Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: korven ukko - 19.04.10 - klo:12:16
-
Kuinka korkean tilan lihanauta tarvitsee? Olisi pian n. 4m korkeaa tilaa 1000 neliöä vapaana, tarvittaessa enemmänkin. Yläpuolella eristetty välikatto ja ristikot. Riittääkö ilmatila vai pitääkö pudottaa välikatto pois? Kestääkö puuristikko metaanihöyryjä?
Millä kallistuksella vinokuivikepohja toimii? Kuinka paljon ruokintaväylän ja seinän välissä on oltava tilaa?
-
Matalimmat navetat ovat paljon matalampia. Mut jotain ilmanvaihtoa joudut miettimään.
Olisiko 7% kallistus lähellä? Ei ainakaan alle. Asia riippuu myös kuivikkeesta. Jos tila on lämmin, niin sonta valuu lantakäytävälle vaikka lattia olisi tasainenkin. Patjaa kertyy sellainen vajaa metri.
Meinaatko laittaa possut autoon?
-
Kyllä nyt pidän lomaa ja sikala tyhjenee ainakin vuodeksi. Viljaan ennustetaan katoa. Tuet on sentään irti tuotantomääristä. Tällaista tilaisuutta tulee tuskin koskaan tulevaisuudessa.
Vanhimman sikalan puran ehkä pois kokonaan. Toisesta puran osasta rojut ja valut sekä täytöt pihalle. Saan n. 1000 neliöä 4m korkeaa varastoa odottamaan uusia innovaatioita. Luomusika kuivikepohjalla saattaisi olla yksi vaihtoehto sitten jääkauden jälkeen.
Lihasikoja kasvatan seuraavan kerran aikaisintaan 2011 syksyllä oman viljan ja kotieläinstatuksen säilyttämisen edellyttämän määrän. Tarvittaessa vuokraan kauimmaisia tilkkuja pois, kun vuokrataso on kuitenkin hyvä.
-
Matalimmat navetat ovat paljon matalampia. Mut jotain ilmanvaihtoa joudut miettimään.
Olisiko 7% kallistus lähellä? Ei ainakaan alle. Asia riippuu myös kuivikkeesta. Jos tila on lämmin, niin sonta valuu lantakäytävälle vaikka lattia olisi tasainenkin. Patjaa kertyy sellainen vajaa metri.
Meinaatko laittaa possut autoon?
Ja kuiviketta menee vähintäänkin paljon. A-tuottajien lehdessähän oli se 700 mullin tila, taitaa mennä turvetta rekka viikossa?
-
Kyllä nyt pidän lomaa ja sikala tyhjenee ainakin vuodeksi. Viljaan ennustetaan katoa. Tuet on sentään irti tuotantomääristä. Tällaista tilaisuutta tulee tuskin koskaan tulevaisuudessa.
Vanhimman sikalan puran ehkä pois kokonaan. Toisesta puran osasta rojut ja valut sekä täytöt pihalle. Saan n. 1000 neliöä 4m korkeaa varastoa odottamaan uusia innovaatioita. Luomusika kuivikepohjalla saattaisi olla yksi vaihtoehto sitten jääkauden jälkeen.
Lihasikoja kasvatan seuraavan kerran aikaisintaan 2011 syksyllä oman viljan ja kotieläinstatuksen säilyttämisen edellyttämän määrän. Tarvittaessa vuokraan kauimmaisia tilkkuja pois, kun vuokrataso on kuitenkin hyvä.
Ei tuo kato ihan varma ole... Älä vielä heitä kirvestä kaivoon.
-
Lihanauta pärjää ulkonakin ...
-
Korven ukko lihanaudan kasvattajana, johan heti alkuviikkoon vitsin murjas :)
-
laita välikasvattamo!1000 neliölle menöö jo sen verran vasikkoja,jotta pitää vähä kovemmanki ukon kiireisenä,eikä tartte "tehottomuustukien" kans pelleellä. ;)
-
Korven ukko lihanaudan kasvattajana, johan heti alkuviikkoon vitsin murjas :)
Sikamieskin löytää Siberiansa. 8)
Laita korven ukko lypsykkejä, se on rosvon ameriikkaa! ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
laitas itte eipä taira olla miestä siihen 8)
-
Kyllä nyt pidän lomaa ja sikala tyhjenee ainakin vuodeksi. Viljaan ennustetaan katoa. Tuet on sentään irti tuotantomääristä. Tällaista tilaisuutta tulee tuskin koskaan tulevaisuudessa.
Vanhimman sikalan puran ehkä pois kokonaan. Toisesta puran osasta rojut ja valut sekä täytöt pihalle. Saan n. 1000 neliöä 4m korkeaa varastoa odottamaan uusia innovaatioita. Luomusika kuivikepohjalla saattaisi olla yksi vaihtoehto sitten jääkauden jälkeen.
Lihasikoja kasvatan seuraavan kerran aikaisintaan 2011 syksyllä oman viljan ja kotieläinstatuksen säilyttämisen edellyttämän määrän. Tarvittaessa vuokraan kauimmaisia tilkkuja pois, kun vuokrataso on kuitenkin hyvä.
Ei tuo kato ihan varma ole... Älä vielä heitä kirvestä kaivoon.
Tässä nyt on monta asiaa vaakakupissa joista tuleva kato on vähäsimpiä. Rehu kyllä riittää kymmeneksi vuodeksi, mutta futuureihin perustuva hinta tulee nousemaan kuitenkin enemmän tai vähmmän. Kannattavuus siis ei tule ainakaan paranemaan.
Viitemäärän mukaiset tuet tulevat 2013 saakka vaikka tuotantoa rajoittaisi paljonkin. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan koskaan. Viitemäärätuki antaa ainutlaatuisen tilaisuuden miettiä vaihtoehtoja kolmen vuoden ajan. mm luomu on alkanut kiinnostamaan ja hevosten kanssa on tullut oltua tekemisissä aina. Nyt myös naudat ja lampaat on tulleet luomuvaihtoehdon kautta mukaan suunitelmiin.
Apulannat ja siemenet tuottavat nyt varastoimalla takuulla maksimaalisen tuoton. Heinäkasvit on otettava osaksi viljelykiertoa, jos haluaa pitää pellot viljelykelpoisina jatkossakin.
Vanhassa sikalassa tulee kuitenkin lähivuosina saneerattavaa samoin kuin toisen vanhemmassa puolikkaassa. Tuon vanhan voisi ehkä myös jollekkin lammaskatraalle sisustaa, harkkoseinät on kunnossa ja katto suora, mutta sisäkorkeus kolmisen metriä rajoittaa aika paljon.
-
Viitemäärän mukaiset tuet tulevat 2013 saakka vaikka tuotantoa rajoittaisi paljonkin. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan koskaan. Viitemäärätuki antaa ainutlaatuisen tilaisuuden miettiä vaihtoehtoja kolmen vuoden ajan. mm luomu on alkanut kiinnostamaan ja hevosten kanssa on tullut oltua tekemisissä aina. Nyt myös naudat ja lampaat on tulleet luomuvaihtoehdon kautta mukaan suunitelmiin.
Luomuhevosenlihalle olisi markkinarako ! ;D ;D Ei taatusti olisi kilpailua, kunnon lauma vaan lihahevosia laitumelle ja luomumeetvurstiksi. Ei kukaan pääsisi syyttämään innovaation puutteesta
-
..ja animalian porukka hurraa. ;D
-
..ja animalian porukka hurraa. ;D
No mikä ongelma tuo nyt on, hevosta on aina syöty ja näkyypä tuo nykyäänkin menevän kaupaksi ...
-
..ja animalian porukka hurraa. ;D
No mikä ongelma tuo nyt on, hevosta on aina syöty ja näkyypä tuo nykyäänkin menevän kaupaksi ...
Menee kaupaksi! On hyvää sekä savustettuna että pihveinä, muilla tavoilla en ole tietoisesti syönyt.
-
Eihän sitä koskaan tiedä mikä idea lähtis vetämään, eihän tästäkään tiedä vaikka olis oikeasti mahdollinen.
Mikähän rotu olis lihakkain ja nopeakasvuisin....
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
Sonnit vain siinä tapauksessa että tuotannosta irroitetun ehtoihin kuuluu velvoite hassata ko. rahat maatalouteen.
Vasikat on tarkkaa hoivatyötä vrt. emakot, mutta ilman eläintukia.
Emolehmäpuoli vetää sauhunsa kun ei investoi koppeihin. Syövät kaiken mitä luomupellot pukkaavat ja tuotteen hinta yläkantissa. MUTTA, näennäisasenne ei sovi eläinten kunnon seurantaan ja poikimisaikaan, vastuu pitää kantaa. No, jos poi'ittaa kolmen vuoden välein, niin voi tukirahoilla palkata Puolasta eläinlääkärin poikimaväijyyn.
-
Kyllä nyt pidän lomaa ja sikala tyhjenee ainakin vuodeksi. Viljaan ennustetaan katoa. Tuet on sentään irti tuotantomääristä. Tällaista tilaisuutta tulee tuskin koskaan tulevaisuudessa.
Vanhimman sikalan puran ehkä pois kokonaan. Toisesta puran osasta rojut ja valut sekä täytöt pihalle. Saan n. 1000 neliöä 4m korkeaa varastoa odottamaan uusia innovaatioita. Luomusika kuivikepohjalla saattaisi olla yksi vaihtoehto sitten jääkauden jälkeen.
Lihasikoja kasvatan seuraavan kerran aikaisintaan 2011 syksyllä oman viljan ja kotieläinstatuksen säilyttämisen edellyttämän määrän. Tarvittaessa vuokraan kauimmaisia tilkkuja pois, kun vuokrataso on kuitenkin hyvä.
Ei tuo kato ihan varma ole... Älä vielä heitä kirvestä kaivoon.
Tässä nyt on monta asiaa vaakakupissa joista tuleva kato on vähäsimpiä. Rehu kyllä riittää kymmeneksi vuodeksi, mutta futuureihin perustuva hinta tulee nousemaan kuitenkin enemmän tai vähmmän. Kannattavuus siis ei tule ainakaan paranemaan.
Viitemäärän mukaiset tuet tulevat 2013 saakka vaikka tuotantoa rajoittaisi paljonkin. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan koskaan. Viitemäärätuki antaa ainutlaatuisen tilaisuuden miettiä vaihtoehtoja kolmen vuoden ajan. mm luomu on alkanut kiinnostamaan ja hevosten kanssa on tullut oltua tekemisissä aina. Nyt myös naudat ja lampaat on tulleet luomuvaihtoehdon kautta mukaan suunitelmiin.
Apulannat ja siemenet tuottavat nyt varastoimalla takuulla maksimaalisen tuoton. Heinäkasvit on otettava osaksi viljelykiertoa, jos haluaa pitää pellot viljelykelpoisina jatkossakin.
Vanhassa sikalassa tulee kuitenkin lähivuosina saneerattavaa samoin kuin toisen vanhemmassa puolikkaassa. Tuon vanhan voisi ehkä myös jollekkin lammaskatraalle sisustaa, harkkoseinät on kunnossa ja katto suora, mutta sisäkorkeus kolmisen metriä rajoittaa aika paljon.
On tullut puhtia ukkoon! Tuotannon muutos kuitenkin maksaa aina jotakin. Käyppä ensi kesän ajan kierroksella. Luomunauta- ja -lammastiloilla, ettet tee mitään hätiköityä. Lammastiloillakin on siirrytty varsin ammattimaiseen otteeseen viime vuosina. Kun perusasiat; ruokinta, madotukset yms ja tuotantotilat pistetään asiallisesti niin työmäärä voidaan saada kohtuulliseksi. Näissä hommissa ei tosiaankaan käy, että eläimet työnnetään jonnekkin pusikkoon oman onnensa nojaan. Lihan on oltava laadukasta, lihaksikasta, niin kauppa käy. Suomenlampaan alkuperäisrotutuen metsästäminen on arveluttava tapa saada lisätuloa lihan laadun kustannuksella. Se käy jotenkin niillä tiloilla, jotka myyvät lihan suoraan, mutta teurastamo haluaa liharoturisteytyksiä.
Ota ukko lusikka kauniiseen käteen, päästä höyryt pihalle ensin, ota kylmä suihku päälle ja rauhoitu. Sitten hyvä luomusuunitelma ja töihin. Tämä luomu parhaimmillaan ei ole mitään puuhastelua, vaikka täysin erilaista onkin kuin ns tavanomainen.
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
Mutta tässä ajatuksessa olisikin ideana nimenomaan keskittyä lihantuotantoon, ei hevosta tarvitse kasvattaa ikälopuksi, vaan tehokkaasti hyvin kasvavia rotuja puhtaalla ruokinnalla. Sitten vaan lihoiksi, eikös hevonen jo parikolme-vuotiaana ala olla lihoissaan?
Onhan tätä maailmalla, varmaan hyviä oppejakin löytyisi. Ja voisi saada sopimustuotannonkin pystyyn jonkun teurastamon kanssa kun olisi hyvin suunniteltu tuotanto
http://www.farminguk.com/news/Argentina-Horse-Meat-world-production-figures.10249.asp
http://www.cababstractsplus.org/abstracts/Abstract.aspx?AcNo=20043124337
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
Sonnit vain siinä tapauksessa että tuotannosta irroitetun ehtoihin kuuluu velvoite hassata ko. rahat maatalouteen.
Vasikat on tarkkaa hoivatyötä vrt. emakot, mutta ilman eläintukia.
Emolehmäpuoli vetää sauhunsa kun ei investoi koppeihin. Syövät kaiken mitä luomupellot pukkaavat ja tuotteen hinta yläkantissa. MUTTA, näennäisasenne ei sovi eläinten kunnon seurantaan ja poikimisaikaan, vastuu pitää kantaa. No, jos poi'ittaa kolmen vuoden välein, niin voi tukirahoilla palkata Puolasta eläinlääkärin poikimaväijyyn.
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan, emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
-
Kyllä nyt pidän lomaa ja sikala tyhjenee ainakin vuodeksi. Viljaan ennustetaan katoa. Tuet on sentään irti tuotantomääristä. Tällaista tilaisuutta tulee tuskin koskaan tulevaisuudessa.
Vanhimman sikalan puran ehkä pois kokonaan. Toisesta puran osasta rojut ja valut sekä täytöt pihalle. Saan n. 1000 neliöä 4m korkeaa varastoa odottamaan uusia innovaatioita. Luomusika kuivikepohjalla saattaisi olla yksi vaihtoehto sitten jääkauden jälkeen.
Lihasikoja kasvatan seuraavan kerran aikaisintaan 2011 syksyllä oman viljan ja kotieläinstatuksen säilyttämisen edellyttämän määrän. Tarvittaessa vuokraan kauimmaisia tilkkuja pois, kun vuokrataso on kuitenkin hyvä.
Ei tuo kato ihan varma ole... Älä vielä heitä kirvestä kaivoon.
Tässä nyt on monta asiaa vaakakupissa joista tuleva kato on vähäsimpiä. Rehu kyllä riittää kymmeneksi vuodeksi, mutta futuureihin perustuva hinta tulee nousemaan kuitenkin enemmän tai vähmmän. Kannattavuus siis ei tule ainakaan paranemaan.
Viitemäärän mukaiset tuet tulevat 2013 saakka vaikka tuotantoa rajoittaisi paljonkin. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan koskaan. Viitemäärätuki antaa ainutlaatuisen tilaisuuden miettiä vaihtoehtoja kolmen vuoden ajan. mm luomu on alkanut kiinnostamaan ja hevosten kanssa on tullut oltua tekemisissä aina. Nyt myös naudat ja lampaat on tulleet luomuvaihtoehdon kautta mukaan suunitelmiin.
Apulannat ja siemenet tuottavat nyt varastoimalla takuulla maksimaalisen tuoton. Heinäkasvit on otettava osaksi viljelykiertoa, jos haluaa pitää pellot viljelykelpoisina jatkossakin.
Vanhassa sikalassa tulee kuitenkin lähivuosina saneerattavaa samoin kuin toisen vanhemmassa puolikkaassa. Tuon vanhan voisi ehkä myös jollekkin lammaskatraalle sisustaa, harkkoseinät on kunnossa ja katto suora, mutta sisäkorkeus kolmisen metriä rajoittaa aika paljon.
On tullut puhtia ukkoon! Tuotannon muutos kuitenkin maksaa aina jotakin. Käyppä ensi kesän ajan kierroksella. Luomunauta- ja -lammastiloilla, ettet tee mitään hätiköityä. Lammastiloillakin on siirrytty varsin ammattimaiseen otteeseen viime vuosina. Kun perusasiat; ruokinta, madotukset yms ja tuotantotilat pistetään asiallisesti niin työmäärä voidaan saada kohtuulliseksi. Näissä hommissa ei tosiaankaan käy, että eläimet työnnetään jonnekkin pusikkoon oman onnensa nojaan. Lihan on oltava laadukasta, lihaksikasta, niin kauppa käy. Suomenlampaan alkuperäisrotutuen metsästäminen on arveluttava tapa saada lisätuloa lihan laadun kustannuksella. Se käy jotenkin niillä tiloilla, jotka myyvät lihan suoraan, mutta teurastamo haluaa liharoturisteytyksiä.
Ota ukko lusikka kauniiseen käteen, päästä höyryt pihalle ensin, ota kylmä suihku päälle ja rauhoitu. Sitten hyvä luomusuunitelma ja töihin. Tämä luomu parhaimmillaan ei ole mitään puuhastelua, vaikka täysin erilaista onkin kuin ns tavanomainen.
luulen että muutos maksaa vähemmän kuin muutamien vuosien päästä edessä oleva saneeraus. Nautapelleilyä en aio enään osuuskuntien renkinä kustantaa, hintakilpailut päättyi maastullin viimeiseen tuontiuhkaukseen.
Jo vuosia sitten tehtiin ensimmäinen luonnos hallin sisustamisesta maidolle. On näitä jo mietitty hieman. Yhteistyöviljatilatkin ottaisivat mielellään heinää kasvamaan.
-
>>>>luulen että muutos maksaa vähemmän kuin muutamien vuosien päästä edessä oleva saneeraus.
No sitte, jos kuitenkin muutoksia tulee. Saako kysyä paljonko on hektaareja käytössä ja ovatko lähellä vai pieninä palasina maailmalla?
-
Kyllä nyt pidän lomaa ja sikala tyhjenee ainakin vuodeksi. Viljaan ennustetaan katoa. Tuet on sentään irti tuotantomääristä. Tällaista tilaisuutta tulee tuskin koskaan tulevaisuudessa.
Vanhimman sikalan puran ehkä pois kokonaan. Toisesta puran osasta rojut ja valut sekä täytöt pihalle. Saan n. 1000 neliöä 4m korkeaa varastoa odottamaan uusia innovaatioita. Luomusika kuivikepohjalla saattaisi olla yksi vaihtoehto sitten jääkauden jälkeen.
Lihasikoja kasvatan seuraavan kerran aikaisintaan 2011 syksyllä oman viljan ja kotieläinstatuksen säilyttämisen edellyttämän määrän. Tarvittaessa vuokraan kauimmaisia tilkkuja pois, kun vuokrataso on kuitenkin hyvä.
Ei tuo kato ihan varma ole... Älä vielä heitä kirvestä kaivoon.
Tässä nyt on monta asiaa vaakakupissa joista tuleva kato on vähäsimpiä. Rehu kyllä riittää kymmeneksi vuodeksi, mutta futuureihin perustuva hinta tulee nousemaan kuitenkin enemmän tai vähmmän. Kannattavuus siis ei tule ainakaan paranemaan.
Viitemäärän mukaiset tuet tulevat 2013 saakka vaikka tuotantoa rajoittaisi paljonkin. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan koskaan. Viitemäärätuki antaa ainutlaatuisen tilaisuuden miettiä vaihtoehtoja kolmen vuoden ajan. mm luomu on alkanut kiinnostamaan ja hevosten kanssa on tullut oltua tekemisissä aina. Nyt myös naudat ja lampaat on tulleet luomuvaihtoehdon kautta mukaan suunitelmiin.
Apulannat ja siemenet tuottavat nyt varastoimalla takuulla maksimaalisen tuoton. Heinäkasvit on otettava osaksi viljelykiertoa, jos haluaa pitää pellot viljelykelpoisina jatkossakin.
Vanhassa sikalassa tulee kuitenkin lähivuosina saneerattavaa samoin kuin toisen vanhemmassa puolikkaassa. Tuon vanhan voisi ehkä myös jollekkin lammaskatraalle sisustaa, harkkoseinät on kunnossa ja katto suora, mutta sisäkorkeus kolmisen metriä rajoittaa aika paljon.
On tullut puhtia ukkoon! Tuotannon muutos kuitenkin maksaa aina jotakin. Käyppä ensi kesän ajan kierroksella. Luomunauta- ja -lammastiloilla, ettet tee mitään hätiköityä. Lammastiloillakin on siirrytty varsin ammattimaiseen otteeseen viime vuosina. Kun perusasiat; ruokinta, madotukset yms ja tuotantotilat pistetään asiallisesti niin työmäärä voidaan saada kohtuulliseksi. Näissä hommissa ei tosiaankaan käy, että eläimet työnnetään jonnekkin pusikkoon oman onnensa nojaan. Lihan on oltava laadukasta, lihaksikasta, niin kauppa käy. Suomenlampaan alkuperäisrotutuen metsästäminen on arveluttava tapa saada lisätuloa lihan laadun kustannuksella. Se käy jotenkin niillä tiloilla, jotka myyvät lihan suoraan, mutta teurastamo haluaa liharoturisteytyksiä.
Ota ukko lusikka kauniiseen käteen, päästä höyryt pihalle ensin, ota kylmä suihku päälle ja rauhoitu. Sitten hyvä luomusuunitelma ja töihin. Tämä luomu parhaimmillaan ei ole mitään puuhastelua, vaikka täysin erilaista onkin kuin ns tavanomainen.
luulen että muutos maksaa vähemmän kuin muutamien vuosien päästä edessä oleva saneeraus. Nautapelleilyä en aio enään osuuskuntien renkinä kustantaa, hintakilpailut päättyi maastullin viimeiseen tuontiuhkaukseen.
Jo vuosia sitten tehtiin ensimmäinen luonnos hallin sisustamisesta maidolle. On näitä jo mietitty hieman. Yhteistyöviljatilatkin ottaisivat mielellään heinää kasvamaan.
Mikäs siinä, maitopuolella on kyllä tilaa, senverran moni on lopettanut ...
Emolehmäpuolella olisi vielä enempi tilaa, mutta et taida ihan niin pieniin ansioihin tyytyä, mitä siitä saa ????
Sikamiehet on tottuneet vähän toisenlaiseen rahankäyttöön ????
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
Sonnit vain siinä tapauksessa että tuotannosta irroitetun ehtoihin kuuluu velvoite hassata ko. rahat maatalouteen.
Vasikat on tarkkaa hoivatyötä vrt. emakot, mutta ilman eläintukia.
Emolehmäpuoli vetää sauhunsa kun ei investoi koppeihin. Syövät kaiken mitä luomupellot pukkaavat ja tuotteen hinta yläkantissa. MUTTA, näennäisasenne ei sovi eläinten kunnon seurantaan ja poikimisaikaan, vastuu pitää kantaa. No, jos poi'ittaa kolmen vuoden välein, niin voi tukirahoilla palkata Puolasta eläinlääkärin poikimaväijyyn.
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan, emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
voi hel*etti että on taas heikki pihalla kuin se kuuluisa lumiukko!
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
Sonnit vain siinä tapauksessa että tuotannosta irroitetun ehtoihin kuuluu velvoite hassata ko. rahat maatalouteen.
Vasikat on tarkkaa hoivatyötä vrt. emakot, mutta ilman eläintukia.
Emolehmäpuoli vetää sauhunsa kun ei investoi koppeihin. Syövät kaiken mitä luomupellot pukkaavat ja tuotteen hinta yläkantissa. MUTTA, näennäisasenne ei sovi eläinten kunnon seurantaan ja poikimisaikaan, vastuu pitää kantaa. No, jos poi'ittaa kolmen vuoden välein, niin voi tukirahoilla palkata Puolasta eläinlääkärin poikimaväijyyn.
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan, emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
voi hel*etti että on taas heikki pihalla kuin se kuuluisa lumiukko!
No sitten on joku muukin pihalla kuin minä, se oli aika suora lainaus MTT:n tutkimuksesta, joku agronomi nimeltä Huuskonen, joka erityisalaa on naudanlihantuotanto Suomessa ????
-
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan,
*** No höpö höpö... Tuo on sitä viimeaikoina julistettua mantraa, tuolla opilla on saatu tähänkin maahan monta ylivelkaantunutta ja loppuunpalanutta mullinkasvattajaa.
emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
[/quote]
-
Hevoset elävät 10 ja jopa 20 vuotiaiksi. 10 vuotias kilpahevonen on vetänyt lävitsensä valtavan määrän heinää, rehuja, lääkkeitä jne, siinä sivussa kaikki raskasmetalli, torjunta-aineet, muut jäämät ym rikastuu siihen hevoseen. En kyllä söisi vuosikymmenen ikäistä eläintä mistään hinnasta. Hevosen arvo on jossakin aivan muualla kuin lautasella.
ps. spesialisti on jo tilattu arvioimaan nautamahdollisuuksia
Jos tuo spesialisti on jonkun teurastamon sponsoroima niin tarkistuta laskelma vielä jonkulla joka on oikeasti mullikoita pitänyt. Osa näkemistäni laskelmista on antanut aivan liian positiivisen kuvan ko. tuotannonalasta.
1. Eläimet eivät välttämättä ole liharotua vaan maitorotua
2. Rehun hinta voi olla laskelmissa jopa 0 tai joku taulukosta revitty 10 snt/ry
3. Kuolleisuus voi olla oletusarvo 1%
Laskelma saattaa siis näyttää että nettoat 50k€ vuodessa mutta tuletkin huomaamaan että 20k€ siitä sitten jäikin.
Pääosa laskelmista on tietysti oikein mutta lasketa IHMEESSÄ myös tämä pahimman vaihtoehdon tulos..
-
eikai tuo Emo-heikki nyt aiva pihalla oo,munki mielestä loppukasvatukses(niinku lihasikalas) on pakko olla kerrointa reilusti ja ylivelkaantuminen ja loppuunpalaminen ei kulje käsikädes nautamäärän kans,,
-
Tähän asti on ahistanut että eläimiä (ja peltoa) on liian vähän. ;D
-
eikai tuo Emo-heikki nyt aiva pihalla oo,munki mielestä loppukasvatukses(niinku lihasikalas) on pakko olla kerrointa reilusti ja
ylivelkaantuminen ja loppuunpalaminen ei kulje käsikädes nautamäärän kans,,
*** Ei kuljekaan käsikädessä, mutta aika monella ylivelkaantuneella "böndellä" on joitain eläimiä (ja yleensä myös paljon). Harvemmassa on myöskin ne loppuunpalaneet rahamiehet, se kun näyttäis olevan enempi persaukisten hommia tuo purnutti.
-
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan,
*** No höpö höpö... Tuo on sitä viimeaikoina julistettua mantraa, tuolla opilla on saatu tähänkin maahan monta ylivelkaantunutta ja loppuunpalanutta mullinkasvattajaa.
emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
[/quote]
Volyymista on sikapuolella etua lähinnä paremman tuottajahinnan kautta. Kustannuspuolella hyödyt on vähäisempiä. Ulkoisella työvoimalla pyörivissä laitoksissa kustannukset ovat jopa suuremmat.
Suurin vaikutus kannattavuteen on sillä, kykeneekö tuottaja kilpailuttamaan myynnit ja säätelemään tuotantoaan suhdanteiden mukaan.
Sianlihantuotannon keskittämisajolla halutaan tuotanto yhä enemmän nautaosuuskuntien hallintaan. Isosti investoineet eivät pysty säätelemään tuotantoa suhdanteiden mukaan. Mulliosuuskuntien rahoittamat eivät kykene edes kilpailuttamaan. Näillä poloisilla tuotanto jatkuu täydellä teholla kannattamattomanakin kustannusten noustessa tai hinnan laskiessa.
Sikapuolella logistiikkahyödyn maksimi eli täydet kuormat on jo saavutettu. Rakenteen kehittämiselle ei ole perusteltua tarvetta.
-
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan,
*** No höpö höpö... Tuo on sitä viimeaikoina julistettua mantraa, tuolla opilla on saatu tähänkin maahan monta ylivelkaantunutta ja loppuunpalanutta mullinkasvattajaa.
emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
Volyymista on sikapuolella etua lähinnä paremman tuottajahinnan kautta. Kustannuspuolella hyödyt on vähäisempiä. Ulkoisella työvoimalla pyörivissä laitoksissa kustannukset ovat jopa suuremmat.
Suurin vaikutus kannattavuteen on sillä, kykeneekö tuottaja kilpailuttamaan myynnit ja säätelemään tuotantoaan suhdanteiden mukaan.
Sianlihantuotannon keskittämisajolla halutaan tuotanto yhä enemmän nautaosuuskuntien hallintaan. Isosti investoineet eivät pysty säätelemään tuotantoa suhdanteiden mukaan. Mulliosuuskuntien rahoittamat eivät kykene edes kilpailuttamaan. Näillä poloisilla tuotanto jatkuu täydellä teholla kannattamattomanakin kustannusten noustessa tai hinnan laskiessa.
Sikapuolella logistiikkahyödyn maksimi eli täydet kuormat on jo saavutettu. Rakenteen kehittämiselle ei ole perusteltua tarvetta.
[/quote]
Totuuden sanoja. Kaikki tuo pätee myös velkaisiin nautatiloihin. Hitaan kierron vuoksi kilpailuttaminen on vielä vaikeampaa. Vasikkavälityksen muututtua vuosituhannen alussa perinteisistä tuhannen markan vasikoista 500 euron teineihin ja likemmäs tonnin pihvivasikoihin, rahoitustarve katettiin kätevästi teurastamon luotolla. Siinäpä ollaan sitten naimisissa.
-
Naudanlihan tuotanto on volyymilaji, eläinmäärä ratkaisee kannattavuuden ja kannattavuus nousee suorassa suhteessa eläinmäärän mukaan,
*** No höpö höpö... Tuo on sitä viimeaikoina julistettua mantraa, tuolla opilla on saatu tähänkin maahan monta ylivelkaantunutta ja loppuunpalanutta mullinkasvattajaa.
emolehmäpuoli taas on paljon tasasempi kuvio, eläinmäärän nosto ei niin paljon vaikuta asiaan, siinä ratkaisee paljon enempi muut tekijät, kuten pinta-ala, eli tukien suhteellinen merkitys on suurempi, muuttuvat kulut on pienet ja vasikoiden myynti ne juuri ja juuri peittää, lopputulos syntyy sitten tuilla.
Sanoisin että emolehmähomma soveltuu sellaisille tiloille, jotka ei ole kovin suuria ja joilla on mahdollisuus hyödyntää edullisia alueita, mutta siitä ei ole kilpailijaksi muille tuotantohaaroille, sopii myös jäähdyttelijöille.
Omalla kohdalla on ehkä se etu, että tästä rodusta saa kumminkin vasikoina paljon paremman hinnan, kuin noista tehokasvatusroduista, tosin ostajat täytyy kyllä itse hakea, ei ole ketjuista apua, kaikki hiehot ( vasikat ) olen tähän asti saanut myytyä mitä on syntynyt, harmi siinä mielessä että karjan määrä on vähän alakanttiin, tällä pinta-alla menisi kolminkertainen eläinmäärä ...
Volyymista on sikapuolella etua lähinnä paremman tuottajahinnan kautta. Kustannuspuolella hyödyt on vähäisempiä. Ulkoisella työvoimalla pyörivissä laitoksissa kustannukset ovat jopa suuremmat.
Suurin vaikutus kannattavuteen on sillä, kykeneekö tuottaja kilpailuttamaan myynnit ja säätelemään tuotantoaan suhdanteiden mukaan.
Sianlihantuotannon keskittämisajolla halutaan tuotanto yhä enemmän nautaosuuskuntien hallintaan. Isosti investoineet eivät pysty säätelemään tuotantoa suhdanteiden mukaan. Mulliosuuskuntien rahoittamat eivät kykene edes kilpailuttamaan. Näillä poloisilla tuotanto jatkuu täydellä teholla kannattamattomanakin kustannusten noustessa tai hinnan laskiessa.
Sikapuolella logistiikkahyödyn maksimi eli täydet kuormat on jo saavutettu. Rakenteen kehittämiselle ei ole perusteltua tarvetta.
Totuuden sanoja. Kaikki tuo pätee myös velkaisiin nautatiloihin. Hitaan kierron vuoksi kilpailuttaminen on vielä vaikeampaa. Vasikkavälityksen muututtua vuosituhannen alussa perinteisistä tuhannen markan vasikoista 500 euron teineihin ja likemmäs tonnin pihvivasikoihin, rahoitustarve katettiin kätevästi teurastamon luotolla. Siinäpä ollaan sitten naimisissa.
[/quote]
:)
-
eikös se tuon volyymituotannon ilo ole se että liikevaihdosta vain pieni prosentti itselle niin tulot on hyvät, mutta toisaalta jos kulut nousevat tuon pienen prosentin verran on tulosi kadonneet...
-
Sanokaan kokeneemmat että paljonko tarvii peltopinta-alaa 50 emolehmää sekä niiden sonnivasikat, jotka itse kasvattaa teuraaksi asti.
Tässä pohdiskelen tulevaa tuotanto suuntaa, kun tulee tuo tila sukupolvenvaihdoksen kautta. Sais vanhasta parsinavetasta melko pienellä vaivalla tilat ainakin emoille. Sonneista sais myös hieman paremmin tuloja, kun teuraaksi kasvattaa.
Tulot eivät riipu kokonaan eläimistä, sillä viime vuosina on tullut tehtyä erilaista trakori urakointia työkseen, myös rehu-urakointia, joten konepuoli on kunnossa ja melko uuttakin.
Ja jos jätettäisiin ne vi****lut, että ei mitään emoja, pois.
Aika työläitä on parressa pitää 50 emoa, hehtaari per/emo minimi, jos vasikat kasvattaa teuraaksi hiukka enämpi. ??? Ja väkirehut/viljat vasikoille ostoon.
-
Sanokaan kokeneemmat että paljonko tarvii peltopinta-alaa 50 emolehmää sekä niiden sonnivasikat, jotka itse kasvattaa teuraaksi asti.
Tässä pohdiskelen tulevaa tuotanto suuntaa, kun tulee tuo tila sukupolvenvaihdoksen kautta. Sais vanhasta parsinavetasta melko pienellä vaivalla tilat ainakin emoille. Sonneista sais myös hieman paremmin tuloja, kun teuraaksi kasvattaa.
Tulot eivät riipu kokonaan eläimistä, sillä viime vuosina on tullut tehtyä erilaista trakori urakointia työkseen, myös rehu-urakointia, joten konepuoli on kunnossa ja melko uuttakin.
Ja jos jätettäisiin ne vi****lut, että ei mitään emoja, pois.
Aika työläitä on parressa pitää 50 emoa, hehtaari per/emo minimi, jos vasikat kasvattaa teuraaksi hiukka enämpi. ??? Ja väkirehut/viljat vasikoille ostoon.
Emoja kannattaisi ottaa ehkä enempi ja laittaa kaikki vasikat välitykseen, pysyy kulut kurissa ...
-
No yksi vaihtoehto myös tuo, jonka emo-heikki mainitsi. Vaikuttaako paljon pinta-alan tarpeseen, jos laittaa kaikki vasikat välitykseen, vai onko edelleen n.1ha/emo?
Emot voisi päästää ulos metsälaitumille, kun sellaisia tilalla on, ja ruokkia sitten tuonne ns. pihattoon. Pitäisi nuo kunnon pellot nurmella ja keräisi säilörehuna. Vilja/väkirehu, sikälimikäli emot eivät tietääkseni niitä kovin paljoa tarvitse, ostettaisiin.
-
No yksi vaihtoehto myös tuo, jonka emo-heikki mainitsi. Vaikuttaako paljon pinta-alan tarpeseen, jos laittaa kaikki vasikat välitykseen, vai onko edelleen n.1ha/emo?
Emot voisi päästää ulos metsälaitumille, kun sellaisia tilalla on, ja ruokkia sitten tuonne ns. pihattoon. Pitäisi nuo kunnon pellot nurmella ja keräisi säilörehuna. Vilja/väkirehu, sikälimikäli emot eivät tietääkseni niitä kovin paljoa tarvitse, ostettaisiin.
Tuo eläintiheys riippuu lähinnä ry sadoista ja rehun laadusta, ei niinkään hehtaareista... eikös sitä viljellä rehuyksiköitä...
teuraaksi kasvattaen tuollainen heittoarvo voisi olla about 5500 ry/v karkearehua, eli tuo hehtaari/emo on todellla realistinen...
Nuita kustannuksia tuossa sonninkasvatuksessa muita kuin ohra ja kivennäinen ??? ei ostopanoksia ainakaan jos sr kunnossa... Valinta enemmänkin työnkäytöllinen ja rahakierrollinen. niin ja tilat ratkaisee kanssa. Vasikkatuotanto yleensä parempi vaihtoehto jos alusta lähtee, ei sillä itsellä tuo yhdistelmä...
niin nuista metsälaitumista. Jos meinaa vasikoihin saada kokoa syksyyn mennessä kannattaa kadesti harkita pelkän metsälaitumen varassa laiduntamista. tai sitä pitää olla PALJON. kyllä laiduntamiseen kannattaa panostaa ja vaikka tehdä emo heinää sitten esim. yhtestyö kasvinviljelytiloilta jos omat ei riitä...
-
Tuota tuota...
No ehkä siihen laiduntamiseen voisi panostaa... mutta eikös tuollaisia vanhoja metsälaitumia (lapuissa lukee perinnebiotooppeja) kannattaisi laiduntaa, saa kuulemman jonkin verran tukeakin. Eli kunnon laitumia ja sitten nuo mettäläntit ???.
-
Tuo teuraseläinhän vaatii sen puoli hehtaaria lisää nurmea, kesällä ei kannata emoiltä rehua säästellä kun imettävät. Korvautuu moninkertaisesti vieroituspainoissa.
-
Joo ei ne emot parressa olisikaan. Parret purettaisiin pois ja jonkinlaiset karsinasysteemit (vinokuivike) emoille ja samoin sonneille. Viljat tulisi ostoon, koska lähiseuduilla on muutama viljatila, joille käyn urakoimassa, joten sieltä saisi tuon viljan ja mahd. oljet kuivikkeeksi.
Aika iso parsinavetta?
50 emoa=500 neliöä. Ahtammassakin kyllä menee, mutta kuivitus/lannanpoisto alkaa teettämään työtä. Jos toimivat lantaraapat ja käsityötä viittii tehdä aamuin illoin paljon, niin puoletkin tietty riittää.
-
Tuossa parsinavetan jatkeena on vanha heinätalli, joka tulisi myös emoille, kun eivät ne tuonne navettaosaan kaikki sopisikaan. Navetan puolelta kun puottaa laipion alas, navetan ja heinätallin välistä ovea suurentaa, niin kuivittamisen/lannanpoiston pystyy tekemään traktorilla.