Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Akaan poika - 20.08.10 - klo:10:32
-
Vihernurmi kasvaa komeesti apilaa,annetaanko olla silleen vai niitänkö vielä,mikä
on paras toimenpide ajatellen ensvuotta...mitä olette tehny?
-
Juur tänään kävin kattomassa.Komee tasanen apila
ei tosin kovin pitkää.Rikkaruohoja yksittäisiä siellä
täällä.Voi olla parempi kun ei tee sille tänäsyksynä
mitää.
-
Vanha kansa sanoo, että apilaa ei saa niittää elokuun puolenvälin ja syyskuun puolenvälin välillä. Apila alkaa kuulemma tekemään talvehtimista päivän pituuden perusteella, joten tieto ei liene vanhentunut.
-
Poikki,paaliin ja magnifikkiä tilalle!
-
http://www.kasvinsuojeluseura.fi/Tasapainoinen/03Nurmikasvientasapainoinenkasvinsuojelu/tabid/2070/topic/Viljelytekniikka/Default.aspx (http://www.kasvinsuojeluseura.fi/Tasapainoinen/03Nurmikasvientasapainoinenkasvinsuojelu/tabid/2070/topic/Viljelytekniikka/Default.aspx)
"Apilan niitto riittävän pitkään sänkeen elo- syyskuun vaihteessa vähentää apilamädän tuhoja. Myöhäinen niitto lyhyeen sänkeen heikentää apilan talvehtimista ja sen apilamädän kestävyyttä."
Olisko tossa perää? Ei nyt välttämättä ole VLN:ssä niin merkityksellistä, ainakaan jos ei ole satoa tarkoitus korjata?
-
Merkitystä lienee myös sillä, korjataanko sato vai niitetäänkö vain maahan. Kumpi sitten on parempi talvehtimisen kannalta runsas kasvusto pystyssä vai pitkin maan pintaa. Itse aion olla niittämättä, kasvusto(kesäkuussa kylvetty) ylttyy hyvinkin polviin asti ja kukkii parasta aikaa.
-
Päätetäänkö se tulevaisuudessa glyfosaatilla vai ei? Jos siellä alla kasvaa rikkoja, niin suositus on ollu että pitäisi niittää jopa 3-4 kertaa kesässä.
-
Itse en ole ohjeisiin tutustunut, mutta ainakin yksi henkilö väitti, että glyfolla ei viherlannoitusnurmea saa päättää kuten saa tehdä esim. LHP:lla. Omassa kasvustossa(karkea hieta), esiintyy nyt lähinnä pieniä laikkuja saunakukkaa. Myrkytin pellon jossain vaiheessa MCPA:lla 0,8 l/ha ja se kyllä aika hyvin hoiteli muut rikat. Sankka heinäkasvusto kyllä kilpailee aika hyvin nyt rikkojen kanssa.Saunakukankin nittäminen kukkimisvaiheessa on siinä ja siinä, pystyyn kun jäävät, ovat siemenmykiöt vilelä talvellakin mykiössä törröttämässä lumihangessa, kun niittää, ne tippuvat maahan ja varmemmin itävät.
-
Niin... Luonnonhoitopellon lopettamisesta; sinä vuonna, kun tukihakemuksessa lukee lhp- EI saa käyttää kemikaaleja. Seuraava kevät eri asia. Vai miten se oli? Kai viherlannoitusnurmen glyfolla saa lopettaa?
Mitenkäs, jos haluaa lopettaa viherlannoitusnurmen 1 vuoden jälkeen? Eikö sallittua, kun tukioppaassa sanotaan vain, että enintään 2 vuotta samalla lohkolla....? Tietty silloin jää juuriston vaikutus maalle aika paljon vähemmälle...
-
Itse en ole ohjeisiin tutustunut, mutta ainakin yksi henkilö väitti, että glyfolla ei viherlannoitusnurmea saa päättää kuten saa tehdä esim. LHP:lla.
Kannattaa tutustua . VLN:n saa päättää kemiallisesti. LHP:tä ei.
Tukiopas s 44: "Viherlannoitusnurmi voidaan päättää sekä kemiallisesti
että muokkaamalla. Kasvuston päättämisessä on otettava
huomioon viherlannoitusnurmen tarkoitus. Viherlannoituskautta
seuraavana vuonna alaa ei voi ilmoittaa
minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan tyypiksi,
tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi tai viljelemättömäksi
alaksi."
-
Tutustuin myös tuohon ohjeeseen. Glyfolla saa viherlannoitusnurmen päättää, mutta suositeltavmpaa on niitto ja multaus maahan. 1 vuoden jälkeen saa viherlannoitusnurmen lopettaa, jos tiedossa on huomattava viljanhinnan nousu. Toinen vuosi on kuitenkin kustannuksiltaan lähes ilmainen, joten tuskin paljon järkeä on peltoon esim. viljaa kylvää.
-
Joskus on tullut kokeiltua tota apilan jättämistä "pitkäksi" talvea vasten. Pahimmillaan on ollu apilan täystuho (ilmeisesti juuri tuo mätä syynä, voi olla muukin). Ja sitten sen apilan tuhon jälijltä on tukeva juolavehnäongelma tilauksessa aukkoihin. Niitto putsaa valvattia ohdaketta jne mukavasti, nurmi ottaa niin kovan lähön niiton jälken että kestorikat jää alakynteen.
-
toisaalta tuo apilamädän aiheuttajasieni on siellä maassa valmiina, jos pellolla on ollut viljelykierrossa apilapitoisia nurmia. Ainakin joiltain alueilta taudinaiheuttaja on häipynyt, kun viljelijät ovat luopuneet nautakarjasta ja siirtyneet viljelykiertoon, jossa ei nurmea ole ollut. Ns. karja-Suomessa se lienee isompi ongelma.