Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Katila - 24.11.10 - klo:11:33
-
Oottekos miettineet keskipoikimakerran vaikutusta kannattavuuteen?
Jos vaikka oletusarvona on, että lehmästä ei oteta kaikkea irti, vaan keskituotos pidetään 8000-9000kg välillä, ja samalla saadaan nostettua keskipoikimaa, niin että keskipoikima olis n.3.
Kun jos se elukka lypsää sen 10.000 tai yli ja keskipoikima on esim sen 2,3.
En ole laskenut asiaa, kunhan nyt tuli vain mieleen. Meillä keskipoikima on nyt 3,3 ja keskituotos liikkuu siinä 8500kg tienoilla. Vaikka ne ehkä lypsää vähemmän, mutta poistoja tehdään vain pakottavista syistä (paha utaretulehdus, hedelmättömyys jne). Tänäkin vuonna hiehoja on myyty 10 ja vasikkoja saman verran.
Lisätuloa tulee uskoakseni näin enemmän kuin lisämaidosta..
Vai millä syyllä se elukka sitten yleensä teuraaksi lähtee, kun tuo suomen ka on niin alhaaneen?
-
Onnittelut Katilalle hyvästä keskipoikimakerrasta!
-
Hyvä havainto, jota ei ole tarpeeksi huomioitu kun kannattavuuksia on laskettu.
Meillä keskipoikimakerta on lähtenyt hyvään nousuun ja viime vuonna myimme 8 hiehoa, tänä vuonna 3. Navetta on niin täynnä eläimiä että tällaista tilannetta ei ole ollut koskaan 20 vuoden aikana. Nyt ongelmana vain se, että ei raaskisi myydä eläimiä. On vanhemmiten tullut niin hellämieliseksi että vasikatkin ovat kuin omia lapsia.
Todella hyvä että otit asian puheeksi.
-
Hyvin pelkistetty laskelma:
Esim.
100 lehmää x 8500l/v = 850 000 l/v, tai 100 lehmää x 10000 = 1 000 000 l/v, ero 150 000 l.
150 000l x 0,40 c/l = 60 000 € plus pohj. tuki riippuen millä alueella sattuu olemaan.
10 hiehoa x 1500 €/kpl = 15 000 €
10 vasikkaa x 500 €/kpl = 5000 €, eli yht. 20 000 €
Nämä ovat siis tuloja, kustannukset maitolitran tai sen tiineen hiehon kasvattamiseen jokainen laskekoon itse, mutta tämän laskutavan mukaan olisi järkevämpää tuottaa enempi maitoa huonommalla keskipoikimakerralla ja käyttää kaikki hiehot itse.
Eipä siinä, kyllä meilläkin pyritään korottamaan keskipoikimakertaa jalostuksen avulla, hitaasti vaan tuntuu etenevän...
-
tuo on täyttä totta. Keskituotosta pidetään liikaa esillä, ja rehutehtaat yrittää ruoksuissaan syöttää yli 20kg väkirehumääriä lehmille. Tämä väistämättä johtaa eliniän lyhenemiseen.
-
tuo on täyttä totta. Keskituotosta pidetään liikaa esillä, ja rehutehtaat yrittää ruoksuissaan syöttää yli 20kg väkirehumääriä lehmille. Tämä väistämättä johtaa eliniän lyhenemiseen.
juuri näin rehuraiskion ja muiden kusetusfirmojen konsulentit ohjeistaa syöttämään järjettömiä määriä omia tuotteitaan :(
Ensimmäisen ja toisen kerran poikineil väkirehuprosenttia heti 10% ales niin pötsikin kasvaa säiliksellä,lehmä kun poikii kolmannesta kerrasta eteen päin niin tuotos senkus nousee ja kymppitonni menee yli paukkuen ko taasen ensikol paukkuu korkeintaan jalat ja pötsit :(
nautalehren keskituotoos sivuul pääsy kiima voittaa terveen järjen ???
-
Mikäs sitten meillä on vikana kun maksimi väkirehumäärät on siinä 15-16 kg, hiehoilla 10-12 kg ja keskituotos hipoo 12 000 kg:ta, hiehoja myytiin tänä syksynä 7 kpl. Raision äijä meinas kun koitettiin tehä rehukauppaa että ei tuon enempää kannata väkirehua syöttääkään. No kauppoja ei kuitenkaan tullut.
-
Mikäs sitten meillä on vikana
onnistunut alkukasvatus ja jalostus ;D
-
Tai paljon lehmävasikoita ;)
2,3 keskipoikimakerta tarkoittaa yli 40% uudistusta vuosittain. 9500 meijerimaidon keskituotannolla se tarkoittaa 6.6 senttiä/litra, olettaen että hiehonkasvatus maksaa 2 euroa päivä. 30% uudistus eli 3.3 keskipoikimakerta taas tarkoittaa 4.5 senttiä litralta samoin ehdoin.
-
No kyl niitä hiehoja myydään vuosittain, en vaan tarkkaa lukua muistanut aikaisemmilta vuosilta. ;)
-
No kyl niitä hiehoja myydään vuosittain, en vaan tarkkaa lukua muistanut aikaisemmilta vuosilta. ;)
Mutta jos kasvatat kaikki lehmävasikat lehmiksi, riittää myytävää vaikka keskipoikimakerta olis tuon 2.3. Uudistus% tai keskipoikimakerta ratkaisee sen kustannuksen, ei se montako hiehoa saa myytyä.
Ei lipsahdeta taas sinne "tuotos"puolelle, kun kerran näin hyvin saatiin keskustelu käyntiin. ;) Tarkoitus ei ole epäillä etteikö sulla olis asiat kohdallaan, kun vaan puhuttaisiin oikeasta asiasta.
-
Tätä täytyykin nyt seurata tarkkaan ettei kukaan laita tätä ketjua lekkeripeliksi >:(
-
Tuo adamin esittämä perustelu kustannukselle on mielestäni hyvä lähtökohta, mutta käyttäisin vertailulukuna esim. vuoden aikana poistettujen eläinten elinikäistuotosta. Tätä lukua itse seuraan ja sen kautta lasken uudistuksen hinnan/maitolitra. Uudistuskustannus on hyvin huomattava erä ja sen huomaa vielä selvemmin ulkoistetussa kasvatuksessa kassavirrasta konkreettisesti. Mielestäni jokainen voi tehdä laskelmansa niin tarkoin perustein kuin osaa ja viitsii, mutta ne antavat ainakin hyvän perustan lähteä parantamaan kyseisen tuotannon kohdan kannattavuutta. Itselläni tässä kohdassa ainakin löytyi aikanaan paljon parannettavaa.
-
Tätä täytyykin nyt seurata tarkkaan ettei kukaan laita tätä ketjua lekkeripeliksi >:(
Taitamattomien tunareiden selittelyä keskipoikimakertojen vertaaminen vs 12000 l keskituotoksen
antamaan tulokseen ::)
-
onko se ihan oikeasti totta että hollannissa keskipoikimakerta on 4 hujakoilla??
Jos on niin mikä meillä oikein mättää...
Eikös korkea keskipoikimakerta ja korkea keskituotos vaan kerro siitä että lehmä saa tehdä sen mihin pystyy. Periaatteessahan keskituotoksen pitää nousta kun keskipoikimakerta nousee koska lehmä lypsää suurimman tuotoksensa usein vasta 5.poikimisella.
Aatami varmaan osaa sanoa /laskea että mikä on pienin suurin kannatava keskipoikimakerta tai oikeastaan pienin kannattava poistoprosentti. Jonkun verranhan uusimistahan pitää tapahtua jotta eläinaines menisi eteenpäin.
-
Kanatassa Altan nuorsonnien testaustilalla oli useampi sata lehmää ja keskipoikimakerta 4.7. Pitkään käytetty pelkkiä nuorsonneja. Keskituotosta en muista mut ei tuolla reissulla käyty missään alta kymppitonnin keskituotoksen tilalla.
-
Jonkun mukaan elinpäiviä kohti laskettu tuotos poistohetkellä antaa aika hyvän kuvan elukan tuotosta.
Lyhyellä aikavälillä keskipoikimakerta on aika vekkuli tunnusluku, se kun voi pysyä melko alhaalla jos poikimavälit on pitkiä (pitkämaitoisia lehmiä -> päiväkohtainen tulos parempi) ja karjakoko on kasvamassa, eli ensikoita pukkaa lypsämään. Toisaalta keskipoikimakerta voi pysyä todella korkeana jos karjakoko vaikka pienenee kun niitä ensikoita poistuu epäonnistumisten takia, pian navetassa puolet tyhjiä parsia, ei ole iloa yli 3 keskipoikimakerrasta vaikka lypsäisivät 8500kg keskimäärin (jos ovat vielä lyhytmaitoisia).
Omia näkemyksiä nämä, eli pitkämaitoisuus + sopivat siemennysvälit jolloin päiväkohtainen maitomäärä mahdollisimman iso yhdistettynä asialliseen keskituotokseen on arvokkaampi asia kuin keskiarvoa korkeampi keskipoikimakerta yksittäisenä tunnuslukuna.
-
vähän samoilla linjoilla kuin muutama muukin eli elinikäistuotos/keskiarvo vuosituotosta/rehukustannukset on oikeastaan ne mittarit mitä pitäisi seurata ja millä tulosta tehdään. Useista poikimisista ja suuresta poistoprosentista ei ole yleensä kuin työtä lisäävä vaikutus.
-
Onkohan keskipoikimakerralla ja keskituotoksella todettu riippuvuussuhdetta noin niinkuin tilastollisesti? Meinaan vaan, että onko niitä mielekästä asettaa vastakkain, kuten ketjun alussa.
-
Onkohan keskipoikimakerralla ja keskituotoksella todettu riippuvuussuhdetta noin niinkuin tilastollisesti? Meinaan vaan, että onko niitä mielekästä asettaa vastakkain, kuten ketjun alussa.
Näillä kahdella asialla ei ole yhteyttä!
Mut suomisonnilla ja keskipoikimakerralla on selvä korrelaatio :)
-
Poistettujen elinikäistuotos on oikeastaan se ratkaisevin. Nuo tuotetut litrathan ovat ne, joilla hiehokasvatus maksetaan. Oikeastaan vielä jos tuo elinikäistuotos tuotetaan mahdollisimman lyhyessä ajassa on elatusrehun ja parsipaikan kulutus vähäistä.
-
Hyviä pointteja tullut paljon. Tottakai elinikäistuotos merkkaa paljon, mutta kyllähän se automaattisesti nousee, kun poikimakerrat nousee.
Tuo laskelma oli ihan hyvä, mutta sellaisella huomiolla, että tuossa esimerkissä oli vähän myytäviä elukkoja.
Meillä kuitenkin aika pieni karja vielä toistaiseksi, n. 30 lypsävää ja nuoriso, joten tuosta määrästä on paljon, kun 10 hiehoa ja 10 vasikkaa lähtee muille lypsikeiksi..
Oon nyt tehnyt tässä kaikenlaisa havaintoja, ja utareterveys ainakin meillä näyttäis menevän niin, että 1. ja 2. kaudella harvemmin on ongelmia. 3. kaudella niitä alkaa tulla, aika helposti umpeutan neljänneksen, kun sitten se saattaa kuitenkin seuraavalla kaudella olla taas pelissä ja eläinlääkärinpalkkiohin ei tarvi rahaa tuhlata.
Mutta sitten kun tulee 5 kautta tai enemmän, alkaa utareterveys olla aika hyvä, jos vaan rakenne on pysyny kasassa.
Vanhimmat poikii ens vuonna 10. kerran, eikä niissä mitään vikaa vielä ole, joten miksi ihmeessä niitä pois kannattaisi laittaa. Lyhytmaitoisille, huonommin lypsäville laitetaan sitten alkio. Huonoista lehmistä ei edes maitorotuista oteta.
Meillä on kuitenkin navetta vanha, ja huonokuntoinen, että kun remppa saadaan tehtyä niin tuotos tulee nousemaan jo aivan olosuhteilla 1000kg..
-
Keskipokimakerta on aika summittainen mittari liittyen juuri jo esitettyihin seikkoihin poikimavälistä aj myös siitä, että on aika iso ero poistetaanko lehmiä alkulypsykaudella vai loppulypsykaudella ts. 3 kertaa poikineena poistettu lehmä on voinut lypsää joko 2 lypsykautta (poistettu heti poikimisen jälkeen) tai 3 poistettu kolmannen lypsykauden lopussa, mahdollisesti vielä hyvin pitkän lypsykauden.
Itse pidän poistettujen elinikäistuotosta ehkä kaikkein luotettavimpana lukuna.
Hollanti ja monet muut maat joista myydään suuria määriä eläimiä ulkomaille tuppaavat komeilemaan keskipoikimakertatilastojen kärjessä yhdessä laidunnukseen perustavien Uuden- Seelannin tyyppisten maiden kanssa. Hollannissa toki myös elinikäistuotos on ilmeisesti maailman paras.
Se miksi Hollanti on ykkönen ei liity ainakaan sikäläisen holsteinin rakenteeseen (Hollannin holsteinin taso esim. utarerakenteessa jää alle Pohjoismaisen jos Interbulliin on uskominen), eikä terveyteen (Hollanti ei pärjää siinäkään) Tuotoksessa Hollantilainen aines on huippua, mutta eroa esim. Suomeen ei kyllä sekään selitä (kun holsteinista puhutaan). Eli taidetaan puhua lähinnä "managementin" alueella olevista asioista.
-
Eli taidetaan puhua lähinnä "managementin" alueella olevista asioista.
Tässäpä se varmaan tulikin.
-
Tuota Jalon jutun alkupäätä tarkoitin minäkin, mutta en jaksanut sitä selostaa. Tietysti tähän kaikkeen lisättynä se keskituotos. Eläinlääkärikulutkin mainittiin jossain hutussa, mutta ne pyörivät varmaan keskimäärin 10-20 % uudistamisesta, vaikka lääkäriä käytettäisiin kovastikkin. Toki pienistä puroista ne isotkin virrat syntyvät.
-
Hiehojen ruokinnalla saadaan tod.näk tuota kestävyyttä. Hyvin huomaa eron itsellä kun viime vuonna alettiin ruokkia hiehoja ihan omilla sapuskoilla eikä millään lypsävien säilörehulla, viljalla ja rypsillä niinkuin aina ennenkin on tehty. Nyt vaan vähän rypsiä, kivennäistä ja vanhana tehtyä rehua. Poikivat hiehot on siroja ja keveitä tyttösiä eikä mitään 3 kertaa poikineen näköisiä mötköjä. Odotukset on näiden kestävyyden suhteen aika korkealla. saa nähdä kuinka käy..
-
Oottekos miettineet keskipoikimakerran vaikutusta kannattavuuteen?
Jos vaikka oletusarvona on, että lehmästä ei oteta kaikkea irti, vaan keskituotos pidetään 8000-9000kg välillä, ja samalla saadaan nostettua keskipoikimaa, niin että keskipoikima olis n.3.
Kun jos se elukka lypsää sen 10.000 tai yli ja keskipoikima on esim sen 2,3.
Jotain suuntaa-antavaa vois saada selville laskemalla kummassakin tapauksessa elinikäistuotos/eletyt päivät k.a. sekä sit ruokintapäivän hinnat.
-
Menee ehkä vähän offtopic, mutta sounot; Monet lukee sitä tilakuntoraporttia sillain että rinta rottinngilla luetaan niitä osia mitkä on siä et vain 20% tai pienempi osa on saavuttanut ne raja-arvot. Mielestäni harhaanjohtavaa. Kustannustehokkainta tuloksen lisäämistä saavutetaan puuttumalla epäkohtiin, eli niihin missä tila on 70% huonommalla puolella.
Mitä tuohon keskipoikimakerta/kannattavuus asetelmaan viel, niin eiköhän siihen vaikuta ruokintakin paljon, paljonko hiehot lypsää. Ja kun keskipoikimakerta on kondiksessa, voidaan lisätä liharotu siemennyksiä, esimerkiksi. Ja se mitä eläinaineksessa tavoittelee, otetaanko kaikki litrat mitä irtoaa periaatteella, vai onko mukavuudenhaluinen isäntä notta hyvä elukka on semmonen mistä saadaan mahdollisimman suuri osa maidoista tankkiin, ja niin että eläimen yleisterveys on hyvä, ja rakenne ja luonne vähintäänkin kohtuullinen..
ja se poistokynnys... toiset on hyvinkin hätäsiä poistamaan, toiset tekee vaikka mitä säästääksen lehemän.. missähän sekin oikea raja menee..
-
Oottekos miettineet keskipoikimakerran vaikutusta kannattavuuteen?
Jos vaikka oletusarvona on, että lehmästä ei oteta kaikkea irti, vaan keskituotos pidetään 8000-9000kg välillä, ja samalla saadaan nostettua keskipoikimaa, niin että keskipoikima olis n.3.
Kun jos se elukka lypsää sen 10.000 tai yli ja keskipoikima on esim sen 2,3.
En ole laskenut asiaa, kunhan nyt tuli vain mieleen. Meillä keskipoikima on nyt 3,3 ja keskituotos liikkuu siinä 8500kg tienoilla. Vaikka ne ehkä lypsää vähemmän, mutta poistoja tehdään vain pakottavista syistä (paha utaretulehdus, hedelmättömyys jne). Tänäkin vuonna hiehoja on myyty 10 ja vasikkoja saman verran.
Lisätuloa tulee uskoakseni näin enemmän kuin lisämaidosta..
Vai millä syyllä se elukka sitten yleensä teuraaksi lähtee, kun tuo suomen ka on niin alhaaneen?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21185.60
-
Menee ehkä vähän offtopic, mutta sounot; Monet lukee sitä tilakuntoraporttia sillain että rinta rottinngilla luetaan niitä osia mitkä on siä et vain 20% tai pienempi osa on saavuttanut ne raja-arvot. Mielestäni harhaanjohtavaa. Kustannustehokkainta tuloksen lisäämistä saavutetaan puuttumalla epäkohtiin, eli niihin missä tila on 70% huonommalla puolella.
Mitä tuohon keskipoikimakerta/kannattavuus asetelmaan viel, niin eiköhän siihen vaikuta ruokintakin paljon, paljonko hiehot lypsää. Ja kun keskipoikimakerta on kondiksessa, voidaan lisätä liharotu siemennyksiä, esimerkiksi. Ja se mitä eläinaineksessa tavoittelee, otetaanko kaikki litrat mitä irtoaa periaatteella, vai onko mukavuudenhaluinen isäntä notta hyvä elukka on semmonen mistä saadaan mahdollisimman suuri osa maidoista tankkiin, ja niin että eläimen yleisterveys on hyvä, ja rakenne ja luonne vähintäänkin kohtuullinen..
ja se poistokynnys... toiset on hyvinkin hätäsiä poistamaan, toiset tekee vaikka mitä säästääksen lehemän.. missähän sekin oikea raja menee..
Robottitilalla hyvä lehmä on sellainen joka on poikinu kolme kertaa ja lypsäny päälle 40000 kiloa eikä hoitajilla ole mitään käsitystä millainen lehmä on kyseessä. Tämä ei välttämättä tarkoita hoidon laiminlyömistä vaan että eläinlääkäriä ei olla tar***** ja siemennys ja poikiminen on sujunu ilman ongelmia.
-
mun mielestä tää asia täytyy kääntää päälaelleen eli kun keskipoikimakerta nousee niin tuotoskin nousee automaattisesti koska lehmä lypsää parhaiten vasta 5poikimiskerran jälkeen.meillä poikimisia on vähän yli 3 per lehmä ja tuotokset noin 11000 litraa. yks suuri syy poikimakertojen vähyyteen on varmaan ylimääräiset hiehot eli kynnys laittaa lehmä lekaan pienestäkin viasta matala!
-
Onkohan keskipoikimakerralla ja keskituotoksella todettu riippuvuussuhdetta noin niinkuin tilastollisesti? Meinaan vaan, että onko niitä mielekästä asettaa vastakkain, kuten ketjun alussa.
Sekä poistetut lehmät että poikineet ensikot nostavat tilastollista keskituotosta. Niillä molemmilla jää ummessaolopäivät tilastoista väliin. Eli tilastollinen keskituotos on suurempi alhaisen keskipoikimakerran karjoissa, vaikka lehmät lypsäisivätkin saman verran.
-
Onkohan keskipoikimakerralla ja keskituotoksella todettu riippuvuussuhdetta noin niinkuin tilastollisesti? Meinaan vaan, että onko niitä mielekästä asettaa vastakkain, kuten ketjun alussa.
Sekä poistetut lehmät että poikineet ensikot nostavat tilastollista keskituotosta. Niillä molemmilla jää ummessaolopäivät tilastoista väliin. Eli tilastollinen keskituotos on suurempi alhaisen keskipoikimakerran karjoissa, vaikka lehmät lypsäisivätkin saman verran.
Tämä on hyvinkin totta -> keskituotos voi nousta jopa 1000 kiloa tälleen laskemalla. Ja jos nuo ensikot ovat hyviä, niin keskituotos voi olla todella korkea alhaisillakin keskipoikimakerroilla. Mutta: Keskituotoshan ei olekkaan mikään talouden mittariluku...
-
Jalostuksen kannalta pitkäikäiset eläimet on hyvä juttu. Jos kaikki vasikat tarvitaan uudistukseen niin ei päästä huonoja karsimaan pois missään vaiheessa. Karjan jalostus on mun mielestä tärkeä osa-alue järkevässä maidontuotannossa.
-
Menee ehkä vähän offtopic, mutta sounot; Monet lukee sitä tilakuntoraporttia sillain että rinta rottinngilla luetaan niitä osia mitkä on siä et vain 20% tai pienempi osa on saavuttanut ne raja-arvot. Mielestäni harhaanjohtavaa. Kustannustehokkainta tuloksen lisäämistä saavutetaan puuttumalla epäkohtiin, eli niihin missä tila on 70% huonommalla puolella.
Mitä tuohon keskipoikimakerta/kannattavuus asetelmaan viel, niin eiköhän siihen vaikuta ruokintakin paljon, paljonko hiehot lypsää. Ja kun keskipoikimakerta on kondiksessa, voidaan lisätä liharotu siemennyksiä, esimerkiksi. Ja se mitä eläinaineksessa tavoittelee, otetaanko kaikki litrat mitä irtoaa periaatteella, vai onko mukavuudenhaluinen isäntä notta hyvä elukka on semmonen mistä saadaan mahdollisimman suuri osa maidoista tankkiin, ja niin että eläimen yleisterveys on hyvä, ja rakenne ja luonne vähintäänkin kohtuullinen..
ja se poistokynnys... toiset on hyvinkin hätäsiä poistamaan, toiset tekee vaikka mitä säästääksen lehemän.. missähän sekin oikea raja menee..
Robottitilalla hyvä lehmä on sellainen joka on poikinu kolme kertaa ja lypsäny päälle 40000 kiloa eikä hoitajilla ole mitään käsitystä millainen lehmä on kyseessä. Tämä ei välttämättä tarkoita hoidon laiminlyömistä vaan että eläinlääkäriä ei olla tar***** ja siemennys ja poikiminen on sujunu ilman ongelmia.
nii siis poikinut 5 kertaa, ropotti isäntä eivain ole huomannu nyanssia...