ja vaatimaan. Mistään ei voi olla eri mieltä hänen kanssa. Tätä on vaan vaikea kuvailla kirjoittamalla. Tämä pitäisi itse kokea ja nähdä...
Myöskin toisenlaisesta syytinkiläisestä on tällä tilalla kokemusta. Täällä on vielä mieheni isän vanhempi tässä samassa pihapiirissä. Se on taas täysin eri maata. Huolehtii raha-asioista ja on tarkka, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Aivan unelma syytinkiläinen siis. On niin iäkäs ettei siitä tosin ole apua tilalla eikä lasten hoidossa mutta sehän ei olekaan hänen "tehtävä".
-
Mikä se fiksu auto on? Tuonhan hankinnan ja kulut saa vähentää verotuksessa. Meillä jos emäntä saisi täysin päättää olisi sedan ::) No farkkuun sentään suostunut.
Mistä lähtien vanhanisännän harrastusvälineet on verotuksessa saanut vähentää? ::)
Kyse oli pakusta ja kai sen piti tulla nuoren isännän nimiin?
Olisko uutinen että ei se pelkkä nimissä olo riitä verovähennyksiin... ;D
-
Juu no pakuhan kyseessä on ja tulee miehen nimiin, mutta sen käyttäjä on syytinkiläinen. Ei ole yhään millään tavalla järkevää ostaa 47t€:n autoa. Sitä varten otetaan lainaa, laitetaan käteistä palamaan ja annetaan vaihdossa vielä todella hyvin palvellut pikkupaku. Minun laskelman mukaan siinä on alv:tä n.10t€, mutta sitte lainaa otetaan about 25t€... Ei siitä saa mitenkää kannattavaa vaikka saakin vähennyksiä. Ja tosiaankaa auto ei ole meidän käytössä, vaan syytinkiläinen vetää sillä asuntovaunua ja hilluu mökillä päiväkausia sen kanssa. Ja aivan kaikki kulut siitä autosta maksaa mieheni lukuun ottamatta polttoaine kustannuksia.
Ja ei haittais vaikka syyntikäilnen olisi itse ostanut auton. Itse asiassa ei kiinnosta pätkän vertaa mitä tekee rahoillaan. Mökkikään ei ole mikään "ongelma", paitsi siitä tulee aikanaan perintöveroa (on maksettu jo aikapäiviä sitten). Mutta se että ostattaa miehen perse verillä tekemillä rahoilla uuden pakettiauton, vaikka pihassa on täysin käyttökelpoinen pakettiauto, on minusta käsittämätöntä. Autokaan ei ole siltä edullisimmasta päästä, niin pistää vihaksi. Ja kun tässä on vielä miehelläni ja itselläni autot joilla voisi vetää sitä asuntovaunua, niin on se kumma tämä transporter villitys.
Ja joku kirjoitti siitä luonnehäiriöstä ja välimatkasta: se tässä juurikin on ongelma. Tätä tapausta joutuu katselemaan varmaankin 20-30vuotta nurkissa ja ei ole mikään helppo tapaus. Se on onnistunut suututtamaan kaikki tältä kylältä. Me joudumme olemaan varpaillamme ja varomaan sanoja. Mistä tahansa voi vetää vierasesineen sieraimeen ja lähteä mökille päiväkausiksi möksöttämään. On taitava uhkailemaan ja vaatimaan. Mistään ei voi olla eri mieltä hänen kanssa. Tätä on vaan vaikea kuvailla kirjoittamalla. Tämä pitäisi itse kokea ja nähdä...
Myöskin toisenlaisesta syytinkiläisestä on tällä tilalla kokemusta. Täällä on vielä mieheni isän vanhempi tässä samassa pihapiirissä. Se on taas täysin eri maata. Huolehtii raha-asioista ja on tarkka, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Aivan unelma syytinkiläinen siis. On niin iäkäs ettei siitä tosin ole apua tilalla eikä lasten hoidossa mutta sehän ei olekaan hänen "tehtävä".
Mahdollisessa verotarkastuksessa tosta pakusta tulee murheita... Alvien takaisin perintä jne...
-
Juu no pakuhan kyseessä on ja tulee miehen nimiin, mutta sen käyttäjä on syytinkiläinen. Ei ole yhään millään tavalla järkevää ostaa 47t€:n autoa. Sitä varten otetaan lainaa, laitetaan käteistä palamaan ja annetaan vaihdossa vielä todella hyvin palvellut pikkupaku. Minun laskelman mukaan siinä on alv:tä n.10t€, mutta sitte lainaa otetaan about 25t€... Ei siitä saa mitenkää kannattavaa vaikka saakin vähennyksiä. Ja tosiaankaa auto ei ole meidän käytössä, vaan syytinkiläinen vetää sillä asuntovaunua ja hilluu mökillä päiväkausia sen kanssa. Ja aivan kaikki kulut siitä autosta maksaa mieheni lukuun ottamatta polttoaine kustannuksia.
Ja ei haittais vaikka syyntikäilnen olisi itse ostanut auton. Itse asiassa ei kiinnosta pätkän vertaa mitä tekee rahoillaan. Mökkikään ei ole mikään "ongelma", paitsi siitä tulee aikanaan perintöveroa (on maksettu jo aikapäiviä sitten). Mutta se että ostattaa miehen perse verillä tekemillä rahoilla uuden pakettiauton, vaikka pihassa on täysin käyttökelpoinen pakettiauto, on minusta käsittämätöntä. Autokaan ei ole siltä edullisimmasta päästä, niin pistää vihaksi. Ja kun tässä on vielä miehelläni ja itselläni autot joilla voisi vetää sitä asuntovaunua, niin on se kumma tämä transporter villitys.
Ja joku kirjoitti siitä luonnehäiriöstä ja välimatkasta: se tässä juurikin on ongelma. Tätä tapausta joutuu katselemaan varmaankin 20-30vuotta nurkissa ja ei ole mikään helppo tapaus. Se on onnistunut suututtamaan kaikki tältä kylältä. Me joudumme olemaan varpaillamme ja varomaan sanoja. Mistä tahansa voi vetää vierasesineen sieraimeen ja lähteä mökille päiväkausiksi möksöttämään. On taitava uhkailemaan ja vaatimaan. Mistään ei voi olla eri mieltä hänen kanssa. Tätä on vaan vaikea kuvailla kirjoittamalla. Tämä pitäisi itse kokea ja nähdä...
Myöskin toisenlaisesta syytinkiläisestä on tällä tilalla kokemusta. Täällä on vielä mieheni isän vanhempi tässä samassa pihapiirissä. Se on taas täysin eri maata. Huolehtii raha-asioista ja on tarkka, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Aivan unelma syytinkiläinen siis. On niin iäkäs ettei siitä tosin ole apua tilalla eikä lasten hoidossa mutta sehän ei olekaan hänen "tehtävä".
Mahdollisessa verotarkastuksessa tosta pakusta tulee murheita... Alvien takaisin perintä jne...
Enemmänkuin tod.näk. jos todella nniin *****mainen ja huonoissa väleissä kyläläisten kanssa kuin kerroit. Vinkkiä lähtee verokarhulle kun joku naapuri vain äkkää asiain tilan.
-
Juu no pakuhan kyseessä on ja tulee miehen nimiin, mutta sen käyttäjä on syytinkiläinen. Ei ole yhään millään tavalla järkevää ostaa 47t€:n autoa. Sitä varten otetaan lainaa, laitetaan käteistä palamaan ja annetaan vaihdossa vielä todella hyvin palvellut pikkupaku. Minun laskelman mukaan siinä on alv:tä n.10t€, mutta sitte lainaa otetaan about 25t€... Ei siitä saa mitenkää kannattavaa vaikka saakin vähennyksiä. Ja tosiaankaa auto ei ole meidän käytössä, vaan syytinkiläinen vetää sillä asuntovaunua ja hilluu mökillä päiväkausia sen kanssa. Ja aivan kaikki kulut siitä autosta maksaa mieheni lukuun ottamatta polttoaine kustannuksia.
Ja ei haittais vaikka syyntikäilnen olisi itse ostanut auton. Itse asiassa ei kiinnosta pätkän vertaa mitä tekee rahoillaan. Mökkikään ei ole mikään "ongelma", paitsi siitä tulee aikanaan perintöveroa (on maksettu jo aikapäiviä sitten). Mutta se että ostattaa miehen perse verillä tekemillä rahoilla uuden pakettiauton, vaikka pihassa on täysin käyttökelpoinen pakettiauto, on minusta käsittämätöntä. Autokaan ei ole siltä edullisimmasta päästä, niin pistää vihaksi. Ja kun tässä on vielä miehelläni ja itselläni autot joilla voisi vetää sitä asuntovaunua, niin on se kumma tämä transporter villitys.
Ja joku kirjoitti siitä luonnehäiriöstä ja välimatkasta: se tässä juurikin on ongelma. Tätä tapausta joutuu katselemaan varmaankin 20-30vuotta nurkissa ja ei ole mikään helppo tapaus. Se on onnistunut suututtamaan kaikki tältä kylältä. Me joudumme olemaan varpaillamme ja varomaan sanoja. Mistä tahansa voi vetää vierasesineen sieraimeen ja lähteä mökille päiväkausiksi möksöttämään. On taitava uhkailemaan ja vaatimaan. Mistään ei voi olla eri mieltä hänen kanssa. Tätä on vaan vaikea kuvailla kirjoittamalla. Tämä pitäisi itse kokea ja nähdä...
Myöskin toisenlaisesta syytinkiläisestä on tällä tilalla kokemusta. Täällä on vielä mieheni isän vanhempi tässä samassa pihapiirissä. Se on taas täysin eri maata. Huolehtii raha-asioista ja on tarkka, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Aivan unelma syytinkiläinen siis. On niin iäkäs ettei siitä tosin ole apua tilalla eikä lasten hoidossa mutta sehän ei olekaan hänen "tehtävä".
mitään muuta kun joka kerta kun marssii tontille niin herneitä nenään vaan niin pysyy pois silimistä. voi kun itte sais pysymään konstilla tai toisella vanhanisännän pois tontilta niin sais olla ittekkin joskus rauhas. tälle vuorelle ei käppänä oo istunu eres tappurin päällä.että orotellaan päivää jolloin juuri vanhuuseläkkeelle siirtyneestä vanhastaisännästä tuloo peräs hinattava...
-
Onkos tällävälillä tullut ihmisille uusia kokemuksia syytinkiin tai vanhempaan sukupolveen liittyen ? Tärkeä aihe tämä, nostella tasaisin väliajoin.
-
Vuosi vuodelta vain enemmän arvostan sitä, että joku haluaa vielä vanhoilla päivillään auttaa
Ainahan ei Oldtimer tee asioita prikulleen niin kuin itse haluaisin, mutta se on pieni hinta siitä,...
...että on seuraa ja toinen käsipari kaikenlaiseen tylsään touhuiluun.
...että ei itse tarvitse aina ola tontilla, kun tulee huoltomies, nuohooja, viljanhakija, lannoitekuski... .
...että on joku jolta kysyä, että miten h**vetissä tästäkin taas päästään ulos.
...että on joku on joku, joka voi käydä kurkkamassa, mitä kuivurille kuuluu tai tuurata puimurin päällä, kun itselle tulee muuta menoa.
...että joku voi hakea sen varaosan samalla, kun käy muutenkin kylillä.
...että joku voi ajaa sen perävaunun pellolle tai sieltä pois.
...että voi jonkun kanssa taivastella tätä touhua.
-
Vuosi vuodelta vain enemmän arvostan sitä, että joku haluaa vielä vanhoilla päivillään auttaa
Ainahan ei Oldtimer tee asioita prikulleen niin kuin itse haluaisin, mutta se on pieni hinta siitä,...
...että on seuraa kaikenlaiseen tylsään touhuiluun.
...että on joku jolta kysyä, että miten h**vetissä tästäkin taas oäästään ulos.
...että voi jonkun kanssa taivastella tätä touhua.
Ihan hyvä juttu joo, mutta mä yritän kuitenkin välttää mahdollisimman pitkälle noita lainattuja kohtia...
-
vanha patu oli liikaki kärkäs neuvoon ja häärään si ku huomas että tontilla vedetään vuodesta toiseen parempia satoja kun oli ite saanu lakkas maukuna no ny taitaa olla työt taputeltu sen osalta
-
kyl mulla kans on isona kiireapuna ja touhuilee kotona ku mää juoksen pitkin kanaloita. muokkaustyöt, viljanajo, kuivurinhoito ja miksei puintikin sujuu jossain määrin. 72 ikää kans jo.
-
Vanhaisäntä oli tappiinasti henges mukana.
Viimmeisellä lääkärikäynnillä 2päivää ennen loppua oli lääkäriltä kysyny että kait hän saa kuitenki traktorilla ajaa.
Jälkikäteen vasta oikeesti huomas kuinka paljon helpotti omiahommia,kun oli vanhaisäntä mukana hommis.
Niin ja kysymykseen:Jänis se oli,ja kova yllyttään.
-
Polttopuukasat näyttää kasvaneen siihen tahtiin naapurissa, että kohta varmaan pitää liiteriä alkaa suunnitella. Pappa on ajankulukseen tuulenkaatoja pilkkonu, kun onkin enempi noita puuihmisiä. Ei puutu tilan tuotantoon, ei tuppaudu eikä ole kysytty. Yx meidän traktori sillä on, kun on kovin innostunut yksityistieasioista ja lanaileekin paria tietä. Ja on siä toinenkin traktori ollu noita puuhommia varten. Vanhempi noista traktoreista on eläkkeellä ja sitä toistakaan mää en tartte mihinkään! Joutaa olemaankin naapurissa. :)
-
Vähän tuo alkaa pelottaa, yhdeksänkytä alkaa olla kovin lähellä...
...mutta kait tuo tekeminen pitää virkeänä, ei sitä voi kieltää.
-
http://youtu.be/7vUZHCu1Yio
Anis vai jänkkuri? Aika täysi palvelu oli LVIS-asioissa ja varsinaiset maatalouspuuhat sain tehdä rauhassa. Jälkeenpäin vähän kostautunut kun en itse oikein tunne kaikkia virityksiä. Polkupyörämatka oli toimiva etäisyys. Välillä kun kahdestaan oli puuhattu, alkoi menneen maailman jutut tympiä, mutta viikon kun oli pois niin jo soiteltiin perään. Olen iloinen että vanhempani ehtivät eläkkeellä ollessaan terveinä matkustaa ja harrastaakin.
-
Vanhaisäntä oli tappiinasti henges mukana.
Viimmeisellä lääkärikäynnillä 2päivää ennen loppua oli lääkäriltä kysyny että kait hän saa kuitenki traktorilla ajaa.
Jälkikäteen vasta oikeesti huomas kuinka paljon helpotti omiahommia,kun oli vanhaisäntä mukana hommis.
Niin ja kysymykseen:Jänis se oli,ja kova yllyttään.
Plusnus veti vanhankin isännän mehut loppuun... Meillä vanha isäntä jäi eläkkeelle kun kauppakirja oli allekirjoitettu, oli vanhalla parilla seuraavalle viikonlopulle etelänmatka varattuna ja uusi talo ostettuna. Uusi/nykyinen isäntä jatkoi siitä ja tekee tulosta hehtaariakohden josta nusplussat vain uneksii... 8)
-
Meillekin tuli muutossa tähän tilalle oikein vanhoja isäntiä kaksin kappalein, mutta kyllä siinä niin kävi, että molemmat katos. Ensin lähti tilan myynyt isäntä,kun rupes kaikki syliin sopivat murikat kantaa auton perään. Myi tilan irtaimistoineen, ja sitten kun tuli muuton aika, niin kaikki millä oli vähänkään arvoa nousi ooppelin perään. >:(
Sukulaisuuden perusteella tilalle muuttanut isäntä oli polleaa niin kauan kuin tilillä riitti katetta ja sitten nosti talon tililtä lisää. Meno jatkui ja kaupat tuli tutuiksi. Mutta kun töihin olisi pitänyt tarttua siirtyi sohvalle sairaspäivän viettoon. Tilit kun laitettiin kiinni nosti kytkintä, kun ei arvosteta hänen työtänsä. :o
Nyt ollaan yritetty pärjätä ilman kumpaakaan, mutta totuuden äänellä, kyllä joskus sitä kokemuksenkin ääntä tarvittaisiin. ;)
-
Meillä vanha isäntä oli sekä jänis että ankkuri.
"Ei tätä hommaa näin kuulu tehdä."
"Mitä sää taas oot vuokrannut lisämaata, entisetkin on hoitamatta. Ootko koskaan laskenut mitä tästä jää käteen? Älä nyt enää yhtään laajenna."
"Tällä sun uudemmalla traktorilla ei tee yhtään mitään. Tää mun 20 vuotta sitten ostama on paljon parempi ja yksinkertaisempi."
"Kaikki rahat sää kannat konekauppaan. Kyllä 2,5 m nostolaitekylvökoneella ainakin 100 ha kylvää keväässä. Kauheen isoja vehkeitä on nykyään. Eikö pienempikin pinta-ala riittäisi?"
Sitten kun vanhaisäntä joutui lopettamaan hommat, niin kyllä tuli ikävä apukäsiä ja juttukaveria. Se olikin oikeastaan ratkaiseva homma, kun päätin jäädä päätoimiseksi.
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
-
Vanhaisäntä oli tappiinasti henges mukana.
Viimmeisellä lääkärikäynnillä 2päivää ennen loppua oli lääkäriltä kysyny että kait hän saa kuitenki traktorilla ajaa.
Jälkikäteen vasta oikeesti huomas kuinka paljon helpotti omiahommia,kun oli vanhaisäntä mukana hommis.
Niin ja kysymykseen:Jänis se oli,ja kova yllyttään.
Plusnus veti vanhankin isännän mehut loppuun... Meillä vanha isäntä jäi eläkkeelle kun kauppakirja oli allekirjoitettu, oli vanhalla parilla seuraavalle viikonlopulle etelänmatka varattuna ja uusi talo ostettuna. Uusi/nykyinen isäntä jatkoi siitä ja tekee tulosta hehtaariakohden josta nusplussat vain uneksii... 8)
Saattoipahan elää kauemmin kun sai käydä harrastamas.
Tuosta tuloksesta:Hyvät sulle että hehtaariakohden on tulos kunnos.Mä itse seuraan ennemmin kokonaistulosta,ja en välttämättä sulle häpee.Lyö numeroita pöytään niin vertaillaan ;D
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
Tästä sun avautumisesta tulee jotenkin mieleen Kummelin I will be a martyyr...
http://www.youtube.com/watch?v=KA0TPCz1zEc
Jokaiselle sukupolvelle on oma aikansa ja paikkansa. Talossa on yksi isäntä, joka kantaa vastuun tekemisistään. Apua voi aina antaa, jos terveyttä piisaa ja kiinnostusta riittää. Kahden isännän talot ei mun mielestä toimi. Meillä homma meni vähän *****ilun puolelle, melkeinpä kaikkia tekemisiä arvosteltiin. Esimerkiksi syysviljojen viljelyä arvosteltiin, viherlannoitusnurmia ei pidetty minään... Viljelykiertona olisi pitänyt olla vehnä-lumi-vehnä, ehkä kaura oli sallittujen kasvien joukossa.
Kuitenkin isän kuoltua opin kantapään kautta, että monessa hommassa apumiestä tarvitaan. Vaikkapa joku konehuolto on helpompaa kun on toinen jeesaamassa, kevät- ja syystöiden logistiikka aiheuttaa melkoisia haasteita yksin toimiessa jne., lista on loputon.
Yksi asia, jonka haluan nostaa erityisesti esille, liittyy asumiseen. Mun mielestä 2000-lukuun ei enää kuulu se, että monta sukupolvea asuu samassa taloudessa tai edes samalla mäellä. Vähintään sen verran pitää olla välimatkaa, ettei pirttien savut näy toisille. Tässä naapurustossa on riittävän monta esimerkkiä siitä, miten hyvin - tai huonosti - kaupungista kotoisin oleva miniä kotiutuu maatilalle, jossa vanha anoppi ja appiukko pyörivät päivästä toiseen nuoren parin nurkissa. Eikä vika ole läheskään aina siinä nuoressa emännässä "joka nyt on sellainen kaupunkilainen hienohelma", vaan vanhempi sukupolvi voi oikeasti olla aika *****maisia. Nuori isäntä on kuitenkin parisuhteessa sen vaimonsa kanssa ja heidän perheensä asiat eivät kuulu pätkän vertaa vanhemmalle sukupolvelle. Mä ainakin muutan heti täältä isolle kirkolle, jos jatkaja joskus 25-30 vuoden päästä löytyy omista mukuloista.
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
Tuskimpa nyt ihan tosissasi olet kuitenkaan.
Jos mietit tuttavia kollegoita ja heidän sukupolvenvaihdoskauppojaan, niin varmasti huomaat että toimivin ratkaisu on, että luopuja luopuu oikeasti ja antaa jatkajalle tilaa ja tarpeen tullessa apua mahdollisuuksiensa mukaan.
Meillä aikanaan äidille oli kovempi paikka muuttaa kaupunkiin, mutta isä otti muutoksen enempi mahdollisuutena kuin ongelmana. Ja kyllä se äitikin sopeutui parissa kuukaudessa uuteen tilanteeseen ja kaupungissa se on vielä paljon helpompaa kuin tutuissa nurkissa. Vanhoissa nurkissa elämää jatkaen on vaikeampi totutella siihen ajatukseen että on oikeasti eläkkeellä eikä ole pakko tehdä työtä. Eläkkeellä olo kun on mielestäni sitä että tekisi työtä senverran kun hyvältä tuntuu ja loppuajan jotain mielekkäämpää ja nauttisi takana olevan työuran hedelmistä.
Mut sen pari kuukautta se ottaa se uuden elämän opettelu, eli lykkää niitä maahanpanijaisia vielä muutamalla viikolla ;)
-
Tässä aiemmassa elämässä tullut noita tiloja kierrettyä ja aika monen vanhan isännän kanssa töitä paiskittua, niin olen kyllä huomannu, että parhaiten elämä sujuu molemmilla, kun on sitä välimatkaa. Aivan aamutossuilla ei pitäisi kylään päästä. ;D
Myös sen olen huomannut, kun se vanha isäntä on poistunut aika usein on mokoma vienyt kuivat halot mennessään... ???
-
Myös sen olen huomannut, kun se vanha isäntä on poistunut aika usein on mokoma vienyt kuivat halot mennessään... ???
Tää on niin totta, heti kun vanhus muutti muualle niin tälläkin tilalla alkoi polttopuiden suhteen niukat ajat. Kaksi vuotta sain huoletta polttaa vanhuksen jäämistöä, sen jälkeen on menty kädestä suuhun ja polteltettu jopa samana päivänä, varta vasten tarpeeseen, tehtyä tavaraa... 8)
-
Meillä vanha isäntä oli sekä jänis että ankkuri.
"Ootko koskaan laskenut mitä tästä jää käteen?"
"Tällä sun uudemmalla traktorilla ei tee yhtään mitään. Tää mun 20 vuotta sitten ostama on paljon parempi ja yksinkertaisempi."
"Kaikki rahat sää kannat konekauppaan. Kyllä 2,5 m nostolaitekylvökoneella ainakin 100 ha kylvää keväässä."
Asiaa puhui vanha isäntä.
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
Tässäpä lisää "harmaantuvatukkasten höpinöitä. :)
En nyt näkisi tätä ketjua noin masentavana , vaan positiivinen mielikuva on muodostunut päällimmäiseksi. Ristivedossa on syytä sekä sysissä että sepissä. Ketjun ärhäkämmätkin mielipiteet jarruista asettuvat mielessäni kohdilleen, kun olen seurannut aika liki paria sp-vaihdosta joista toinen meni "henkilökohtaisen" syyn takia niin sanotusti kiville, ja toinen konekauppahurjastelujen takia koukkasi todella syvältä. Ironiseksi tapaukset tekee, että kyseessä on useamman sukupolven nuukasti elämällä luodut tilat, ja sitten sp-vaihdossa tyyli muuttui.
Samassa taloudessa kait ei kukaan nykyään suunnittele jatkavansa. Mikäli välit ovat kunnossa, niin samassa pihapiirissä tai näköetäisyydellä asuvat luopujat ovat arvossa arvaamattomassa, jos jatkajilla pieniä peräänkatsottavia lapsia.
Olen tehnyt itselleni selväksi ja myös sanon mahdollisille jatkajille, että sitten päätöksen tekoon en puutu millään muotoa. Auttaa voi kuntonsa sallimissa rajoissa jos apua tarvitaan ja nimenomaan halutaan.
Sitten se on "silvu-plee". Jos huusholli kaatuu, niin aika aikaansa kutakin.
Itteppä hävetkööt, jos osaavat.
-
Myös sen olen huomannut, kun se vanha isäntä on poistunut aika usein on mokoma vienyt kuivat halot mennessään... ???
Tää on niin totta, heti kun vanhus muutti muualle niin tälläkin tilalla alkoi polttopuiden suhteen niukat ajat. Kaksi vuotta sain huoletta polttaa vanhuksen jäämistöä, sen jälkeen on menty kädestä suuhun ja polteltettu jopa samana päivänä, varta vasten tarpeeseen, tehtyä tavaraa... 8)
Jaa sää oot kattelllu meillepäin...naapurissa pappan saunapuukasat vaan kasvaa ja mä teen muutaman päivän tarpeiksi suoraan kasasta liiteriin sen mitä ehdin (on ne pöllikasat sentään jotenkin ollu peitettynäkin). Ite on kylä puut tehty jo monta vuotta
Mutta en mää paineita (tässä iässä) enää ota mistään, ainakaan paljoa. Hänellä oli omat hyvät systeeminsä ja meillä nyt omamme, maailma on muutunut. Neljäkymmentä vuotta sitten neljännes nykyisestä lehmämäärästä elätti neljä aikuista ja kolme lasta, tais toki joku käydä ulkopuolella vähän töissä silloinkin.
-
Myös sen olen huomannut, kun se vanha isäntä on poistunut aika usein on mokoma vienyt kuivat halot mennessään... ???
Tää on niin totta, heti kun vanhus muutti muualle niin tälläkin tilalla alkoi polttopuiden suhteen niukat ajat. Kaksi vuotta sain huoletta polttaa vanhuksen jäämistöä, sen jälkeen on menty kädestä suuhun ja polteltettu jopa samana päivänä, varta vasten tarpeeseen, tehtyä tavaraa... 8)
Jaa sää oot kattelllu meillepäin...naapurissa pappan saunapuukasat vaan kasvaa ja mä teen muutaman päivän tarpeiksi suoraan kasasta liiteriin sen mitä ehdin (on ne pöllikasat sentään jotenkin ollu peitettynäkin). Ite on kylä puut tehty jo monta vuotta
Mutta en mää paineita (tässä iässä) enää ota mistään, ainakaan paljoa. Hänellä oli omat hyvät systeeminsä ja meillä nyt omamme, maailma on muutunut. Neljäkymmentä vuotta sitten neljännes nykyisestä lehmämäärästä elätti neljä aikuista ja kolme lasta, tais toki joku käydä ulkopuolella vähän töissä silloinkin.
Mun tilanpito mennyt viimeaikoina alamäkeä, kun polttopuita on markilla ainakin 5 vuodeksi :P
Suurin ongelma itselläni on vanhan polven kanssa, kun mitään ei saisi ostaa ja ennenkin on paskatalikolla pärjätty. Kaikkeen puututaan vaikkei tarvetta olisikaan. Töitä koittaa opiskelun ohella tehdä ja välillä ei saa siitäkään kuin kokkareita :-X
-
Päivitetään, edelleen on jänis ja kuusviis tulee mittariin ylihuomenna. Osaa olla myös tekemättä mitään (ainakin teoriassa) ja reissaakin, neljä matkaa, joista kolme ulkomaille ennen tulevia kylvöjä :)
-
Päivitetään, edelleen on jänis ja kuusviis tulee mittariin ylihuomenna. Osaa olla myös tekemättä mitään (ainakin teoriassa) ja reissaakin, neljä matkaa, joista kolme ulkomaille ennen tulevia kylvöjä :)
Vielähän sillä on kaksi vuotta eläkeikään. ;)
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
Tässäpä lisää "harmaantuvatukkasten höpinöitä. :)
En nyt näkisi tätä ketjua noin masentavana , vaan positiivinen mielikuva on muodostunut päällimmäiseksi. Ristivedossa on syytä sekä sysissä että sepissä. Ketjun ärhäkämmätkin mielipiteet jarruista asettuvat mielessäni kohdilleen, kun olen seurannut aika liki paria sp-vaihdosta joista toinen meni "henkilökohtaisen" syyn takia niin sanotusti kiville, ja toinen konekauppahurjastelujen takia koukkasi todella syvältä. Ironiseksi tapaukset tekee, että kyseessä on useamman sukupolven nuukasti elämällä luodut tilat, ja sitten sp-vaihdossa tyyli muuttui.
Samassa taloudessa kait ei kukaan nykyään suunnittele jatkavansa. Mikäli välit ovat kunnossa, niin samassa pihapiirissä tai näköetäisyydellä asuvat luopujat ovat arvossa arvaamattomassa, jos jatkajilla pieniä peräänkatsottavia lapsia.
Olen tehnyt itselleni selväksi ja myös sanon mahdollisille jatkajille, että sitten päätöksen tekoon en puutu millään muotoa. Auttaa voi kuntonsa sallimissa rajoissa jos apua tarvitaan ja nimenomaan halutaan.
Sitten se on "silvu-plee". Jos huusholli kaatuu, niin aika aikaansa kutakin.
Itteppä hävetkööt, jos osaavat.
Se on vähän kumma homma, kuin muilla aloilla tämmöstä tiimityötä ja kaikenlaista yhteistyötä arvostetaan ja pyritään lisäämään, niin paljon kuin mahdollista, niin maataloudessa isännän kunnia asiaksi asetetaan se, että tekisi aina kaiken yksin ja ilman apua, tyyliin talo ei kahta isäntää kestä ;D
Oma isäni on kuollut pari vuotta sitten, oli eläkkeellä valtion hommista, mutta terveenä pötki menemään monta vuotta eläkkeellä, oli siitä monenlaista apua, silloin kun sitä tarvittiin ;)
-
Se on vähän kumma homma, kuin muilla aloilla tämmöstä tiimityötä ja kaikenlaista yhteistyötä arvostetaan ja pyritään lisäämään, niin paljon kuin mahdollista, niin maataloudessa isännän kunnia asiaksi asetetaan se, että tekisi aina kaiken yksin ja ilman apua, tyyliin talo ei kahta isäntää kestä ;D
Oma isäni on kuollut pari vuotta sitten, oli eläkkeellä valtion hommista, mutta terveenä pötki menemään monta vuotta eläkkeellä, oli siitä monenlaista apua, silloin kun sitä tarvittiin ;)
Mites se vitsi kivikauden ihmisestä. Puroa pitkin uiskenteli kaarnalaiva. Ranskalaisluontoinen kivikauden mies lähti innoissaan tervehtimään viinien kera uutta tuttavuutta, kun taas suomalainen kivikauden jurrikka otti nuijan ja prkle- täällä ei toisia tarvita. ;D
Evoluutio on vielä kesken, mutta nämä nykyajan "kolhoosit" varmaankin jouduttavat kehitystä pikkuhiljaa - maajussitkin ainakin sietämään muita. Joskus senkin, että asiat voivat riidellä ilman, että kaikki pitää ottaa henkilökohtaisena loukkauksena.
Koitan muistaa, että niitä korvaamattomia sukupolvia on hautuumailla pitkät rivit.
Isäni ei kaupanteon jälkeen sanallakaan puuttunut tekemisiini, mutta hänen huono pokerinaama antoi joskus "nulikalle" vihiä, missä mennään.
Minulla on paljon parempi "pokka". 8)
-
Oon sanonu entiselle isännälle että saa tehä nii paljo ku intoo riittää. Polttopuut ja metsätyöt hoitelee, ajelee traktorilla rakennushommat osaa ja koneiden korjailun myös. Ei juurikaan ohjeita tule oma alotteisesti, enempikin kyselee aina, että mitenkä tehdään vaikka varmasti osaa kyllä tehdä ilman ohjeitakin. Investointeihin ei oo juurikaan puuttunu, spv. yhteydessä tehtyjen investointien jälkeen. Uus kasvinsuojelu ruisku kun tuli sano jo suoraan ettei aijo opetella sitä enää käyttämään. Tavattoman suuri apu on kyllä. Enempikin jos mitä uutta konetta tullu tms. niin ollu että no tuohan on varmaan hyvä.
Pihojen väli on jotain 500m mettä tylvä välissä ettei suoraa näköyhteyttä kuitenkaan.
-
Meidän torppa tuli 100m päähän appivanhemmista, enkä ole vieläkään osannut katua. Meillä myös appi on kyllä osannut suhtautua todella hienosti siihen että määräysvalta on meillä. Jos tuntee tarpeelliseksi, osaa kyllä ilmaista oman mielipiteensä ilman että kenenkään tarvitsee loukkaantua. En ole myöskään aistinut mitään muutosvastarintaa uusiin toimintatapoihin, tekee kyllä niin kuin on puhuttu jos itse olen asian osannut järkevästi perustella. Summa summarum, appi saa kyllä tehdä niin paljon kuin haluaa ja jaksaa, varsinkin kun yleensä kyllä ottaa seuraavan työkohteensa asian yleensä jollain tapaa puheeksi, jutellaan miten kumpikin asian näkisi tehtävän ja tehdään yhdessä päätös miten mahdollisesti hyvä tulisi.
Tiedän kyllä että oman isän kanssa ei välttämättä onnistuisi aina tällainen, ja olen nähnyt aikanaan senkin kun vanha ja uusi isäntä eivät mahtuneet samalle tontille...
-
kaikki muut työt on jääny vanahalla isännällä historiaan mutta polttopuitten kans värkkäily / lämmitys remmi on onneksi jääny päälle (ainakin toistaaseksi).
-
Nyt 5 vuotta isännyyttä takana. Pari ekaa vuotta vanha isäntä osallistui kiitettävästi töihin ja piti mölyt mahassaan. Sitten meni sukset ristiin ja sen jälkeen ei ole vaihdettu sanaakaan eikä ole töissä näkynyt.. kesäaikaan varsinkin käy kyllä usein laskemassa tehdyt ja varsinkin tekemättömät työt. En kiellä etteikö apu olisi joskus ollut tarpeen mutta ilmankin on selvitty..
-
välillä tulee kysyttyy iteltä että "mitäs v*ttua taas..." nytkin oli laittanu KESKELLÄ KESÄÄ yli 20v vanhan lumilingon ja elhon kelapöyhimen latoon, mihin ois saanu laitettuu ihan oikeesti arvokkaitakin koneita. no, ei se taho uskoa vaikka kuinka sanois. toisaalta ikääkin mittarissa 83 ja ajaa silti traktoria ja autoa. on se kova! :)
-
välillä tulee kysyttyy iteltä että "mitäs v*ttua taas..." nytkin oli laittanu KESKELLÄ KESÄÄ yli 20v vanhan lumilingon ja elhon kelapöyhimen latoon, mihin ois saanu laitettuu ihan oikeesti arvokkaitakin koneita. no, ei se taho uskoa vaikka kuinka sanois. toisaalta ikääkin mittarissa 83 ja ajaa silti traktoria ja autoa. on se kova! :)
Se varmaan laitto ne tallelle, kun eihän niitä kesällä tarvi kumminkaan ;D
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
Tässäpä lisää "harmaantuvatukkasten höpinöitä. :)
En nyt näkisi tätä ketjua noin masentavana , vaan positiivinen mielikuva on muodostunut päällimmäiseksi. Ristivedossa on syytä sekä sysissä että sepissä. Ketjun ärhäkämmätkin mielipiteet jarruista asettuvat mielessäni kohdilleen, kun olen seurannut aika liki paria sp-vaihdosta joista toinen meni "henkilökohtaisen" syyn takia niin sanotusti kiville, ja toinen konekauppahurjastelujen takia koukkasi todella syvältä. Ironiseksi tapaukset tekee, että kyseessä on useamman sukupolven nuukasti elämällä luodut tilat, ja sitten sp-vaihdossa tyyli muuttui.
Samassa taloudessa kait ei kukaan nykyään suunnittele jatkavansa. Mikäli välit ovat kunnossa, niin samassa pihapiirissä tai näköetäisyydellä asuvat luopujat ovat arvossa arvaamattomassa, jos jatkajilla pieniä peräänkatsottavia lapsia.
Olen tehnyt itselleni selväksi ja myös sanon mahdollisille jatkajille, että sitten päätöksen tekoon en puutu millään muotoa. Auttaa voi kuntonsa sallimissa rajoissa jos apua tarvitaan ja nimenomaan halutaan.
Sitten se on "silvu-plee". Jos huusholli kaatuu, niin aika aikaansa kutakin.
Itteppä hävetkööt, jos osaavat.
Se on vähän kumma homma, kuin muilla aloilla tämmöstä tiimityötä ja kaikenlaista yhteistyötä arvostetaan ja pyritään lisäämään, niin paljon kuin mahdollista, niin maataloudessa isännän kunnia asiaksi asetetaan se, että tekisi aina kaiken yksin ja ilman apua, tyyliin talo ei kahta isäntää kestä ;D
Oma isäni on kuollut pari vuotta sitten, oli eläkkeellä valtion hommista, mutta terveenä pötki menemään monta vuotta eläkkeellä, oli siitä monenlaista apua, silloin kun sitä tarvittiin ;)
Harvinaista.
-
Täällä vanhaisäntä keskittyy juoruamaan tilan asioita pitkin kyliä ja soittelee maataloussihteerille, paljonko se nykyinen isäntä saa tukia.
Koneita pitäs ostella kokoajan lisää( sellasiakin mitä ei tarvii ) mutta velkaa ei sais olla yhtään.
-
Täällä vanhaisäntä keskittyy juoruamaan tilan asioita pitkin kyliä ja soittelee maataloussihteerille, paljonko se nykyinen isäntä saa tukia.
Koneita pitäs ostella kokoajan lisää( sellasiakin mitä ei tarvii ) mutta velkaa ei sais olla yhtään.
Virkamiehellä on kyllä ehdoton vaitiolo-velvollisuus, joten siinä mielessä outoa hommaa :o
-
Täällä vanhaisäntä keskittyy juoruamaan tilan asioita pitkin kyliä ja soittelee maataloussihteerille, paljonko se nykyinen isäntä saa tukia.
Koneita pitäs ostella kokoajan lisää( sellasiakin mitä ei tarvii ) mutta velkaa ei sais olla yhtään.
Virkamiehellä on kyllä ehdoton vaitiolo-velvollisuus, joten siinä mielessä outoa hommaa :o
Ei näköjään täälläpäin. Saiskohan tuon käräjille? ???
-
omituista,mutta onko perää vai omaa vainoharhaisuutta
Jos vanhaisäntä sanoo soittaneens sihteerille ja vanha patu mulle kertoo mitä tukia oon saanu ja paljonko niin ei kai tässä ainakaan vainoharhainen voi olla.
Vanha patu ei minulta niitä rahasummia ole kuullu, kun en kerro sille normaalistikkaan mitään.
-
omituista,mutta onko perää vai omaa vainoharhaisuutta
Jos vanhaisäntä sanoo soittaneens sihteerille ja vanha patu mulle kertoo mitä tukia oon saanu ja paljonko niin ei kai tässä ainakaan vainoharhainen voi olla.
Vanha patu ei minulta niitä rahasummia ole kuullu, kun en kerro sille normaalistikkaan mitään.
y
eikös tuet ole "julkista" tietoa jotka saa tietoonsa kysymällä maaseututoimistosta...
-
eikös tuet ole "julkista" tietoa jotka saa tietoonsa kysymällä maaseututoimistosta...
Tuet ovat julkisia.
-
satuin lukemaan tämän viestiketjun läpi ja tulin siihen tulokseen että vanhaa "äijää" ei sen jälkeen tarvita kun tila on saatu omiin nimiin("pankin").Kun tämä on itselläkin muutaman vuoden päästä edessä,spv eläkkeelle jääminen niin taidan tehdä sellasen ratkasun kun nimet ovat kauppakirjassa että hautajaiseni ovat siitä kolmen viikon päästä.Enpä ole jatkajille sitten harmina kun pelkkänä riippana tyhmät vanhat ukkelit nurkissa pyörii.
Jotenkin pistää vihaksi tällainen teksti. Onko vallan käyttö niin sydämessä että ei voi kuvitella luopuvansa siitä ilman että joutuu oman käden kautta sen luovuttamaan. Mun mielestä on paras kun vanha isäntä/pari luovuttaa tilan hallinnon, rahat, työn uudelle sukupolvelle ja jatkaa omaa elämää hieman etäällä tilakeskukselta. Sitten jos haluu ja intoa riittää voi jutella nuorison kanssa että onko jotain osa-aluetta missä voisi auttaa. Tällainen voi löytyä sitten päivittäisissä rutiineissa tai vaikka ihan kunnostustöissä. Kuitenkin yksi asia on olennaista. Lopputuloksen määrää aina ja jokakerta tilan omistaja. Miten siihen päästään esim konetta korjatessa kannattaa työnjohto siirtää kätevästi tekijälleen. Esimerkiksi jos tilalla on hieno pienkuormaaja millä saa turvetta siirrettyä niin jos "pappa" haluaa kärrätä turpeen kottareilla ja lapiolla niin sitä on turha kyseenalaistaa. Samoiten papan on turha kysenalaistaa kun poika vie turpeen pienkuormaimella.
Kuitenkin uhkailu itsareilla ym muilla vakavilla asioilla tilanpidossa on niin vastuutonta kun olla ja voi. Jokainen tarvitsee kuitenkin vanhempia. Sitten on vaan ihmisistä kiinni että haluaako toisensa nähdä joka päivä(1 kilometri), kerran viikossa(10kilometriä) tai kerran kuukausdessa(100 kilometriä). Tätä kannattaa vanha pari peilata yhdessä nuorison kanssa ja tehdä johtopäätökset sen mukaan.
-
Kuitenkin uhkailu itsareilla ym muilla vakavilla asioilla tilanpidossa on niin vastuutonta kun olla ja voi. Jokainen tarvitsee kuitenkin vanhempia. Sitten on vaan ihmisistä kiinni että haluaako toisensa nähdä joka päivä(1 kilometri), kerran viikossa(10kilometriä) tai kerran kuukausdessa(100 kilometriä). Tätä kannattaa vanha pari peilata yhdessä nuorison kanssa ja tehdä johtopäätökset sen mukaan.
[/quote]
Aikoinaan kuulin näistä laajentajista että niin kauan hommat pyöri isonkin karjan kanssa kun vanhukset hoitivat hommat,sitten kun ne lopettivat lähti emäntä ja sen jälkeen isäntä hirteen,,
No,nykytekniikkaan ei enää vanhat jäärät opi niin ei niistä ole alunalkaenkaan muuhun kun kiukkuamaan nykymenoa..