Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: optimisti - 19.02.08 - klo:09:32
-
Appeessa on ry arvo 0,99 valk 15%.Karkearehu% on 65
Mullikat kasavat bruttoa vaivaisen kilon/d, pitäisikö appeen sitten olla vahvempaa?
Kasvatus olot on ok, ei yskää eikä jalkavikoja.
-
Asiasta ei omakohtaista kokemusta, mutta väkirehu % vois kai vähän nostaa. Seos kuitenkin aika hyvää. Mites vesi, saavatko tarpeeksi? Tärkeä kasvuun.
-
Väkirehu-% voisi appeessa varmaan nostaa 50. Ei välttämättä näillä viljan hinnoilla taloudellisesti järkevää jos säilörehua on yllinkyllin. Eläinaineksella on erittäin suuri merkitys kasvuun ja luokittumiseen ainakin liharotuisella. Kuinka luokittuminen ja onko sonnit ritilällä vai kylmässä?
-
jokaisella lihatalolla on joku joka tekee ruokintasuunnitelmia, niin kysy siltä ja sit vaan huolehdit siitä että apetta on kokoajan edessä. juottovaiheellakin on tärkeä merkitys miten nauta kasvaa..
-
Niin ,kyllä ne kasvaa koko ajan ,mutta vielä nopeammin pitäisi kasvaa.Tökkäse hormooni piikki persuuksiin niin kyllä lihaa irtoaa,eri asia sitten onko se enää hyvää.
-
Väkirehu-% voisi appeessa varmaan nostaa 50. Ei välttämättä näillä viljan hinnoilla taloudellisesti järkevää jos säilörehua on yllinkyllin. Eläinaineksella on erittäin suuri merkitys kasvuun ja luokittumiseen ainakin liharotuisella. Kuinka luokittuminen ja onko sonnit ritilällä vai kylmässä?
Ritilällä, Osuuskunnan vesi on altaista vapaasti.
-
Väkirehu-% voisi appeessa varmaan nostaa 50. Ei välttämättä näillä viljan hinnoilla taloudellisesti järkevää jos säilörehua on yllinkyllin. Eläinaineksella on erittäin suuri merkitys kasvuun ja luokittumiseen ainakin liharotuisella. Kuinka luokittuminen ja onko sonnit ritilällä vai kylmässä?
Ajattelin samaa että, hyvään kasvuun pitää maitoroduilla olla väkiruhu% 50 ja ry arvo 1. Säilörehu tietty hyvää. Alkusyksystä oli hyvää apilasäilörehua ja väki% oli 50 väkirehuina ohra ja vehnä, kasvut oli bruttona 1,2-1,3 kg/d.
Mutta kun tuota säilörehuakin on yllinkyllin niin aattelin kokeilla vähän karkearehuvoittosempaa ruokintaa, valkuaisella ei taida niinkään olla väliä kunhan energia piisaa.
-
Kokonaan toinen asia on, pitääkö naudan edes kasvaa nopeasti. Joskus nopea on liiankin nopeaa. Kysymyksen voi toki esittää kymmeniä vuosia liha-alalla eri tehtävissä toimineelle ammattilaiselle. Siispä kysyin häneltä, että kumpi on parempaa ruuanlaittoon ja maukkaampaa, lehmänliha vai nuori sonni.
Arvaan intohimoiset vastaukset, mutta tämän ammattilaisen vastaus oli, että lehmänliha tietenkin. Syynä oli se, että otus on kasvanut hitaammin kuin sonnit yleensä.
-
Kokonaan toinen asia on, pitääkö naudan edes kasvaa nopeasti.
Vastaukseni olisi tuohon - jos tuo oli nimittäin kysymys - että ei. Meidän karvarotuiset kasvavat vuoden pidempään kuin muut rodut, mutta lopputulos on laadultaan erinomainen ja lihat suorastaan viedään käsistä. Myös Highlandin teurasprosentti on tosi kova, koska rasvaa ei ole. Nopea kasvatus tarkoittaa helposti myös rasvaa ruhossa. Tilamyynnissä tämä on tärkeä asia, mutta teurastamolle menevissä asialla ei taida olla niin merkitystä, koska ainakin atrian luokitukset ovat kuulemma aina tasaisen huonoja. Snellmannilla samat sonnit kuuleman mukaan luokittuvat paremmin ja jonkinlainen jälkitilikin voi tupsahtaa tilille.
Ja kyllä - allekirjoitan tuon sonni/lehmä asian. Ystävälläni on erikoisravintola Satakunnasssa ja hän myös sanoi, että vaikka on miten hyvä sonni, niin vanha lehmä on lihana kaikkein paras. Perusteellinen marmoroituminen on tässä syynä.
-
Väkirehu-% voisi appeessa varmaan nostaa 50. Ei välttämättä näillä viljan hinnoilla taloudellisesti järkevää jos säilörehua on yllinkyllin. Eläinaineksella on erittäin suuri merkitys kasvuun ja luokittumiseen ainakin liharotuisella. Kuinka luokittuminen ja onko sonnit ritilällä vai kylmässä?
Ritilällä, Osuuskunnan vesi on altaista vapaasti.
Onko sulla muuten vaaka- vai pystyruuvi. Silläkin voi kuulemma olla suuri vaikutus. Vaakaruuvi vaunu kyllä hienontaa jä mössää rehua aivan liikaa, ainakin Seko. Ongelma korostuu varsinkin märällä säilörehulla.
-
En millään usko mössäämisen olevan ongelma tuolla karkearehumäärällä. Jos eläin ruokittaisiin pelkällä runsaskuituisella korsirehulla, hyvinkin lyhyt silppu tuottaisi parhaan lopputuloksen.
-
mössöäiminen ei ei TOSIAANKAAN ole ongelma.. pitemmät korret jää pienillä usein syömättä. sekoitus tasaisuus on tärkeämpi asia. joka suupalan pitää olla samanlainen.