Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Maalaispoika - 24.08.10 - klo:21:18
-
Kuinka urakoitsijan pitäisi järjestää työnsä, jos työtilaus muuttuu työn aikana? Itselle kävi niin, että urakoitsija lupasi tulla paalaamaan olkia torstaina tai perjantaina, mutta edellisessä paikassa tilattu ala olikin melkein tuplaantunut. Siitä johtuen meidän oljet ovat edelleen pellolla vähemmän kuivina. Olisiko urakoitsijan pitänyt tehdä aluksi vain so***** määrä ja jatkaa seuraavaan paikkaan, vain joutuuko muut työtilaukset vain odottamaan?
-
Vaikeassa paikassa on urakoitsia kun kelit uhkaa loppua ja monta paikkaa on käymättä tai kesken ja isännältä aina löytyy uutta ajettavaa. Itse mielellään pitäisin sovitusta kiinni, mutta jos tiellä ajosta ei saa korvausta niinsaattaa se vierus pelto kiireessä mennä edelle kun isäntä inttää niin harkintakyky saattaa pettää. On käynyt niinkin kun on lähtenyt "kesken" työn niin seuraavalla kerralla ei tarvitse mennäkkään sinne enää... kertokaas miten haluaisitte ko asiassa toimittavan? Käydäkkö vähän siellä täällä rääpimässä vai tehdä paikka kerralla valmiiksi ja ottaa riski että jotain saattaa kastua tahi viivästyä. Ei se ole tekiällekkään mukava tilanne tuollainen.
-
Kyllä noukkimen pitäis nousta kun so***** on tehty ja siirtyä seuraavalle jos on vaarana kastuminen. Sitten sen jälkeen voi palata jos viellä tarvetta on. En ainakaan itse arvostais kovin korkealle urakoitsijaa joka ottaa välistä töitä niin että mun tuotteet kastuu pellolle. Muissa töissä kuten pientareiden niitto,kenttäsahaus ym. toki saa tehdä kaikki järjestyksessä pois.
-
Oikean urakoitsijan kuuluu pystyä järjestämään hyvät ilmat pahnan paalaukseen.
-
Kuinka urakoitsijan pitäisi järjestää työnsä, jos työtilaus muuttuu työn aikana?
Itse ilmoittaisin, että en ehdi so*****un aikaan mennessä, ota tällä kertaa joku muu paalaamaan jos mahdollista. *****mainen tilanne kaiken kaikkiaan, ressiä pukkaa jos moneen paikkaan yrittää samaan aikaan ehtiä.
-
Utopia: Asiakkaat jotka osaavat ajatella kokonaisuutta ja sitä että seuraavina vuosina maailma tasii. Paljot siirtoajot ovat kaikilta pois.
Itsellä oli 2000 se tilanne, että kunnolla esikuivattuun rehuun tottunut korjuujärjestyksen alkupään asiakas alkoi odottaa varmaa kahden päivän poutaa. Sadekesänä. Siellä sitten käytiin kahvittelemassa useampi kerta, aloin sitten tehdä omia rehujani pois ilman esikuivausta.
-
Kuinka urakoitsijan pitäisi järjestää työnsä, jos työtilaus muuttuu työn aikana? Itselle kävi niin, että urakoitsija lupasi tulla paalaamaan olkia torstaina tai perjantaina, mutta edellisessä paikassa tilattu ala olikin melkein tuplaantunut. Siitä johtuen meidän oljet ovat edelleen pellolla vähemmän kuivina. Olisiko urakoitsijan pitänyt tehdä aluksi vain so***** määrä ja jatkaa seuraavaan paikkaan, vain joutuuko muut työtilaukset vain odottamaan?
Ainahan urakoinnissa tulee näitä muuttuvia tilanteita, niihin on vain koitettava keksiä keinoja ja soviteltava asiakkaiden kanssa. Tarvittaissa olen koittanut itse järjestää muita urakoitsijoita paikkaamaan, varsinkin jos viive johtuu itsestä esim. konerikoista.
Hankalia on tietty asiakkaat, jotka ei kerro kaikkea, esim juurikin pinta-ala onkin jotain muuta kuin annettu ymmärtää, tai olosuhteet hankalemmat kuin oletettu.
On tässä vuosien varrella oppinut sen, että pitää luvata urakkaa noin puolet siitä mitä on laskennallinen päiväsaavutus, niin sitten keskimäärin ehtii luvatut tehdä. Vaikka laskennallisesti kannattavuus paranisi kun kapasiteetti käytetään tiukasti, niin käytännössä siitä seuraa asiakkaiden menetys.
Tutut vanhat asiakkaat jo tietää ja tuntee ja osaa mitoittaa työmaat, ja he myös ymmärtää myös urakoinnin ongelmat ja rajoitteet. Uudet asiakkaat pitää ottaa aina varovaisesti, ei tunne työmaita eikä asiakkaan odotuksia. Molemminpuolinen sitoutuminen on kummankin etu, jos joka vuosi asiakas hakee uutta urakoitsijaa ja urakoitsija haalii aina uusia asiakkaita, niin työn suunnittelu ja aikataulutus käy mahdottomaksi.
-
Tohon ei ole oikeastaan mitään järkevää vastausta olemassa, mikäli siirryt välillä muualle "kesken työmaan", niin menetät asiakkaan, mikäli et ole ajoissa uudella "sovitulla työmaalla" niin menetät asiakkaan, työaikaa vaan menee turhaan siirtymiseen ja kun sitä ei ole muutenkaan riittävästi, eli ongelmahan on juuri tämä, eikä tilanne korjaannu ongelmaa paisuttaessa ????
Itse miettisin kyllä kaksi kertaa, jos urakoitsija poistuu työmaalta kun hommat on vielä kesken, että tilaanko samaa kaveria enää uudestaan, vaikka se tulisikin takaisin heti sateiden loputtua ????
-
Toisaalta sitten taas puhumalla useastikin moni asia ratkeaa. Mielestäni ihan perusteltua on sekin, että urakoitsija tekee ensiksi sen mitä on tilattu, ja lupaa palata takaisin heti kun jonossa olevat on hoideltu. Toki onhan aina niitä, joille mikään muu ei koskaan käy, kuin MINÄMINÄMINÄ.
Eri asia on, jos "lisätilaus" on pieni, mutta sitten jos muiden työt alkavat siirtyä päiväkaupalla niin vaikeaksi menee.
-
maksaa 20-30% urakasta etukäteen niin on siinä urakoitsijalla paineita tulla ja varmaan tuleeki mielummin ja ajallaan. sillai sitä tehdään kunnallisissaki urakoissa.
-
Jos isäntä ottaa nokkiinsa siitä että ei suostu paalaamaan vaikka 20 hehtaaria jos 10 on tilattu niin sitten saa hakea toista yrittäjää. Mutta siitä mielestäni saa hiukan äksyillä jos urakoitsija ei saavukaan tekemään so*****ja hommia. Yleensäkin kun tilaa urakoitsijan jo 2 kk ennen h hetkeä ja soittelee ennen kun rupee kaatelee niin urakointi useiten sujuu. Oma asia on sitten nämä onnenonkijat jotka soittaa 5 aikaan illalla että on karhot kuivat ja huomenna luvataan vettä niin silloin voi varautua siihen että kone ei välttämättä kerkiäkään.
-
Urakointiin liittyy aina urakointiriski. Oman kaluston ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Itse täytyy ratkaista kumpi painaa enemmän. Jos naapurien kanssa on vielä puheväleissä yhteiset koneet on hyvä juttu. Yleensä urakoitsijat tekevät työt niin halvalla taksalla, että on pakko rohmuta kaikki mahdolliset työt. Toisaalta isännät huudattavat kaikki löysät pois ja urakoitsijaa vaihdetaan jos joku tekee halvemmalla. Laatu ja lupaukset maksaa.
Tosi-isännät tietenkin touhaavat omilla koneilla. Jotka ovat mitoitettu riittävän suuriksi, ettei töissä kulu turhaa aikaa.
(http://www.gifs-paradise.com/animated_gifs/tractors/animierte-gifs-traktoren-13.gif)
-
Ehtii roikkua enemmän agrossa.
-
Täytyy ajaa sen verran kovempaa että jää vähän tarvittaessa pelivaraakin.Jos ei "säitä" olisi niin helppoahan tämä olisi.Tai jos keleihin pystys elollinen vaikuttamaan.
-
Kuinka urakoitsijan pitäisi järjestää työnsä, jos työtilaus muuttuu työn aikana? Itselle kävi niin, että urakoitsija lupasi tulla paalaamaan olkia torstaina tai perjantaina, mutta edellisessä paikassa tilattu ala olikin melkein tuplaantunut. Siitä johtuen meidän oljet ovat edelleen pellolla vähemmän kuivina. Olisiko urakoitsijan pitänyt tehdä aluksi vain so***** määrä ja jatkaa seuraavaan paikkaan, vain joutuuko muut työtilaukset vain odottamaan?
Jos et saa niitä ihan kuiviksi, niin anna jonkun paalainkäärijän paalata ne ja päälle muutama kerros muovia.
Niin saat kuitenkin kuivikkeita ja voit vielä varastoidakkin pihalle.
-
Oikean urakoitsijan kuuluu pystyä järjestämään hyvät ilmat pahnan paalaukseen.
;D
-
(http://www.gifs-paradise.com/animated_gifs/tractors/animierte-gifs-traktoren-13.gif)
Kylläpä on väljää Jontikan ratissa ja kuskikin on aika persjalkaisen näköinen. ;D
-
Jos et saa niitä ihan kuiviksi, niin anna jonkun paalainkäärijän paalata ne ja päälle muutama kerros muovia.
Niin saat kuitenkin kuivikkeita ja voit vielä varastoidakkin pihalle.
Olisikin kuivikkeiksi, mutta kun ne tulisi syötettäviksi. Siksi pitäisi olla priimaa tavaraa. No toivotaan, että kelejä vielä tulee ja saa reilu 100 kanttipaalia varastoon.
-
Jos et saa niitä ihan kuiviksi, niin anna jonkun paalainkäärijän paalata ne ja päälle muutama kerros muovia.
Niin saat kuitenkin kuivikkeita ja voit vielä varastoidakkin pihalle.
Olisikin kuivikkeiksi, mutta kun ne tulisi syötettäviksi. Siksi pitäisi olla priimaa tavaraa. No toivotaan, että kelejä vielä tulee ja saa reilu 100 kanttipaalia varastoon.
Elukat syö kosteannahkeita olkia mieluummin ja säilyminen on hyvä käärittynä. Ei tuo nyt niin kova kustannus ole jos niitä tosissaan tarvitsee. Harvoin kunnon raikkaita kuivia olkia saakaan Suomen syksyissä. Olkien käärimiseen vaan on joku turha kynnys.
-
Elukat syö kosteannahkeita olkia mieluummin ja säilyminen on hyvä käärittynä. Ei tuo nyt niin kova kustannus ole jos niitä tosissaan tarvitsee. Harvoin kunnon raikkaita kuivia olkia saakaan Suomen syksyissä. Olkien käärimiseen vaan on joku turha kynnys.
Niin on, hinta. Mutta joskus ei ole vaihtoehtoja, vaan on pakko kääriä. Pitääkö pahnapaalit kääriä kokonaan, vai osittain? Joskus olen nähnyt jätettävän päädyt käärimättä.
-
Niin on, hinta. Mutta joskus ei ole vaihtoehtoja, vaan on pakko kääriä. Pitääkö pahnapaalit kääriä kokonaan, vai osittain? Joskus olen nähnyt jätettävän päädyt käärimättä.
Kääri kokonaan jos käärit. Tuossa joitakin vuosia takaperin oli jonkin verran Nyykkärillä muovisidottuja paaleja, ja ne ainakin lähti happanemaan melko tehokkaasti, paremmin olisivat säilyneet verkkosidottuna..
-
Elukat syö kosteannahkeita olkia mieluummin ja säilyminen on hyvä käärittynä. Ei tuo nyt niin kova kustannus ole jos niitä tosissaan tarvitsee. Harvoin kunnon raikkaita kuivia olkia saakaan Suomen syksyissä. Olkien käärimiseen vaan on joku turha kynnys.
Niin on, hinta. Mutta joskus ei ole vaihtoehtoja, vaan on pakko kääriä. Pitääkö pahnapaalit kääriä kokonaan, vai osittain? Joskus olen nähnyt jätettävän päädyt käärimättä.
Kaverille otetaan kaikki oljet pitkänä ja enemmänkin, kaikki muoviin ja syöttöön. Hieman kostea kuulemma optimia, käy sopivasti eikä hometta tms. Oikeen kuiva pitäisi kai olla ilman muovia,eikä kuivan paalin muovittaminen välttämättä sujukaan.
Ainakaan pyöreiden paalien.
Työjärjestykseen, molempi pahempi. Isäntien täytyy ymmärtää että sovitut tehdään ja sitten voi olla pakko käydä muualla välissä. Toki etäisyydet ja lisäurakan määrä vaikuttaa ratkaisevasti, samoin sää ym. muuttujat.
Juuri viime viikolla piti tehdä tällainen sivusiirto, lopettaa kesken ja tulla jatkamaan myöhemmin, toki puinnista kyse. Lisäurakatkin sopivasti samalla suunnalla missä sovitut puinnit. Kaikki ymmärsi asian eikä kenellekään vahinkoa, optimitilanne mikä ei aina toteudu.
Yleistäen, mitä suurempi tila,sitä paremmin kokonaisuus ymmärretään, toki poikkeukset vahvistaa säännön.
-
Jos ei ehdi niin delegoi työmaan "aliurakoitsijalle" ;D
-
moon miettiny sen niin jotta vaikka jonaki vuonna rehuntekoa ei saa justihin sille päivää ku haluais ja jonaki vuonna justihin ne mun rehut teherään satees,niin lopputulos on kuitenki parempi pitemmäs juoksus.. sarehan olis voinu tulla pari pv ennemmin tai urakoottijan kone hajota... jos joudut jonaki vuonna käärimään,on se ehkä kuitenki parempi ku ostaa oma paalain tuolle määrälle????
-
urakoottijan olis ehkä pitäny sanoa jotta tulee sitte ku erellinen paikka on tehty ja n. arvio saapumisajasta?????
-
Niin on, hinta. Mutta joskus ei ole vaihtoehtoja, vaan on pakko kääriä. Pitääkö pahnapaalit kääriä kokonaan, vai osittain? Joskus olen nähnyt jätettävän päädyt käärimättä.
Kääri kokonaan jos käärit. Tuossa joitakin vuosia takaperin oli jonkin verran Nyykkärillä muovisidottuja paaleja, ja ne ainakin lähti happanemaan melko tehokkaasti, paremmin olisivat säilyneet verkkosidottuna..
Sama prosessi siellä käy kuin sr-paaleissakin, hapen pitää loppua, että maitohappokäyminen alkaa.
-
Elukat syö kosteannahkeita olkia mieluummin ja säilyminen on hyvä käärittynä. Ei tuo nyt niin kova kustannus ole jos niitä tosissaan tarvitsee. Harvoin kunnon raikkaita kuivia olkia saakaan Suomen syksyissä. Olkien käärimiseen vaan on joku turha kynnys.
Niin on, hinta. Mutta joskus ei ole vaihtoehtoja, vaan on pakko kääriä. Pitääkö pahnapaalit kääriä kokonaan, vai osittain? Joskus olen nähnyt jätettävän päädyt käärimättä.
Välillä ihmetten että miten porukoilla on varaa rakentaa miljoonan navetat ja sitten rutistaan jostain muutaman euron muovikulusta? Syöttöön menevä olki on, kuten joku muukin on maininnut, parasta hieman nahkeana käärittynä muoviin. Ja miten ne kuivikeoljet sitten voisivat muka olla märkiä. Nehän sitten pölyävät ja altistavat jos ei lehmiä, niin ainakin hoitajat homepölylle!
-
Välillä ihmetten että miten porukoilla on varaa rakentaa miljoonan navetat ja sitten rutistaan jostain muutaman euron muovikulusta? Syöttöön menevä olki on, kuten joku muukin on maininnut, parasta hieman nahkeana käärittynä muoviin. Ja miten ne kuivikeoljet sitten voisivat muka olla märkiä. Nehän sitten pölyävät ja altistavat jos ei lehmiä, niin ainakin hoitajat homepölylle!
Ootko nähny 2,5 metrisiä kanttipaaleja käärittynä?
-
Välillä ihmetten että miten porukoilla on varaa rakentaa miljoonan navetat ja sitten rutistaan jostain muutaman euron muovikulusta? Syöttöön menevä olki on, kuten joku muukin on maininnut, parasta hieman nahkeana käärittynä muoviin. Ja miten ne kuivikeoljet sitten voisivat muka olla märkiä. Nehän sitten pölyävät ja altistavat jos ei lehmiä, niin ainakin hoitajat homepölylle!
Ootko nähny 2,5 metrisiä kanttipaaleja käärittynä?
En ole, mutta olen nähnyt että sen paalin pituutta voi säätää.. ;)
-
Niin voi, mutta tilankäytön kannalta mahdollisimman isot paalit sopii meidän kannalta parhaimmin. Vanhat laakasiilot ovat 6 metriä leveitä, jolloin 2,5 metriset paalit saa väljästi ladottua sinne kahta vierekkäin ja monta päällekkäin. Kuiva 2,5 metrinen pahnapaali painaa 450-500 kiloa ja narujen katkaisun jälkeen paloja on helppo ottaa kauhalla apevaunuun. Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
-
Niin voi, mutta tilankäytön kannalta mahdollisimman isot paalit sopii meidän kannalta parhaimmin. Vanhat laakasiilot ovat 6 metriä leveitä, jolloin 2,5 metriset paalit saa väljästi ladottua sinne kahta vierekkäin ja monta päällekkäin. Kuiva 2,5 metrinen pahnapaali painaa 450-500 kiloa ja narujen katkaisun jälkeen paloja on helppo ottaa kauhalla apevaunuun. Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Jossakin joku luennoitsija mainitsi kulujen maksimoimisesta esimerkkinä laakasiilot jonne on varastoitu paaleja... ;D
-
Niin voi, mutta tilankäytön kannalta mahdollisimman isot paalit sopii meidän kannalta parhaimmin. Vanhat laakasiilot ovat 6 metriä leveitä, jolloin 2,5 metriset paalit saa väljästi ladottua sinne kahta vierekkäin ja monta päällekkäin. Kuiva 2,5 metrinen pahnapaali painaa 450-500 kiloa ja narujen katkaisun jälkeen paloja on helppo ottaa kauhalla apevaunuun. Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Joopa, mutta käärittyjä paaleja ei tarvitsekaan laakasiiloon viedä ;)
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
ootko kokeillu appeeseen menevän oljen säilömistä säilörehun tapaan laakasiilossa? taitaa olla hankalaa saada niin tiiviksi että säilyis?
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
ootko kokeillu appeeseen menevän oljen säilömistä säilörehun tapaan laakasiilossa? taitaa olla hankalaa saada niin tiiviksi että säilyis?
Onko kellään kokemuksia oljen säilömisestä tuollain??? Kiinnostus heräsi....
-
on tuos kylällä nuon tehty ja paljo perunarehua painoksi päälle,ei taira tehdä enää,syytä en tiä
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
Itse asiassa ei ollu v...lua, vaan oikeasti hyvä juttu että teidän ei tartte käyttää pyöröpaaleja. Aikanaan myyntiedustajana ollessani ihmettelin miksei ihmiset tee rehujansa torniin tai laakasiiloon, kun sen paalirehun kanssa tulee joka systeemissä ongelmia. Kanttipaalitkin olis sentään helpompia käsitellä. No nyt itte oon kuitenki "sortunut" noihin pyöreisiin palluroihin, tosin vaan kuivaheinän ja oljen kanssa, mutta kuitenkin.
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
Ja oltiinkos taas tundralla?
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
Itse asiassa ei ollu v...lua, vaan oikeasti hyvä juttu että teidän ei tartte käyttää pyöröpaaleja. Aikanaan myyntiedustajana ollessani ihmettelin miksei ihmiset tee rehujansa torniin tai laakasiiloon, kun sen paalirehun kanssa tulee joka systeemissä ongelmia. Kanttipaalitkin olis sentään helpompia käsitellä. No nyt itte oon kuitenki "sortunut" noihin pyöreisiin palluroihin, tosin vaan kuivaheinän ja oljen kanssa, mutta kuitenkin.
Mihin perustuu myytti, että pyöröpaalaus on kallista ja työllistävää. Ittellä on täysin päinvastaiset käsitykset ko tavasta. Entä miksi sitä rehua täytyy silputa ja vatkata useampaan kertaan joko sähköllä tai polttomoottorilla ennen kun sen saa laittaa lehmälle kun samalla joutuu lisäämään kortta jotta vatsa ei mene sekaisin. (nyt ei puhuta ulkomaalaisista 1000 lehmän navetoista vaan suomalaisista alle 100 lehmän karjoista.
-
Pyöröpaalaus sopii paremmin jollekulle, siilo toiselle.
Pyöröpaali on ylivoimaa silloin, kun lohkot pieniä ja hajaalla..
Monet pitää muovia kalliina ja siilot ovat ilmaisia??
Muovi on varsinkin silloin ylivoimaa, kun karjanpito loppuu 15 vuodessa..
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
Itse asiassa ei ollu v...lua, vaan oikeasti hyvä juttu että teidän ei tartte käyttää pyöröpaaleja. Aikanaan myyntiedustajana ollessani ihmettelin miksei ihmiset tee rehujansa torniin tai laakasiiloon, kun sen paalirehun kanssa tulee joka systeemissä ongelmia. Kanttipaalitkin olis sentään helpompia käsitellä. No nyt itte oon kuitenki "sortunut" noihin pyöreisiin palluroihin, tosin vaan kuivaheinän ja oljen kanssa, mutta kuitenkin.
Mihin perustuu myytti, että pyöröpaalaus on kallista ja työllistävää. Ittellä on täysin päinvastaiset käsitykset ko tavasta. Entä miksi sitä rehua täytyy silputa ja vatkata useampaan kertaan joko sähköllä tai polttomoottorilla ennen kun sen saa laittaa lehmälle kun samalla joutuu lisäämään kortta jotta vatsa ei mene sekaisin. (nyt ei puhuta ulkomaalaisista 1000 lehmän navetoista vaan suomalaisista alle 100 lehmän karjoista.
Jaa-a. Tuliskohan se ihan siitä mitä se maksaa... Tehtiin tuossa pari viikkoa sitten 350 000kg rehua (keskimäärin 45% ka) aumaan navetan viereen. Ajosilppuri porukka oli tekemässä, rahaa meni 4100€ alv 0%, aikaa meni 8h, kun käytiin syömässä välillä. Sisälsi karhoitus + hakkurointi + ajo siiloon. Siihen kaks traktoria päälle tiivistykseen 12h/traktori, eli 24h yht, eli 35€/h kustannuksella 840€ + peitteet ja painot 500€, eli kaikki navetan vieres 5500€ alv 0%. Sama määrä paalattuna maksaisi 7000€ ja paalit pitäisi vielä teloa pellolta pihaan... Puhumattakkaan siitä kuinka hankalaa on sen jäätyneen paalin kans pelata. Viime talvena meni kolme fiskarssin talikkoa rikki kun niitä hajotti.
-
Jaa-a. Tuliskohan se ihan siitä mitä se maksaa... Tehtiin tuossa pari viikkoa sitten 350 000kg rehua (keskimäärin 45% ka) aumaan navetan viereen. Ajosilppuri porukka oli tekemässä, rahaa meni 4100€ alv 0%, aikaa meni 8h, kun käytiin syömässä välillä. Sisälsi karhoitus + hakkurointi + ajo siiloon. Siihen kaks traktoria päälle tiivistykseen 12h/traktori, eli 24h yht, eli 35€/h kustannuksella 840€ + peitteet ja painot 500€, eli kaikki navetan vieres 5500€ alv 0%. Sama määrä paalattuna maksaisi 7000€ ja paalit pitäisi vielä teloa pellolta pihaan... Puhumattakkaan siitä kuinka hankalaa on sen jäätyneen paalin kans pelata. Viime talvena meni kolme fiskarssin talikkoa rikki kun niitä hajotti.
Näinhän se menee, mutta tuo rajakustannus saattaa olla hankala määrittää. Meillä tehtiin nyt toinen sato aumaan eikä paalattu tänä vuonna ollenkaan. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, meidän urakoitsija tekee noukkarirehut hehtaaritaksalla ja paalit kpltaksalla. JOS tulee vähän rehua, on paalaus meidän volyymeilla yleensä edullisempaa. Tänä vuonna arvioin, että vois tulla edullisemmaksi aumaan teko vaikka kasa onkin nyt vähän kauempana ja täytyy kärryllä kuljettaa. Viimevuotisia paaleja on sen verran, että pärjätään kuukauden siirtymä niittorehusta siilon syöttöön syksyllä. Ja sama kuukausi siilosta niittorehuun keväällä, tarvittaessa vaikka vähän pidempäänkin. Peltoaumaa syötetään arviolta tammikuusta helmikuun loppuun.
Nää on niin tapauskohtaisia juttuja. Meillä helppoa sikäli, kun omaa kalustoa ei ole kumpaankaan korjuutapaan, käyttää voidaan molempia.
-
Paalirehu ei jäädy, jos sen esikuivattaa..
Joissain kunnissa aumoja ilman puristenestekeruuta ei hyväksytä ollenkaan, edellyttäen tietty että naapurien omavalvonta toimii..
Kesäsyöttöön laitumen täydennykseen pienissä karjoissa paali on ainoa vaihtoehto, mutta aina tila-/tapauskohtaisia juttuja.
Mitäs muuten näiden ajosilppurimiesten taksat??
Tääläpäin kait jotain 170 ekua per ha+alv, eli 15 paalin eli 15-20 tonnin hehtaarisato ja siitä isompi on halvempi siiloon..
-
150€/ha sis karhoitus, hakkuri ja kaksi kärryä. Hintaa tulee lisää jos tarvitaan kolmas kärrymies. Rapattia tulee isoista lohkoista (+kokonais alasta) ja lyhyistä kuljetusmatkoista.
-
Niin mää lähinnä tarkoitin tällaista tilakohtaista touhuamista. Eli kahdella raktorilla ja yhdelläkin kuskilla tekee melkosen alan jos toisessa on niittokoneet ja toisessa paalainkäärijä ja karhotin edessä. Sitten aamulla niittelee ja iltapäivällä paalailee. Kun sato on tehty niin heittää koneet pois ja kärräilee paalit pellon laitaan. Samoilla vehkeillä saa tehtyä heinät ja oljet. Kun tällaisen ketjun kalusto on huollettuna ladossa ja kulut maksettuna vuodenvaihteessa voi todeta sen tulleen yllättävän edukkaaksi kokonaisuudessa. Urakassa ajosilppuri rehulle ja kantti oljelle ja heinälle on edukkaat mutta jos itte tekee ja jokainen ostettu kuljettajan palkka on 20 tunnissa ja koneiden huollolle ja säilytys kustantaa jotain niin paali on aika edullinen. Navetta vaan täytyy olla rakennettu moiselle paalille jotta sen saa syöttää ehjänä.
Mutta jos on mahdollista tilayhteistyölle ja vaihtotyöllekkin niin silloin muut menetelmät on hyviä ja varsinkin jos on käytössä halpaa työvoimaa.
-
Mihin perustuu myytti , että pyöröpaalaus on kallista ja työllistävää. Ittellä on täysin päinvastaiset käsitykset ko tavasta. Entä miksi sitä rehua täytyy silputa ja vatkata useampaan kertaan joko sähköllä tai polttomoottorilla ennen kun sen saa laittaa lehmälle kun samalla joutuu lisäämään kortta jotta vatsa ei mene sekaisin. (nyt ei puhuta ulkomaalaisista 1000 lehmän navetoista vaan suomalaisista alle 100 lehmän karjoista.
Jaa-a. Tuliskohan se ihan siitä mitä se maksaa... Tehtiin tuossa pari viikkoa sitten 350 000kg rehua (keskimäärin 45% ka) aumaan navetan viereen. Ajosilppuri porukka oli tekemässä, rahaa meni 4100€ alv 0%, aikaa meni 8h, kun käytiin syömässä välillä. Sisälsi karhoitus + hakkurointi + ajo siiloon. Siihen kaks traktoria päälle tiivistykseen 12h/traktori, eli 24h yht, eli 35€/h kustannuksella 840€ + peitteet ja painot 500€, eli kaikki navetan vieres 5500€ alv 0%. Sama määrä paalattuna maksaisi 7000€ ja paalit pitäisi vielä teloa pellolta pihaan... Puhumattakkaan siitä kuinka hankalaa on sen jäätyneen paalin kans pelata. Viime talvena meni kolme fiskarssin talikkoa rikki kun niitä hajotti.
Kyllä vms1 tässä jäljillä on. Myytti perustuu pieniin paaleihin ja pienille hevostiloille suunnattuun hinnoitteluun. Urakoitsijoiden hintahaitari on todella leveä.
Noista Somebodyn heinistä tulee n. 300 kpl kunnollista pyöröpaalia. Paalattuna ja tuubiin käärittynä, verkkoineen ja muoveineen, 300 kpl x 10€/kpl = 3000€. Ne aumantallojat voivat kuljettaa paalit pellolta tuubikäärimelle.
Toinen asia on mitä paaleille sitten tapahtuu; jos ne siirretään naudan syötäväksi sellaisenaan, kuten vms1 kirjoittaa, on menetelmä varmasti kustannustehokas. Jos paalit laitetaan apevaunuun, kuten meillä tehdään, muuttuu homman järkevyys vähintäänkin kyseenalaiseksi ???
-
Melkosia pyöröpaaleja, jos tuo määrä rehua menee 300 paaliin. ??? Tuossa kuiva-aine pitoisuudessa paali (120cm) painaa 700kg, eli niitä tulee 500kpl. Paalaus, käärintä ja muovit maksaa tällä kulmalla karvan alta 14€/kpl alvi 0%. Tekee sen 7000€. Jos haluaa kunnollisia paaleja, niin karhoittaakin pitäisi, se tekee tonnin tuohon päälle. Tuubikäärintä toki laskisi hintaa merkittävästi, mutta en edes tiedä yhtään lähiseudulla. Jos on joku Huittisten lähellä - tai semmosella etäisyydellä että kiinnostaa tulla urakoimaan, niin ottaa yhteyttä rohkeasti yksityisviestillä. ;)
Pohjoispuolella meidän markkia asuu muuten tosi särmä paalausurakoija. Kannattaa kysellä palveluita!
-
Melkosia pyöröpaaleja, jos tuo määrä rehua menee 300 paaliin. ??? Tuossa kuiva-aine pitoisuudessa paali (120cm) painaa 700kg, eli niitä tulee 500kpl. Paalaus, käärintä ja muovit maksaa tällä kulmalla karvan alta 14€/kpl alvi 0%. Tekee sen 7000€. Jos haluaa kunnollisia paaleja, niin karhoittaakin pitäisi, se tekee tonnin tuohon päälle. Tuubikäärintä toki laskisi hintaa merkittävästi, mutta en edes tiedä yhtään lähiseudulla. Jos on joku Huittisten lähellä - tai semmosella etäisyydellä että kiinnostaa tulla urakoimaan, niin ottaa yhteyttä rohkeasti yksityisviestillä. ;)
Pohjoispuolella meidän markkia asuu muuten tosi särmä paalausurakoija. Kannattaa kysellä palveluita!
120cm pyöröpaalin tilavuus on noin 1,4 m3. 160cm pyöröpaalin tilavuus on noin 2,5 m3. Tuosta laskettuna suurempi paali painaa 1250kg, jolloin kyseinen rehumäärä menisi 280 paaliin. Ollaan myytin lähteellä ;)
-
Mihin perustuu myytti , että pyöröpaalaus on kallista ja työllistävää. Ittellä on täysin päinvastaiset käsitykset ko tavasta. Entä miksi sitä rehua täytyy silputa ja vatkata useampaan kertaan joko sähköllä tai polttomoottorilla ennen kun sen saa laittaa lehmälle kun samalla joutuu lisäämään kortta jotta vatsa ei mene sekaisin. (nyt ei puhuta ulkomaalaisista 1000 lehmän navetoista vaan suomalaisista alle 100 lehmän karjoista.
Jaa-a. Tuliskohan se ihan siitä mitä se maksaa... Tehtiin tuossa pari viikkoa sitten 350 000kg rehua (keskimäärin 45% ka) aumaan navetan viereen. Ajosilppuri porukka oli tekemässä, rahaa meni 4100€ alv 0%, aikaa meni 8h, kun käytiin syömässä välillä. Sisälsi karhoitus + hakkurointi + ajo siiloon. Siihen kaks traktoria päälle tiivistykseen 12h/traktori, eli 24h yht, eli 35€/h kustannuksella 840€ + peitteet ja painot 500€, eli kaikki navetan vieres 5500€ alv 0%. Sama määrä paalattuna maksaisi 7000€ ja paalit pitäisi vielä teloa pellolta pihaan... Puhumattakkaan siitä kuinka hankalaa on sen jäätyneen paalin kans pelata. Viime talvena meni kolme fiskarssin talikkoa rikki kun niitä hajotti.
Kyllä vms1 tässä jäljillä on. Myytti perustuu pieniin paaleihin ja pienille hevostiloille suunnattuun hinnoitteluun. Urakoitsijoiden hintahaitari on todella leveä.
Toinen asia on mitä paaleille sitten tapahtuu; jos ne siirretään naudan syötäväksi sellaisenaan, kuten vms1 kirjoittaa, on menetelmä varmasti kustannustehokas. Jos paalit laitetaan apevaunuun, kuten meillä tehdään, muuttuu homman järkevyys vähintäänkin kyseenalaiseksi ???
***Niin paljonko löpöä menee enemmän paalin muusaamiseen kuin rehukakun? ::) Litra? Millä pirulla nuo lehmät sitten opetetaan avaamaan paalit ja syömään siististi tallomatta niitä alleen :P
-
***Niin paljonko löpöä menee enemmän paalin muusaamiseen kuin rehukakun? ::) Litra? Millä pirulla nuo lehmät sitten opetetaan avaamaan paalit ja syömään siististi tallomatta niitä alleen :P
Tai paljonko enemmän menee verrattuna laakasiilossa olevaan tarkkuussilputtuun rehuun, mikä otetaan lumikauhalla? Sitä kun ei tartte muusata, vaan ainoastaa sekoittaa.
-
***Niin paljonko löpöä menee enemmän paalin muusaamiseen kuin rehukakun? ::) Litra? Millä pirulla nuo lehmät sitten opetetaan avaamaan paalit ja syömään siististi tallomatta niitä alleen :P
Löpöäkin menee tietysti, lähinnä tarkoitin paalien kanssa voimistelussa kuluvaa aikaa. Esim. täydennysruokintaan laitumelle paalit ovat oikein hyviä.
-
Niin Itte teen 150 paaleja ja kyllä ne kannetaan pöydälle ihan ehjinä. Muovit ja verkot ainoastaan pois. Jonkinverroin lehmät toki vetää jalkoihin mutta ei kovinkaan paljoa. Kerralla laitetaan kahden päivän rehut ja pöytä koitetaan putsata täyttöjen välissä. Tuskin kukaan saa siiloa tallattua ja painotettua sekä purettua siinä ajassa kun repii muoveja ja verkkoja irti. Lumet irtoaa talvella tiputtamalla paali maahan ja sydäntalvella pitää olla niin esikuivattua että ei ole kovin pahasti jäässä. Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Paalaajassa on terät päällä vähän miten sattuu eli aina kun on ollut fiilis kaivaa ne ylös oljen ja heinän jäljiltä.
-
Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä... ;D
Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...
Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... ;D Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.
Itse asiassa ei ollu v...lua, vaan oikeasti hyvä juttu että teidän ei tartte käyttää pyöröpaaleja. Aikanaan myyntiedustajana ollessani ihmettelin miksei ihmiset tee rehujansa torniin tai laakasiiloon, kun sen paalirehun kanssa tulee joka systeemissä ongelmia. Kanttipaalitkin olis sentään helpompia käsitellä. No nyt itte oon kuitenki "sortunut" noihin pyöreisiin palluroihin, tosin vaan kuivaheinän ja oljen kanssa, mutta kuitenkin.
Mihin perustuu myytti, että pyöröpaalaus on kallista ja työllistävää. Ittellä on täysin päinvastaiset käsitykset ko tavasta. Entä miksi sitä rehua täytyy silputa ja vatkata useampaan kertaan joko sähköllä tai polttomoottorilla ennen kun sen saa laittaa lehmälle kun samalla joutuu lisäämään kortta jotta vatsa ei mene sekaisin. (nyt ei puhuta ulkomaalaisista 1000 lehmän navetoista vaan suomalaisista alle 100 lehmän karjoista.
Jaa-a. Tuliskohan se ihan siitä mitä se maksaa... Tehtiin tuossa pari viikkoa sitten 350 000kg rehua (keskimäärin 45% ka) aumaan navetan viereen. Ajosilppuri porukka oli tekemässä, rahaa meni 4100€ alv 0%, aikaa meni 8h, kun käytiin syömässä välillä. Sisälsi karhoitus + hakkurointi + ajo siiloon. Siihen kaks traktoria päälle tiivistykseen 12h/traktori, eli 24h yht, eli 35€/h kustannuksella 840€ + peitteet ja painot 500€, eli kaikki navetan vieres 5500€ alv 0%. Sama määrä paalattuna maksaisi 7000€ ja paalit pitäisi vielä teloa pellolta pihaan... Puhumattakkaan siitä kuinka hankalaa on sen jäätyneen paalin kans pelata. Viime talvena meni kolme fiskarssin talikkoa rikki kun niitä hajotti.
Oliko tuon päälle vielä niitto? Jos oli niin paljonko teki?
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
-
Jaa-a. Tuliskohan se ihan siitä mitä se maksaa... Tehtiin tuossa pari viikkoa sitten 350 000kg rehua (keskimäärin 45% ka) aumaan navetan viereen. Ajosilppuri porukka oli tekemässä, rahaa meni 4100€ alv 0%, aikaa meni 8h, kun käytiin syömässä välillä. Sisälsi karhoitus + hakkurointi + ajo siiloon. Siihen kaks traktoria päälle tiivistykseen 12h/traktori, eli 24h yht, eli 35€/h kustannuksella 840€ + peitteet ja painot 500€, eli kaikki navetan vieres 5500€ alv 0%. Sama määrä paalattuna maksaisi 7000€ ja paalit pitäisi vielä teloa pellolta pihaan... Puhumattakkaan siitä kuinka hankalaa on sen jäätyneen paalin kans pelata. Viime talvena meni kolme fiskarssin talikkoa rikki kun niitä hajotti.
Oliko tuon päälle vielä niitto? Jos oli niin paljonko teki?
Jep 50€/h, tein siis itse... Semmosta 3,6ha tunnissa tuli valmista.
-
Melkosia pyöröpaaleja, jos tuo määrä rehua menee 300 paaliin. ??? Tuossa kuiva-aine pitoisuudessa paali (120cm) painaa 700kg, eli niitä tulee 500kpl. Paalaus, käärintä ja muovit maksaa tällä kulmalla karvan alta 14€/kpl alvi 0%. Tekee sen 7000€. Jos haluaa kunnollisia paaleja, niin karhoittaakin pitäisi, se tekee tonnin tuohon päälle. Tuubikäärintä toki laskisi hintaa merkittävästi, mutta en edes tiedä yhtään lähiseudulla. Jos on joku Huittisten lähellä - tai semmosella etäisyydellä että kiinnostaa tulla urakoimaan, niin ottaa yhteyttä rohkeasti yksityisviestillä. ;)
Pohjoispuolella meidän markkia asuu muuten tosi särmä paalausurakoija. Kannattaa kysellä palveluita!
120cm pyöröpaalin tilavuus on noin 1,4 m3. 160cm pyöröpaalin tilavuus on noin 2,5 m3. Tuosta laskettuna suurempi paali painaa 1250kg, jolloin kyseinen rehumäärä menisi 280 paaliin. Ollaan myytin lähteellä ;)
Ja paskat menee. Urakoija teki tosi tiukkoja paaleja mulle viime kesänä. Autovaakalla punnittin piruuttani yhden kuorman ja oli 750kg per paali ja kuiva-ainetta 40%. Paalaimena Mchale, silputtu 24 terällä, tasaisia nättejä paaleja.
Tottahan märkänä tehty rehupaali painaa sen reilun tonnin, mutta nyt puhutaankin suht kuivasta rehusta.
-
Ja paskat menee. Urakoija teki tosi tiukkoja paaleja mulle viime kesänä. Autovaakalla punnittin piruuttani yhden kuorman ja oli 750kg per paali ja kuiva-ainetta 40%. Paalaimena Mchale, silputtu 24 terällä, tasaisia nättejä paaleja.
Tottahan märkänä tehty rehupaali painaa sen reilun tonnin, mutta nyt puhutaankin suht kuivasta rehusta.
Niin? Olet punninnut näitä pikkupallukoita. Kuinka se osoittaa väittämäni vääräksi?
-
Ja paskat menee. Urakoija teki tosi tiukkoja paaleja mulle viime kesänä. Autovaakalla punnittin piruuttani yhden kuorman ja oli 750kg per paali ja kuiva-ainetta 40%. Paalaimena Mchale, silputtu 24 terällä, tasaisia nättejä paaleja.
Tottahan märkänä tehty rehupaali painaa sen reilun tonnin, mutta nyt puhutaankin suht kuivasta rehusta.
Niin? Olet punninnut näitä pikkupallukoita. Kuinka se osoittaa väittämäni vääräksi?
Sori joo. Luin hätäisesti vastauksesi ja luulin että meinaat 120cm paalin painavan 1200kg. :-[
-
Juu, ei ne sitä paina :D :D
Juju onkin siinä, että paalin koon kasvattaminen vaikuttaa merkittävästi kustannukseen. Mun kokemuksen mukaan paalaus on kustannuksiltaan ihan kilpailukykyinen tapa korjata säilörehut pellolta navetan pihaan. Siitä eteenpäin ollaankin sitten pulassa...
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
Itellä maat neljässä eri kunnassa 50 kilsan ympyrässä, jos joku urakoija tekee kiinteellä ha-hinnalla ne mulle navetan nurkalle aumaan, niin otan mielelläni tarjouksia vastaan ;D
-
Melkosia pyöröpaaleja, jos tuo määrä rehua menee 300 paaliin. ??? Tuossa kuiva-aine pitoisuudessa paali (120cm) painaa 700kg, eli niitä tulee 500kpl. Paalaus, käärintä ja muovit maksaa tällä kulmalla karvan alta 14€/kpl alvi 0%. Tekee sen 7000€. Jos haluaa kunnollisia paaleja, niin karhoittaakin pitäisi, se tekee tonnin tuohon päälle. Tuubikäärintä toki laskisi hintaa merkittävästi, mutta en edes tiedä yhtään lähiseudulla. Jos on joku Huittisten lähellä - tai semmosella etäisyydellä että kiinnostaa tulla urakoimaan, niin ottaa yhteyttä rohkeasti yksityisviestillä. ;)
Pohjoispuolella meidän markkia asuu muuten tosi särmä paalausurakoija. Kannattaa kysellä palveluita!
120cm pyöröpaalin tilavuus on noin 1,4 m3. 160cm pyöröpaalin tilavuus on noin 2,5 m3. Tuosta laskettuna suurempi paali painaa 1250kg, jolloin kyseinen rehumäärä menisi 280 paaliin. Ollaan myytin lähteellä ;)
Ja paskat menee. Urakoija teki tosi tiukkoja paaleja mulle viime kesänä. Autovaakalla punnittin piruuttani yhden kuorman ja oli 750kg per paali ja kuiva-ainetta 40%. Paalaimena Mchale, silputtu 24 terällä, tasaisia nättejä paaleja.
Tottahan märkänä tehty rehupaali painaa sen reilun tonnin, mutta nyt puhutaankin suht kuivasta rehusta.
Käske ottaa kiiruusti yx terä pois ku mäkkäris on niitä vaan 23 ;D
-
Melkosia pyöröpaaleja, jos tuo määrä rehua menee 300 paaliin. ??? Tuossa kuiva-aine pitoisuudessa paali (120cm) painaa 700kg, eli niitä tulee 500kpl. Paalaus, käärintä ja muovit maksaa tällä kulmalla karvan alta 14€/kpl alvi 0%. Tekee sen 7000€. Jos haluaa kunnollisia paaleja, niin karhoittaakin pitäisi, se tekee tonnin tuohon päälle. Tuubikäärintä toki laskisi hintaa merkittävästi, mutta en edes tiedä yhtään lähiseudulla. Jos on joku Huittisten lähellä - tai semmosella etäisyydellä että kiinnostaa tulla urakoimaan, niin ottaa yhteyttä rohkeasti yksityisviestillä. ;)
Pohjoispuolella meidän markkia asuu muuten tosi särmä paalausurakoija. Kannattaa kysellä palveluita!
120cm pyöröpaalin tilavuus on noin 1,4 m3. 160cm pyöröpaalin tilavuus on noin 2,5 m3. Tuosta laskettuna suurempi paali painaa 1250kg, jolloin kyseinen rehumäärä menisi 280 paaliin. Ollaan myytin lähteellä ;)
Ja paskat menee. Urakoija teki tosi tiukkoja paaleja mulle viime kesänä. Autovaakalla punnittin piruuttani yhden kuorman ja oli 750kg per paali ja kuiva-ainetta 40%. Paalaimena Mchale, silputtu 24 terällä, tasaisia nättejä paaleja.
Tottahan märkänä tehty rehupaali painaa sen reilun tonnin, mutta nyt puhutaankin suht kuivasta rehusta.
Käske ottaa kiiruusti yx terä pois ku mäkkäris on niitä vaan 23 ;D
Eiköhän hän lukenut ohjeesi jo... ;)
-
Juu, ei ne sitä paina :D :D
Juju onkin siinä, että paalin koon kasvattaminen vaikuttaa merkittävästi kustannukseen. Mun kokemuksen mukaan paalaus on kustannuksiltaan ihan kilpailukykyinen tapa korjata säilörehut pellolta navetan pihaan. Siitä eteenpäin ollaankin sitten pulassa...
No joo. Jos paalaus tehdään muuttuvakammiosella paalaimella 160cm halkaisijaan ja paalit kääritään tuubiin navetan pihassa, niin se muuttaa asiaa. Paalauksen ja käärinnän hinnat tietty pitää pysyä suht samana per paali.
Aperuokinnassa mun mielestä paalit ei ole kauhean järkeviä, koska niiden hajalle saaminen Suomen talvi olosuhteissa ottaa liikaa voimaa ja lyhentää koneiden kestoikää. Myös polttoaineen kulutus lisääntyy, mutta en osaa sanoa kuinka paljon.
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
Itellä maat neljässä eri kunnassa 50 kilsan ympyrässä, jos joku urakoija tekee kiinteellä ha-hinnalla ne mulle navetan nurkalle aumaan, niin otan mielelläni tarjouksia vastaan ;D
Ei kiinteän hinnan määrittäminen ole ongelma, asiakkaalle voi olla ongelma hyväksyä se mitä se oikeasti maksaa... ;D.
Millainen on työmenekki tuossa paalinsiirrossa sellaisella joka sitä oikeasti paljon tekee? Minusta se on helvetin hidasta ja työlästä, mutta ehkä minä en vain osaa...? Eli paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
-
Jos et saa niitä ihan kuiviksi, niin anna jonkun paalainkäärijän paalata ne ja päälle muutama kerros muovia.
Niin saat kuitenkin kuivikkeita ja voit vielä varastoidakkin pihalle.
Olisikin kuivikkeiksi, mutta kun ne tulisi syötettäviksi. Siksi pitäisi olla priimaa tavaraa. No toivotaan, että kelejä vielä tulee ja saa reilu 100 kanttipaalia varastoon.
muavit pääle, jos apeolkia meinasit...
-
paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
Huomattavasti vähemmän, kuin vastaavan rehumäärän hakemiseen aumasta viiden kilometrin päästä.
-
paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
Huomattavasti vähemmän, kuin vastaavan rehumäärän hakemiseen aumasta viiden kilometrin päästä.
Alle tunti? ???
-
paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
Huomattavasti vähemmän, kuin vastaavan rehumäärän hakemiseen aumasta viiden kilometrin päästä.
Alle tunti? ???
En tiedä, kun en ole kokeillut. Ei ole niin suuria kärryjä, että saisi 20 paalia. Ja jos olis sellaiset kärryt ei ole niin suurta traktoria että 20 x 1200 kg = 24 000 kg kulkisi näissä mäkisissä maastoissa. Minkälaisilla kärryillä tuot 24 tonnia reilusti esikuivattua,silputtua rehua? Vastaa muuten täkäläisellä normisadolla pyöreästi 2,5 ha:n satoa?
-
paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
Huomattavasti vähemmän, kuin vastaavan rehumäärän hakemiseen aumasta viiden kilometrin päästä.
Alle tunti? ???
jos nykyvehkeillä saa tunnissa kuorman kotiin purettuna niin hyvä on. Mutta jos kärry olisi tehty ko tarkoitusta varten niin sillloin menis alle. Eli hydraulisesti levitettävillä rukkipiikeillä kyytiin. Piikeissä tietenkin putket että ei kolhi paaleja. Kärrynä kipillinen laidalllinen kärry missä pitkäsivu aukeaa mistä saa kuormattua ja aukeava perälauta mistä saa kipattua pois.
-
http://www.youtube.com/watch?v=PJXEbA-InxM&feature=related
Jos tehokkaan rehuketjun haluaa niin tommosia 3 ja ajosilppuri niin taitaa rehu liikahtaa navetanviereen vähän kauempaakin. Siilolle kannattaa ehkä varata hiukan enemmän kun yks ek raktori.
http://www.youtube.com/watch?v=Ko_vErcYi3E&feature=fvw
Tolla näyttää toi siilotyöskentelykin luonaavan. Viellä kun sais jokun joka tallais kunnolla niin ois ketju millä vois tehdä puolen suomen rehut.
-
paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
Huomattavasti vähemmän, kuin vastaavan rehumäärän hakemiseen aumasta viiden kilometrin päästä.
Alle tunti? ???
En tiedä, kun en ole kokeillut. Ei ole niin suuria kärryjä, että saisi 20 paalia. Ja jos olis sellaiset kärryt ei ole niin suurta traktoria että 20 x 1200 kg = 24 000 kg kulkisi näissä mäkisissä maastoissa. Minkälaisilla kärryillä tuot 24 tonnia reilusti esikuivattua,silputtua rehua? Vastaa muuten täkäläisellä normisadolla pyöreästi 2,5 ha:n satoa?
Porukkakärryllä kulkee 20 paalia mutta ei noin isoja, vaan niitä perinteisiä. Sorakasettiin olen lastannut 45 minuutissa 150cm quicken leikkurilla 18 000kg esikuivattua rehua aumasta. Jos leikkuri olis isompi olis työsaavutuskin parempi. Mutta paalit liikkuisi siis huomattavasti nopeammin? Sitomiseen ei kestä ainakaan mennä aikaa.
-
Verrataanko me nyt pelkästään lastaukseen kuluvia aikoja vai puhutaanko edelleen koko rehunhakureissusta viiden kilometrin matkoineen, alkuvalmisteluineen ja lopputöineen?
-
Verrataanko me nyt pelkästään lastaukseen kuluvia aikoja vai puhutaanko edelleen koko rehunhakureissusta viiden kilometrin matkoineen, alkuvalmisteluineen ja lopputöineen?
No kyllä tuo kasetti vartissa siirtyy sen viis kilsaa ja kippikin käy pystyssä, eli koko reissu. Tuntiin. Mutta paalihomma menee siis nopeemmin?
-
Verrataanko me nyt pelkästään lastaukseen kuluvia aikoja vai puhutaanko edelleen koko rehunhakureissusta viiden kilometrin matkoineen, alkuvalmisteluineen ja lopputöineen?
No kyllä tuo kasetti vartissa siirtyy sen viis kilsaa ja kippikin käy pystyssä, eli koko reissu. Tuntiin. Mutta paalihomma menee siis nopeemmin?
No jäänhän minä nyt väkisin ajallisesti häviölle, kun sinä lisäät miehiä ja koneita...
-
Viiden kilsan päästä tulee tunnissa yx mies ja traktori periaatteella ja 50 kilsan päästä kolmessa tunnissa..
-
Ottakaa huomioon että maajussin "oma työ" ei maksa mitään... ;)
-
miusta isännä pitää keroa työ aina urakoitialle ja urakoitsia tekee so***** määrän, mut jos lisäystä tulee kesken työn niin urakoitsijalla aina mahdollisuus vaihtaa asiakasta so***** työn jälkeen. niin minä ainakin teen. tosin järjestän työs silleen että siinä on vähän löyhää välissä. mut joskus joutuu sit tekee 20tunnin työpäiviä jos koneet reistailee :(
-
Ottakaa huomioon että maajussin "oma työ" ei maksa mitään... ;)
Eihän se maksa. Vuoden tehdään minkä keritään ja loput sumplitaan urakoitsijoille. Vuodenjälkeen saadaan ylijäänyt raha. ::)
Haasteena on vaan tietää kannattaako suurentaa koneita jotta itte ehtii vai siirtää muille.
-
Viiden kilsan päästä tulee tunnissa yx mies ja traktori periaatteella ja 50 kilsan päästä kolmessa tunnissa..
Miten ne on kyydissä ne paalit, pitääkö niitä sitoa ja montako tonnia tulee kerralla? Minä lastasin aluksi paalit pystyyn kaksi rinnan ja seitsemän peräkkäin ja sitten päälle keskelle kuusi peräkkäin. Sitomisessa helvetinmoinen homma ja hengenmeno lähellä. Sitten rakennettiin kunnon päädyt ja sama kuorma mutta paalit lappeellaan. Ja sitomiseen riitti kolme liinaa pituussuunnassa.
Lopulta annoin homman urakoitsijalle joka toi 32 paalia kerralla yhdessa kuormassa ilman sitomista. Mutta ilmoitti että, parempi kun se saatanan paalauttaminen loppuu... :)
-
Verrataanko me nyt pelkästään lastaukseen kuluvia aikoja vai puhutaanko edelleen koko rehunhakureissusta viiden kilometrin matkoineen, alkuvalmisteluineen ja lopputöineen?
No kyllä tuo kasetti vartissa siirtyy sen viis kilsaa ja kippikin käy pystyssä, eli koko reissu. Tuntiin. Mutta paalihomma menee siis nopeemmin?
No jäänhän minä nyt väkisin ajallisesti häviölle, kun sinä lisäät miehiä ja koneita...
Mutta tällä systeemillä me on tehty...
-
paljonko menee aikaa esimerkiksi yhden 20 paalin kuorman hakemiseen ja purkamiseen vaikka viiden kilometrin päästä?
Huomattavasti vähemmän, kuin vastaavan rehumäärän hakemiseen aumasta viiden kilometrin päästä.
Alle tunti? ???
En tiedä, kun en ole kokeillut. Ei ole niin suuria kärryjä, että saisi 20 paalia. Ja jos olis sellaiset kärryt ei ole niin suurta traktoria että 20 x 1200 kg = 24 000 kg kulkisi näissä mäkisissä maastoissa. Minkälaisilla kärryillä tuot 24 tonnia reilusti esikuivattua,silputtua rehua? Vastaa muuten täkäläisellä normisadolla pyöreästi 2,5 ha:n satoa?
Porukkakärryllä kulkee 20 paalia mutta ei noin isoja, vaan niitä perinteisiä. Sorakasettiin olen lastannut 45 minuutissa 150cm quicken leikkurilla 18 000kg esikuivattua rehua aumasta. Jos leikkuri olis isompi olis työsaavutuskin parempi. Mutta paalit liikkuisi siis huomattavasti nopeammin? Sitomiseen ei kestä ainakaan mennä aikaa.
Juu kyllä kuormaa pistää huomattavasti nopeemmin kun toi. Minutti ja 150 paali kyytiin on ihan mahdollista jos rivistä saa ottaa. eli 45 minuutissa olisi jo kuormannut 45 tonnia. Itte vaan joudun nostaa paalit poiskin niin siinä menee samanverran ja useiten se on hitaanpaakin. Kipillä kun sais kuorman alas niin nopeuttais 1/3. Lisäksi kuten totesin niin kärry pitäis olla suunniteltu niin että ei tarttis sitoa.
-
http://www.youtube.com/watch?v=PJXEbA-InxM&feature=related
Jos tehokkaan rehuketjun haluaa niin tommosia 3 ja ajosilppuri niin taitaa rehu liikahtaa navetanviereen vähän kauempaakin. Siilolle kannattaa ehkä varata hiukan enemmän kun yks ek raktori.
http://www.youtube.com/watch?v=Ko_vErcYi3E&feature=fvw
Tolla näyttää toi siilotyöskentelykin luonaavan. Viellä kun sais jokun joka tallais kunnolla niin ois ketju millä vois tehdä puolen suomen rehut.
Kai se olisi jotain noinkin komeaa:
http://www.youtube.com/watch?v=M0OcDNS7w-c
Rinnekoneita on paljon jyrsinturvetta aumaamassa. On tiemmä hieman hiljaisempaa aikaa mutkamäissä juhannuksen tienoilla.
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
niin kolme vaunua ajo 42h kukin ja pyöräkuormaaja kaverina polkemassa?
mutta onhan siinä se että kuinka paljon aikaa menee paalumuovien kanssa painiessa talvella? muista en tiedä mutta meillä paalurehu nostaisi päivittäiseen ruokintaan kuluvaa aikaa 50-100%
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
tuskimpa noukkari rehu painaa 750kg /motti???
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
tuskimpa noukkari rehu painaa 750kg /motti???
Miksei se vois painaakin, märkä vesikin painaa 1000kg/motti. Joten kyllä se sen helposti voi painaa kun vielä survotaan vähänkin.
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
tuskimpa noukkari rehu painaa 750kg /motti???
Nurmirehun kuutiopaino yleensä tuo 750kg/m3, parhaimmillaan ollut liki 900kg/m3. Kokoviljarehun kuutiopaino jää 600kg tai alle. Mutta näitä kasoja on poljettu, ei pelkästään tasoiteltu..
-
mutta tuossaha oli ka.yli 30% ei enää veden kans läträtä...
-
mutta tuossaha oli ka.yli 30% ei enää veden kans läträtä...
Eli melko märkää on.70% vettä.Kyllähän ihan kuivasta kanttipaalistakin saadaan 400kg/kuutiometri ja siinä on kuiva-ainetta yli 85%...
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
tuskimpa noukkari rehu painaa 750kg /motti???
Nurmirehun kuutiopaino yleensä tuo 750kg/m3, parhaimmillaan ollut liki 900kg/m3. Kokoviljarehun kuutiopaino jää 600kg tai alle. Mutta näitä kasoja on poljettu, ei pelkästään tasoiteltu..
aivan varmasti painaa. on se niin monta kertaa punnittu, ku leikkurilla on apevaunuun kakku laitettu.
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
niin kolme vaunua ajo 42h kukin ja pyöräkuormaaja kaverina polkemassa?
mutta onhan siinä se että kuinka paljon aikaa menee paalumuovien kanssa painiessa talvella? muista en tiedä mutta meillä paalurehu nostaisi päivittäiseen ruokintaan kuluvaa aikaa 50-100%
Tässä juuri on paaliketjun heikoin lenkki, ellei sitten ruokintatekniikkaa ole suunniteltu nimenomaan paaleja varten.
Kuljetuksissa puolestaan on paalikorjuun vahvuus. Kuten Shrek tuossa edellä jo kertoikin, tarvitaan silputun rehun kuljettamiseen rekka-autoa + erillistä lastaustraktoria, että päästäisiin samaan tehoon yhden traktorin hoitaman paalikuljetuksen kanssa.
-
Juuri näin, silputut rehut ja apevaunut on isojen karjojen juttu.
Oma vajaa 180 päätä helpompi hoitaa paaleilla.
Mulla menee talvella vaan 6-8 rullaa päivässä ja kuiteski kolmannes tosta kuivikkeita, jotka melki kuiteski tarttis olla paalissa, lisäksi paali näppärä päiväannos reilulle parillekymmenelle lehmälle ja sisältää koko menyyn. Ruokintaa helppo säätää rehuerien korjuuajankohdalla, kun taas siilossa olis kaikki samaa..
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
niin kolme vaunua ajo 42h kukin ja pyöräkuormaaja kaverina polkemassa?
mutta onhan siinä se että kuinka paljon aikaa menee paalumuovien kanssa painiessa talvella? muista en tiedä mutta meillä paalurehu nostaisi päivittäiseen ruokintaan kuluvaa aikaa 50-100%
Tässä juuri on paaliketjun heikoin lenkki, ellei sitten ruokintatekniikkaa ole suunniteltu nimenomaan paaleja varten.
Kuljetuksissa puolestaan on paalikorjuun vahvuus. Kuten Shrek tuossa edellä jo kertoikin, tarvitaan silputun rehun kuljettamiseen rekka-autoa + erillistä lastaustraktoria, että päästäisiin samaan tehoon yhden traktorin hoitaman paalikuljetuksen kanssa.
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
-
Juuri näin, silputut rehut ja apevaunut on isojen karjojen juttu.
Oma vajaa 180 päätä helpompi hoitaa paaleilla.
Mulla menee talvella vaan 6-8 rullaa päivässä ja kuiteski kolmannes tosta kuivikkeita, jotka melki kuiteski tarttis olla paalissa, lisäksi paali näppärä päiväannos reilulle parillekymmenelle lehmälle ja sisältää koko menyyn. Ruokintaa helppo säätää rehuerien korjuuajankohdalla, kun taas siilossa olis kaikki samaa..
ja kesällä paalit toimii paremmin .ei lämpee??
-
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 30-35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Kustannus on lähellä noita pyöröpaalauskuluja, mitä on esitetty, mutta aumat on navetan vieressä ja paalit olisi vielä pitkin maita ja mantuja. Mulla menis ainakin kolme viikkoa tuon rehumäärän kelkkomiseen paaleina navetan viereen. Kustannus se on paalin siirtokin vai eikö sitä lasketa?
niin kolme vaunua ajo 42h kukin ja pyöräkuormaaja kaverina polkemassa?
mutta onhan siinä se että kuinka paljon aikaa menee paalumuovien kanssa painiessa talvella? muista en tiedä mutta meillä paalurehu nostaisi päivittäiseen ruokintaan kuluvaa aikaa 50-100%
Tässä juuri on paaliketjun heikoin lenkki, ellei sitten ruokintatekniikkaa ole suunniteltu nimenomaan paaleja varten.
Kuljetuksissa puolestaan on paalikorjuun vahvuus. Kuten Shrek tuossa edellä jo kertoikin, tarvitaan silputun rehun kuljettamiseen rekka-autoa + erillistä lastaustraktoria, että päästäisiin samaan tehoon yhden traktorin hoitaman paalikuljetuksen kanssa.
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
naapuri tuossa paalautti n.15 ha meidän pelloilta, niin kyllä mulla tympii lähtä siirtään paaluja pois liettenajon tieltä. eihän se monen tunnin juttu ole mutta kuitenki. ja sit keräillä muovin jämiä mitä paalaajat jättää pelloille..
-
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
Tämä lienee sitä kuuluisaa maatalousmatematiikkaa; vastaus tiedetään ja sitten etsitään yhtälöön sopivat lähtöarvot. Ethän sinä voi mitenkään verrata eri korjuumenetelmien rehunteon jälkeistä työmenekkiä keskenään, jos toisessa vaihtoehdossa rehu kuljetetaan korjuun yhteydessä ja toisessa varastoidaan pellolle. Ei se rahtaaminen mihinkään katoa, tehtiinpä se missä vaiheessa tahansa. Auma voidaan tehdä pellolle tai kotiin, samalla tavalla paalit voidaan varastoida pellolle tai kuljettaa tekovaiheessa pihaan.
-
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
Tämä lienee sitä kuuluisaa maatalousmatematiikkaa; vastaus tiedetään ja sitten etsitään yhtälöön sopivat lähtöarvot. Ethän sinä voi mitenkään verrata eri korjuumenetelmien rehunteon jälkeistä työmenekkiä keskenään, jos toisessa vaihtoehdossa rehu kuljetetaan korjuun yhteydessä ja toisessa varastoidaan pellolle. Ei se rahtaaminen mihinkään katoa, tehtiinpä se missä vaiheessa tahansa. Auma voidaan tehdä pellolle tai kotiin, samalla tavalla paalit voidaan varastoida pellolle tai kuljettaa tekovaiheessa pihaan.
mutta pitäähän sekin laskea mukaan, tehtiin rehu miten hyvänsä. yleensä paalujen puolustajat unohtaa sen, vai tuleeko ne paalut navetalle ilmaiseksi?
-
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
Tämä lienee sitä kuuluisaa maatalousmatematiikkaa; vastaus tiedetään ja sitten etsitään yhtälöön sopivat lähtöarvot. Ethän sinä voi mitenkään verrata eri korjuumenetelmien rehunteon jälkeistä työmenekkiä keskenään, jos toisessa vaihtoehdossa rehu kuljetetaan korjuun yhteydessä ja toisessa varastoidaan pellolle. Ei se rahtaaminen mihinkään katoa, tehtiinpä se missä vaiheessa tahansa. Auma voidaan tehdä pellolle tai kotiin, samalla tavalla paalit voidaan varastoida pellolle tai kuljettaa tekovaiheessa pihaan.
mutta pitäähän sekin laskea mukaan, tehtiin rehu miten hyvänsä. yleensä paalujen puolustajat unohtaa sen, vai tuleeko ne paalut navetalle ilmaiseksi?
Ei minulla ole tarvetta puolustaa mitään menetelmää erityisesti. Yritän verrata niitä toisiinsa...
Tähän mennessä olen huomannut, että paalit ovat korjuukustannukseltaan hyvinkin kilpailukykyisiä silppurehuun verrattuna heti kun poistutaan "noukinvaunuetäisyydeltä". Laskettuna siis navetalle toimitettuna. Aperuokintaan paalit taas soveltuvat huonommin, joten siinä vaiheessa tulee kustannusta.
-
Eikö silppuketju-urakoijilla sitten matka vaikuta hintaan?
Ps. Paalaajat ei jätä mitään muovinriekaleita pellolle, ainakaan minun jäljiltä ei löydä rippuakaan mistään, eri juttu on tietty ne paalit, joista voi lastatessa pätkiä irrota, mutta ne otetaan sitten lastatessa mukaan ;)
-
paalit vain sitoo vähemmän koneita ja kuskeja.Yksin pärjää hyvin.
-
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
Tämä lienee sitä kuuluisaa maatalousmatematiikkaa; vastaus tiedetään ja sitten etsitään yhtälöön sopivat lähtöarvot. Ethän sinä voi mitenkään verrata eri korjuumenetelmien rehunteon jälkeistä työmenekkiä keskenään, jos toisessa vaihtoehdossa rehu kuljetetaan korjuun yhteydessä ja toisessa varastoidaan pellolle. Ei se rahtaaminen mihinkään katoa, tehtiinpä se missä vaiheessa tahansa. Auma voidaan tehdä pellolle tai kotiin, samalla tavalla paalit voidaan varastoida pellolle tai kuljettaa tekovaiheessa pihaan.
mutta pitäähän sekin laskea mukaan, tehtiin rehu miten hyvänsä. yleensä paalujen puolustajat unohtaa sen, vai tuleeko ne paalut navetalle ilmaiseksi?
En minäkään ole sitä unohtamassa mutta muutamia faktoja. (ainakin omasta mielestä). Paalainkäärijällä rehua tehdessä ei tarvita ketään muuta palkallista ihmistä kuljetukseen ja siilotyöskentelyyn. Niittämässä toki voi olla mutta niin on toisissakin työmenetelmissä. Paalit voi odottaa niin kauan pellolla että rehut on tehty minkä jälkeen siirtelee ne pellon laitaan. Paaleja kuljetettaessa saa tuotua ylivoimaisesti eniten rehua yhdellä kertaa kotiin. (isoja paaleja kuormatessa saavutetaan aina akseli ja yhdistelmäpainorajat jolloin suurempaa kuormaa ei voi laillisesti tuoda millään muulla menetelmällä.) Paaleja ehjänä syötettäessä pystytään tuomaan eniten rehua ruokintapaikalle aikayksikköä kohden. Paalivehkeillä ei koskaan tarvitse ottaa urakoitsijaa tekemään olkia, heiniä, tai säilörehua jotka ei mahdu siiloon. Ja koska kaiken ehtii käytännössä tekemään itse niin ei tarvitse ostaa itselleen vapaa-aikaa rehunteossa mikä on saatava sitten maksettua jostain.
-
paalit vain sitoo vähemmän koneita ja kuskeja.Yksin pärjää hyvin.
Näin nimenomaan. Jos vaimo pärjää yksin navetalla, niin ittensä saa hyvin työllistettyä paalien kanssa ympäri vuotisesti... ::)
-
Eikö silppuketju-urakoijilla sitten matka vaikuta hintaan?
Tottakai se vaikuttaa, sama tuntitaksa oli yhdistelmä asfaltilla tai pellolla.
-
Meillä rehua ei tarvitse siirtää mihinkään kun aumat on navetan vieressä. Sorakasettia on käytetty rehua myydessä. Kysymys oli siitä, kuinka paljon enemmän paaliketju vaatii työtä rehunteon jälkeen, kuin silppurehunketjut.
Tämä lienee sitä kuuluisaa maatalousmatematiikkaa; vastaus tiedetään ja sitten etsitään yhtälöön sopivat lähtöarvot. Ethän sinä voi mitenkään verrata eri korjuumenetelmien rehunteon jälkeistä työmenekkiä keskenään, jos toisessa vaihtoehdossa rehu kuljetetaan korjuun yhteydessä ja toisessa varastoidaan pellolle. Ei se rahtaaminen mihinkään katoa, tehtiinpä se missä vaiheessa tahansa. Auma voidaan tehdä pellolle tai kotiin, samalla tavalla paalit voidaan varastoida pellolle tai kuljettaa tekovaiheessa pihaan.
mutta pitäähän sekin laskea mukaan, tehtiin rehu miten hyvänsä. yleensä paalujen puolustajat unohtaa sen, vai tuleeko ne paalut navetalle ilmaiseksi?
Ei minulla ole tarvetta puolustaa mitään menetelmää erityisesti. Yritän verrata niitä toisiinsa...
Tähän mennessä olen huomannut, että paalit ovat korjuukustannukseltaan hyvinkin kilpailukykyisiä silppurehuun verrattuna heti kun poistutaan "noukinvaunuetäisyydeltä". Laskettuna siis navetalle toimitettuna. Aperuokintaan paalit taas soveltuvat huonommin, joten siinä vaiheessa tulee kustannusta.
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
-
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Shrekillä taitaa olla aumaneduskuraa silmät, korvat täynnä... Ethän sinä mitään ole kysynyt, inttänyt milloin mitäkin älytöntä.
Meillä urakoitsija on tuonut paalit ilman muovia navetan viereen, jossa ne on kääritty tuubiin, ne vähät mitä tässä vuosien varrella on paalattu...pääosa on tehty ajosilppuriketjulla laakasiiloon.
-
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Shrekillä taitaa olla aumaneduskuraa silmät, korvat täynnä... Ethän sinä mitään ole kysynyt, inttänyt milloin mitäkin älytöntä.
Meillä urakoitsija on tuonut paalit ilman muovia navetan viereen, jossa ne on kääritty tuubiin, ne vähät mitä tässä vuosien varrella on paalattu...pääosa on tehty ajosilppuriketjulla laakasiiloon.
Älä nyt. :) Ainakin kolme kertaa olen jo kysynyt samaa asiaa, sellaisilta jotka sitä paljon tekee. Jos sinä et edes tee rehuja pyöröpaaliin/siirrä niitä itse ollenkaan, niin miksi hermostua? ;)
-
Viiden kilsan päästä tulee tunnissa yx mies ja traktori periaatteella ja 50 kilsan päästä kolmessa tunnissa..
Linkitetään nyt samaa juttua uudestaan..
Jos noukkarikuski ottaa 80 ekua tunnista, niin kyllä se mullekkin riittää paalinajosta(siis omien ;D) ja hyvää täytehommaa rengille talvex..
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Sisällyttäsin sen "paalin siirto" kaluston kyllä siihen rehunteko kalustoon.
Montakos traktoria naukuu aumaan tehdessä yhtäaikaa?
Selviääkö yhdellä, niin kuin paalipellet mahdollisesti koko vuoden?
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Sisällyttäsin sen "paalin siirto" kaluston kyllä siihen rehunteko kalustoon.
Montakos traktoria naukuu aumaan tehdessä yhtäaikaa?
Selviääkö yhdellä, niin kuin paalipellet mahdollisesti koko vuoden?
hyvin meillä ainakin pärjäs. mutta mie pärjään ilman traktoria koko talven..
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Sisällyttäsin sen "paalin siirto" kaluston kyllä siihen rehunteko kalustoon.
Montakos traktoria naukuu aumaan tehdessä yhtäaikaa?
Selviääkö yhdellä, niin kuin paalipellet mahdollisesti koko vuoden?
Kolme traktoria noukinvaunun edessä, yksi niittää ja kasalla traktori ja pyöräkuormaaja. Yhteensä viisi traktoria ja pyöräkone, joista yksi traktori on minun ja loput urakoitsijoiden.
Eli vastaus on kyllä, yhdellä traktorilla pärjää koko vuoden. ;D
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Sisällyttäsin sen "paalin siirto" kaluston kyllä siihen rehunteko kalustoon.
Montakos traktoria naukuu aumaan tehdessä yhtäaikaa?
Selviääkö yhdellä, niin kuin paalipellet mahdollisesti koko vuoden?
Kolme traktoria noukinvaunun edessä, yksi niittää ja kasalla traktori ja pyöräkuormaaja. Yhteensä viisi traktoria ja pyöräkone, joista yksi traktori on minun ja loput urakoitsijoiden.
Eli vastaus on kyllä, yhdellä traktorilla pärjää koko vuoden. ;D
Yksi traktori niittää / polkee, yksi karhoittaa, yksi noukkarin edessä. Lisäksi kurottaja siilolla / aumalla. Noista tuo niittokoneenveturi ja kurottaja on minun loput urakkamiesten. Todellakin pärjää yhdellä traktorilla vuoden ympäri.
-
"paalipelle"
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
no teekö mulle 115 ha rehua, sillai että rehut on navetan vieresä, 6000 eurolla. ja ehtona on vielä että ruokintaan kuluva aika ei saa kasvaa.
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
no teekö mulle 115 ha rehua, sillai että rehut on navetan vieresä, 6000 eurolla. ja ehtona on vielä että ruokintaan kuluva aika ei saa kasvaa.
halavalla pääset... jos alaa nuaki palio
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
no teekö mulle 115 ha rehua, sillai että rehut on navetan vieresä, 6000 eurolla. ja ehtona on vielä että ruokintaan kuluva aika ei saa kasvaa.
No minä en teekkäään ilmaiseksi. ;D
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
Oonkohan laskenu väärin mutta itte en saanut kun kymmenen paalia rullasta eli 20 kahdesta. Täytyykin kattella mittaria kun vaihtaa seuraavalla kerralla ja sitten vahdata taas kun on rulla lopussa.
Hankala on puhua eri ketjujen taloudellisuudesta kun jokainen unohtaa jonkin osion omasta työmaastaan.
Tästä voikin vetää johtopäätöksen että ei ole helppo olla urakoitsijana tällaisessa porukassa kun jokainen olettaa oman systeemin olevan niin ylivoimaisen halpa "minä mukaanlukien"
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
no teekö mulle 115 ha rehua, sillai että rehut on navetan vieresä, 6000 eurolla. ja ehtona on vielä että ruokintaan kuluva aika ei saa kasvaa.
No minä en teekkäään ilmaiseksi. ;D
ei tuohon hintaan siti oo kukaan ilmaseksi mitään tehny. niitto ei kuulu tuohon rahaan koska niittää täytyy kuitenkin tehtiin sit paaluun/aumaan..
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
Oonkohan laskenu väärin mutta itte en saanut kun kymmenen paalia rullasta eli 20 kahdesta. Täytyykin kattella mittaria kun vaihtaa seuraavalla kerralla ja sitten vahdata taas kun on rulla lopussa.
Mä oon laskenu monta kertaa ja 12 muovikerroksella ja 50cm:n muovilla tulee aika tasan 10 paalia. Eli paalia kohti muovikulu on 5,7e verollista rahaa. 8 muovikerroksella tulee n.17 paalia. Ja kyse on n.120cm:n paaleista. Jos tekee 90cm:n paaleja rittää muovit tietysti useampaan paaliin.
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
Oonkohan laskenu väärin mutta itte en saanut kun kymmenen paalia rullasta eli 20 kahdesta. Täytyykin kattella mittaria kun vaihtaa seuraavalla kerralla ja sitten vahdata taas kun on rulla lopussa.
Hankala on puhua eri ketjujen taloudellisuudesta kun jokainen unohtaa jonkin osion omasta työmaastaan.
Tästä voikin vetää johtopäätöksen että ei ole helppo olla urakoitsijana tällaisessa porukassa kun jokainen olettaa oman systeemin olevan niin ylivoimaisen halpa "minä mukaanlukien"
Joo kyl 120cm paaleja käärii 20kpl per rulla... Tai niin ainakin minua on laskutettu. Jos muovit maksais 7 egee per paali, niin se olis 17€/paali - siis pelkkä paalaus, käärintä ja muovi. Siihe ku laskee niiton, karhoituksen, lannoituksen ja nurmen perustamisen, niin voipi kannattaa jo ostaa 30€/paali.
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
Oonkohan laskenu väärin mutta itte en saanut kun kymmenen paalia rullasta eli 20 kahdesta. Täytyykin kattella mittaria kun vaihtaa seuraavalla kerralla ja sitten vahdata taas kun on rulla lopussa.
Mä oon laskenu monta kertaa ja 12 muovikerroksella ja 50cm:n muovilla tulee aika tasan 10 paalia. Eli paalia kohti muovikulu on 5,7e verollista rahaa. 8 muovikerroksella tulee n.17 paalia. Ja kyse on n.120cm:n paaleista. Jos tekee 90cm:n paaleja rittää muovit tietysti useampaan paaliin.
6 kerrosta, 75cm muovi, 120cm paali niin 22 paalia tulee rullalla. Muovina Agrifilm. Ranilla sama homma.
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
5320€ jää jos ei tee siiloon vaan aumaan maapohjalle muovin päälle. Siilotkin maksaa ja niin maksaa se auman alla oleva asfalti kentäkin.
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
Oonkohan laskenu väärin mutta itte en saanut kun kymmenen paalia rullasta eli 20 kahdesta. Täytyykin kattella mittaria kun vaihtaa seuraavalla kerralla ja sitten vahdata taas kun on rulla lopussa.
Hankala on puhua eri ketjujen taloudellisuudesta kun jokainen unohtaa jonkin osion omasta työmaastaan.
Tästä voikin vetää johtopäätöksen että ei ole helppo olla urakoitsijana tällaisessa porukassa kun jokainen olettaa oman systeemin olevan niin ylivoimaisen halpa "minä mukaanlukien"
Joo kyl 120cm paaleja käärii 20kpl per rulla... Tai niin ainakin minua on laskutettu. Jos muovit maksais 7 egee per paali, niin se olis 17€/paali - siis pelkkä paalaus, käärintä ja muovi. Siihe ku laskee niiton, karhoituksen, lannoituksen ja nurmen perustamisen, niin voipi kannattaa jo ostaa 30€/paali.
No eiköhän se niitto, karhotus, lannoitus ja nurmen perustaminen ole vähän joka rehunteko tavassa mukana. Että jos vain lasket sen paalauksen.
Olen itse tehnyt noukinvaunulla, paalamalla ja silpurilla ja joka kerta on nurmi pitänyt jossain vaiheessa perustaa, lannoitaa, mahdollisesti niittää ja karhoitaa. Ainoa tapa missä ei niitoa ja karhoitusta tarvita on kelasilpuri tai kaksoissilpuri pystyyn niitettäessa.
-
Muovi maksaa noin 7 euroa paali ja verkko noin euron.
Ittellä 120cm paaliin perinteisellä käärinnällä 6 kerroksella muovia menee rahaa 2,34e ALV0%.
Oonkohan laskenu väärin mutta itte en saanut kun kymmenen paalia rullasta eli 20 kahdesta. Täytyykin kattella mittaria kun vaihtaa seuraavalla kerralla ja sitten vahdata taas kun on rulla lopussa.
Hankala on puhua eri ketjujen taloudellisuudesta kun jokainen unohtaa jonkin osion omasta työmaastaan.
Tästä voikin vetää johtopäätöksen että ei ole helppo olla urakoitsijana tällaisessa porukassa kun jokainen olettaa oman systeemin olevan niin ylivoimaisen halpa "minä mukaanlukien"
Joo kyl 120cm paaleja käärii 20kpl per rulla... Tai niin ainakin minua on laskutettu. Jos muovit maksais 7 egee per paali, niin se olis 17€/paali - siis pelkkä paalaus, käärintä ja muovi. Siihe ku laskee niiton, karhoituksen, lannoituksen ja nurmen perustamisen, niin voipi kannattaa jo ostaa 30€/paali.
Jopa mutta paalit onkin 150. Laskekaa joku että kuinka paljon enempi rehua on 150 verrattuna 120. Jotta karhotus kannattaisi niin karhotin tarttis olla paalaajan edessä niin säästyttäis ajokerroilta. Enkä mä myykkään 150 paalia 30 euroon. Toiseen satoon en viitti laittaa kun neljä kerrosta jolloin tulee 1/3 enempi yhdestä rullasta.
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
5320€ jää jos ei tee siiloon vaan aumaan maapohjalle muovin päälle. Siilotkin maksaa ja niin maksaa se auman alla oleva asfalti kentäkin.
Niin maksaa :'( Niihin pitäis vielä joskus investoida.
Se toinen 5000€ taitaa mennä siihen paalien siirtoon navetalle. Jos tuo tunnissa 20 paalia niin ei tarvittais kuin 95 tuntia, jos menee kaksi tuntia kuormaa kohti niin hupsahtaa jo kymppitonni. Sen vuodessa säästyvän 15000€ voi laittaa vaikka rahastoon mistä autetaan vähävaraisia maajusseja rakentamaan laakasiiloja.
-
Joo kyl 120cm paaleja käärii 20kpl per rulla... Tai niin ainakin minua on laskutettu. Jos muovit maksais 7 egee per paali, niin se olis 17€/paali - siis pelkkä paalaus, käärintä ja muovi. Siihe ku laskee niiton, karhoituksen, lannoituksen ja nurmen perustamisen, niin voipi kannattaa jo ostaa 30€/paali.
No eiköhän se niitto, karhotus, lannoitus ja nurmen perustaminen ole vähän joka rehunteko tavassa mukana. Että jos vain lasket sen paalauksen.
On on. Mutta jos paalaus olisi nuin kallista, niin eikö silloin kannattaisi ostaa paalit 30€/kpl ja viljelllä vaikka rahakauraa.... ;)
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
Niin tai sitten 150 paaleja a 1000 kg eli 1725 kpl.
1725*17€/kpl =29325€
Ja jos olettais että tois 22 paalin kuorman tunnissa niin se tekis 78 kuormaa Ja siitä jäljellä olevasta hinnast 33500-29325=4175
4175/78=53€/h joka on minusta ihan käypä hinta siirrellä paaleja kun aikaa on.
Niin ja sitten kannattaa muistaa että ittelleen saa rehua paalattua hyvältä lohkolta alle tuon 17 euroa kipale. Ja toiseen satoon voi vähentää muovia niin siinäkin vähän säästää.
-
kuulostaa kalliillta laatuajalta, toivottavasti etes emännällä on hyvä tavara.. ;D ;D
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
Niin tai sitten 150 paaleja a 1000 kg eli 1725 kpl.
1725*17€/kpl =29325€
Ja jos olettais että tois 22 paalin kuorman tunnissa niin se tekis 78 kuormaa Ja siitä jäljellä olevasta hinnast 33500-29325=4175
4175/78=53€/h joka on minusta ihan käypä hinta siirrellä paaleja kun aikaa on.
Niin ja sitten kannattaa muistaa että ittelleen saa rehua paalattua hyvältä lohkolta alle tuon 17 euroa kipale. Ja toiseen satoon voi vähentää muovia niin siinäkin vähän säästää.
Mihin kärryyn sopii 150 paaleja 22kpl? Toi meille urakoitsijakin sen 32 paalia kerralla mutta kärry oli kyllä kovasti laiton...
Ja toiseksi, etkö sinä niitä ollenkaan? ???
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
5320€ jää jos ei tee siiloon vaan aumaan maapohjalle muovin päälle. Siilotkin maksaa ja niin maksaa se auman alla oleva asfalti kentäkin.
Niin maksaa :'( Niihin pitäis vielä joskus investoida.
Se toinen 5000€ taitaa mennä siihen paalien siirtoon navetalle. Jos tuo tunnissa 20 paalia niin ei tarvittais kuin 95 tuntia, jos menee kaksi tuntia kuormaa kohti niin hupsahtaa jo kymppitonni. Sen vuodessa säästyvän 15000€ voi laittaa vaikka rahastoon mistä autetaan vähävaraisia maajusseja rakentamaan laakasiiloja.
ja jos sitten laskeen niin päin että 5300/vuosi säästö niin 10v tekee 53000e, sillä jo jonkun moisen siilon tekee, mutta jos paalais niin jäis vain kasa muovia..
-
paljoko noissa aumoissa menee rehua pilalle lämpimillä? paljonko menee kurapaskaa rehun sekaan? lunta ja jäätä kasan päällä talvella? muovia siellä ja täällä tehtiin miten tehtiin. onko ollu haasteellisia korjuukelejä,miten isännän hermot sadetta ja urakoitsijaa odotellessa yhtäaikaa?? tuliko liikaa yhtäkkiä?
-
paljoko noissa aumoissa menee rehua pilalle lämpimillä? paljonko menee kurapaskaa rehun sekaan? lunta ja jäätä kasan päällä talvella? muovia siellä ja täällä tehtiin miten tehtiin. onko ollu haasteellisia korjuukelejä,miten isännän hermot sadetta ja urakoitsijaa odotellessa yhtäaikaa?? tuliko liikaa yhtäkkiä?
hermot ne menee omiaki koneita rapatessa/huoltaessa, sen verran oon kokeillu molempia tapoja, jotta urakoitsijalla teettäminen on stressittömänpää kuin omilla koneilla tekeminen, koska silloin jää kaikki korjaamiset/iltahuollot ja säilytyspesut/huollot muiden kontolle. kun siilo on peitetty niin rehut on oikeesti tehty eikä tarvi paria päivää enää pestä koneita.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
-
Ja urakkamiesten lasku oli? Tietysti jos imaiseksi tekevät.
Niittää, karhottaa, paalaa, käärii ja siirtää paalipelle samalla traktorilla ja kuolettaa kalustolaskun säästyneillä urakkamiesten palkkioilla.
No ei ne ihan ilmaiseksi tee..
Meillä ajettiin noukinvaunuilla kaksi satoa aumaan yht. 2300m3 (750kg/m3, 1 725 000kg ka 35%). 42 tuntia, 150 kuormaa, 130ha+110ha, n.2000km noukinvaunuihin ja 33500€ alv 0%. Sis urakoitsijan laskutuksen, oman työn ja muovit.
Eli 33500 egeä ja kasa on peitetty. Eli tuo sama määrä paalattuna maksaisi (700kg/paali ka45% ja menköön 15€/paali) 1900paali*15€/paali=28500€ plus niitto 240ha *43€/ha=10320€ yht 38820€
Eli tuo 5320€ jää vaivanpalkaksi siitä ettei tee sitä rehua itse.
Ja sitten ne helkatin paalit olis vielä siellä pitkin peltoja... ::)
Niin tai sitten 150 paaleja a 1000 kg eli 1725 kpl.
1725*17€/kpl =29325€
Ja jos olettais että tois 22 paalin kuorman tunnissa niin se tekis 78 kuormaa Ja siitä jäljellä olevasta hinnast 33500-29325=4175
4175/78=53€/h joka on minusta ihan käypä hinta siirrellä paaleja kun aikaa on.
Niin ja sitten kannattaa muistaa että ittelleen saa rehua paalattua hyvältä lohkolta alle tuon 17 euroa kipale. Ja toiseen satoon voi vähentää muovia niin siinäkin vähän säästää.
Mihin kärryyn sopii 150 paaleja 22kpl? Toi meille urakoitsijakin sen 32 paalia kerralla mutta kärry oli kyllä kovasti laiton...
Ja toiseksi, etkö sinä niitä ollenkaan? ???
eihän se kärryltä vaadi kuin 9 metrin lava niin menee alariviin kuusi ja päälle 5 kaks vierekkäin niin siinä se 22 paalia on.
Tehokkaassa ajossa paaleja ei pidä sitoa vaan ne on saatava sylintereillä lukittua paikoilleen. Ja tyhjennys mieluiten kippaamalla.
-
eihän se kärryltä vaadi kuin 9 metrin lava niin menee alariviin kuusi ja päälle 5 kaks vierekkäin niin siinä se 22 paalia on.
Tehokkaassa ajossa paaleja ei pidä sitoa vaan ne on saatava sylintereillä lukittua paikoilleen. Ja tyhjennys mieluiten kippaamalla.
Esittelepä meille tuo kuljetusväline vaikka kuvin.
-
eihän se kärryltä vaadi kuin 9 metrin lava niin menee alariviin kuusi ja päälle 5 kaks vierekkäin niin siinä se 22 paalia on.
Tehokkaassa ajossa paaleja ei pidä sitoa vaan ne on saatava sylintereillä lukittua paikoilleen. Ja tyhjennys mieluiten kippaamalla.
Esittelepä meille tuo kuljetusväline vaikka kuvin.
http://www.koodi3.fi/WB/joomla/kartanokoneet/index.php?option=com_content&view=article&id=10&Itemid=14&lang=fi
No siinä on vaikka karkon paalilavamodulli, ei tosin varmaan se halvin ratkaisu.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
Joo, ihan turhaa rutinaa tämäkin ketju. Köyhät ja kipeet valittaa vaikka kaikilla on mukavampaa kuin kaivosmiehillä kallionkolossa seitsemänsadan metrin syvyydessä.
Kannattaa ostaa mahdollisimman hyvät, uudet pelivempeleet itelle eikä mennä minnekkään urakoimaan niillä. Saa ajaa mukavalla koneella nopeasti ajallaan, remontteja on vähän ja pääsee pankolle makaamaan loppuvuodeksi. Turha niitä on laskea mitä mikin maksaa. Pääasia, että elämä on ressivapaata.
-
eihän se kärryltä vaadi kuin 9 metrin lava niin menee alariviin kuusi ja päälle 5 kaks vierekkäin niin siinä se 22 paalia on.
Tehokkaassa ajossa paaleja ei pidä sitoa vaan ne on saatava sylintereillä lukittua paikoilleen. Ja tyhjennys mieluiten kippaamalla.
Esittelepä meille tuo kuljetusväline vaikka kuvin.
Joku tyyppi sellaisen oli suunnitellut. Ketju oli viime keväänä. Kaveri tuntui kyllä menevän itsensä kanssa solmuun kun hiukan avitettiin suunnittelussa. Tyyppi varmaan vieläkin miettii minkä väriseksi sen sitten maalaisi kun vempele ''valmistuu''.
-
eihän se kärryltä vaadi kuin 9 metrin lava niin menee alariviin kuusi ja päälle 5 kaks vierekkäin niin siinä se 22 paalia on.
Tehokkaassa ajossa paaleja ei pidä sitoa vaan ne on saatava sylintereillä lukittua paikoilleen. Ja tyhjennys mieluiten kippaamalla.
Esittelepä meille tuo kuljetusväline vaikka kuvin.
http://www.koodi3.fi/WB/joomla/kartanokoneet/index.php?option=com_content&view=article&id=10&Itemid=14&lang=fi
No siinä on vaikka karkon paalilavamodulli, ei tosin varmaan se halvin ratkaisu.
Sää et ole vemssi, mutta tuossa näyttää kuorma olevan sitomatta.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
Joo, ihan turhaa rutinaa tämäkin ketju. Köyhät ja kipeet valittaa vaikka kaikilla on mukavampaa kuin kaivosmiehillä kallionkolossa seitsemänsadan metrin syvyydessä.
Kannattaa ostaa mahdollisimman hyvät, uudet pelivempeleet itelle eikä mennä minnekkään urakoimaan niillä. Saa ajaa mukavalla koneella nopeasti ajallaan, remontteja on vähän ja pääsee pankolle makaamaan loppuvuodeksi. Turha niitä on laskea mitä mikin maksaa. Pääasia, että elämä on ressivapaata.
eikö ole parempi maksaa tekeminen urakoittijalle, niin saa makoilla pankolla koko vuoden? ;)
-
eihän se kärryltä vaadi kuin 9 metrin lava niin menee alariviin kuusi ja päälle 5 kaks vierekkäin niin siinä se 22 paalia on.
Tehokkaassa ajossa paaleja ei pidä sitoa vaan ne on saatava sylintereillä lukittua paikoilleen. Ja tyhjennys mieluiten kippaamalla.
Esittelepä meille tuo kuljetusväline vaikka kuvin.
ei tuollaista varmaan ole. itte kuljettelen tuollaisella karkomaisella versiolla paalit poikittain ja yksi rivi päällä. onneks pellot on niin sijoittubeet että ei tartte sitoa. ja sitä viimekeväisestä niin sama allekirjattu siinä oli takana. ei vaan rahkeet riitä viellä sen tekemiseen. ajattelin tossa että jos rakentelis siltanostuurin sinne laitojen päälle millä niitä paaleja siirtelis että ei tatte pohjakuljettimilla pelata mutta ei siitä nyt sen enempää. mutta tohon sitomiseen niin lavaan etusermi, sivulaita,katto,ja tolppa sinne takakulmaan. Sitten toinen pitkäsivu ja takalaita saranoitu kattoon ja sylinterit alle millä työntää sen sivun kun kuormaa sen alla. Sitten vaan päästää seinän alas kun lähtee liikkeelle. Samanmoinen takalaidaksi ja kipillä pois.
-
Noihin omaan koneisiin niin mulla on ainakin sellainen käsitys että niiden huoltaminen ja korjaaminen on loputon suo. Sen takia kaipaankin tilalle vähemmän koneita joilla tehtäisi enemmän jolloin huollon osuus pienenee saavutettuun hyötyyn. Muut hommat antaisin sitten mielellään vaihtotyönä pois. Ja jos joku selviää vartin huolloilla ja korjauksella vuosittain paalainkäärijällä niin aika akrobaatti ja hyvätuurinen on.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli varsinki olkien keruus päivittäin.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli varsinki olkien keruus päivittäin.
Ei kait se päivittäin voi palaa? :P
-
Noihin omaan koneisiin niin mulla on ainakin sellainen käsitys että niiden huoltaminen ja korjaaminen on loputon suo. Sen takia kaipaankin tilalle vähemmän koneita joilla tehtäisi enemmän jolloin huollon osuus pienenee saavutettuun hyötyyn. Muut hommat antaisin sitten mielellään vaihtotyönä pois. Ja jos joku selviää vartin huolloilla ja korjauksella vuosittain paalainkäärijällä niin aika akrobaatti ja hyvätuurinen on.
Onks pakko räplätä claasien ja jontikoiden kanssa?
-
Noihin omaan koneisiin niin mulla on ainakin sellainen käsitys että niiden huoltaminen ja korjaaminen on loputon suo. Sen takia kaipaankin tilalle vähemmän koneita joilla tehtäisi enemmän jolloin huollon osuus pienenee saavutettuun hyötyyn. Muut hommat antaisin sitten mielellään vaihtotyönä pois. Ja jos joku selviää vartin huolloilla ja korjauksella vuosittain paalainkäärijällä niin aika akrobaatti ja hyvätuurinen on.
Onks pakko räplätä claasien ja jontikoiden kanssa?
Ai noitakin saa huoltaa. Itteltä löytyy kronea, amatsonea, valtteria, junkkaria, ym ym. Ja kaikkia saa rassata enempi tai vähempi kokoajan. Tuntuu että sen minkä säästää huollossa tekee kaksinkertaisena korjauksessa huomattavasti suuremmalla v*******lla.
Jospa meijänkin markille joku tois koneen jonka ainoa huolto olisi 15min talvisäilytyshuolto ja muuten vaan ajeltais.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli varsinki olkien keruus päivittäin.
Ei kait se päivittäin voi palaa? :P
on paalari kaamean näköönen, ku päivän kerää olkia, moskaa ja moskaa
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli varsinki olkien keruus päivittäin.
Ei kait se päivittäin voi palaa? :P
on paalari kaamean näköönen, ku päivän kerää olkia, moskaa ja moskaa
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli, varsinki olkien keruus päivittäin
Olisko selvempi noin? :)
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli varsinki olkien keruus päivittäin.
Ei kait se päivittäin voi palaa? :P
on paalari kaamean näköönen, ku päivän kerää olkia, moskaa ja moskaa
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli, varsinki olkien keruus päivittäin
Olisko selvempi noin? :)
Vakuutukset on sitä varten. Mikään ei vituta naapuria enempää kuin se että paalipelle ajaa uudella traktorilla ja paalauskoneella vuodesta toiseen. ;D
-
Eikö silppuketju-urakoijilla sitten matka vaikuta hintaan?
Ps. Paalaajat ei jätä mitään muovinriekaleita pellolle, ainakaan minun jäljiltä ei löydä rippuakaan mistään, eri juttu on tietty ne paalit, joista voi lastatessa pätkiä irrota, mutta ne otetaan sitten lastatessa mukaan ;)
mutta eikös aperuokinnassa ole etu jos paaliruokinta ja apevaunussa paaliluiska. voi käyttää pienkuormaajaa teossa ja ei vaadi 2traktoria. eli ei välttämättä aperuokinnassa ole huonompi. tilakohtainen juttu!
-
Eikö silppuketju-urakoijilla sitten matka vaikuta hintaan?
Ps. Paalaajat ei jätä mitään muovinriekaleita pellolle, ainakaan minun jäljiltä ei löydä rippuakaan mistään, eri juttu on tietty ne paalit, joista voi lastatessa pätkiä irrota, mutta ne otetaan sitten lastatessa mukaan ;)
mutta eikös aperuokinnassa ole etu jos paaliruokinta ja apevaunussa paaliluiska. voi käyttää pienkuormaajaa teossa ja ei vaadi 2traktoria. eli ei välttämättä aperuokinnassa ole huonompi. tilakohtainen juttu!
Luiska ja riekale on tässäkohtaa eri asioita vaikka eri yhteydessä voivatkin samaa tarkoittaa. :-[
-
oho lainasin väärän tekstin johon kirjoitin :D
-
Kuinka urakoitsijan pitäisi järjestää työnsä, jos työtilaus muuttuu työn aikana? Itselle kävi niin, että urakoitsija lupasi tulla paalaamaan olkia torstaina tai perjantaina, mutta edellisessä paikassa tilattu ala olikin melkein tuplaantunut. Siitä johtuen meidän oljet ovat edelleen pellolla vähemmän kuivina. Olisiko urakoitsijan pitänyt tehdä aluksi vain so***** määrä ja jatkaa seuraavaan paikkaan, vain joutuuko muut työtilaukset vain odottamaan?
Se riippuu.... Jos se lisätöitä teettävä taloo on urakoitsian hyvä asiakas, niin siinä vaiheessa kyllä ymmärrän että tilaamattomat työt tehdään. Mutta "normaalissa" tapauksessa minä jättäisin ne lisätyöt tekemättä, ja ilmoittaisin va että mikset aikaisemmin sanonu asiasta. Tunnetusti isoot isännät joilla on satoja hehtaareita työnsarkaa urakoottialle, ne tehdään ensin, sitten vasta lähtevät ajamaan "keräilyeriä" pikkutaloihin.
Eli summasummarum; osta oma paalain. Niitä saa pikkurahalla semmosia millä olkia saa paalattua.
-
noh, itellä menee 15min. ku paineilmalla putsaa paalaajan, eikä oo paljo remppaa tarvinu tehä vaikka parikyt tuhatta nyyttiä väännetty.. onko nykyään pinna kireämmällä kuin ennen?? alkaako isäntiä vaivaamaan uusavuttomuus??
kannattaa kyllä se putsaus säännöllisesti, ettei pala koko härveli varsinki olkien keruus päivittäin.
Ei kait se päivittäin voi palaa? :P
on paalari kaamean näköönen, ku päivän kerää olkia, moskaa ja moskaa
hain kesällä yhrenkären lehtipuhaltimen hintaan 190€. sillä paalarin ja kääriän putsaukseen menee 5 min ja lisäksi pysyy itte pölystä puhtaana. :)
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Piti oikein kattella kelloa Kun hain kuorman.
Siitä kun nostin kärryn koukuun ja olin hiekkatietä kolmen kilometrin päässä meni 5 min. Siellä keräilin 14 paalia kyytiin paalainkäärijän perästä ja aikaa kului 14 minuttia. En sitonut koska en nähnyt tarvetta. Kotimatkan kului 12 minuttia eli kuorma hieman painoi. Kuorman purku vei yllättäen 19 minuttia eli 50 minuutissa oli 14 tonnia kotona. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen että kuorman purku kannattaa yrittää järjestää kippaamalla jolloin se sujuisi nopeasti ja hiukan saisi pois kuormauksesta jos nostelis paalit rukkipiikkien tapaisella härpäkkeellä. Samoiten sidonta kannattaa järjestää automaattiseksi. Eli käytännössä paalien kuljetukseen oikeanlaisilla välineillä menee minuutti/tonni plus matkat. Itte pääsen näillä välineillä noin 15 tonnin tuntivauhtiin kolmen kilometrin päästä. Ja jokaiseen työsaavutukseenhan lisätään se 30% jolloin todellinen vuositason saavutus on luokkaa 11,5 tonnia tunnissa. Mutta tää on tällaisella mopo kalustolla.
-
Minäkin yritän verrata systeemejä toisiinsa, mutta kun se tieto puuttuu montako päivää menee paalien siirtämiseen pellolta navetalle. Ihan oikeassa elämässä, nykyisellä kalustolla. Kun noukinvaunuilla se rehu on siirrettynä navetan viereen, kun rehunteko loppuu. Keskimäärin 41 tonnia tunnissa vaikka siirtomatka on keskimäärin 5km.
Voisitko määritellä sanan "noukinvaunuetäisyys"?
En pysty määrittelemään, korkeampaa matematiikkaa.
Miksi haluat lisätä oman työn osuutta rehunkorjuussa ajamalla paalit itse nykyisellä kalustolla?
Eh? Olen koettanut kysyä paljonko aikaa teillä paalipelleillä menee siihen paalien siirtoon pellolta navetalle vuositasolla. Tällähetkellä käytössä olevilla vehkeillä ja menetelmillä.
Mutta kun kukaan ei halua kertoa kun se on niin tilalle sopiva menetelmä jossa saa puuhastella kokonaisedullisesti niiden pyöreiden ja joskus soikeiden pyöröpaalien kanssa siellä pellolla yksin omassa rauhassa kenenkään häritsemättä vaimoa näkemättä kun se on siellä yksin lypsyllä koko kesän ja suurimman osan talvea...
Minusta kun tuntuu että paalien siirrossa on iso työmenekki sitä jonkun verran tehneenä. Mutta miten on, paljonko siihen menee oikeasti aikaa?
Piti oikein kattella kelloa Kun hain kuorman.
Siitä kun nostin kärryn koukuun ja olin hiekkatietä kolmen kilometrin päässä meni 5 min. Siellä keräilin 14 paalia kyytiin paalainkäärijän perästä ja aikaa kului 14 minuttia. En sitonut koska en nähnyt tarvetta. Kotimatkan kului 12 minuttia eli kuorma hieman painoi. Kuorman purku vei yllättäen 19 minuttia eli 50 minuutissa oli 14 tonnia kotona. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen että kuorman purku kannattaa yrittää järjestää kippaamalla jolloin se sujuisi nopeasti ja hiukan saisi pois kuormauksesta jos nostelis paalit rukkipiikkien tapaisella härpäkkeellä. Samoiten sidonta kannattaa järjestää automaattiseksi. Eli käytännössä paalien kuljetukseen oikeanlaisilla välineillä menee minuutti/tonni plus matkat. Itte pääsen näillä välineillä noin 15 tonnin tuntivauhtiin kolmen kilometrin päästä. Ja jokaiseen työsaavutukseenhan lisätään se 30% jolloin todellinen vuositason saavutus on luokkaa 11,5 tonnia tunnissa. Mutta tää on tällaisella mopo kalustolla.
noukkarilla kerättynä tolta matkalta 2 kuormaa tuntiin eli 25-30tn/h..
-
Siiloa ei kait tartte polkea eikä peittää ja lehmät syö suoraan siilosta?
No juu juu lastaava apesvaunu syö, mutta pikkukarjat repii puruja ja muoveja sillä välin kun paalipelle jo jakaa rehuja..
Tossa edellisessä viestissä purettiin kuormaa 19 minuuttia, eli aika kauan, ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
-
Siiloa ei kait tartte polkea eikä peittää ja lehmät syö suoraan siilosta?
No juu juu lastaava apesvaunu syö, mutta pikkukarjat repii puruja ja muoveja sillä välin kun paalipelle jo jakaa rehuja..
Tossa edellisessä viestissä purettiin kuormaa 19 minuuttia, eli aika kauan, ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
kyllä joka kuorma on samaan aikaan poljettuna kuin kerättynäki.
ja paalipellehän jakaa paalut muoveineen eteen.
-
Siiloa ei kait tartte polkea eikä peittää ja lehmät syö suoraan siilosta?
No juu juu lastaava apesvaunu syö, mutta pikkukarjat repii puruja ja muoveja sillä välin kun paalipelle jo jakaa rehuja..
Tossa edellisessä viestissä purettiin kuormaa 19 minuuttia, eli aika kauan, ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
kyllä joka kuorma on samaan aikaan poljettuna kuin kerättynäki.
ja paalipellehän jakaa paalut muoveineen eteen.
Täytyy muistaa että mun työajat tulee tällaisilla mopoluokan vehkeillä. Kyllähän paalit liikkuu tehokkaammin jos kärryyn menee se 25 paalia ja raktori jaksaa tuoda ne kotiin viittäkymppiä ja viellä kippaa pois niin kyllä tuon 25 paalia tuo helposti tunnissa mutta nyt mennään tolla 15 tunnissa. Kattelin muuten tossa yhtä laskua missä olin paalaillu melko tavanomasta peltoa niin olin tehnyt 70 paalia 4 tunnissa eli 17,5 paalia tunnissa. Siirtymisiäkin oli hieman. Tästä laskien niin saan keskiarvoksi reilu 8 tonnia valmista rehua kotona tehtyä työtuntia kohden. Täytyy joskus kattella työaikaa kun ajelen paalit lehmille niin saa kokonaisajan. Tässä täytyy viellä muistaa että karheesta navetanviereen en ole maksanut penniäkään ulkopuoleisille vaan olen saanut koko tulon itselleni.
-
Siiloa ei kait tartte polkea eikä peittää ja lehmät syö suoraan siilosta?
No juu juu lastaava apesvaunu syö, mutta pikkukarjat repii puruja ja muoveja sillä välin kun paalipelle jo jakaa rehuja..
Tossa edellisessä viestissä purettiin kuormaa 19 minuuttia, eli aika kauan, ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
kyllä joka kuorma on samaan aikaan poljettuna kuin kerättynäki.
ja paalipellehän jakaa paalut muoveineen eteen.
Täytyy muistaa että mun työajat tulee tällaisilla mopoluokan vehkeillä. Kyllähän paalit liikkuu tehokkaammin jos kärryyn menee se 25 paalia ja raktori jaksaa tuoda ne kotiin viittäkymppiä ja viellä kippaa pois niin kyllä tuon 25 paalia tuo helposti tunnissa mutta nyt mennään tolla 15 tunnissa. Kattelin muuten tossa yhtä laskua missä olin paalaillu melko tavanomasta peltoa niin olin tehnyt 70 paalia 4 tunnissa eli 17,5 paalia tunnissa. Siirtymisiäkin oli hieman. Tästä laskien niin saan keskiarvoksi reilu 8 tonnia valmista rehua kotona tehtyä työtuntia kohden. Täytyy joskus kattella työaikaa kun ajelen paalit lehmille niin saa kokonaisajan. Tässä täytyy viellä muistaa että karheesta navetanviereen en ole maksanut penniäkään ulkopuoleisille vaan olen saanut koko tulon itselleni.
sie vissiin sitten tuotat itse poltto-aineet ja teet koneet ja paalumuovit itse?
-
..ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
Toimii kuivina aikoina ja maan ollessa jäässä. On sitten talvi- ja ilmastovyöhykekohtainen kysymys, kuinka pitkä aika vuodesta voi suoraan kuormasta syöttää. Ja ainakin itselläni on tavoitteena, ettei tarvitsisi talvella kovin paljoa linkoilla epämääräisiä peltoteitä paalinajoa varten (sitä linkoamista tuli viime talvena heinäauman luo tehtyä ihan tarpeeksi...) eli ajan mieluummin heti maan jäädyttyä kaiken pihaan.
Ja edellämainittu ei ole kannanotto kummankaan kinastelun alla olevan systeemin puolesta tai vastaan, kunhan pohdin näitä asiallisia ja asiattomia argumentteja.
Petri
-
Tietenkin tarkoitin vaan että karheesta pihalle säilöttynä ei tartte maksaa sitä 25-35€ rengille.
Niin olen ittekin yrittänyt toimittaa paalit navetan lähistölle heti kun aikaa on ollut. Ensiksi kärry ei kestäis seistä kuorma päällä useitaa päiviä ja toiseksi keli ei kuitenkaan anna myöden kun aina on pehmeä, liukas, liikaa lunta jne joten parhaimmaksi olen nähnyt ajaa ne hetimiten kotia paalauksen jälkkeen. Toki tälläkin hetkellä 1 sato on ajettuna pellonlaitaan ja toinen sato leväällään mutta kait ne sieltä kerkeää. Lisäksi en halua käyttää raktoria päivittäisessä navettahommissa joten senkin takia pitää olla vähän paaleja varastossa mitkä vie pienkuormaajalla lehmille.
-
Siiloa ei kait tartte polkea eikä peittää ja lehmät syö suoraan siilosta?
No juu juu lastaava apesvaunu syö, mutta pikkukarjat repii puruja ja muoveja sillä välin kun paalipelle jo jakaa rehuja..
Tossa edellisessä viestissä purettiin kuormaa 19 minuuttia, eli aika kauan, ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
kyllä joka kuorma on samaan aikaan poljettuna kuin kerättynäki.
ja paalipellehän jakaa paalut muoveineen eteen.
Juu ja tämä paalipelle oli liikkeellä YKSIN, kuka sen noukkarikuskin jäljet tallaa haamuko??
19 minuutissa kyllä lähtee muovitkin paaleista 8)
-
..ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
Toimii kuivina aikoina ja maan ollessa jäässä. On sitten talvi- ja ilmastovyöhykekohtainen kysymys, kuinka pitkä aika vuodesta voi suoraan kuormasta syöttää. Ja ainakin itselläni on tavoitteena, ettei tarvitsisi talvella kovin paljoa linkoilla epämääräisiä peltoteitä paalinajoa varten (sitä linkoamista tuli viime talvena heinäauman luo tehtyä ihan tarpeeksi...) eli ajan mieluummin heti maan jäädyttyä kaiken pihaan.
Ja edellämainittu ei ole kannanotto kummankaan kinastelun alla olevan systeemin puolesta tai vastaan, kunhan pohdin näitä asiallisia ja asiattomia argumentteja.
Petri
Täällä etelässähän ei ole lunta ;) ;D
Noo tarpeeksi tehoa ja korkeat renkaat, niin lumi ei haittaa..
-
Tietenkin tarkoitin vaan että karheesta pihalle säilöttynä ei tartte maksaa sitä 25-35€ rengille.
Niin olen ittekin yrittänyt toimittaa paalit navetan lähistölle heti kun aikaa on ollut. Ensiksi kärry ei kestäis seistä kuorma päällä useitaa päiviä ja toiseksi keli ei kuitenkaan anna myöden kun aina on pehmeä, liukas, liikaa lunta jne joten parhaimmaksi olen nähnyt ajaa ne hetimiten kotia paalauksen jälkkeen. Toki tälläkin hetkellä 1 sato on ajettuna pellonlaitaan ja toinen sato leväällään mutta kait ne sieltä kerkeää. Lisäksi en halua käyttää raktoria päivittäisessä navettahommissa joten senkin takia pitää olla vähän paaleja varastossa mitkä vie pienkuormaajalla lehmille.
Jos paalit ajaa heti navetan nurkalle, niin samoin voi ajaa siiloonkin, mutta jos pellot on 50 kilsan ympyrässä, niin siiloon ajo suoraan on logistinen mahdottomuus..
-
..ite useimmiten otan suoraan kuormasta syöttöön..
Toimii kuivina aikoina ja maan ollessa jäässä. On sitten talvi- ja ilmastovyöhykekohtainen kysymys, kuinka pitkä aika vuodesta voi suoraan kuormasta syöttää. Ja ainakin itselläni on tavoitteena, ettei tarvitsisi talvella kovin paljoa linkoilla epämääräisiä peltoteitä paalinajoa varten (sitä linkoamista tuli viime talvena heinäauman luo tehtyä ihan tarpeeksi...) eli ajan mieluummin heti maan jäädyttyä kaiken pihaan.
Ja edellämainittu ei ole kannanotto kummankaan kinastelun alla olevan systeemin puolesta tai vastaan, kunhan pohdin näitä asiallisia ja asiattomia argumentteja.
Petri
Täällä etelässähän ei ole lunta ;) ;D
Noo tarpeeksi tehoa ja korkeat renkaat, niin lumi ei haittaa..
lumi haittaa aina kun sitä on yli puoli metriä, muista se.
-
"Jos paalit ajaa heti navetan nurkalle, niin samoin voi ajaa siiloonkin, mutta jos pellot on 50 kilsan ympyrässä, niin siiloon ajo suoraan on logistinen mahdottomuus.
Ei niitä samalla ajeta vaan ne ajetaan heti kun rehut on tehty. Eikä siilorehun teko onnistu käytännössä yhdeltä mieheltä niin kun paalirehu.
Käytännössä olen todennu että hyvä olisi jos paaleja ajettais kotiin joka lohkolta aina niin paljon että ei saa täyttä kuormaa ja loput kannettais pellon laitaan odottamaan seuraavaa satoa.
ps. Jos rehuala on 50 km säteellä niin eikö kannattais kysellä naapureilta jos he haluais kasvattaa rehua että ei tarttis paaleja kuskailla sieltä kaukaa. Viljelis sitten vaikka rypsiä minkä saa helpommin kuljetettua.
"lumi haittaa aina kun sitä on yli puoli metriä, muista se."
Ei sitä tartte olla kun nimeksi niin se jo haittaa liukkauden takia. Puolessa metrissä ei liiku kunnon paalikuorma enää mihinkään. Samoiten märkä haittaa ihan yhtälailla. Jussin tienoilla on yleensä aika hyvät paalinajokelit jos raktorissa on ilmastointi eikä satu ryyppäämään siihen aikaan.
Tavallaan toi noukkarihomma kyllä vähän kiinnostaa mutta työvoiman puute sekä sen arvo hieman mietityttää. Lisäksi uudet toimivat laakasiilot kunnon kantavine teineen ja keruusäiliöineen hieman mietityttää. Lisäksi epäilen että työn ja kustannuksien säästö on lopulta kovin minimaalinen.
-
"Jos paalit ajaa heti navetan nurkalle, niin samoin voi ajaa siiloonkin, mutta jos pellot on 50 kilsan ympyrässä, niin siiloon ajo suoraan on logistinen mahdottomuus.
Ei niitä samalla ajeta vaan ne ajetaan heti kun rehut on tehty. Eikä siilorehun teko onnistu käytännössä yhdeltä mieheltä niin kun paalirehu.
Käytännössä olen todennu että hyvä olisi jos paaleja ajettais kotiin joka lohkolta aina niin paljon että ei saa täyttä kuormaa ja loput kannettais pellon laitaan odottamaan seuraavaa satoa.
ps. Jos rehuala on 50 km säteellä niin eikö kannattais kysellä naapureilta jos he haluais kasvattaa rehua että ei tarttis paaleja kuskailla sieltä kaukaa. Viljelis sitten vaikka rypsiä minkä saa helpommin kuljetettua.
"lumi haittaa aina kun sitä on yli puoli metriä, muista se."
Ei sitä tartte olla kun nimeksi niin se jo haittaa liukkauden takia. Puolessa metrissä ei liiku kunnon paalikuorma enää mihinkään. Samoiten märkä haittaa ihan yhtälailla. Jussin tienoilla on yleensä aika hyvät paalinajokelit jos raktorissa on ilmastointi eikä satu ryyppäämään siihen aikaan.
Tavallaan toi noukkarihomma kyllä vähän kiinnostaa mutta työvoiman puute sekä sen arvo hieman mietityttää. Lisäksi uudet toimivat laakasiilot kunnon kantavine teineen ja keruusäiliöineen hieman mietityttää. Lisäksi epäilen että työn ja kustannuksien säästö on lopulta kovin minimaalinen.
keruusäiliö?
parempiin (isompiin) siiloihin meidänkin pitäisi investoida
meillä on urakoitsijaan päädytty työvoiman puutteen ja kalliiden koneiden takia. viimeisenä kesänä kun itse tehtiin niin oli aika takkuista vaikka koneet oli suhteellisen uusia. mulla alko ottaan päähän korjailla yökaudet renkaita ja ootella koko kesä kulmavaihdetta.
onhan siinä sekin että tiedän aika tarkkaan mitä enskesän rehunteko mulla maksaa.
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
Jos vähänkään esikuivattua rehua ja kunnollinen paalain, niin ei mitään muodon muutoksia. Muoveihin tulee reikiä, mutta se ei haittaa kun kerran ovat syöttöön menossa.
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Ei täällä ympäristöviranomaiset anna aumoja tehdä. Ja tuskin ne vaatimukset teillä pohjoisessakaan lievenemään päin on..
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
Kyllä ne kippauksen kestää mutta muovin pysyminen ehjänä hieman huolestuttaa. Meillä on useita vuosia säilötty paaleja päällekkäin ja kyllä alimmat muuttaa muotoa varsinkin jos ovat märkiä mutta ei ne huonoksi mene jos muovit pysyy ehjänä. Toki kärry pitäisi olla tehty niin että takareuna laskee aika lähelle maata ennen kuin paalit vieriää pois.
Miten muuten lumen kanssa tulee aumalla toimeen eli kuinka paljon menee lumihommiin aikaa.
Niin ja puristenestekaivoistahan oli kyse niiden laakasiilojen yhteydessä.
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
Kyllä ne kippauksen kestää mutta muovin pysyminen ehjänä hieman huolestuttaa. Meillä on useita vuosia säilötty paaleja päällekkäin ja kyllä alimmat muuttaa muotoa varsinkin jos ovat märkiä mutta ei ne huonoksi mene jos muovit pysyy ehjänä. Toki kärry pitäisi olla tehty niin että takareuna laskee aika lähelle maata ennen kuin paalit vieriää pois.
Miten muuten lumen kanssa tulee aumalla toimeen eli kuinka paljon menee lumihommiin aikaa.
Niin ja puristenestekaivoistahan oli kyse niiden laakasiilojen yhteydessä.
siilojen edustahan on navetan piha-aluetta joka on jokatapauksessa putsattava jotta pääsee kulkeman ja pellolla jos on auma niin siellähän käydään lähes joka päivä niin se polkeentuu. viime talvena, joka muuten oli runsasluminen, kävin peltoaumalla auraamassa kaks kertaa.
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
Kyllä ne kippauksen kestää mutta muovin pysyminen ehjänä hieman huolestuttaa. Meillä on useita vuosia säilötty paaleja päällekkäin ja kyllä alimmat muuttaa muotoa varsinkin jos ovat märkiä mutta ei ne huonoksi mene jos muovit pysyy ehjänä. Toki kärry pitäisi olla tehty niin että takareuna laskee aika lähelle maata ennen kuin paalit vieriää pois.
Miten muuten lumen kanssa tulee aumalla toimeen eli kuinka paljon menee lumihommiin aikaa.
Niin ja puristenestekaivoistahan oli kyse niiden laakasiilojen yhteydessä.
siilojen edustahan on navetan piha-aluetta joka on jokatapauksessa putsattava jotta pääsee kulkeman ja pellolla jos on auma niin siellähän käydään lähes joka päivä niin se polkeentuu. viime talvena, joka muuten oli runsasluminen, kävin peltoaumalla auraamassa kaks kertaa.
Ja notta tuota pitää aumasta teherä sen verta suuri että se pellolta lumen alta löytyy, ilman auraamista... ;D
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
en miekään sitä oo keltään kyselly, mutta pohjavesialueelle aumaa ei saa tehä.
-
Kyllä aika kaukana kätevyydestä ollaan kun ruvetaan ettimään metrin hangesta aumaa ja varsinkin painoja ja muoveja. Tilanne muuttuu viellä hauskemmaksi jos sitä rehua saa hakea aina päivän satsi jostain peltotien päästä.
Paaleissa kuitenkin pääsee lumesta ja jäästä eroon kun tipauttaa sen pari metriä korkealta auratulle tielle.
Kyllä kätevin on kun olisi kunnon laakasiilo missä olisi kunnon katto ja viellä parempi olisi kun painot ja muovi olisi sidottuna kiinni jolloin ne ei tippuisi niskaan. Silloin vaan aurailis tien siilon ohi missä olisi hyvä liikkua ja kuormailla. Omasta mielestä olisi kiva jos siilon edessä olisi lato missä sais toimia sisällä mutta taitaa käydä kalliiksi.
-
Kyllä aika kaukana kätevyydestä ollaan kun ruvetaan ettimään metrin hangesta aumaa ja varsinkin painoja ja muoveja. Tilanne muuttuu viellä hauskemmaksi jos sitä rehua saa hakea aina päivän satsi jostain peltotien päästä.
Paaleissa kuitenkin pääsee lumesta ja jäästä eroon kun tipauttaa sen pari metriä korkealta auratulle tielle.
Kyllä kätevin on kun olisi kunnon laakasiilo missä olisi kunnon katto ja viellä parempi olisi kun painot ja muovi olisi sidottuna kiinni jolloin ne ei tippuisi niskaan. Silloin vaan aurailis tien siilon ohi missä olisi hyvä liikkua ja kuormailla. Omasta mielestä olisi kiva jos siilon edessä olisi lato missä sais toimia sisällä mutta taitaa käydä kalliiksi.
ensinnäkin kattaminen on aivan turhaa koska reunoja polkiessa seinät tulee tielle. muovin päältä lumen saa pois etukuormaajalla ja lumi myös suojaa rehua jäätymiseltä.
muovia ei missään nimessä saa laittaa minnekkään seiniin kiinni koska rehukasa aina painuu hiukan.
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
en miekään sitä oo keltään kyselly, mutta pohjavesialueelle aumaa ei saa tehä.
niinhän sitä luulis mutta vuonna 2006 naapurikunnan ympäristö SIHTEERI joka on ylentäny ihan itte ittensä ympäristö päälliköksi oli siirrättäny auman paikasta a paikkaan b kun oli ilman lupaa tehny auman pellolle...
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
en miekään sitä oo keltään kyselly, mutta pohjavesialueelle aumaa ei saa tehä.
niinhän sitä luulis mutta vuonna 2006 naapurikunnan ympäristö SIHTEERI joka on ylentäny ihan itte ittensä ympäristö päälliköksi oli siirrättäny auman paikasta a paikkaan b kun oli ilman lupaa tehny auman pellolle...
Mistä sellaasta lupaa pitääs sitte anoa?
Eiva, siihen aumataktiikkaan tuli tunnit täyteen, siiihen kurakossa rypemiseen sekä lumitöihin aumalla 30 asteen pakkasella.. Ny on paalikoneet, kun nuo pellot on hehtaarin-kahden pilpuissa pitkin pitäjää kaikenmositen kärrypolkujen takana. Saa sitte hakia paalit roudan turvin mielenkiintoosimmilta lohkoilta. Ja saa kaksi rehulaatua syöttöön yhtäaikaa, kuivitteet samalla koneketjulla, paaleja jää ylivuotiseksi jos on jäädäkseen, mullien ulkoruokinta ja laitumien loppuminen ei ole ongelma paali va häkkiin. Ja kuusaalin että vuosdessa tulisi 500-1000€ kalliimaksi ku siiloihin tekeminen, notta aika kauan saa siiloja käyttää jotta tulisivat kuoletettua Eikä tarttenu rattorikaupas käydä, noukinvaunun hankinta olis sisältänyt myös kyseenalaisen rattorikaupan. Urakoottialla teettäminen ei sovellu arvomaailmaan; itte pitää tehedä, vaikka lopputulos/taloudellisuus kärsisi :D Ja allekirjoittaneen tapauksessa navetalal sitte ei olekkaan väliä miten rehu on säilötty, kun pienkuormaajalla jaetaa rehu, jotain hyvää siinäkin keksinnössä...
-
Urakoottialla teettäminen ei sovellu arvomaailmaan; itte pitää tehedä, vaikka lopputulos/taloudellisuus kärsisi :D
Tuohon ei ole muilla mitään sanomista. Jos ymmärtää tekemiensä päätösten ja valintojen seuraukset tilansa toimintaan ja talouteen, asiat on kunnossa.
Kaikille syy-ja seuraussuhde ei ole laisinkaan noin selvä...
-
Kyllä aika kaukana kätevyydestä ollaan kun ruvetaan ettimään metrin hangesta aumaa ja varsinkin painoja ja muoveja. Tilanne muuttuu viellä hauskemmaksi jos sitä rehua saa hakea aina päivän satsi jostain peltotien päästä.
Paaleissa kuitenkin pääsee lumesta ja jäästä eroon kun tipauttaa sen pari metriä korkealta auratulle tielle.
Kyllä kätevin on kun olisi kunnon laakasiilo missä olisi kunnon katto ja viellä parempi olisi kun painot ja muovi olisi sidottuna kiinni jolloin ne ei tippuisi niskaan. Silloin vaan aurailis tien siilon ohi missä olisi hyvä liikkua ja kuormailla. Omasta mielestä olisi kiva jos siilon edessä olisi lato missä sais toimia sisällä mutta taitaa käydä kalliiksi.
ensinnäkin kattaminen on aivan turhaa koska reunoja polkiessa seinät tulee tielle. muovin päältä lumen saa pois etukuormaajalla ja lumi myös suojaa rehua jäätymiseltä.
muovia ei missään nimessä saa laittaa minnekkään seiniin kiinni koska rehukasa aina painuu hiukan.
En ole ikinä ollut kaivamassa esiin tollasta laakasiiloa mutta tuskin se lumen,painojen ja muovin pois otto sujuu etukuormaajalla ilman käsitöitä.
Eihän sen katon tartte kiinteä olla vaan esimerkiksi elementit tai vaikka kehät minkä päälle vetää pressun.
Ja voishan siihen muovin ja rehun väliin laittaa liinat mitkä pitäis muovin ylhäällä kun ottaa rehun pois mutta sallii sen painumisen. Samoiten painot vois roikkua katosta.
Niin ja jos ihmettelee että kannattaako tällainen niin olisihan hienoa kerätä rehu pois alta koskematta lumeen,muoviin ja painoihin. Sitten kun siilo on tyhjä niin päästäis ensiksi muovin alas ja kun se on kerätty pois niin sitten painot yhtälailla.
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
Kyllä ne kippauksen kestää mutta muovin pysyminen ehjänä hieman huolestuttaa. Meillä on useita vuosia säilötty paaleja päällekkäin ja kyllä alimmat muuttaa muotoa varsinkin jos ovat märkiä mutta ei ne huonoksi mene jos muovit pysyy ehjänä. Toki kärry pitäisi olla tehty niin että takareuna laskee aika lähelle maata ennen kuin paalit vieriää pois.
Miten muuten lumen kanssa tulee aumalla toimeen eli kuinka paljon menee lumihommiin aikaa.
Niin ja puristenestekaivoistahan oli kyse niiden laakasiilojen yhteydessä.
siilojen edustahan on navetan piha-aluetta joka on jokatapauksessa putsattava jotta pääsee kulkeman ja pellolla jos on auma niin siellähän käydään lähes joka päivä niin se polkeentuu. viime talvena, joka muuten oli runsasluminen, kävin peltoaumalla auraamassa kaks kertaa.
Ja notta tuota pitää aumasta teherä sen verta suuri että se pellolta lumen alta löytyy, ilman auraamista... ;D
Juu ja ne aumat ja siilot olikin ihan pikkukarjoille, kun päivittäin ajellaan useita rekallisia..
Tossa muutama vviesti sitte muistaakseni aumarehun kuormakoosta pojat vähä puheli suuria ja viä päivittäin käydään..
-
Urakoottialla teettäminen ei sovellu arvomaailmaan; itte pitää tehedä, vaikka lopputulos/taloudellisuus kärsisi :D
Tuohon ei ole muilla mitään sanomista. Jos ymmärtää tekemiensä päätösten ja valintojen seuraukset tilansa toimintaan ja talouteen, asiat on kunnossa.
Kaikille syy-ja seuraussuhde ei ole laisinkaan noin selvä...
[/quote
Mitäs sitte tehdään jos urakoitsijaa ei oo saamasteilla ??
-
Kyllä aika kaukana kätevyydestä ollaan kun ruvetaan ettimään metrin hangesta aumaa ja varsinkin painoja ja muoveja. Tilanne muuttuu viellä hauskemmaksi jos sitä rehua saa hakea aina päivän satsi jostain peltotien päästä.
Paaleissa kuitenkin pääsee lumesta ja jäästä eroon kun tipauttaa sen pari metriä korkealta auratulle tielle.
Kyllä kätevin on kun olisi kunnon laakasiilo missä olisi kunnon katto ja viellä parempi olisi kun painot ja muovi olisi sidottuna kiinni jolloin ne ei tippuisi niskaan. Silloin vaan aurailis tien siilon ohi missä olisi hyvä liikkua ja kuormailla. Omasta mielestä olisi kiva jos siilon edessä olisi lato missä sais toimia sisällä mutta taitaa käydä kalliiksi.
ensinnäkin kattaminen on aivan turhaa koska reunoja polkiessa seinät tulee tielle. muovin päältä lumen saa pois etukuormaajalla ja lumi myös suojaa rehua jäätymiseltä.
muovia ei missään nimessä saa laittaa minnekkään seiniin kiinni koska rehukasa aina painuu hiukan.
En ole ikinä ollut kaivamassa esiin tollasta laakasiiloa mutta tuskin se lumen,painojen ja muovin pois otto sujuu etukuormaajalla ilman käsitöitä.
Eihän sen katon tartte kiinteä olla vaan esimerkiksi elementit tai vaikka kehät minkä päälle vetää pressun.
Ja voishan siihen muovin ja rehun väliin laittaa liinat mitkä pitäis muovin ylhäällä kun ottaa rehun pois mutta sallii sen painumisen. Samoiten painot vois roikkua katosta.
Niin ja jos ihmettelee että kannattaako tällainen niin olisihan hienoa kerätä rehu pois alta koskematta lumeen,muoviin ja painoihin. Sitten kun siilo on tyhjä niin päästäis ensiksi muovin alas ja kun se on kerätty pois niin sitten painot yhtälailla.
Ainoa homma mikä pitää tehdä auman kanssa käsin on muovin levitys peittämisvaiheessa. Kaikki muu sujuu etukuormaajalla ilman käsitöitä. Miksi ihmeessä muovia tai lunta pitäisi poistaa käsin? :o
-
Miten muuten paalut kestää kippausta? Eikö ne alimmaiset menetä muotoaan?
Kyllä ne kippauksen kestää mutta muovin pysyminen ehjänä hieman huolestuttaa. Meillä on useita vuosia säilötty paaleja päällekkäin ja kyllä alimmat muuttaa muotoa varsinkin jos ovat märkiä mutta ei ne huonoksi mene jos muovit pysyy ehjänä. Toki kärry pitäisi olla tehty niin että takareuna laskee aika lähelle maata ennen kuin paalit vieriää pois.
Miten muuten lumen kanssa tulee aumalla toimeen eli kuinka paljon menee lumihommiin aikaa.
Niin ja puristenestekaivoistahan oli kyse niiden laakasiilojen yhteydessä.
siilojen edustahan on navetan piha-aluetta joka on jokatapauksessa putsattava jotta pääsee kulkeman ja pellolla jos on auma niin siellähän käydään lähes joka päivä niin se polkeentuu. viime talvena, joka muuten oli runsasluminen, kävin peltoaumalla auraamassa kaks kertaa.
Ja notta tuota pitää aumasta teherä sen verta suuri että se pellolta lumen alta löytyy, ilman auraamista... ;D
Juu ja ne aumat ja siilot olikin ihan pikkukarjoille, kun päivittäin ajellaan useita rekallisia..
Tossa muutama vviesti sitte muistaakseni aumarehun kuormakoosta pojat vähä puheli suuria ja viä päivittäin käydään..
Ei meillä lastata rehua rekkaan kuin myydessä, omalle karjalle kannan ihan leikkurilla aumasta kun kasat on navetan vieressä. Kaikki irroitettu rehu menee suoraa ruokintaan joten kasalla käydään päivittäin. Puheista voit olla mitä mieltä haluat, mutta paskaa ei ole tapana puhua. Voit tulla kasat mittaamaan jos et usko...
Mutta kyllä minä mittamiehelle kaffet tarjoan jos tänne asti tulet ;)
-
Urakoottialla teettäminen ei sovellu arvomaailmaan; itte pitää tehedä, vaikka lopputulos/taloudellisuus kärsisi :D
Tuohon ei ole muilla mitään sanomista. Jos ymmärtää tekemiensä päätösten ja valintojen seuraukset tilansa toimintaan ja talouteen, asiat on kunnossa.
Kaikille syy-ja seuraussuhde ei ole laisinkaan noin selvä...
Mitäs sitte tehdään jos urakoitsijaa ei oo saamasteilla ??
Onko tosi ettei ole yhtään asiallista urakoitsijaa saatavilla vai eikö kukaan kelpaa?
Toisaalta ei minun tarkoitus ole kertoa sinulle miten sinun pitää tilaasi hoitaa. Mutta jos asioita hieman kärjistämällä saa aikaan keskustelua, minusta se kannattaa, silläkin uhalla että joku vetää herneet nenään... ;)
-
Urakoottialla teettäminen ei sovellu arvomaailmaan; itte pitää tehedä, vaikka lopputulos/taloudellisuus kärsisi :D
Tuohon ei ole muilla mitään sanomista. Jos ymmärtää tekemiensä päätösten ja valintojen seuraukset tilansa toimintaan ja talouteen, asiat on kunnossa.
Kaikille syy-ja seuraussuhde ei ole laisinkaan noin selvä...
Mitäs sitte tehdään jos urakoitsijaa ei oo saamasteilla ??
Onko tosi ettei ole yhtään asiallista urakoitsijaa saatavilla vai eikö kukaan kelpaa?
Toisaalta ei minun tarkoitus ole kertoa sinulle miten sinun pitää tilaasi hoitaa. Mutta jos asioita hieman kärjistämällä saa aikaan keskustelua, minusta se kannattaa, silläkin uhalla että joku vetää herneet nenään... ;)
Mulla taitaa olla liian monta ja liian huonoja lohkoja ja liian monessa kunnassa ettei taitaisi ketään kiinnostaa ainakaan järkevään hintaan..
-
Kyllä aika kaukana kätevyydestä ollaan kun ruvetaan ettimään metrin hangesta aumaa ja varsinkin painoja ja muoveja. Tilanne muuttuu viellä hauskemmaksi jos sitä rehua saa hakea aina päivän satsi jostain peltotien päästä.
Paaleissa kuitenkin pääsee lumesta ja jäästä eroon kun tipauttaa sen pari metriä korkealta auratulle tielle.
Kyllä kätevin on kun olisi kunnon laakasiilo missä olisi kunnon katto ja viellä parempi olisi kun painot ja muovi olisi sidottuna kiinni jolloin ne ei tippuisi niskaan. Silloin vaan aurailis tien siilon ohi missä olisi hyvä liikkua ja kuormailla. Omasta mielestä olisi kiva jos siilon edessä olisi lato missä sais toimia sisällä mutta taitaa käydä kalliiksi.
ensinnäkin kattaminen on aivan turhaa koska reunoja polkiessa seinät tulee tielle. muovin päältä lumen saa pois etukuormaajalla ja lumi myös suojaa rehua jäätymiseltä.
muovia ei missään nimessä saa laittaa minnekkään seiniin kiinni koska rehukasa aina painuu hiukan.
En ole ikinä ollut kaivamassa esiin tollasta laakasiiloa mutta tuskin se lumen,painojen ja muovin pois otto sujuu etukuormaajalla ilman käsitöitä.
Eihän sen katon tartte kiinteä olla vaan esimerkiksi elementit tai vaikka kehät minkä päälle vetää pressun.
Ja voishan siihen muovin ja rehun väliin laittaa liinat mitkä pitäis muovin ylhäällä kun ottaa rehun pois mutta sallii sen painumisen. Samoiten painot vois roikkua katosta.
Niin ja jos ihmettelee että kannattaako tällainen niin olisihan hienoa kerätä rehu pois alta koskematta lumeen,muoviin ja painoihin. Sitten kun siilo on tyhjä niin päästäis ensiksi muovin alas ja kun se on kerätty pois niin sitten painot yhtälailla.
onnistuu se jos haluaa..
-
kato taas on jotain mitä olis mielenkiintoista päästä näkemään että miten toimitaan kun kaivetaan esiin laakasiilo metrisestä lumesta pelkällä etukuormaajalla ja miten rinnuksen edetessä toimitaan.
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
en miekään sitä oo keltään kyselly, mutta pohjavesialueelle aumaa ei saa tehä.
niinhän sitä luulis mutta vuonna 2006 naapurikunnan ympäristö SIHTEERI joka on ylentäny ihan itte ittensä ympäristö päälliköksi oli siirrättäny auman paikasta a paikkaan b kun oli ilman lupaa tehny auman pellolle...
Onkahan sama naapurikunta missä ei saa patterointilupia ollenkaan? Tuos piirun verran pohjoiseen meiltä?
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
en miekään sitä oo keltään kyselly, mutta pohjavesialueelle aumaa ei saa tehä.
niinhän sitä luulis mutta vuonna 2006 naapurikunnan ympäristö SIHTEERI joka on ylentäny ihan itte ittensä ympäristö päälliköksi oli siirrättäny auman paikasta a paikkaan b kun oli ilman lupaa tehny auman pellolle...
Onkahan sama naapurikunta missä ei saa patterointilupia ollenkaan? Tuos piirun verran pohjoiseen meiltä?
Tämä patterointihomma on kyllä ihmeellistä, toisaalla ei saa lupaa ku luomupaskalle, ja toisaalla saa automaattisesti luvan jos ei ole syytä evätä, eli patterin paikka on paragraaffien mukainen, jne...
-
Kyllä aika kaukana kätevyydestä ollaan kun ruvetaan ettimään metrin hangesta aumaa ja varsinkin painoja ja muoveja. Tilanne muuttuu viellä hauskemmaksi jos sitä rehua saa hakea aina päivän satsi jostain peltotien päästä.
Paaleissa kuitenkin pääsee lumesta ja jäästä eroon kun tipauttaa sen pari metriä korkealta auratulle tielle.
Kyllä kätevin on kun olisi kunnon laakasiilo missä olisi kunnon katto ja viellä parempi olisi kun painot ja muovi olisi sidottuna kiinni jolloin ne ei tippuisi niskaan. Silloin vaan aurailis tien siilon ohi missä olisi hyvä liikkua ja kuormailla. Omasta mielestä olisi kiva jos siilon edessä olisi lato missä sais toimia sisällä mutta taitaa käydä kalliiksi.
ensinnäkin kattaminen on aivan turhaa koska reunoja polkiessa seinät tulee tielle. muovin päältä lumen saa pois etukuormaajalla ja lumi myös suojaa rehua jäätymiseltä.
muovia ei missään nimessä saa laittaa minnekkään seiniin kiinni koska rehukasa aina painuu hiukan.
En ole ikinä ollut kaivamassa esiin tollasta laakasiiloa mutta tuskin se lumen,painojen ja muovin pois otto sujuu etukuormaajalla ilman käsitöitä.
Eihän sen katon tartte kiinteä olla vaan esimerkiksi elementit tai vaikka kehät minkä päälle vetää pressun.
Ja voishan siihen muovin ja rehun väliin laittaa liinat mitkä pitäis muovin ylhäällä kun ottaa rehun pois mutta sallii sen painumisen. Samoiten painot vois roikkua katosta.
Niin ja jos ihmettelee että kannattaako tällainen niin olisihan hienoa kerätä rehu pois alta koskematta lumeen,muoviin ja painoihin. Sitten kun siilo on tyhjä niin päästäis ensiksi muovin alas ja kun se on kerätty pois niin sitten painot yhtälailla.
Ainoa homma mikä pitää tehdä auman kanssa käsin on muovin levitys peittämisvaiheessa. Kaikki muu sujuu etukuormaajalla ilman käsitöitä. Miksi ihmeessä muovia tai lunta pitäisi poistaa käsin? :o
Laittaa rehua muovin päälle painoksi, keräälöö lopuuksi sitte jonku rikkaruohokempuran ja painottaa sillä, ei tartte painotusmateriaalia ottaa pois, saa leikata siitä vaa muoveineen siilosta, ja enneku sen kippaa apetmyllyyn, avaa leikkurin ja ottaa muovin pois kakun päältä. Turpeellakin saman voi tehtä ihan hyvin, ei mitää merkitystä vaikka pieni määrä meniski turvetta elukan ruokaan. Ryöttähän kalliita nuo rehuleikkurit, meinas iskeä varattomalle rytmihäiriön kun näki 1.9 metrisen silocutin hinnan..
-
kato taas on jotain mitä olis mielenkiintoista päästä näkemään että miten toimitaan kun kaivetaan esiin laakasiilo metrisestä lumesta pelkällä etukuormaajalla ja miten rinnuksen edetessä toimitaan.
Samalla kun pihaa putsataan lumisateen jälkeen, putsataan myös siilojen edusta. Ja aukaistaan ovi,tsadaa, lumet on poissa ja rehua voi ottaa siilosta 8) ;D
-
kato taas on jotain mitä olis mielenkiintoista päästä näkemään että miten toimitaan kun kaivetaan esiin laakasiilo metrisestä lumesta pelkällä etukuormaajalla ja miten rinnuksen edetessä toimitaan.
Samalla kun pihaa putsataan lumisateen jälkeen, putsataan myös siilojen edusta. Ja aukaistaan ovi,tsadaa, lumet on poissa ja rehua voi ottaa siilosta 8) ;D
Niin kyllä katetussa siilossa homma on helppoa ja sellaisessa muodossa mieluiten ottaisinkin rehut talvella kunhan saisi ne sinne järjestettyä kesällä mutta kyseessä olikin kattamaton siilo missä se metri lunta onkin siellä siilon sisällä.
-
Miten kattamattomassa täydessä siilossa pysyy metri lunta?
-
Miten kattamattomassa täydessä siilossa pysyy metri lunta?
niin sitä mieki?? siilon sisältä lumi lähtee samaan tapaan ku pihaltaki..
-
Miten kattamattomassa täydessä siilossa pysyy metri lunta?
niin sitä mieki?? siilon sisältä lumi lähtee samaan tapaan ku pihaltaki..
Mutta jos sieltä siilosta otetaan rehua, niin eihän se silloin ole täysi. Mulla on molempia, katettuja ja kattamattomia siiloja, eikä tartte miettiä kummastako mieluummin otan rehua keskitalvella.
-
Tarttis tehrä ulkosiilon pinnasta niinku harjakatto.... On vaan jännempää kauhiasa kiiruusa sotkea sellasta piukkaa....
Ny kokeiltiin hiaman tuollasta.... 8m leveä siilo ja 12m muovi riitti juuri päälle.....
Tekeekö kukaan sellasia ressukatoksia jokka kestäsi tuulen retuutuksen? Sellasen löis siilon seinien päälle ja kovaa kiinni...
-
Tarttis tehrä ulkosiilon pinnasta niinku harjakatto.... On vaan jännempää kauhiasa kiiruusa sotkea sellasta piukkaa....
Ny kokeiltiin hiaman tuollasta.... 8m leveä siilo ja 12m muovi riitti juuri päälle.....
Tekeekö kukaan sellasia ressukatoksia jokka kestäsi tuulen retuutuksen? Sellasen löis siilon seinien päälle ja kovaa kiinni...
En tiedä valmistajia mutta kyllä sellasia peittoja rahalla saa mitkä kestää vuosikaudet ulkokelejä. esimerkiksi kärryjen peitot.
Mutta olisiko se mahdotonta tehdä siiloseinien päälle katto minkä sais päästettyä vaijerilla siilon päälle niin että ne nojais keskellä harjakattomaisesti vastakkain ja sitten ne vetäis vaijerilla pystyyn tai jopa jotain tukea vastaan hieman yli. Silloin olisi mukava täyttää ilman kattoa ja ottaa rehua talvella katon alla jos ei halua sitä latoa rakentaa.
Ei luulis tarvitsevan kun lankkua, saranat ja pellit päälle.
-
Tarttis tehrä ulkosiilon pinnasta niinku harjakatto.... On vaan jännempää kauhiasa kiiruusa sotkea sellasta piukkaa....
Ny kokeiltiin hiaman tuollasta.... 8m leveä siilo ja 12m muovi riitti juuri päälle.....
Tekeekö kukaan sellasia ressukatoksia jokka kestäsi tuulen retuutuksen? Sellasen löis siilon seinien päälle ja kovaa kiinni...
En tiedä valmistajia mutta kyllä sellasia peittoja rahalla saa mitkä kestää vuosikaudet ulkokelejä. esimerkiksi kärryjen peitot.
Mutta olisiko se mahdotonta tehdä siiloseinien päälle katto minkä sais päästettyä vaijerilla siilon päälle niin että ne nojais keskellä harjakattomaisesti vastakkain ja sitten ne vetäis vaijerilla pystyyn tai jopa jotain tukea vastaan hieman yli. Silloin olisi mukava täyttää ilman kattoa ja ottaa rehua talvella katon alla jos ei halua sitä latoa rakentaa.
Ei luulis tarvitsevan kun lankkua, saranat ja pellit päälle.
Nilsiässä on yksi tuollainen siilo. Siihen nostetaan katto päälle tukkikouralla talveksi. Elementit voivat olla paikoillaan vaikka siiloa tyhjennetään.
-
Minulla on AIV-torni jonka katto liukui puolikkaina sivuun täytön ajaksi. Noin puolet rehun polkemisajasta näki maisemia. Pitkä Varsta-rehu lähti painumaan vasta kun rehupatsaalla oli paksuutta kunnolla. Haponkärykin sekoittui vähän isompaan ilmamäärään.
-
Harjoittelutilalla oli rehusiilon katto 1,2 m elementteinä pulpettikatto. Elementit nostettiin rehunteon ajaksi sivuun ja rehunteon jälkeen paikoilleen. Seinät olivat senverran korkeat, että trukkimastoleikkurilla pystyi ottamaan rehua katto paikoillaan.
-
Jos halavalla menaatta tehedä rehua niin aumaan vuan.. Ei tartte paasata rahaa siiloohin. Ja senverran noukkari/paalaus ikuisuuskinasteluun viä notta paalatessa ei tartte säilöntäaineen kanssa läträtä.
Notta täällä jotkut tekee aumaan noukkarilla ilman säilöntäainetta ja ysin tavaraa pukkaa vuodesta toiseen, notta... ;)
Jaa, minkätakia niitä säilöntäaineita sitte yleensäottaen tehdäänkää ku ilmanki säilyy....
Entäs aumanteko omalla luvalla? Tokkopa seny ketää kiinnostaa jos on auma pellonreunassa..
en miekään sitä oo keltään kyselly, mutta pohjavesialueelle aumaa ei saa tehä.
niinhän sitä luulis mutta vuonna 2006 naapurikunnan ympäristö SIHTEERI joka on ylentäny ihan itte ittensä ympäristö päälliköksi oli siirrättäny auman paikasta a paikkaan b kun oli ilman lupaa tehny auman pellolle...
Onkahan sama naapurikunta missä ei saa patterointilupia ollenkaan? Tuos piirun verran pohjoiseen meiltä?
kiven heitoon verran meiltä ja vanhan vaasanläänin keskipisteestä reilu 10 km pohjoiseen