Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Juba - 04.03.08 - klo:11:55
-
Mikä ois paras ja suht helppokäyttöinen?
Josilac,Bonsilage vai Feedtech?
-
Mikä ois paras ja suht helppokäyttöinen?
Josilac,Bonsilage vai Feedtech?
Helpot ja hyvät: Uudempi Feedtech ja Bonsilage tasapäisenä. Hinta Bonsilagessa alhaisempi, ja plussaa kolme eri vaihtoehtoa, märälle, normaalille ja erittäin kuivalle rehulle, eli edelleen Bonsilagea....
-
miksi ei KÄRKI SIL-ALL 4x4 ? meillä ainakin toimi, ja on helppo käyttöinen.
-
Mikä ois paras ja suht helppokäyttöinen?
Josilac,Bonsilage vai Feedtech?
Josilac =paras yleisaine
Feedtech= 2000 sopii rehulle jonka kuiva-aine on 30-31% välillä
3000 väittävät 10% laajenpitehoiseksi (27-35 %)
Bonsilage= jos nykymuodin mukaan lannoitettu= vuosi 2008 (siis ei lainkaan lannoitetta vrt. käyttöohje)
Sil All4x4= Yleisaine esikuivatulle ,hanakka syömään rehusta sokeria, annostelussa tarkkana!
Biotal= Vaatii jonkin asteisen tuntuman kuiva-aineeseen ja valikoimaa on oltava useita eri tyyppejä
Axcool= esikuivattu
Axphast=Tuoreelle
Legume=palkokasvi/kokoviljoille
Jos on mahdollisuus valita käytön mukaan aine ota Biotal.
Jos teet kaikki samalla aineella ota Josilac.
Jos kaikki puoliluomua ota Bonsilage.
Jos oot turhan tarkka Feedtech.illäkin pärjää
Jos oot jurtiviljelijä tai saat jostain ilmaista maissi säilörehua ota Sil All . 8) 8)
-
Mikä ois paras ja suht helppokäyttöinen?
Josilac,Bonsilage vai Feedtech?
Josilac =paras yleisaine
Feedtech= 2000 sopii rehulle jonka kuiva-aine on 30-31% välillä
3000 väittävät 10% laajenpitehoiseksi (27-35 %)
Bonsilage= jos nykymuodin mukaan lannoitettu= vuosi 2008 (siis ei lainkaan lannoitetta vrt. käyttöohje)
Sil All4x4= Yleisaine esikuivatulle ,hanakka syömään rehusta sokeria, annostelussa tarkkana!
Biotal= Vaatii jonkin asteisen tuntuman kuiva-aineeseen ja valikoimaa on oltava useita eri tyyppejä
Axcool= esikuivattu
Axphast=Tuoreelle
Legume=palkokasvi/kokoviljoille
Jos on mahdollisuus valita käytön mukaan aine ota Biotal.
Jos teet kaikki samalla aineella ota Josilac.
Jos kaikki puoliluomua ota Bonsilage.
Jos oot turhan tarkka Feedtech.illäkin pärjää
Jos oot jurtiviljelijä tai saat jostain ilmaista maissi säilörehua ota Sil All . 8) 8)
Ei tuo nyt noin vaikeeta ole. Feedtechillä olen tehnyt sekä siiloon että paaliin. Ensin siiloon meni kakkosella mutta nykyään kaikki biologisella. Ja säilyy. On ollut 25:n ja 49 kuiva aineella...
-
Tuo Biotal kiinnostais, etenkin tuo kuivalle rehulle ( säilöheinä hevosille ) tarkoitettu aine. Mutta miks Bonsilage ei soveltuisi tavanomaisesti viljellylle ( N 100 kg/ha/sato )nurmelle ? Ei mitään vaikeuksia säilymisessä tai laadussa.....
-
Voisitko selittää toi pikkasen??
-
Ohjeessahan luki muistaakseni että korjuu ei ole sallittua 30vrk aikana typpi lannoituksesta. Ja typpilannoituksesta tulee pidättäytyä, jos rehu korjataan Bosnialla! !
-
Josilac =paras yleisaine
Feedtech= 2000 sopii rehulle jonka kuiva-aine on 30-31% välillä
3000 väittävät 10% laajenpitehoiseksi (27-35 %)
Bonsilage= jos nykymuodin mukaan lannoitettu= vuosi 2008 (siis ei lainkaan lannoitetta vrt. käyttöohje)
Sil All4x4= Yleisaine esikuivatulle ,hanakka syömään rehusta sokeria, annostelussa tarkkana!
Biotal= Vaatii jonkin asteisen tuntuman kuiva-aineeseen ja valikoimaa on oltava useita eri tyyppejä
Axcool= esikuivattu
Axphast=Tuoreelle
Legume=palkokasvi/kokoviljoille
Jos on mahdollisuus valita käytön mukaan aine ota Biotal.
Jos teet kaikki samalla aineella ota Josilac.
Jos kaikki puoliluomua ota Bonsilage.
Jos oot turhan tarkka Feedtech.illäkin pärjää
Jos oot jurtiviljelijä tai saat jostain ilmaista maissi säilörehua ota Sil All . 8) 8)
Onko noi tutkittua vai mututietoa. Lähinnäkin siksi kiinnostaa tuon silliallin tapaus...
-
Paljonkohan aineilla on todellisuudessa eroja. Tilamittakaavassa testejä paha tehdä. Vaihtelua vuosien, lohkojen, lannoituksen, sääolojen säilön tiivistyksen ja rehukasvien välillä niin paljon, että lopputuloksessa voi säilöntäaineen vaikutus eroihin olla minimaalinen. Säilyyhän rehu ilman säilöntäainettakin, jos olosuhteet ovat ok. Märistä rehuista, joille Josilacin on hyväksytty, sanoi muuan Valion rehukonsulentti, että aika luokattomia olivat nämä biologisilla tehdyt märät rehut.
Tässä olisi taas paikka suomalaisen maataloustutkimuksen tekijöille selvittää onko eri aineilla mitään eroa.
-
Paljonkohan aineilla on todellisuudessa eroja. Tilamittakaavassa testejä paha tehdä. Vaihtelua vuosien, lohkojen, lannoituksen, sääolojen säilön tiivistyksen ja rehukasvien välillä niin paljon, että lopputuloksessa voi säilöntäaineen vaikutus eroihin olla minimaalinen. Säilyyhän rehu ilman säilöntäainettakin, jos olosuhteet ovat ok. Märistä rehuista, joille Josilacin on hyväksytty, sanoi muuan Valion rehukonsulentti, että aika luokattomia olivat nämä biologisilla tehdyt märät rehut.
Tässä olisi taas paikka suomalaisen maataloustutkimuksen tekijöille selvittää onko eri aineilla mitään eroa.
Kyllähän niissä eroa on, mutta kuten mainitsit, noita muuttujia on niin valtavan paljon, jotta melkein mehdotonta luotettavasti verrata varsinkaan eri vuosien välillä tehtyjä tuloksia tilamittakaavassa. Jos työolosuhteet (Kuiva-aine, happomäärä/ kuiva-aine ja sen TASAISUUS, rehun tiiviys jne.) voitaisiin vakioida, vasta sitten useimpien välillä alkaisi näkyä selviä eroja. Lisäksi kasvilajitkin reagoivat hiukan eri tavalla ja jos yhdessä paalissa sattuu olemaan multaa ja voihappoja, voi tulos kääntyä päälaelleen.
Yleensä ilmeisesti petytään johonkin aineeseen siinä kun näistä muuttujista joku yksittäinen sattuu heittämään häränpyllyä, esim. kaatosade tai liian suuri kuiva-aine, jolloin hiivoja ja homeita ei mitkän entsymit pidä kurissa ja juuri siinä suhteessa se valittu aine ei olisikaan paras mahdollinen. Uskaltaisin väittää, että 1. Jos olot on kunnossa, 2. Happoa levitetään riittävästi ja riittävän TASAISESTI sekä 3. rehu suojataan ilman vaikutukselta, niin millä tahansa noista mainituista on mahdollista päästä vähintään hyvään rehuanalyysiin.
Teoriassa Biotalin tuotteet pitäisi olla alan huippuja, mutta itse tekemäni 1/3 viimekesän rehuista tällä aineella (Rehuanalyysi 8-10) eivät maittaneet läheskään niin hyvin lehmille kuin samoissa olosuhteissa Josilacilla (Analyysi 7-8) tehty rehu. Lemmut saa paalirehua vapaasti, eli jonkin asian perusteella ne toista preferoi. Näissä olosuhteissa syntyi siis josilacilla maittavampaa evästä, vaikka teoriassa Biotal- rehu pitäisi olla omianisuuksiltaan parempaa. Homeita ei juurikaan, ehkä Josilacissa vähän enemmän kun on pelkästään maitohappojen varassa.
-
Mikä vaikutus olisi sokerin lisäämisellä bilogista saaneen säilörehun sekaan?
-
Tai päin vastoin?
-
Mikä ois paras ja suht helppokäyttöinen?
Josilac,Bonsilage vai Feedtech?
Sehän näissä biologisissa on, että ne on myyjän unelmatuotteita - AINA löytyy jokin syy olosuhteista, tekotavasta, raaka-aineesta, jonka piikkiin epäonnistumisen voi laittaa..... Sen verran on noiden ohjeissa rajauksia laitettu
-
Ihan totta mitä weijokin tuumasi... Silti ihan yhtä hyvät mahdollisuudet epäonnistumiseen on hapollakin jos tekee perustavan laatuisia virheitä perus jutuissa. Nelivetoa on ensi kesälle taas hommattu. Sillä on mun mielestä onnistunut kaikenlaisen rehun säilöminen kiitettävästi. Raaka-aineella aika iso merkitys biologisen säilöntäaineen kanssa myöskin...
-
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.
Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
-
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.
Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
En ole havainnut mitään vaikutusta aineissa vaikka olis eri aineita sekoittanut toisiinsa, yleensä omat vähäiset rehut tulee säilöttyä kyliltä jääneillä jämillä ;D eikä moiteen sanaa rehussa. Joskus jopa 1-2 päivää varjossa seisoneella aineella ajoin omat rehut, annostelu oli toki reilumpaa kuin normaalisti.
-
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.
Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
En ole havainnut mitään vaikutusta aineissa vaikka olis eri aineita sekoittanut toisiinsa, yleensä omat vähäiset rehut tulee säilöttyä kyliltä jääneillä jämillä ;D eikä moiteen sanaa rehussa. Joskus jopa 1-2 päivää varjossa seisoneella aineella ajoin omat rehut, annostelu oli toki reilumpaa kuin normaalisti.
Niin ajattelin että se eliminoisi tuon mikä on paras aine väittelyn, jos muutenkin tarvitsisi pari annosta bakteeria, niin ostaa muutamaa eri merkkiä ja lörtsäyttää sekaisin. Löytyisipähän ainakin joku bakteerikanta sitten seoksesta mikä toimii sattuneissa olosuhteissa, jos mikään. Lienisi kai fiksua valita tuolloin muutama mahdollisimman erilaisia bakteereja sun muita aineita sisältävä valmiste.
Oisko Sill All 4x4+Bonsilage+Stabil Plus+Feedtech F22=
Bakteerit(joistakin useita kantoja):
-Lactobacillus plantarum
-Lactobacillus salivarius
-Lactobacillus rhamnosus
-Lactobacillus brevis
-Lactococcus lactis
-Pediococcus pentosaceus
-Pediococcus acidilactici
-Enterococcus faecium
Entsyymit:
-β Glukanaasi
-Xylanaasi
-Amylaasi
-Sellulaasi
Muut:
-Natriumbentsoaatti
Peittoaa kai teoriassa minkä tahansa noista aineista yksikseen. Mitähän ne valmistajat tykkää ideasta...
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Tee nyt muutama referenssipaali ilman mitään ainetta!
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Sun luvalla esitän tämän kysymyksen huomenna eräälle asiasta perilläolevalle taholle. Kerron sitten vastauksen täällä ;)
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Tee nyt muutama referenssipaali ilman mitään ainetta!
Ei hätiä, tulee niitäkin.
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Sun luvalla esitän tämän kysymyksen huomenna eräälle asiasta perilläolevalle taholle. Kerron sitten vastauksen täällä ;)
Minua kiinnostaa enemmän tuleva analyysitulos.
-
Minua kiinnostaa enemmän tuleva analyysitulos.
Otitko raaka-ainenäytteen?
-
Minua kiinnostaa enemmän tuleva analyysitulos.
Otitko raaka-ainenäytteen?
En
-
No niin, vastaus:
Basically, you screwed it up. :D :D
Siis, jos sekoitit neljää ainetta yhteen 1:1:1:1 suhteilla ja annostelit "vähän reilusti", niin todennäköisesti mitään bakteerikantaa ei rehuun tule kynnysrajan ylittävää määrää (pl. ehkä plantarum, jota on useimmissa aineissa. Jokainen bakteerikanta toimii tietyissä oloissa ja tietystä pH:arvosta alaspäin tiettyyn arvoon, jotkut taas toimivat vasta sitten, kun fermentoituminen päättyy, jollain tietyllä pH-arvolla. Näille pöpöille tarvitaan kuitenkin tietyn määrän ylittävä Cfu-luku, jotta ne alkavat yleensä toimia. Tässä tapauksessa niin saattoi käydä tai sitten ei. Suurin osa jää toimimatta.
Ja jos raaka-ainenäyte puuttuu, niin mistä tiedät paljonko sokeria, valkuaista ja sulavuutta menetit tai säilytit?
-
Niin, ehem. Tässähän voi mitata ainakin kahta asiaa. Säilöntätuloksen eroa säilöntäainetta saaneen ja saamattoman välillä, ja mainitsemaasi säilöntävaikutusta itseään. Jälkimmäistä en tietenkään nyt saa selville, enkä ollut suunnitellutkaan 'koetta' sitä varten.
Voihan sitä teoretisoida miten tämä olisi pitänyt viimeisen päälle tehdä. Olisi kai pitänyt ottaa raaka-aine näyte, säilöä paaleja sekä ilman ainetta, jokaisella aineella yksittäin, sekä seoksella. Olisi vaan mennyt hiukan vaikeaksi. Tarttis varmaan 100 hehtaaria samanlaatuista kasvustoa korjattavaksi, että sais kunnon otokset kaikista.
-
Tuohan on semmoista pientä maatila mittakaavassa tehtyä kokeilua sitten jos vaan 100 ha alalla testailee ;D
-
No niin, vastaus:
Basically, you screwed it up. :D :D
Siis, jos sekoitit neljää ainetta yhteen 1:1:1:1 suhteilla ja annostelit "vähän reilusti", niin todennäköisesti mitään bakteerikantaa ei rehuun tule kynnysrajan ylittävää määrää (pl. ehkä plantarum, jota on useimmissa aineissa. Jokainen bakteerikanta toimii tietyissä oloissa ja tietystä pH:arvosta alaspäin tiettyyn arvoon, jotkut taas toimivat vasta sitten, kun fermentoituminen päättyy, jollain tietyllä pH-arvolla. Näille pöpöille tarvitaan kuitenkin tietyn määrän ylittävä Cfu-luku, jotta ne alkavat yleensä toimia. Tässä tapauksessa niin saattoi käydä tai sitten ei. Suurin osa jää toimimatta.
Ja jos raaka-ainenäyte puuttuu, niin mistä tiedät paljonko sokeria, valkuaista ja sulavuutta menetit tai säilytit?
miltä siilorehun lämpötila näytti??
-
miltä siilorehun lämpötila näytti??
Cool!! :D :D :D
19-20 astetta. Löysiä ei ollut rintamassa.
Isäntä sen sijaan näytti lämpökamerassa ghostriderilta :D :D Kuuma äijä!
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Voisitko kertoa, että mikä järki niitä on keskenään sekottaa? Ja laittaa vielä "tujusti".
Paalit tuppaa säilymään ilman säilöntäainettakin, mutta lehmät syö paremmin jos sinne on jotain laitettu.
-
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Voisitko kertoa, että mikä järki niitä on keskenään sekottaa? Ja laittaa vielä "tujusti".
Paalit tuppaa säilymään ilman säilöntäainettakin, mutta lehmät syö paremmin jos sinne on jotain laitettu.
Ihan puolivillaista kokeilua tämä on. Keskenään sekottamisen tarkotus on yrittää selvittää, onko monipuolinen säilöntäbakteeri/entsyymi/muu aine paletti mikään etu.
Tuo Aadamin cfu pointti tavallaan mietityttää. Vaan oko väliä syntyykö tarvittava cfu tiheys 100 osasta bakteeria A, vai 10/100 bakteereita A, B, C, D, E, F, G, H, I ja J.
Maittavuutta pidän suhteellisen tavoiteltavana ominaisuutena säilymisen lisäks.
Tuohan on semmoista pientä maatila mittakaavassa tehtyä kokeilua sitten jos vaan 100 ha alalla testailee ;D
100 hehtaaria yhdenmukaista kasvustoa. Eri asia kuin 100 hehtaarin kokonaisala.
-
Tuo Aadamin cfu pointti tavallaan mietityttää. Vaan oko väliä syntyykö tarvittava cfu tiheys 100 osasta bakteeria A, vai 10/100 bakteereita A, B, C, D, E, F, G, H, I ja J.
Eri bakteerilajeilla on eri tarkoitus, toimivat eri tasoilla käymisprosessin eri vaiheissa. Laittamalla toimintatasoa pienemmän määrän ei koko prosessi käynnisty kyseisen bakteerin osalta ja jos näin käy useamman lajin kanssa, olisi ollut sama jättää aineet käyttämättä tai annostella niitä muuten vain liian vähän.
Tässä nyt korostuu mun nähdäkseni se, että biologisia säilöntäaineita pidetään edelleen uskon asioina ja niiden kehittämistä jonain salatieteenä tai uskomusjuttuna. Tässä kokeessa voit saada tulokseksi paremman maittavuuden tai sitten et, mutta syytä siihen et saa selville, koska et tiedä, mikä maitohapoista lopulta toimi oikein ja mitkä jäivät käyttämättä.
-
Minustakin tässä vaikuttaa olevan vähintään olettamuksia takana. Sattuuko Aadami tietämään lisääntyvätkö bakteerit rehussa käymisen aikana? Tämä olisi aika merkittävää tietää. Luin hieman tuosta cfu luvusta. Alkuvaiheen eli aineena annettu bakteeritiheys vaikuttaisi olevan tärkeä lähinnä siinä alkuvaiheessa, jotta voimakas käyminen lähtisi liikkeelle mahdollisimman nopeasti.
Jotenkin en ymmärrä mikseivät pieni määrä bakteereita tekisi työtään siinä määrin kuin niitä riittää, sama missä isokin, jos vain elinolot rehussa ovat kelvolliset. Monipuolisuudella on aina oma etunsa, eli jos yksi ei toimi, toinen hoitaa. Aina toimii joku. Sinänsä säilörehun teossa kun tuota lopullista kuiva-ainetta ei niin kovin tarkasti pysty ennalta määrittelemään.
Tietenkään ei tulla näkemään mikä bakteereista jos mikään toimi. Sitä vartenhan tulisi voida tarkkailla mikrobiologisia prosesseja reaaliajassa paalin sisässä. Tullaan vain näkemään toimiko kokonaisuus alkuunkaan. Teoreettinen biokemia on aina mukavaa aivojuppaa, mutta ei nyt arvostella tätä minään vakavana tieteellisenä tutkimuksena kun ainakaan tekijä ei niin vakavasti asiaa suunnitellutkaan. Tehköön joku muu vaikka näiden keskustelujen pohjalta tarkempia testeja jos tykkää.
-
Mjaa, näemmä ne lisääntyy.
http://www.pioneer.co.nz/pioneertech/technicalinsideprint.php?showDocNumber=109
-
Noni. Tässäpä tätä on. Toinen sato apilapitoista nurmea. Niitetty Samasz perhosella karhot yhdistäen, kuivannut reilun vuorokauden, paalattu Kronen kombilla 145cm paaleiksi, säilöntäaine biologisten seos Feedtech F22 + Sil All 4x4 + Bonsilage Forte + Bonsilage Plus, jotka sekotettu painepesurilla tohottamalla eli varmasti hyvin 150l tynnyreihin ohjeistetun 200l sijasta, eli hiukan tujua tavaraa.
-
Ite lähetin 2 samanlaista näytettä menemään, ja toiseen paperiin pistin hapon ja toiseen sill-allin.. Tulokset muuten samanlaisia vaan hapolla oli sokeri 44, ja bakteerilla 20..
Siis bakteerilla tehty rehu kyseessä..
-
Eipä tuo kaalepin tavara poikkea säilyvyyden puolesta mitenkään verrattuna omaan säilörehuun vaikka onkin tehty vain yhdellä valmisteella. Eli sanoisin olevan hyödytöntä aineiden sekoittamisen. Toisaalta taas jos jokin valmiste loppuu niin ihan hyvin voi myös jatkaa toisellakin ::)
Analyysissä kiinnitti huomiota korkea ndf-kuitu kun sulavuuttakin oli kuitenkin hyvin. Mikä oli rehun raaka-aine kun saa tuollaisia tuloksia ???
-
Samaa itekin ihmettelin. Ei korkea kuitu ja korkea sulavuus oiken tunnu samaan pakettiin kuuluvan. En osaa mitään sanoa tuohon. Raaka aine on 3. vuoden nurmi, perus agrimarketin seosta, jossa vielä melko maltillisesti apilaa.a
-
Vaan on se minusta ja lehmistä aika priimaa tavaraa :) Haisee lasagnelle kun paalin avaa. Kohtuullisen ylpeä olen tuosta energiasisällöstä ja syönti indeksistä.
-
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.
Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
En ole havainnut mitään vaikutusta aineissa vaikka olis eri aineita sekoittanut toisiinsa, yleensä omat vähäiset rehut tulee säilöttyä kyliltä jääneillä jämillä ;D eikä moiteen sanaa rehussa. Joskus jopa 1-2 päivää varjossa seisoneella aineella ajoin omat rehut, annostelu oli toki reilumpaa kuin normaalisti.
Niin ajattelin että se eliminoisi tuon mikä on paras aine väittelyn, jos muutenkin tarvitsisi pari annosta bakteeria, niin ostaa muutamaa eri merkkiä ja lörtsäyttää sekaisin. Löytyisipähän ainakin joku bakteerikanta sitten seoksesta mikä toimii sattuneissa olosuhteissa, jos mikään. Lienisi kai fiksua valita tuolloin muutama mahdollisimman erilaisia bakteereja sun muita aineita sisältävä valmiste.
Oisko Sill All 4x4+Bonsilage+Stabil Plus+Feedtech F22=
Bakteerit(joistakin useita kantoja):
-Lactobacillus plantarum
-Lactobacillus salivarius
-Lactobacillus rhamnosus
-Lactobacillus brevis
-Lactococcus lactis
-Pediococcus pentosaceus
-Pediococcus acidilactici
-Enterococcus faecium
Entsyymit:
-β Glukanaasi
-Xylanaasi
-Amylaasi
-Sellulaasi
Muut:
-Natriumbentsoaatti
Peittoaa kai teoriassa minkä tahansa noista aineista yksikseen. Mitähän ne valmistajat tykkää ideasta...
Fiksua... jos biologisessa säilöntäaineessa on natriumbentsoaattia jonka idea on tappaa kaikki listalla edellä lueteltu ;D Ja muistaakseni tuo toimii kunnolla vasta todella happamassa paikassa, pH-tasoilla 3,5 tai jotain. Kuitenkin happamuudessa jonne säilörehu ei ikinä mene ;D
Ihanaa jos totta ;D
-
Tässä viimeisin näyte uudenlaisesta raaka-aineesta. Rainataa+englanninraiheinää+puna-apila. Jotenkin tuo kosteus tuntuu olevan hieman pielessä kyseisestä näytteestä. Tai ainakin käsi/mututuntumalla vaikuttais kosteammalta. Paalirehussa näytteen ottaminen ruokintapöydältä on tietenkin aina hiukan epämääräistä, mutta tällä menetelmällä mennään toistaiseksi. Kuitua ihan älyttömän vähän, mutta muuten hyvää tavaraa. Elukat söi tuota rehua myös niin kuin se kuuluisa hullu puuroa. Kärki sil-allilla kaikki rehu tuoksuu samanlaiselta... hyvältä :)
Näytteenottopvm: 04.11.2012 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Rainata 1.sato Näytenumero: 8341233701
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,49 alle 4,92 (ka 451 g/kg)
Ammoniakkityppi > 12 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 27 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 4 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 268 g/kg N alle 500
Sokeri > 97 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 451 g/kg
Raakavalkuainen > 164 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 382 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 680 g/kg ka 660 - 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,9 MJ/kg ka
OIV > 90 g/kg ka 71 - 88
PVT > 32 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 122 85 - 130
Suppea kivennäisanalyysi SJ >
Kalsium > 8,8 g/kg ka 3,2 - 14,0
Fosfori > 3,0 g/kg ka 1,8 - 3,6
Kalium > 34,3 g/kg ka 10,2 - 33,1
-
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.
Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
En ole havainnut mitään vaikutusta aineissa vaikka olis eri aineita sekoittanut toisiinsa, yleensä omat vähäiset rehut tulee säilöttyä kyliltä jääneillä jämillä ;D eikä moiteen sanaa rehussa. Joskus jopa 1-2 päivää varjossa seisoneella aineella ajoin omat rehut, annostelu oli toki reilumpaa kuin normaalisti.
Niin ajattelin että se eliminoisi tuon mikä on paras aine väittelyn, jos muutenkin tarvitsisi pari annosta bakteeria, niin ostaa muutamaa eri merkkiä ja lörtsäyttää sekaisin. Löytyisipähän ainakin joku bakteerikanta sitten seoksesta mikä toimii sattuneissa olosuhteissa, jos mikään. Lienisi kai fiksua valita tuolloin muutama mahdollisimman erilaisia bakteereja sun muita aineita sisältävä valmiste.
Oisko Sill All 4x4+Bonsilage+Stabil Plus+Feedtech F22=
Bakteerit(joistakin useita kantoja):
-Lactobacillus plantarum
-Lactobacillus salivarius
-Lactobacillus rhamnosus
-Lactobacillus brevis
-Lactococcus lactis
-Pediococcus pentosaceus
-Pediococcus acidilactici
-Enterococcus faecium
Entsyymit:
-β Glukanaasi
-Xylanaasi
-Amylaasi
-Sellulaasi
Muut:
-Natriumbentsoaatti
Peittoaa kai teoriassa minkä tahansa noista aineista yksikseen. Mitähän ne valmistajat tykkää ideasta...
Fiksua... jos biologisessa säilöntäaineessa on natriumbentsoaattia jonka idea on tappaa kaikki listalla edellä lueteltu ;D Ja muistaakseni tuo toimii kunnolla vasta todella happamassa paikassa, pH-tasoilla 3,5 tai jotain. Kuitenkin happamuudessa jonne säilörehu ei ikinä mene ;D
Ihanaa jos totta ;D
Mitään en tuosta natriumbentsoaatista tiedä, kuin että se on samaa kamaa mitä esim. luonnonmarjoissa kehkeytyy pakastettaessa. Feedtechin väki varmaan on ne joilta sen käytön logiikkaa kannattaa kysyä. Naapuri teki 2 vuotta paaleja tuolla F22 aineella ja hyviä kuulemma tuli.
-
mitähän saa tänä vuonna kylkiäisinä, kun tilaa sill-allia? ::)
-
Neljä vuotta nyt sil allilla tehneenä uskon siihen. Viime kesän teot oli enemmän kun haastavat, ja sain rehut säilymään. Eli luulen, että juuri äärioloissa toimii parhaiten. Kun kokemusta on myös bonsilagesta ja feedtecista.
Se että yks tekijä menee pieleen, esim se kosteus, ei vielä pilaa mitään, mutta jos parikin asiaa alkaa olla metsässä, vaikka nyt että siellä on myös tuhkaa, eli maata paljon mukana, ja rehu on märkää, sitten on mahdollista saada aikaan paskarehut. Siis näin Kärki- silillä.
-
Korkea kuitu ja korkea sulavuus on timotein vahvuus. Yleensä se tulee vain ensimmäisessä sadossa eli satoisuudessa tasoitusta tulee valtavasti ja siitä syystä sitä hiukan hyljeksin ;D
Kaalepin analyysissä lähetteeseen olet laittanut apilavaltainen ja sanoit apilaa olevan maltillisesti. Ota vielä toinen näyte ja laita nurmisäilörehuna, referenssiaineisto nir-analyysille on silloin erilainen.
Samasta syystä saman näytteen lähettäminen hapolla ja biologisella säilöttynä on aika typerää, koska väärä referenssiaineisto tekee tuloksesta puppua.
-
Kaalepin analyysissä lähetteeseen olet laittanut apilavaltainen ja sanoit apilaa olevan maltillisesti. Ota vielä toinen näyte ja laita nurmisäilörehuna, referenssiaineisto nir-analyysille on silloin erilainen.
Samasta syystä saman näytteen lähettäminen hapolla ja biologisella säilöttynä on aika typerää, koska väärä referenssiaineisto tekee tuloksesta puppua.
Näin se menee juu
-
Neljä vuotta nyt sil allilla tehneenä uskon siihen. Viime kesän teot oli enemmän kun haastavat, ja sain rehut säilymään. Eli luulen, että juuri äärioloissa toimii parhaiten. Kun kokemusta on myös bonsilagesta ja feedtecista.
Se että yks tekijä menee pieleen, esim se kosteus, ei vielä pilaa mitään, mutta jos parikin asiaa alkaa olla metsässä, vaikka nyt että siellä on myös tuhkaa, eli maata paljon mukana, ja rehu on märkää, sitten on mahdollista saada aikaan paskarehut. Siis näin Kärki- silillä.
Meillä tehtiin myös Sill-Alilla suurinosa viime kesän rehuista eikä koskaan ole mennyt näin pieleen, rehu ei ole säilynyt ja se on syönyt sokerit. Tosin oli haastavia kelejäkin mutta silti. Ensi kesä koitetaan muilla säilöntäaineella. Biotalia on vielä vanhaa pakkasessa. Bonsilaget laitettiin esitilaukseen. Ehkä vielä yksi paketti Josilacia otetaan sillä se on ollut luotettava aikasemmin. Ekat vuodet kun siirryttiin haposta biologisiin, vedettiin kaikki Josilacilla ja hyvää tuli ekä niitä kaikista kuivimpia ei hyvin säilönyt mutta hävikkiä tuli todella vähän verrattuna mitä sitä nyt tulee!
-
Pitoinen, ei valtainen.
-
Onko palstalla niitä, jokka paalaa hyvää rehua ilman aineita? Itte tiedän ympäristös monia...
-
Onko palstalla niitä, jokka paalaa hyvää rehua ilman aineita? Itte tiedän ympäristös monia...
On. Toki osa tehdään hapolla mutta suurin osa (kuivimmat) ilman. Viime kesänä tehtiin koe ilman säilöntäainetta vs. ecosyl double action. Molemmista otettiin analyysi erikseen ja tuon näytteen mukaan ainakin hukkaan menee ne rahat joita tuohon aineeseen laittaa. Muutama vuosi sitten tehtiin vielä kaikki paalit ilman säilöntäainetta ja hyvin on pelannu. En oo kyllä huomannu navetassakaan eroa rehun laadussa tai maitomäärissä onko hapotettu vai ei. Tärkeintä on tiukat paalit, välitön käärintä ja pellon laitaan siirto, riittävästi muovia ja syöttää kuivat paalit ennen kevättä pois. Kuivat ei säily seuraavaa kesää. Märät taas yllättävänkin hyvin.
-
Juuri näin... :) ^^
-
Onko palstalla niitä, jokka paalaa hyvää rehua ilman aineita? Itte tiedän ympäristös monia...
Meillä on parhaillaan ruokintapöydällä yksi sellainen. Elikat kiertävät kauhaa, höyry nousee ja mätävesi valuu..
Korjuuaika oli tietysti sellainen että happoa oli pakko laittaa, mutta aina joku paali täytyy kokeilla
-
Onko palstalla niitä, jokka paalaa hyvää rehua ilman aineita? Itte tiedän ympäristös monia...
Löytyy 8) Tunkiorehujen happojen hinnalla saa mukavasti käärintämuovia..
-
Onko palstalla niitä, jokka paalaa hyvää rehua ilman aineita? Itte tiedän ympäristös monia...
On. Toki osa tehdään hapolla mutta suurin osa (kuivimmat) ilman. Viime kesänä tehtiin koe ilman säilöntäainetta vs. ecosyl double action. Molemmista otettiin analyysi erikseen ja tuon näytteen mukaan ainakin hukkaan menee ne rahat joita tuohon aineeseen laittaa. Muutama vuosi sitten tehtiin vielä kaikki paalit ilman säilöntäainetta ja hyvin on pelannu. En oo kyllä huomannu navetassakaan eroa rehun laadussa tai maitomäärissä onko hapotettu vai ei. Tärkeintä on tiukat paalit, välitön käärintä ja pellon laitaan siirto, riittävästi muovia ja syöttää kuivat paalit ennen kevättä pois. Kuivat ei säily seuraavaa kesää. Märät taas yllättävänkin hyvin.
Jos päästää kuiva-aineen yli 45% on aivan sama vetää ilman, koska fermentoitumista rajoittaa korkea kuiva-aine. Paaliaikaan en käyttänyt mitään säilöntäaineita...
-
Vaikka rehu säilyisikin hyvin ilman säilöntäainetta, niin silti säilöntäaine parantaa rehuarvoja kuten pitää energian koholla eikä käytä sitä ja sokereita säilömiseen, myös valkuaisarvon säiöntäaine säilyttää. Lisäksi vaikka näennäisesti rehu on säilynyt hyvin niin kyllä siihen kehittyy helpomin voihappoitiöitä ja jos linnut vierailee paalien luona niin pikku naarmu paalissa pilaa koko rehun helpommin vrt jos on säilöntäainetta käytetty niin pieni naarmu muovissa ei haittaa vielä mitään.
-
Vaikka rehu säilyisikin hyvin ilman säilöntäainetta, niin silti säilöntäaine parantaa rehuarvoja kuten pitää energian koholla eikä käytä sitä ja sokereita säilömiseen, myös valkuaisarvon säiöntäaine säilyttää. Lisäksi vaikka näennäisesti rehu on säilynyt hyvin niin kyllä siihen kehittyy helpomin voihappoitiöitä ja jos linnut vierailee paalien luona niin pikku naarmu paalissa pilaa koko rehun helpommin vrt jos on säilöntäainetta käytetty niin pieni naarmu muovissa ei haittaa vielä mitään.
Kuivat ei säily rikkinäisissä muoveissa oli happoa tai ei.
Voihappoitiöitä ei oo ollu maidossa ainakaan paaliaikana kertaakaan.
Karkea vertaus... Jos lehmän säilörehun hapottaminen maksaa 100 € vuodessa ja se syö väkirehua 3 tn. vuodessa. Jos ostaisi 33 €/tn. kalliimpaa ja parempaa väkirehua niin kummassa on parempi tuotosvaste? Tai antaisi lypsykaudella kilon enemmän?
Ite en näin tee mutta ihan vain ajatuksena...
-
Ennekin on tästä tullut kirjoitettua mutta kirjoitetaan taas kerran... Paaleja on pyöritelty 20 vuotta reilusti joten kokemustakin on jo asiasta. Voihappoitiöitä ei ole ollut koskaan vaikka entisellä paalaimella rehun laatu oli välillä tod. huono. Oleellista tietenkin kaikessa säilörehun tekemisessä on puhtaus, hyvin tiivistetty rehu oli menetelmä mikä hyvänsä ja hyvä raaka-aine. Biologisia säilöntäaineita on käytetty nyt kolme vuotta eikä tulis mieleenkään tehdä ilman. Ehkä jotain umpieläinten ja hiehojen tavaraa voi tehdä paaleihin hyvin ilman säilöntäainetta. Varsinkin kun meillä siirrytään aperuokintaan niin alhainen happamuus parantaa seoksen säilyvyyttä huomattavasti. Eläimet syövät paljon mieluummin säilöntäaineella tehtyä rehua ja analyysitulostenkin perusteella on kannattavaa käyttää. Maksaahan se säilöntäaine 1,5 - 3 €/tn ja jos jättää käyttämättä niin saa sillä ostettua sitä väksyä jos niin parhaaksi katsoo. Mieluiten yritän kuitenkin maidon saada lehmistä parhaalla mahdollisella karkearehulla eikä valtavalla määrällä väksyä. Terveyskin eläimillä varmasti parempi karkearehuvaltaisella ruokinnalla. Monia eri bakteerivalmisteita on tullut kokeiltua ja ainakin paalihommassa kaikki on toimineet hyvin. Tietenkin jos säilöntäaine loppuu kesken paalausurakan niin en kyllä lähde tekemään erikseen jos kyse on enää pienestä määrästä. Sinänsä ihan käteviä nuo biologiset kun voi ottaa vettä valmiiksi mukaan ja tarvittaessa laittaa jauheet sekaan jos tarve yllättää.
-
Mikä biologinen on nyt etuisampaa? On jotain syyskamppanjoita... Hivenen mies kävi kauppaamas pussia 44,70e/100l valamista purkkiin
-
Onko palstalla niitä, jokka paalaa hyvää rehua ilman aineita? Itte tiedän ympäristös monia...
Kaikki paalataan ilman mitään aineita. Niin liki kuivat kut täysin vettä valuvan läpimärät.
Reipas kymppitonni siinä kesän aikan säästyy
-
Josilac oli suht edullista näistä kotomaan aineista mitä tuli kyseltyä...
Olikos erikillä emoja? Näillä ns. joutavilla eläimillä ei olekaan niin kovasti väliä rehun laadulla ;D
-
Josilac oli suht edullista näistä kotomaan aineista mitä tuli kyseltyä...
Olikos erikillä emoja? Näillä ns. joutavilla eläimillä ei olekaan niin kovasti väliä rehun laadulla ;D
:o
No niillä just onkin. Ei emo syö pilaantunutta rehua, huutaa vaan ;D
-
Josilac oli suht edullista näistä kotomaan aineista mitä tuli kyseltyä...
Olikos erikillä emoja? Näillä ns. joutavilla eläimillä ei olekaan niin kovasti väliä rehun laadulla ;D
:o
No niillä just onkin. Ei emo syö pilaantunutta rehua, huutaa vaan ;D
kuten sinäki :)
Emoilla ole niin tarkkaa mitä syöttää . Lýpsylehmien rehuja en kyllä pilaisi ilman happoa tehtynä . Hapottoman rehun haistaa helposti .
-
Josilac oli suht edullista näistä kotomaan aineista mitä tuli kyseltyä...
Olikos erikillä emoja? Näillä ns. joutavilla eläimillä ei olekaan niin kovasti väliä rehun laadulla ;D
:o
No niillä just onkin. Ei emo syö pilaantunutta rehua, huutaa vaan ;D
kuten sinäki :)
Emoilla ole niin tarkkaa mitä syöttää . Lýpsylehmien rehuja en kyllä pilaisi ilman happoa tehtynä . Hapottoman rehun haistaa helposti .
:o Täytyy sen olla hygieenisesti hyvää. Ei mitään mätää eikä homeita.
-
Lypsylehmille tuossa taidetaan apetta tehdä? Onko hyvänlaatuista heinää? Pölypilvi ainakin on melkoinen. ::)
http://www.youtube.com/watch?v=gqi6brOn9as&feature=relmfu
-
Tuhkapitoisuus 35 %. Kivennäiset rehussa omasta takaa :) Tai sitten tuossa tehdään kompostia...
-
"Jarru" paali vähä lämmenny varastos :)
-
Lypsylehmille tuossa taidetaan apetta tehdä? Onko hyvänlaatuista heinää? Pölypilvi ainakin on melkoinen. ::)
http://www.youtube.com/watch?v=gqi6brOn9as&feature=relmfu
Eiköhän sinimailasen paali kuulukin vähän pöllyy
-
http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Produkt
Nostetaas tätä sen sijaan että jatkettaisiin väärässä ketjussa biologisista.
Tuota saksalaisten tilastoa tutkiessa tulee esille yksi jännä juttu, elipä se että kohta 2, lisääntynyt aerobinen stabiilius, tuntuu olevan mahdotonta yhdistää kohtaan 4C, lisääntynyt maidontuotanto. Ja vain harvassa tuotteessa se yhdistyy edes kohtiin 1B tai 1C, parempi käyminen. Eli useimmilla tuotteilla joko täytyy tehdä rehua joka kestää avattuna paremmin (enemmän maitohappoa?), tai sitten rehua joka käy paremmin ja paremmaksi mutta ei kestä avattuna niin hyvin?
Parhaita tuotteita painotuksista riippuen näyttäsivät olevan Ecosyl, Josilac, Bonsilage plus, feedtech F18/22 ja kemiallinen safesil on kanssa aika monessa kohdassa menestynyt.
http://www.pragdirect.co.uk/ecosyl-100-2ltr
Näyttäisi Ecosyl maksavan briteissä 170 eur. alv 0 per 100 tonnia. Mikä lienee suomen hinta? Jos oikein olen ymmärtänyt, ecosyl 50 on samaa tavaraa ja se luku kertoo vain tonnimäärän pakkauksessa.
-
Minusta Lalsil näytti olevan myös hyvien joukossa, sikäli kun osasin lukea...
Aerobinen stabiilius on kiinni tiiveydestä eli siitä, paljonko on kuiva-ainekiloja kuutiossa rehua. Siilomies vaihtui toisella sadolla ja tiiveys laski alle 200 kilon, niin meinasihan se lämmetä.
-
Minusta Lalsil näytti olevan myös hyvien joukossa, sikäli kun osasin lukea...
Aerobinen stabiilius on kiinni tiiveydestä eli siitä, paljonko on kuiva-ainekiloja kuutiossa rehua. Siilomies vaihtui toisella sadolla ja tiiveys laski alle 200 kilon, niin meinasihan se lämmetä.
Joo en ole sitä Lalsil:ia siis vain nähnyt suomessa myynnissä niin en pistänyt listaan, onhan siinä pari muutakin vieraampaa hyvillä pisteillä kuten pioneerin joku aine joka on kai listalla nimetty väärin (SILA-BAC Appli-Pro)?
Noin muuten isoon korkeaan siiloon (josta syötetään kohtuullista vauhtia) tehdessä yhdeltä vaihtoehdolta tuntuisi se että aloittaa jollain maitotuotosta/sulavuutta lisäävällä, vaikka sitte ecosylilla vaikka onkin wanhaa tekniikkaa, ja vetää viimeisen puoli metriä jollain tiukemmin stabiiliutta edistävällä. Esim. bonsilage plussalla/fortella kosteudesta riippuen?
Ecosyl on tosiaan vain yhteen bakteeriin perustuva aine, mutta ehkä juuri siitä syystä sen teho on aika hyvin todistettu monessa paikassa. Miten mahtaa olla valkuaisen säilyvyyden kanssa, onko ecosyl siinä ok?
edit: http://www.eurotrading.fi/files/4412/9845/0742/MTT_bonsilageraportti2003.pdf
Käppyrät tuon tutkimuksen lopussa (sivu 7) antavat ymmärtää että eri aineet voivat kyllä vaikuttaa aerobiseen stabiiliuteen?
-
Minusta Lalsil näytti olevan myös hyvien joukossa, sikäli kun osasin lukea...
Aerobinen stabiilius on kiinni tiiveydestä eli siitä, paljonko on kuiva-ainekiloja kuutiossa rehua. Siilomies vaihtui toisella sadolla ja tiiveys laski alle 200 kilon, niin meinasihan se lämmetä.
Joo en ole sitä Lalsil:ia siis vain nähnyt suomessa myynnissä niin en pistänyt listaan, onhan siinä pari muutakin vieraampaa hyvillä pisteillä kuten pioneerin joku aine joka on kai listalla nimetty väärin (SILA-BAC Appli-Pro)?
Noin muuten isoon korkeaan siiloon (josta syötetään kohtuullista vauhtia) tehdessä yhdeltä vaihtoehdolta tuntuisi se että aloittaa jollain maitotuotosta/sulavuutta lisäävällä, vaikka sitte ecosylilla vaikka onkin wanhaa tekniikkaa, ja vetää viimeisen puoli metriä jollain tiukemmin stabiiliutta edistävällä. Esim. bonsilage plussalla/fortella kosteudesta riippuen?
Ecosyl on tosiaan vain yhteen bakteeriin perustuva aine, mutta ehkä juuri siitä syystä sen teho on aika hyvin todistettu monessa paikassa. Miten mahtaa olla valkuaisen säilyvyyden kanssa, onko ecosyl siinä ok?
edit: http://www.eurotrading.fi/files/4412/9845/0742/MTT_bonsilageraportti2003.pdf
Käppyrät tuon tutkimuksen lopussa (sivu 7) antavat ymmärtää että eri aineet voivat kyllä vaikuttaa aerobiseen stabiiliuteen?
Varmaan ne vaikuttaa, mutta vaikuttavatko enemmän kuin mittavirhe.....siinä ainoassa purkkitestissä, jota seurasin, jäi erot mittavirheiden sisälle, poislukien kuiva-ainetappio käymisen alkuvaiheessa. Se oli merkittävästi muita suurempi yhdellä säilöntäaineella...arvaatko millä ;)