Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nuffieldmaster - 07.04.10 - klo:21:56
-
Pitkään oon tätä ihmetelly, nyt mutistaas porukalla.
Suomen maatalouden konekauppa käy suhteessa muuhun seutuun melko kovana.
Hirveät määrät ostetaan ISOA konetta pienillekkin tiloille.
Sama hommahan on jatkunut 50 luvulta alkaen,
Juttelin sähköpostitse Leylandin Bathgaten tehtaan läheisyydessä aikoinaan sijainneen testifarmin "Mosside Farm" päällikön John Patterssonin kanssa suomeen tuoduista koneista, hän edelleen väitti ja oli sitä mieltä, että ei ikimaailmassa suomalaiset ostamiaan nuffieldeja tai leylandeja itsellään pitänyt, ei suomen kokoisessa maassa ole ikimaailmassa tar***** niinpaljoa koneita mitä tänne myytiin, väitti että kesko välitti koneet neuvostoliittoon.
Etelä-euroopassa myydään pikkufergua, fenttiä, samea, hurlimannia ynnämuuta tavattomat määrät.
Suomeen ei edes viitsitä tuoda näitä teholuokassa 40 - 80 hv?
Olen katsellut tätä toimintaa enkä oikein sitä ymmärrä?
Näille hehtaarin, puolen lohkoille hirveät pelit eto hommiin.
Esim. Maschio Nina -kylvinkonetta valmistetaan 2,5, 3 ja 3,5 metrisenä, meille tuodaan kahta suurinta, miksi helvatassa ei tuota pienintäkin?
Juuri tuommoiset pienet koneet 2,5 metriset, 2-3 siipiset paluu-aurat, 3 metrin joustopiikkiäkeet sun muut puuttuvat suomeen tuotavien koneiden listalta.
Puhutaan, ettei homma pienillä koneilla kannata, no kuinka se kannattaa eteläeuroopassa?
Itselläni kunhan laajeneminen alkaa olisi kaipuu 2 tai 3 siipisistä paluuauroista, noin 1,8 - 2,2 metrin niittomurskaimesta, 2 tai 2,5 metrisestä kylvölannoittimesta yms, mutta tarjontaa ei ole ???
Ohjaako keskusliikkeet mitä konemiehet tarvitsee vai tuleeko kysyntä meiltä itseltämme tuohon suuntaan? Odotan, että joku ottaa tämän seuraavan esille: Hinnanero isomman ja pienemmän välillä on pieni -> niin, mutta ohjaako keskusliikkeet tätä kautta valinnoissa hinnoittelemalla pikkukoneet lähelle isompia?
Olenko ainut joka tuon kokoluokan koneita kaipaisi, vai onko muitakin?
Pitäskö alkaa suunnittelemaan maahantuontia joka erikoistuu pieniin koneisiin?
-
Käytettynä noita on suomi täynnä eikä monia satoja maksa.
Miksi ostaa uusi 70luvun kone kun käytettynä niitä ajetaan romurille kun ei kellekkään kelpaa. ;D
-
Se on kato kauhee kiirus nykyään. Ennen kynnettiin kuukausi ja kaikki pellot saatiin mustapuoli päällepäin ennen lumia, nykyään jos menee kyntö/ muokkaustöihin yli 3 päivää niin tarttee ruveta suunnittelemaan isomman koneen ostoa. On niin kauhia kiiru oikeisiin töihin tienaamaan rahaa, että olis varaa viljellä maata nopiasti... ;D ;D ;D
-
Jaa-a... tekijät vähenee ja pinta-ala pysyy likimain samana. Karjatiloilla hommat tehtävä askareiden välissä ja agronetissäkin pitää ehtiä roikkumaan jne. Onhan noita syitä moniakin. Mä en henkilökohtaisesti kaipaa 2,4m Tume äestä, 2 metrin laahavannas-jukoa, Wärtsilän sormipalkkipaskaniittokonetta, tuuttimallin (225/325) pököpallia yms 70-luvun vehkeitä.
-
Kyllä varmasti yhä useampi haluaisi käyttöönsä yksinkertaisempia, edullisempia ja kevyempiä työkoneita. Ei ole järkeä, että jokainen laittaa urakointiluokan vehkeitä (kun muuta ei juuri ole tarjolla?), ja sitten luonnollisesti kasvaa traktorin koko. Monella tilalla on 25 lehmää ja 150hv uusi veturi pihassa. Kaikki on toki suhteellista, riippuu mistä mittakaavasta on kyse.
Minusta koko maatalouskonesektori saisi kokea jonkinmoisen uudelleensyntymisen, pelle pelottomia tarvitaan. Lietteenlevityksessä urakoitsijan Vredot on ihanhyvä esimerkki toimivasta ratkaisusta. Miksi traktori kasvaa entisen ajatuksen sisällä? Teho ja massa nousee, mutta käyttötarkoitus ei juuri muutu. pienellä pintapaineella kulkevia koneita alkaa kaivata, kun yhdistelmämassat pellolla liikkuu 40t tuntumassa.
Viljelyalueen topografia ja monimuotoiset pellot tuovat haastetta koneille, on eri asia vetää äestä suolla ja kotimatka jyrkkiä mäkiä vs. kevyt maalaji ja tiet niin tasaisia että koneet rullaa kotipihaan. Näillä tilakohtaisesti yllättävästi merkitystä, ja ketjun tehottomuuden kasvaessa merkitys vain korostuu.
Itsellä on kapoisiakin vehkeitä käytössä, mutta marginaalit asia erikseen.
-
Monet tilat vaihtaa koneita useemin kun sukkia, ja aina isompaan, tilakoosta huolimatta. Jos 50ha tila tarvii 6metrin äkeen, 3metrin kylvökoneen, 360cm leveän leikkuupuimurin, 250hl kuivurin, 2-3kpl yli 100heppasia alle viis vuotta vanhoja rattoreita, on kyseessä todennäköisesti sikatila. Ja muutenkin toi touhu on menny koneissa ihan yli hilseen. Jumalattomia massoja liikutellaan pellolla. Kastemadot litistyy ja maa tiivistyy.
-
Mää kyrsiinnyn aikanansa kaposii tyäkonneisii ko aina joutu ajjaan samma raittia. Kyntö, äestys, ruiskutukset, niitto, paalaus, puinnit.
Syksyllä pelto oli ko Tonavan aallot, poikkiraittiin ajot nin nikamat sekos.
No ajouramerkkaria ei tar***** ne tuli aivan ittestää, ko vesi tuhos kasvustot pyärän jäläjistä!
Sitte taas iha eriasia 150hv hevone ja erellee nua hevostyäkoneet.....!
-
muutamalle isännälle olen kuormien välissä tuonut virosta juuri noita pienten tilojen koneita, ovat kyllä puolalaista tekoa melkein kaikki. Mutta jostain kumman syystä juuri noilla pienillä koneilla näyttää olevan yllättävän paljon kysyntää etelämpänä. esim. metal-fach valmistaa puolassa erityisesti pikkukoneita, ja onhan näitä muitakin.
tuo traktoripuolen ylivarustelu joskun ihmetyttää, toki meilläkin on yksi 200hp kone kaikilla herkuilla, mutta pihalle ja navetalle olen parin vuoden sisällä ostamassa konetta joka pitäisi olla halpa ja yksinkertainen, eli kone jota voi ajaa hanskat kädessä. Suomessa ei paljon taida olla valikoimaa tuollaisiin koneisiin esim.140hv luokassa? olen muutaman kerran maailmalla potkinut esim. landinin renkaita ja tullut siihen tulokseen että kun tuon 20 vuotiaan pihakoneen vaihdon aika tulee, taidan laittaa virosta juuri tuollaisen landinin. 140hv koneesta ilmastoinnilla ja 600mm renkailla sain tarjouksen 40 000€ ja etukuormain 5000€ päälle. minkä 140hv kuormaimellisen koneen saa suomesta 45 000€:llä?
-
Koneet ei ole liika isoja
Voivat olla uutena liika kalliita
:'(
-
Koneet ei ole liika isoja
Voivat olla uutena liika kalliita
:'(
Tossa piilee totuuden siemen. Harva on valittanut käytetyn koneen kokoa liian suureksi vaan useiten seuraava on vielä pykälää isompi. Ongelman tuottaa koneet joilla massa pitää kuljettaa tiellä ja sitten hakea pellolta tai viedä sinne. Taahtoo noi aksilamassat käydä kovin isoiks. Syy isoihin koneisiin löytyy monesta kohtaa. Moni on huomannut ison koneen vähemmät päiste ym tallaukset. Palkkavaatimus on suomessa melko kova jos ajattelee esim ahtaajia joka tarkoittaa, että rengit on kalliita ja ittellekki pitäis saada jotenkin toimeentuloa. Oman viihtyvyyden vaatimus on kasvanut eli työ täytyy olla rinnastettuna muihin aloihin eli koneet pitää olla mielekkäät (hiljaiset ja pölyttömät) käyttää, ja ehkä tärkeimpänä maatiloilta on kadonnut lapset, vanhukset, sukulaiset ym kylänmiehet joita ennen käytettiin surutta hyväksi töissä. Mielenkiintoista vaan odotella koska suomalaisilta viljelijöiltä loppuu valuutta jolloin tajutaan että jokaisella ei pidä olla koko paletti koneita vaan naapureiden kanssa voi tehdä esimerkiksi vaihtotyötä.
-
"Mielenkiintoista vaan odotella koska suomalaisilta viljelijöiltä loppuu valuutta jolloin tajutaan että jokaisella ei pidä olla koko paletti koneita vaan naapureiden kanssa voi tehdä esimerkiksi vaihtotyötä."
Tai yhteistyötä.
-
Tossa piilee totuuden siemen. Mielenkiintoista odotella koska suomalaisilta viljelijöiltä loppuu valuutta jolloin tajutaan että jokaisella ei pidä olla koko paletti koneita vaan naapureiden kanssa voi tehdä esimerkiksi vaihtotyötä.
Vaa nykyysi ruppee nää mohikaanit olee nin harvasa, notta pian tuntee Suamesa oikeesti vilijelevät nimeltä toisensa!
Tee siinä sitte yhteistyätä ko naapurilla joka tua 50 km pääsä rehaa, nin sillon sama onkelma , Aikaa liika vähä!
Siinon menny monella kylällä jo maharoolisuus jakaa hommia keskenä, ko kaupunkin heleppo tyäsarka alakaa vetää usseesta taloosta loppuja väkiä!
-
Minulla ei tule ikävä 2,5m äestä, 2,5m kylvökonetta ja 2m jyrää. Nykyisin 5m väder käytettynä ostettu. Tuplasti olisi saanut uudesta maksaa. Naapurin kanssa porukassa ostettiin hinattava 3m kylvökone 6500e.. jaettuna kahdella. Jyrä taasen viljeliä yhdistyksen joku 7-9metrinen. Halvalla yritetty mennä ja ei ihan mahdottomiin kummiskaan kone koossa. Pientä tehostamista koska pääsääntöisesti itse siellä pellolla raivoan =) Ennen hyvinä aikoina puoli sukua heinää ja rehua tekemässä =). Nyt tuli moka kun ostin yli 150hv traktorin, mutta kun halvalla sain.. ;) Käytetty sekin. Kakkoskoneena vuoden 86 takaveto foordi.. Itselle ei kyllä aivan heti tule mieleen lähteä kone kauppiaitten luo uusia pelejä ostamaan. Laskin ei anna ostaa.
-
muutamalle isännälle olen kuormien välissä tuonut virosta juuri noita pienten tilojen koneita, ovat kyllä puolalaista tekoa melkein kaikki. Mutta jostain kumman syystä juuri noilla pienillä koneilla näyttää olevan yllättävän paljon kysyntää etelämpänä. esim. metal-fach valmistaa puolassa erityisesti pikkukoneita, ja onhan näitä muitakin.
tuo traktoripuolen ylivarustelu joskun ihmetyttää, toki meilläkin on yksi 200hp kone kaikilla herkuilla, mutta pihalle ja navetalle olen parin vuoden sisällä ostamassa konetta joka pitäisi olla halpa ja yksinkertainen, eli kone jota voi ajaa hanskat kädessä. Suomessa ei paljon taida olla valikoimaa tuollaisiin koneisiin esim.140hv luokassa? olen muutaman kerran maailmalla potkinut esim. landinin renkaita ja tullut siihen tulokseen että kun tuon 20 vuotiaan pihakoneen vaihdon aika tulee, taidan laittaa virosta juuri tuollaisen landinin. 140hv koneesta ilmastoinnilla ja 600mm renkailla sain tarjouksen 40 000€ ja etukuormain 5000€ päälle. minkä 140hv kuormaimellisen koneen saa suomesta 45 000€:llä?
Ai kun kiva että vihroin löytyi, olenkin etsinny näitä kaikista medioista. Mutta sinä siis tuot koneita virosta?
Hokka kakkonen, mainosta kolme neljä kertaa päiväsä, ilimatteeks.
-
Juuri tuommoiset pienet koneet 2,5 metriset, 2-3 siipiset paluu-aurat, 3 metrin joustopiikkiäkeet sun muut puuttuvat suomeen tuotavien koneiden listalta.
Itselläni kunhan laajeneminen alkaa olisi kaipuu 2 tai 3 siipisistä paluuauroista, noin 1,8 - 2,2 metrin niittomurskaimesta, 2 tai 2,5 metrisestä kylvölannoittimesta yms, mutta tarjontaa ei ole ???
Ei tuollaisia koneita kenenkään kannata uutena ostaa. Vähänajettua vaihtokonetta on pikkukorvausta vastaan vaikka miten paljon. Hanki sinäkin vaan nelisiipinen aura, viisimetrinen äes, kolmimetrinen kylvökone ja kolmimetrinen niittomurskain hyvänä käytettynä muodollista korvausta vastaan. Kyllä sinun traktori niitä jaksaa viedä ja saat työtehon eri lukemille, saat sitä laajennusvaraakin sitten. ;)
-
muutamalle isännälle olen kuormien välissä tuonut virosta juuri noita pienten tilojen koneita, ovat kyllä puolalaista tekoa melkein kaikki. Mutta jostain kumman syystä juuri noilla pienillä koneilla näyttää olevan yllättävän paljon kysyntää etelämpänä. esim. metal-fach valmistaa puolassa erityisesti pikkukoneita, ja onhan näitä muitakin.
tuo traktoripuolen ylivarustelu joskun ihmetyttää, toki meilläkin on yksi 200hp kone kaikilla herkuilla, mutta pihalle ja navetalle olen parin vuoden sisällä ostamassa konetta joka pitäisi olla halpa ja yksinkertainen, eli kone jota voi ajaa hanskat kädessä. Suomessa ei paljon taida olla valikoimaa tuollaisiin koneisiin esim.140hv luokassa? olen muutaman kerran maailmalla potkinut esim. landinin renkaita ja tullut siihen tulokseen että kun tuon 20 vuotiaan pihakoneen vaihdon aika tulee, taidan laittaa virosta juuri tuollaisen landinin. 140hv koneesta ilmastoinnilla ja 600mm renkailla sain tarjouksen 40 000€ ja etukuormain 5000€ päälle. minkä 140hv kuormaimellisen koneen saa suomesta 45 000€:llä?
Ai kun kiva että vihroin löytyi, olenkin etsinny näitä kaikista medioista. Mutta sinä siis tuot koneita virosta?
Hokka kakkonen, mainosta kolme neljä kertaa päiväsä, ilimatteeks.
ei realisti nyt mitenkään mainosta, ainakaan mun mielestä.... se on toki mun mielipide, ja se pitää kuitenkin muistaa et mitä realisti on montakertaa täälä maininnut viron koneista, kun hänellä on tietoa ja taitoa kaupitella sieltä etuisia koneita tänne NIIN SE ON MEIDÄN KAIKKIEN ETU ;) kyllähän sitä on aina mukavee saada sama kone etuusammalla hinnalla, ni jää sitte muuhunkin sitä rahaa!!!
-
Pitkään oon tätä ihmetelly, nyt mutistaas porukalla.
Suomen maatalouden konekauppa käy suhteessa muuhun seutuun melko kovana.
Hirveät määrät ostetaan ISOA konetta pienillekkin tiloille.
Sama hommahan on jatkunut 50 luvulta alkaen,
Juttelin sähköpostitse Leylandin Bathgaten tehtaan läheisyydessä aikoinaan sijainneen testifarmin "Mosside Farm" päällikön John Patterssonin kanssa suomeen tuoduista koneista, hän edelleen väitti ja oli sitä mieltä, että ei ikimaailmassa suomalaiset ostamiaan nuffieldeja tai leylandeja itsellään pitänyt, ei suomen kokoisessa maassa ole ikimaailmassa tar***** niinpaljoa koneita mitä tänne myytiin, väitti että kesko välitti koneet neuvostoliittoon.
Etelä-euroopassa myydään pikkufergua, fenttiä, samea, hurlimannia ynnämuuta tavattomat määrät.
Suomeen ei edes viitsitä tuoda näitä teholuokassa 40 - 80 hv?
Olen katsellut tätä toimintaa enkä oikein sitä ymmärrä?
Näille hehtaarin, puolen lohkoille hirveät pelit eto hommiin.
Esim. Maschio Nina -kylvinkonetta valmistetaan 2,5, 3 ja 3,5 metrisenä, meille tuodaan kahta suurinta, miksi helvatassa ei tuota pienintäkin?
Juuri tuommoiset pienet koneet 2,5 metriset, 2-3 siipiset paluu-aurat, 3 metrin joustopiikkiäkeet sun muut puuttuvat suomeen tuotavien koneiden listalta.
Puhutaan, ettei homma pienillä koneilla kannata, no kuinka se kannattaa eteläeuroopassa?
Itselläni kunhan laajeneminen alkaa olisi kaipuu 2 tai 3 siipisistä paluuauroista, noin 1,8 - 2,2 metrin niittomurskaimesta, 2 tai 2,5 metrisestä kylvölannoittimesta yms, mutta tarjontaa ei ole ???
Ohjaako keskusliikkeet mitä konemiehet tarvitsee vai tuleeko kysyntä meiltä itseltämme tuohon suuntaan? Odotan, että joku ottaa tämän seuraavan esille: Hinnanero isomman ja pienemmän välillä on pieni -> niin, mutta ohjaako keskusliikkeet tätä kautta valinnoissa hinnoittelemalla pikkukoneet lähelle isompia?
Olenko ainut joka tuon kokoluokan koneita kaipaisi, vai onko muitakin?
Pitäskö alkaa suunnittelemaan maahantuontia joka erikoistuu pieniin koneisiin?
Ei huolta :) Markkinataloudessa taatusti joku tuo ja myy jotain sellaista jolla on kysyntää.
-
Suomalaisesta maatalouskaupasta on markkinatalous kaukana. Keskusliikkeet tuo mitä niitä huvittaa ja osa asiakkaista ostaa mitä niille myydään, eikä sitä mitä ne tarvitsee. Ja yleensä ne ei oikeasti tarvitse mitään. Juurikin tämän vuoksi meidän markkinoilta puutuu ne pienemmät koneet kokonaan..
-
Suomalaisesta maatalouskaupasta on markkinatalous kaukana. Keskusliikkeet tuo mitä niitä huvittaa ja osa asiakkaista ostaa mitä niille myydään, eikä sitä mitä ne tarvitsee. Ja yleensä ne ei oikeasti tarvitse mitään. Juurikin tämän vuoksi meidän markkinoilta puutuu ne pienemmät koneet kokonaan..
Ja tuotteet maksaa sen mitä aasiakkaat pystyy suinkin maksamaan.
-
Suomalaisesta maatalouskaupasta on markkinatalous kaukana. Keskusliikkeet tuo mitä niitä huvittaa ja osa asiakkaista ostaa mitä niille myydään, eikä sitä mitä ne tarvitsee. Ja yleensä ne ei oikeasti tarvitse mitään. Juurikin tämän vuoksi meidän markkinoilta puutuu ne pienemmät koneet kokonaan..
Kyllä kai täällä sentään on vielä ostamisen vapaus?
Kysyntä luo tarjontaa. Ei kai semmosta voi myydä mille ei ole tarvetta eikä kysyntää. Asiakas voi ostaa sieltä mistä parhaaksi näkee. Laittaa vaan kylmästi tarjoukset riviin, ei sen kummempaa oo.
Maailmassa ei oo mitään semmosta myynnissä jota joku ei tarvitse. Ja jos on, niin sitten on keksitty rahanpainokone.
Mä ostan ainakin sieltä mistä parhaan kaupan saan.
-
Suomalaisesta maatalouskaupasta on markkinatalous kaukana. Keskusliikkeet tuo mitä niitä huvittaa ja osa asiakkaista ostaa mitä niille myydään, eikä sitä mitä ne tarvitsee. Ja yleensä ne ei oikeasti tarvitse mitään. Juurikin tämän vuoksi meidän markkinoilta puutuu ne pienemmät koneet kokonaan..
Ja tuotteet maksaa sen mitä aasiakkaat pystyy suinkin maksamaan.
Meinaatko ettei kilpailu pidä hintatasoa kurissa?
Oletetaan että jossain pääsee tekemään tietyillä markkinoilla tietyillä tuotteilla oikein helvetin kovaa katetta. Seuraus, on se että pian niitä kaupantekijöitä tulee lisää markkinoille ja hups enää ei tehdäkkään kovaa tiliä.
-
Markkinoinnin keinoilla voidaan luoda kysyntää ja se on sen tarkoituskin, kysynnän ohjaaminen. Väkisin ei kenellekkään mitään voida myydä, mutta tarpeita voidaan luoda. Ja suomen maatalousmarkkinoiden erittäin voimakas keskittyminen kahdelle keskusliikkeelle on omiaan vähentämään loppukäyttäjän valinnanmahdollisuuksia, erikoisuuksia ei toimteta koska ne eivät kuulu ohjelmaan. Kommunisteilla oli viisivuotisohjelma, markkinataloudessa myydään mitä asiakas haluaa ja se ei valitettavasti toteudu suomen maatalouskaupassa.
Rautalankaesimerkkinä vaikka lemken. Malleja on vaikka millä mitalla, mutta suomeen tuotavat mallit rajoittuvat melko suppeaan sapluunaan ja siihen jonkun muun miettimään sapluunaan on viljelijän tyydyttävä, vaikka tavaraa maailmalla olisikin. Ja älkää väittäkö että kyllä ne tuo sellaisen kun minä haluan, ei tuo, jos olet tavis..
-
Pahempi juttu on se että keskusliikkeet haalivat itselleen joidenkin valmistajien yksinmyyntioikeuksia, eivätkä sitten kuitenkaan suostu myymään.
Tuo on sentään vähentynyt viime aikoina, kun netti on helpottanut yksityistuontia ja pienempien firmojen toimintamahdollisuuksia.
-
Tuonti antaa uudet mahdollisuudet maataloudelle konekaupoissa ja valinnoissa. murros murros..
-
Pahempi juttu on se että keskusliikkeet haalivat itselleen joidenkin valmistajien yksinmyyntioikeuksia, eivätkä sitten kuitenkaan suostu myymään.
Veit hampaat suustani, tätä mä juuri hain, mutta en osannut pukea sanoiksi..
-
Leilanttin riisseli käy: provoprovoprovoprovo.....
;D
-
muutamalle isännälle olen kuormien välissä tuonut virosta juuri noita pienten tilojen koneita, ovat kyllä puolalaista tekoa melkein kaikki. Mutta jostain kumman syystä juuri noilla pienillä koneilla näyttää olevan yllättävän paljon kysyntää etelämpänä. esim. metal-fach valmistaa puolassa erityisesti pikkukoneita, ja onhan näitä muitakin.
tuo traktoripuolen ylivarustelu joskun ihmetyttää, toki meilläkin on yksi 200hp kone kaikilla herkuilla, mutta pihalle ja navetalle olen parin vuoden sisällä ostamassa konetta joka pitäisi olla halpa ja yksinkertainen, eli kone jota voi ajaa hanskat kädessä. Suomessa ei paljon taida olla valikoimaa tuollaisiin koneisiin esim.140hv luokassa? olen muutaman kerran maailmalla potkinut esim. landinin renkaita ja tullut siihen tulokseen että kun tuon 20 vuotiaan pihakoneen vaihdon aika tulee, taidan laittaa virosta juuri tuollaisen landinin. 140hv koneesta ilmastoinnilla ja 600mm renkailla sain tarjouksen 40 000€ ja etukuormain 5000€ päälle. minkä 140hv kuormaimellisen koneen saa suomesta 45 000€:llä?
Ai kun kiva että vihroin löytyi, olenkin etsinny näitä kaikista medioista. Mutta sinä siis tuot koneita virosta?
Hokka kakkonen, mainosta kolme neljä kertaa päiväsä, ilimatteeks.
ei realisti nyt mitenkään mainosta, ainakaan mun mielestä.... se on toki mun mielipide, ja se pitää kuitenkin muistaa et mitä realisti on montakertaa täälä maininnut viron koneista, kun hänellä on tietoa ja taitoa kaupitella sieltä etuisia koneita tänne NIIN SE ON MEIDÄN KAIKKIEN ETU ;) kyllähän sitä on aina mukavee saada sama kone etuusammalla hinnalla, ni jää sitte muuhunkin sitä rahaa!!!
tarkoitus ei kyllä ollut ainakaan mainostaa, olenko väärässä tuon traktoriasian suhteen? olen vain tehnyt havainnon että asia on näin. Ja vaikka kuinka mainostaisin niin tuskimpa yhtään landinia eksyisi suomen ennakkoluuloisille isännille. Itselleni todella aion sellaisen tuoda yksinkertaiseksi pihakoneeksi, jolla jokainen osaa ajaa ilman kouluttamista. ??? Jos jotakin henkilöä häiritsee viestini joissa mainitsen ulkomaan koneet niin voin toki olla mainitsematta, tai mainita jonkin muun tuojan? Uskon edelleen vahvasti siihen että mikäli turbulenssi maataloustuotemarkkinoilla jatkuu, tarvitaan töiden hoitamiseen yhä edullisempia ja tehokkaampia koneita joita juuri tuolla etelämpänä on.
Joten kiitos ja anteeksi.
-
Uskon edelleen vahvasti siihen että mikäli turbulenssi maataloustuotemarkkinoilla jatkuu, tarvitaan töiden hoitamiseen yhä edullisempia ja tehokkaampia koneita joita juuri tuolla etelämpänä on.
***Mikäli näin jatkuu niin ei tarvita mitään koneita osteskella.
-
itellä just toi onkelma että mäet vaatii oman osansa tehosta ja silti ei ole mahollista ostaa kivesille pelloille yhtään uutenpaa joustikasta koska alle 5 metrisiä ei kai kukaan tee/myy! ei ole saatavavissa yhtään uutta 3.5-4,5 metristä joustikasta jossa lata edessä ja VARPAJYRÄ takana joita 90 hepoinen jaksais vetellä rinteillä hallituissa työsyvyyksissä, nykyään vetetään vain 4 metrin tarmoa perässä mutta alkaa kivien jäljet näkyä liikaa, ja kylvöt onnaa vielä 2 mtreisellä tumella mutta varaosiahan siihen ei enää saa joten kohta kateltava jonkin 2,5 metrin jukoa aidan takaa.....
-
niin timppa varmaan on oikeassa siten että lisäisin vain mikäli jatkuu PITKÄÄN. Turbulenssia on jo muutama vuosi ollut, mutta ei se ainakaan vielä ole investointeja pysäyttänyt (allekirjoittaneellakaan) ;D
-
itellä just toi onkelma että mäet vaatii oman osansa tehosta ja silti ei ole mahollista ostaa kivesille pelloille yhtään uutenpaa joustikasta koska alle 5 metrisiä ei kai kukaan tee/myy! ei ole saatavavissa yhtään uutta 3.5-4,5 metristä joustikasta jossa lata edessä ja VARPAJYRÄ takana joita 90 hepoinen jaksais vetellä rinteillä hallituissa työsyvyyksissä, nykyään vetetään vain 4 metrin tarmoa perässä mutta alkaa kivien jäljet näkyä liikaa, ja kylvöt onnaa vielä 2 mtreisellä tumella mutta varaosiahan siihen ei enää saa joten kohta kateltava jonkin 2,5 metrin jukoa aidan takaa.....
onhan noita äkeitä. ei toki kotimaisissa paljon alle 4,5m mutta jälleen kerran siellä etelämpänä.
-
Potila tekee SK 340 äestä jossa on varpajyrä ja etulata.
-
itellä just toi onkelma että mäet vaatii oman osansa tehosta ja silti ei ole mahollista ostaa kivesille pelloille yhtään uutenpaa joustikasta koska alle 5 metrisiä ei kai kukaan tee/myy! ei ole saatavavissa yhtään uutta 3.5-4,5 metristä joustikasta jossa lata edessä ja VARPAJYRÄ takana joita 90 hepoinen jaksais vetellä rinteillä hallituissa työsyvyyksissä, nykyään vetetään vain 4 metrin tarmoa perässä mutta alkaa kivien jäljet näkyä liikaa, ja kylvöt onnaa vielä 2 mtreisellä tumella mutta varaosiahan siihen ei enää saa joten kohta kateltava jonkin 2,5 metrin jukoa aidan takaa.....
onhan noita äkeitä. ei toki kotimaisissa paljon alle 4,5m mutta jälleen kerran siellä etelämpänä.
http://www.tumeagri.fi/Hkl.html
tume tekee kl 2500 nostolaite kylvölannoitinta.
http://www.junkkari.fi/Suomeksi/Kylv%C3%B6koneet/Simulta%202500%20NL,%203000NL/Default.aspx Ja junkkari tekee
Sieltä löytyy pikkuäkeitä http://www.potila.fi/akeet_sk.shtml
-
Olen tuota pikkukoneiden hintaa joskus miettinyt ja tullut siihen tulokseen että suurimman osan suhteellisen korkeasta hinnasta selittävät valmistustekniset syyt.
Esimerkkinä vaikkapa kyntöaura. Tietyt perusosat täytyy olla isommassa sekä pienemmässä aurassa ja nykyisin ovat usein samoja osia valmistuskulujen karsimiseksi. Siten kun mennään useampisiipisiin auroihin tehdään ne pulttaamalla perään lisäsiipiä. Lisäsiiven materiaalikulu ehkä 5-10 % koko auran materiaalikulusta.
Toinen tarina on myös keskusliikkeiden hinnoittelu, kysyntää ohjataan isompiin työkoneisiin pitämällä myyntikate suhteellisen samansuuruisena. Onhan se kauppiaan etu jos jokaisesta myydystä koneyksiköstä saa suunnilleen saman palkan.
Tämä ohjaus pikkuhiljaa isompiin työkoneisiin on tietyissä rajoissa hyväkin asia, takavuosina moni isäntä olisi nuukuuksissaan tai tyhmyyksissään ostanut liian kapean koneen. Vetotehoahan saa tarvittaessa aina hieman petrattua rengastuksella ja konetta säätämällä.
Joka kylällä lienee tarinoita "hulluista" isännistä jotka aikoinaan ostivat ensimmäisiä 5-6 m joustopiikkiäkeitä ja naapurit siihen aikaan päivittelivät että semmosia työkoneita ei mitkään traktorit jaksa vetää :D
-
70-luvun alkupuolella kolmisiipiset aurat ostanutta isäntää pidettiin suuruudenhulluna. 80- luvulla hytillisen puimurin hankkinutta pidettiin vähä tyhmänä, eihän sateella puida. 90-luvulla viimeisetkin nelivedon vastustajat "joutuivat" ostamaan sellaisen kun takatuupparia ei enää saanut.jne
-
Äkeen leveydessä nyt ei kannata säästää, 4 metrinen jousikas minimi. 280 leveet nostolaite niittomurskaimet melko keikuttajia alle 100 heppasessa koneessa. Valmistajien ois pitäny hypätä hinattavaan tuossa kokoluokassa.
-
Suht. vähän käytettyjä nostolaitekylvökoneita ja jousikkaita on vaikka miten paljon lojumassa käyttämättöminä, jos haluaa harrastella viljelyä. Vähän kyllä ihmetyttää jotkut konehankinnat, taitaa isoilla tiloilla sitä tukipottia kertyä sen verran että kannattaa hommata "liian hyviä" koneita. Vaikka tää viljelyn kannattavuus nyt on mitä on ompa sitten isot tai pienet vehkeet...
-
itellä just toi onkelma että mäet vaatii oman osansa tehosta ja silti ei ole mahollista ostaa kivesille pelloille yhtään uutenpaa joustikasta koska alle 5 metrisiä ei kai kukaan tee/myy! ei ole saatavavissa yhtään uutta 3.5-4,5 metristä joustikasta jossa lata edessä ja VARPAJYRÄ takana joita 90 hepoinen jaksais vetellä rinteillä hallituissa työsyvyyksissä, nykyään vetetään vain 4 metrin tarmoa perässä mutta alkaa kivien jäljet näkyä liikaa, ja kylvöt onnaa vielä 2 mtreisellä tumella mutta varaosiahan siihen ei enää saa joten kohta kateltava jonkin 2,5 metrin jukoa aidan takaa.....
onhan noita äkeitä. ei toki kotimaisissa paljon alle 4,5m mutta jälleen kerran siellä etelämpänä.
http://www.tumeagri.fi/Hkl.html
tume tekee kl 2500 nostolaite kylvölannoitinta.
http://www.junkkari.fi/Suomeksi/Kylv%C3%B6koneet/Simulta%202500%20NL,%203000NL/Default.aspx Ja junkkari tekee
Sieltä löytyy pikkuäkeitä http://www.potila.fi/akeet_sk.shtml
Täältä löytyy myös Tarmo äes 330 jälkiharalla kuin uusi,isommat pyörät kuin Polilan äkeessä.
-
Mutta kuka valmistaa enää alle 5 metrisiä hinattavia äkeitä?? Meillä on jostain -90 luvulta oleva 3,6m leveä hinattava joka on oikein passeli. 5 metrinen vaatis taas isomman vetäjän....
-
Siitä 3-5 siipistä sarka ja paluu auraa
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Maanmuokkaus/Agrolux-aurat_tekniset_tiedot/
Ja sieltä 3 siipistä paluuauraa
http://www.yrma.net/CPlusST.htm
Siitä pieniä niittokoneita ja murskaimia http://www.yrma.net/FRTR.htm
Kyllä pikkukoneita löytyy mielestäni hyvinkin. 3 siipistä paluuauraakin ainakin neljää eri merkkiä.
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
-
Mutta kuka valmistaa enää alle 5 metrisiä hinattavia äkeitä?? Meillä on jostain -90 luvulta oleva 3,6m leveä hinattava joka on oikein passeli. 5 metrinen vaatis taas isomman vetäjän....
Tilaat vaikka potilalta 8 tai 9 metrisen pelkän keskilohkon. Siinähän se on http://www.potila.fi/doc/Potila_Akeet_Master.pdf
-
se on vaan niin, että pienillä koneilla on niin huono tota *****ä jatkaa...
-
Mutta kuka valmistaa enää alle 5 metrisiä hinattavia äkeitä?? Meillä on jostain -90 luvulta oleva 3,6m leveä hinattava joka on oikein passeli. 5 metrinen vaatis taas isomman vetäjän....
Tilaat vaikka potilalta 8 tai 9 metrisen pelkän keskilohkon. Siinähän se on http://www.potila.fi/doc/Potila_Akeet_Master.pdf
Hei iikkoo! voihan tilata kokonaisen 10 meetrisen äkkeen ja äestellä sivulohkot ylhäällä.
-
Juu, on kynnetty kolmesiipisillä kääntöfälteillä ja aina on valmista tullut eikä ole päässyt talvi yllättämään.
-
Kolmiteräiset kääntöaurat oli aikoinaan. Kyllä niillä valmista sai mutta kun sattui sopivasti ostaja kohdalle annoin mennä.
Nykyisin on hinattava 6-teräinen sarka-aura ja nostolaite 4-teräinen. Kahdella yksiköllä kun rykäisee pellolle,niin valmista syntyy nopeasti.
-
Mutta kuka valmistaa enää alle 5 metrisiä hinattavia äkeitä?? Meillä on jostain -90 luvulta oleva 3,6m leveä hinattava joka on oikein passeli. 5 metrinen vaatis taas isomman vetäjän....
Tilaat vaikka potilalta 8 tai 9 metrisen pelkän keskilohkon. Siinähän se on http://www.potila.fi/doc/Potila_Akeet_Master.pdf
Hei iikkoo! voihan tilata kokonaisen 10 meetrisen äkkeen ja äestellä sivulohkot ylhäällä.
Tai 11 metrisen. On sitte vähän kasvun varaakin.
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
Kyl jo tässä parilla syksyllä on tullut vain viikonloput kynnettyyn, kun asustelen maamies koulun asuntolas ja isä ei oikein enää nykyään tykkää tuosta kyntämisestä, se on kun koulusta tulee niin alle 5 minuuttia niin on vaatteet vaihtunu ja menos jo pellolle päin.
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
en oo kyntänyt mut kattonut oon ;D tuos viimesyksynä joku naapurikylässä kynteli jotain 4ha maataan ainakin 6tuntia ja ajattelin että ei saatana ku kestää... ittellä menis kyllä hermot ;)
-
Samapa tuossa melkein itsellä menisi, kun ei tuo veturi mikään järkyttävän kokoinen ole, voishan sitä hiukan ruuvillakin pistäytyä. ;)
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
Kyllä olen moisella viiluja vedelly... 97-2000 oli tommonen (http://www.vaihtokone.com/image.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={5b4c4aac-6bf4-4110-a24c-299ec57edf37}&imageid=2) vanha kvernen kolmisiipinen, ties millä vanhalla hitsailtavalla kääntöpäällä. 690 takatuupparilla sitä vedettiin, ku ei isompaa sillon ollu. Ensimmäinen nelivetokin (käytetty 690-4 vuodelta -86) tuli taloon vasta -99 keväällä. Kyllä sillä valmista sai aikaiseksi, mutta...
-
Eikö tuo M-F ole sellainen lapsellinen traktori?
-
Eikö tuo M-F ole sellainen lapsellinen traktori?
Aijaa? Kas kun en oo huomannu. Niin no eihän niis oo fullerin lootaa niin täytyy tyytyä sitte Fendtin lootaan :D.
Vanhas satakuusvitoses on sentään kunnon synkoronoimaton.
-
KJL:lä on vissiin tilakoko kymmenessä vuodessa kasvanut aikalailla.
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
Jos
vaihtaisin 3 siipiset kääntöaurani isompiin, olisi investointi yhtä huono kuin puimurin osto.
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
Kyllä olen moisella viiluja vedelly... 97-2000 oli tommonen (http://www.vaihtokone.com/image.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={5b4c4aac-6bf4-4110-a24c-299ec57edf37}&imageid=2) vanha kvernen kolmisiipinen, ties millä vanhalla hitsailtavalla kääntöpäällä. 690 takatuupparilla sitä vedettiin, ku ei isompaa sillon ollu. Ensimmäinen nelivetokin (käytetty 690-4 vuodelta -86) tuli taloon vasta -99 keväällä. Kyllä sillä valmista sai aikaiseksi, mutta...
Vieläkö tiukka agrimarket-värisuora päällä ??? ??? ???
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
en oo kyntänyt mut kattonut oon ;D tuos viimesyksynä joku naapurikylässä kynteli jotain 4ha maataan ainakin 6tuntia ja ajattelin että ei saatana ku kestää... ittellä menis kyllä hermot ;)
Ajatteles kun vanhin veljeni sodanaikana kynsi hevosella 24 ha 15 vuotiaana. Laskeppas paljonko piti kävellä hevosen perässä kun työleveys 10 tuumaa ???
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
en oo kyntänyt mut kattonut oon ;D tuos viimesyksynä joku naapurikylässä kynteli jotain 4ha maataan ainakin 6tuntia ja ajattelin että ei saatana ku kestää... ittellä menis kyllä hermot ;)
Mä kyntelin 2 ha palaa viime syksynä 3 päivää.Jäi vähän kesken kun oli paaleja päisteessä.Täytyy jatkaa nyt keväällä. Yhtenä vuonna kynsin 11 ha palasta yli viikon.
-
Meillä ei ole rakennekehitys koneissa pysynyt ajan mukana. Isäpappa aikoinaan kylveli 3m hinattavalla kylvökoneella yli 40 vuotta sitten, edelleen hinattavalla 3 m kylvökoneella kylvetään, tosin viisinkertaista pinta-alaa.
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
Kyllä olen moisella viiluja vedelly... 97-2000 oli tommonen (http://www.vaihtokone.com/image.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={5b4c4aac-6bf4-4110-a24c-299ec57edf37}&imageid=2) vanha kvernen kolmisiipinen, ties millä vanhalla hitsailtavalla kääntöpäällä. 690 takatuupparilla sitä vedettiin, ku ei isompaa sillon ollu. Ensimmäinen nelivetokin (käytetty 690-4 vuodelta -86) tuli taloon vasta -99 keväällä. Kyllä sillä valmista sai aikaiseksi, mutta...
Kynnössä ei myöskään ihan dramaattista muutosta ole tapahtunut. Neljäkymmentä vuotta sitten kolmesiipisillä on kynnetty, kymmenen vuotta sitten vasta tuli se neljäs siipi maahan päin.
Kolmesiipisillä paluuauroilla olen kyntänyt kyllä enemmän kuin nelisiipisillä. Serkkupoikaa lainaten: Kyllä pienilläkin vehkeillä pärjää, se on vaan pidettävä tahtia yllä!
Kylän ensimmäiset paluuaurat tuli taloon muistaakseni vuonna 1980 ja siinä oli 590 verku edessä.
Mutta kaikkein epätoivoisinta kyntöä oli kannikon syväkyntö silloin samoihin aikoihin. Kaksisiipisillä 20 tuumaisilla ja kahdella traktorilla, toisella hinaten, valillä kiinni jumissa ja vielä molemmat :D Yhteen suuntaan kyntäen, eli aina pakilla takaisin....Hohhoijaakka
-
Niinpä...
Tossa alkuperäisessä jutussa unohtuu osittain varmaan traktoreiden metsäkäyttö(hankintakaupat ym.) joita 70 luvulla tehtiin aika lailla.Samoin esim.kaivureiden alle haudatut traktorit,no eihän niitä kauheen paljo ollu...
Kyllä ainakin meidän kylällä suunnilleen kaikki nostolaitekoneet on jääneet pusikkoon,näillä isommilla sitten tehdään aika monen vanhan koneen työt.
Suomen lyhyet sesongitkin antavat oman mausteensa tähän soppaan.
Itse olen pyrkinyt vähentämään koneiden lukumäärää ja lisäämään naapuriyhteistyötä.Esim. puimurin myin pois.Taitaa tällä hetkellä omien traktoreiden peltokäytöö olla 15% niiden tunneista.
-
Kyntö on toki hidasta. Mutta sulanmaan aikaa on marras-joulukuulle asti ja nykyisllä työvaloilla tulee pimeestä syys illastakin päivää vastaavat olosuhteet. Tietysti lannanlevitysajat lyhentää aikaa.
Otetaan tyypillinen esimerkki täältä päin puimurista. Ostetaan uusi kone jossa on 420cm pöytä. Kärryjäkin on usemmat kappaleet, tilavuudet 100hl, 120hl ja 150hl. Ajetaan kärryt täyteen ja kuormat mennään kippaamaan. No kas, kuivuri sitten onkin 100hl 70-luvun Jaakko. Seuraavaksi sitten onkin edessä odottelua ja satsien vaihtoa...... Jos olisikin ostettu pienempi käytetty puimuri ja laitettu loppu puimurin hinnasta kuivaamon reeraukseen? Vai?
-
Tuommoisen jaakon pui tukkoon vaikka 66 sella Fahrilla.
Naapureiden säälin saa kaupan päälle,kun peltouskottavuus nollissa.
Kustannusten hallinta A & O
-
Lainaus.
Kynnössä ei myöskään ihan dramaattista muutosta ole tapahtunut. Neljäkymmentä vuotta sitten kolmesiipisillä on kynnetty, kymmenen vuotta sitten vasta tuli se neljäs siipi maahan päin.
Kolmesiipisillä paluuauroilla olen kyntänyt kyllä enemmän kuin nelisiipisillä. Serkkupoikaa lainaten: Kyllä pienilläkin vehkeillä pärjää, se on vaan pidettävä tahtia yllä!
Aika pitkälti noin se mennee, sekä pysyttävä siellä traktorin pukilla ei se muuten työ joudu.
"Parhaana"kesänä tullut kynnettyä yli 200 ha. Keväällä 110 ja syksyllä sama uudestaan näitä savolaisia kiviraunion vierustoja eri traktori merkeillä. Perässä 3 tai 4 siipiset kvernet tai överumit. keskimääräinen lohkokoko 2 ha.
Voi kuvitella sitä päisteiden ja kivinen/tolppien ympärysten määrää. Kokonaisuutena voi sanoa että eka viikko on tekemisen riemua 2. viikko vituttaa koko homma 3. viikonjälkeen tämä on vain työtä jota tekee vaikka kuinka pitkään.
Ei muuten ole montaakaan lohkoa omalla ja naapurin kylällä jota ei ole tullut tongittua viimeisen 20V. aikana auroilla.
Näyttäis monelle tuo kyntäminen loppuvat just tuossa vitutus vaiheessa :D
Onneksi on päässyt tasasemmille "pelloille" koneen kanssa töihin nykyisin.
-
Nykyisin on hinattava 6-teräinen sarka-aura ja nostolaite 4-teräinen. Kahdella yksiköllä kun rykäisee pellolle,niin valmista syntyy nopeasti.
Jep. Ja samalla saa nuoren isännän kans viettää laatuaikaa kun pyörii samaa lohkoa perätoukuria :D
Noista kylvökoneista kun oli puhetta niin eikö sen käytetyn jos ostaa kannata samantien laittaa 3 metrinen, hintaluokka sama kuin 2,5 metrisis ja jää paripyörän jäljet paremmin piiloon. Tiestö tietysti voi hiukan ahistaa sivupyöräkolmimetrisellä
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Hitsaa kintaaseen, pelle.
-
Juuri tuommoiset pienet koneet 2,5 metriset, 2-3 siipiset paluu-aurat, 3 metrin joustopiikkiäkeet sun muut puuttuvat suomeen tuotavien koneiden listalta.
Itselläni kunhan laajeneminen alkaa olisi kaipuu 2 tai 3 siipisistä paluuauroista, noin 1,8 - 2,2 metrin niittomurskaimesta, 2 tai 2,5 metrisestä kylvölannoittimesta yms, mutta tarjontaa ei ole ???
Ei tuollaisia koneita kenenkään kannata uutena ostaa. Vähänajettua vaihtokonetta on pikkukorvausta vastaan vaikka miten paljon. Hanki sinäkin vaan nelisiipinen aura, viisimetrinen äes, kolmimetrinen kylvökone ja kolmimetrinen niittomurskain hyvänä käytettynä muodollista korvausta vastaan. Kyllä sinun traktori niitä jaksaa viedä ja saat työtehon eri lukemille, saat sitä laajennusvaraakin sitten. ;)
Kait jonkun pitää uusia koneitakin ostaa, jotta taasen voi joku käytetyn ostaa. ;)
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Hitsaa kintaaseen, pelle.
skn:llä asiaa menköhöhön korvennettu ukko hitsaa ;D
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
No ni, mistäköhän konekustannus johtuu?
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
No ni, mistäköhän konekustannus johtuu?
koneet, laitteet ym olisi halvempia kaikille jollei kannattamatonta puuhailua keskimäärin 20 lehmän puuhaloissa tuettaisi miljardein
-
Ainakin tääläpäin 20 lemmun tiloilla on vähä erilaiset koneet, kun töpseli-paroneilla.
Eli ootte vähä eri kone-markkinoilla...
:P
-
Kauhavalla K-maatalouden markkinoilla oli pääasiassa maidontuottajat laittaneet rahojaan kiinni rautaan.
-
Kyntö on toki hidasta. Mutta sulanmaan aikaa on marras-joulukuulle asti ja nykyisllä työvaloilla tulee pimeestä syys illastakin päivää vastaavat olosuhteet. Tietysti lannanlevitysajat lyhentää aikaa.
Otetaan tyypillinen esimerkki täältä päin puimurista. Ostetaan uusi kone jossa on 420cm pöytä. Kärryjäkin on usemmat kappaleet, tilavuudet 100hl, 120hl ja 150hl. Ajetaan kärryt täyteen ja kuormat mennään kippaamaan. No kas, kuivuri sitten onkin 100hl 70-luvun Jaakko. Seuraavaksi sitten onkin edessä odottelua ja satsien vaihtoa...... Jos olisikin ostettu pienempi käytetty puimuri ja laitettu loppu puimurin hinnasta kuivaamon reeraukseen? Vai?
Sen aikaa kun kuivurihumisee,ajetaan sille naapurille jolla ei ole edes omaa puimuria.Ja rikastutaan sen rahoilla ::) :P
-
Eiköhän se oo ihan tänkin keskustelun pohjalta yhteenvedettynä niin jotta
Köyhät hevosia laskee ja laiskat töitään
-
Kyntö on toki hidasta. Mutta sulanmaan aikaa on marras-joulukuulle asti ja nykyisllä työvaloilla tulee pimeestä syys illastakin päivää vastaavat olosuhteet. Tietysti lannanlevitysajat lyhentää aikaa.
Otetaan tyypillinen esimerkki täältä päin puimurista. Ostetaan uusi kone jossa on 420cm pöytä. Kärryjäkin on usemmat kappaleet, tilavuudet 100hl, 120hl ja 150hl. Ajetaan kärryt täyteen ja kuormat mennään kippaamaan. No kas, kuivuri sitten onkin 100hl 70-luvun Jaakko. Seuraavaksi sitten onkin edessä odottelua ja satsien vaihtoa...... Jos olisikin ostettu pienempi käytetty puimuri ja laitettu loppu puimurin hinnasta kuivaamon reeraukseen? Vai?
Sen aikaa kun kuivurihumisee,ajetaan sille naapurille jolla ei ole edes omaa puimuria.Ja rikastutaan sen rahoilla ::) :P
Eikös joku älähtäny kun jotain kalahti..... ;D
-
Ihme itkemistä taas... Jos jollakin on varaa ostaa se 10m äes tai 6m kylvinkone niin *****ako se kellekkään kuuluu? Jos täs rupeais naapureiden koneita kadehtimaan niin yöunet menis! Kovia koneita löytyy meilläpäin niin vilja, lehmä, sika kuin brosikutiloiltakin. Jos ei itsellä rahat riitä niin kattokaa ***** peiliin!!!
-
Ketjun aloittajahan on tätä romuilla rikkauksiin tyyppiä:
http://kuuksenvaarankonepalvelu.nettisivu.org/
Ks. tyyppihän kehui aikoinaan toisessa topicissa ansaitsevansa maataloustukensa paremmin kuin päätyökseen maatalouttaharjoittavat...
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Hitsaa kintaaseen, pelle.
Maidontuottajat on syyttömiä sun sikapiiskan kalleuteen... 8) 8) 8)
-
Ks. tyyppihän kehui aikoinaan toisessa topicissa ansaitsevansa maataloustukensa paremmin kuin päätyökseen maatalouttaharjoittavat...
Täh? En saa mitään tukia enkä ole tuommoista väittänyt ???
Romusta rikkauksiin... juu ;D
Ei, en toimi ns. maataloussektorilla, vaan tarjoan lähinnä mökkitraktoripalveluita omakotitaloasukkaille. Siksi kyselenkin mistä saisi kevyttä maatalouskalustoa jota euroopassa tarjotaan vaikka millä mitalla, samalla myös aloin ihmettelemään miksi tuntuu että suomessa viljelyn kannattavuudesta naristaan ja kuitenkin eteläeuroopassa viljellään hankalempia lohkoja pienemmällä kalustolla, eikait hekään tee turhaa työtä?
-
Ihme itkemistä taas... Jos jollakin on varaa ostaa se 10m äes tai 6m kylvinkone niin *****ako se kellekkään kuuluu? Jos täs rupeais naapureiden koneita kadehtimaan niin yöunet menis! Kovia koneita löytyy meilläpäin niin vilja, lehmä, sika kuin brosikutiloiltakin. Jos ei itsellä rahat riitä niin kattokaa ***** peiliin!!!
Taisi kolahtaa oikeen reisiluuhun?
-
Ihme itkemistä taas... Jos jollakin on varaa ostaa se 10m äes tai 6m kylvinkone niin *****ako se kellekkään kuuluu? Jos täs rupeais naapureiden koneita kadehtimaan niin yöunet menis! Kovia koneita löytyy meilläpäin niin vilja, lehmä, sika kuin brosikutiloiltakin. Jos ei itsellä rahat riitä niin kattokaa ***** peiliin!!!
Taisi kolahtaa oikeen reisiluuhun?
Jaa mikä? Ei löydy talosta yhtään yli 50 kiloeuron konetta. Äes ostettu käytettynä alle kymppitonnilla, kylvinkone uutena, mutta alle parilla kympillä. *Yhteispuimuri joka sekin yli kymmenen vuotta vanha... Väittäisin että moneen naapuriin verrattuna hyvinkin kohtuulliset konekustannukset/ha!
-
Niinpä...
Tossa alkuperäisessä jutussa unohtuu osittain varmaan traktoreiden metsäkäyttö(hankintakaupat ym.) joita 70 luvulla tehtiin aika lailla.Samoin esim.kaivureiden alle haudatut traktorit,no eihän niitä kauheen paljo ollu...
Joo, on varmaan jopa nuffieldeillakin ajettu puuta aivan urakkasavoitoilla, eikä vaan hankintakaupoilla.
60-luvullahan ne nuffieldit taisivat olla ja tilaluku oli aivan eri luokkaa kuin nyt, eikös maidonlähettäjiäkin ollut vielä v. 1970 jotain 200-tuhatta?
Eikä edes nuffetteja ole tainnut paljon jäädä säilöön vähän ajettuina ja hyväkuntoisina, jostainhan ne ylikoneellistetut löytyisi jos niitä olisi.
Eiköhän se liene silloin mennyt niin, että hakkaa metsät ja osta traktori, jolla on sitten tehty metsätöitä ja myös naapureiden pikkutilojen työt, toinen vaihtoehto on ollut lopettaa maatalous kokonaan.
-
Ei Korean suhdanteen aikana tarvinnu hakata kuin pari hehtaaria ja traktori kauppa oli maksettu. Loput hakkaamattomat hehtaarit jäi harmittamaan kun hintapiikki oli ohi.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
-
Olekko te kukaan tosissaan kyntänny esim. 3 siipisillä kääntöfälteillä.
Jum alaut se homma ei etene yhtään!
Kyllä olen moisella viiluja vedelly... 97-2000 oli tommonen (http://www.vaihtokone.com/image.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={5b4c4aac-6bf4-4110-a24c-299ec57edf37}&imageid=2) vanha kvernen kolmisiipinen, ties millä vanhalla hitsailtavalla kääntöpäällä. 690 takatuupparilla sitä vedettiin, ku ei isompaa sillon ollu. Ensimmäinen nelivetokin (käytetty 690-4 vuodelta -86) tuli taloon vasta -99 keväällä. Kyllä sillä valmista sai aikaiseksi, mutta...
Vieläkö tiukka agrimarket-värisuora päällä ??? ??? ???
Täh? Ei oo kai koskaa ollukkaa...
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mee ny jo hitsaa lapaseen, ***** hunni.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mee ny jo hitsaa lapaseen, ***** hunni.
Juuri näin! Tää kehutaan ja haukutaan valtroja, ferguja, jontikoita, pyöränpultteja ja kaikkea, mikä koneteeman alle mahtuu, MUTTA tukirutinat pysykööt muualla, kun kaikki muut keskustelualueet on jo tukirutinalla pilattu!
-
Eikö noita pikkukoneita löydy käytettyinä,lähes käyttämättöminä vaikka kuinka? Miks pitää olla uus jos käytettyjäkin tarjolla,kuitenkin käyttö mahtaa olla suht pientä.
Tässäkin ketjussa huomaa kuinka maan eriosissa eletään ihan eri vuosikymmentä :-X Juuri maaseudussa juttua maidontuotannosta ja 55% maidosta tulee yli 30 lehmän karjoista,kuitenkin suurin osa tuottajista 10-20 lehmän karjoja. Omalla kylällä ei yhtään ainoaa alle 20 lehmän karjaa, koneet suurempia kuin aiemmin mutta väitän että käyttöaste ihan muuta kuin vaikka 20 vuotta sitten. Maitotilamäärä romahtanut,lehmämäärä vähintään sama ja maitoa tuotetaan paljon enemmän,vaikka muutkin tuotantosuunnat kovemmassa iskussa kuin aikoinaan.
Turhiakin koneita paljon,mutta rehuketjujakaan ei montaa ole, ääriesimerkkinä kolmella oman kylän ketjulla tehdään noin 3000-4000hehtaaria rehua.
Laskutikku osoittaa että suuremmat koneet tuottaa paremmin, kaikilla ei tartte olla omia koneita. Eniten näyttää haikailevan omien koneiden perään pienimmät tilat,nurinkurista sanoisin ::)
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mee ny jo hitsaa lapaseen, ***** hunni.
Juuri näin! Tää kehutaan ja haukutaan valtroja, ferguja, jontikoita, pyöränpultteja ja kaikkea, mikä koneteeman alle mahtuu, MUTTA tukirutinat pysykööt muualla, kun kaikki muut keskustelualueet on jo tukirutinalla pilattu!
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
-
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
-ei ainakaan Nuffien ja Leukkujen 70 luvun myynnissä ollu syynä EU-tuet.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mee ny jo hitsaa lapaseen, ***** hunni.
Juuri näin! Tää kehutaan ja haukutaan valtroja, ferguja, jontikoita, pyöränpultteja ja kaikkea, mikä koneteeman alle mahtuu, MUTTA tukirutinat pysykööt muualla, kun kaikki muut keskustelualueet on jo tukirutinalla pilattu!
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mistä helvetistä sä revit tuon 2mrd kansallista tukea?
Tuo 2mrd on helvetin suuri vale, kun todelliset lukemat löytyy tuosta. http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
Taitaa olla lähempänä totuutta tuet kokonaisuudessaan tuon 2mrd, joista sianlihantuottajatkin ovat osallisia vai väittääkö korven ukko, jottei sikatilat saa tukia peltohehtaareilleen?
No vähättelemällä muiden tuotannonalojen arvoa olemattomaksi et omaan lompsaas saa yhtään enempää euroja...
Ja tämän viestin luettuasi voit painua jatkamaan tukinatinaas muualle täältä konepuolelta, kun et faktoissakaan pysy.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mee ny jo hitsaa lapaseen, ***** hunni.
Juuri näin! Tää kehutaan ja haukutaan valtroja, ferguja, jontikoita, pyöränpultteja ja kaikkea, mikä koneteeman alle mahtuu, MUTTA tukirutinat pysykööt muualla, kun kaikki muut keskustelualueet on jo tukirutinalla pilattu!
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mistä helvetistä sä revit tuon 2mrd kansallista tukea?
Tuo 2mrd on helvetin suuri vale, kun todelliset lukemat löytyy tuosta. http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
Taitaa olla lähempänä totuutta tuet kokonaisuudessaan tuon 2mrd, joista sianlihantuottajatkin ovat osallisia vai väittääkö korven ukko, jottei sikatilat saa tukia peltohehtaareilleen?
No vähättelemällä muiden tuotannonalojen arvoa olemattomaksi et omaan lompsaas saa yhtään enempää euroja...
Ja tämän viestin luettuasi voit painua jatkamaan tukinatinaas muualle täältä konepuolelta, kun et faktoissakaan pysy.
OECD on monissa raporteissaan arvioinut maataloustuet uskottavuusongelmaksi suomen velanhoitokyvylle. OECDn mukaan suomen maataloustuki on yli 3mrd josta yli 70% on kansallista tukea. Esimerkiksi työurien pidentäminen vuodella vaikuttaisi suomen talouteen olennaisesti juuri valtionvelan takaisinmaksun uskottavuuden kautta. Jos valtionvelan korko nousee tai laskee aavsituksenkaan uskottavuustekijöistä johtuen, niin sen kustannusvaikutus on valtava.
Toinen esimerkki ylen 300 miljoonaa aiheuttaisi budjettiin niin suuren lisäyksen että kestävyysvajeen paheneminen tai veroasteen nousu näkyisi valtionvelan korkokustannuksissa valtavana menoeränä. Tätä taustaa vasten suomen hyödyttömät kansalliset miljardituet ovat todellinen uhka koko kansakunnan hyvinvoinnille.
-
nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta. Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.
Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...
totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.
Jos ny kuule ihan totta puhutaan... Vie ny *****un se tukinatinas täältä konepuolelta. Tää puhutaan koneista eikä tukiasioista.
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mee ny jo hitsaa lapaseen, ***** hunni.
Juuri näin! Tää kehutaan ja haukutaan valtroja, ferguja, jontikoita, pyöränpultteja ja kaikkea, mikä koneteeman alle mahtuu, MUTTA tukirutinat pysykööt muualla, kun kaikki muut keskustelualueet on jo tukirutinalla pilattu!
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
Mistä helvetistä sä revit tuon 2mrd kansallista tukea?
Tuo 2mrd on helvetin suuri vale, kun todelliset lukemat löytyy tuosta. http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
Taitaa olla lähempänä totuutta tuet kokonaisuudessaan tuon 2mrd, joista sianlihantuottajatkin ovat osallisia vai väittääkö korven ukko, jottei sikatilat saa tukia peltohehtaareilleen?
No vähättelemällä muiden tuotannonalojen arvoa olemattomaksi et omaan lompsaas saa yhtään enempää euroja...
Ja tämän viestin luettuasi voit painua jatkamaan tukinatinaas muualle täältä konepuolelta, kun et faktoissakaan pysy.
OECD on monissa raporteissaan arvioinut maataloustuet uskottavuusongelmaksi suomen velanhoitokyvylle. OECDn mukaan suomen maataloustuki on yli 3mrd josta yli 70% on kansallista tukea. Esimerkiksi työurien pidentäminen vuodella vaikuttaisi suomen talouteen olennaisesti juuri valtionvelan takaisinmaksun uskottavuuden kautta. Jos valtionvelan korko nousee tai laskee aavsituksenkaan uskottavuustekijöistä johtuen, niin sen kustannusvaikutus on valtava.
Toinen esimerkki ylen 300 miljoonaa aiheuttaisi budjettiin niin suuren lisäyksen että kestävyysvajeen paheneminen tai veroasteen nousu näkyisi valtionvelan korkokustannuksissa valtavana menoeränä. Tätä taustaa vasten suomen hyödyttömät kansalliset miljardituet ovat todellinen uhka koko kansakunnan hyvinvoinnille.
copypaste ja silleen näköjään... tuota kustannusvaikutusta en kiistä, mutta mistä helvetistä sä revit tuon 70% tai siis mistäs OECD sen sitte on repiny, kun kuitenkaan tämä meidän ihana EU ei anna ihan mahdottomia kansallisten tukien maksuvaltuuksia... Työuran pidentäminen... ->yleislakkoahan siitä pukkaa...
Mutta sitten takaisin
KONEKESKUSTELUUN!
-
Ei tämä keskustelu mennyt sinne minne piti aivan, mutta no...
Niin, alussa vain toin julki tuon miten paljon nuhvia ja leukkuakin meillä myytiin, en sitä halunnut kritisoida.
Enkä kritisoi sen enempää nykyviljelijöiden konehankintoja, jokanen tekee ne itse, varsinkin suurilla tiloilla suuret koneet tarvitaan, mutta se mikä ihmetyttää on ainainen maukuminen, ettei 20 - 50 ha tila ole kelpoisa varsinkaan jos lohkot ovat mäkisiä ja pieniä.
Omaa asiaa selvitän tässä siksi, koska kiinnostus maataloustoiminnan herättämiseen on kova, tällä hetkellä viljelen joutomaita harrastukseksi joita on nyt noin 12 - 13 ha. Tarvittaessa pystyisin lisäämään sitä 10 - 25 hehtaarilla. Joka paikassa toitotetaan, että se ei kannata millään.
Kuitenkin eteläeuroopassa, jossa myydään pientiloille pieniä traktoreita homma kait kannattaa.
Onko satomäärät niin suuret, että homma myös pienillä rinnetilkuilla kannattaa?
Sieltä saisi sopivat koneet jos ei käytettyjä löydy kun nuo keskusliikkeet tahtovat myydä vain isoa.
Käytettyjä on myynnissä, mutta raiskatulla paskalla pyydetään tonneja, josta kannattaisi maksaa muutamia kymppejä, eli romuraudan hinta. Helmet menevät jobbareille ja hintaan tulee nolla lisää.
Jos joku tietää hyväkuntoisen niittomurskaimen parilla kolmella tonnilla niin kertokoon minulle, kooltaan saisi olla pieni kun pellot on osin kivisiä ja pinnat epätasaisia.
-
Estre niittokone murskaimella taitaa sopia jopa uutena tuohon hintaluokkaan...
-
Eivät ne nykyajan koneet niin mahdottoman suuria ole, ennen vanhaan ne vaan oli älyttömän pienet.
Joku 6m3 Tuhti kärry, nettokuorma 2,5 tonnia ohraa...
Juko 2,2 m kylvökone, jyviä laariin 5 säkkiä (siis á 40 kg)
Apulannat erikseen 3 krt ajettuna kytöille Bögballen 250 kg ratilla.
Reppuruisku 8m ja 400L
4-aks Kronos 52 ja 3 krt ajo
Siihen aikaan polttoöljy oli halpaa eikä tunteja kertynyt. Jos tuolla konekannalla siirtyy jo 20 ha -> 40 ha:iin on päässä jo vika tai tulossa jos ei parempaa keksi.
-
Eivät ne nykyajan koneet niin mahdottoman suuria ole, ennen vanhaan ne vaan oli älyttömän pienet.
Joku 6m3 Tuhti kärry, nettokuorma 2,5 tonnia ohraa...
Juko 2,2 m kylvökone, jyviä laariin 5 säkkiä (siis á 40 kg)
Apulannat erikseen 3 krt ajettuna kytöille Bögballen 250 kg ratilla.
Reppuruisku 8m ja 400L
4-aks Kronos 52 ja 3 krt ajo
Siihen aikaan polttoöljy oli halpaa eikä tunteja kertynyt. Jos tuolla konekannalla siirtyy jo 20 ha -> 40 ha:iin on päässä jo vika tai tulossa jos ei parempaa keksi.
Tuossa on just sopiva kalusto 40ha vilja-alan laittamiseen. Korjuuseen vielä esim Fahr M600 kopittomana niin ohranpuinti on kuin juhlaa.
-
Monet tilat vaihtaa koneita useemin kun sukkia, ja aina isompaan, tilakoosta huolimatta. Jos 50ha tila tarvii 6metrin äkeen, 3metrin kylvökoneen, 360cm leveän leikkuupuimurin, 250hl kuivurin, 2-3kpl yli 100heppasia alle viis vuotta vanhoja rattoreita, on kyseessä todennäköisesti sikatila. Ja muutenkin toi touhu on menny koneissa ihan yli hilseen. Jumalattomia massoja liikutellaan pellolla. Kastemadot litistyy ja maa tiivistyy.
Mistä moinen viherpiperrys??? ;D ;D ;D
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
-
Sanokaas miks tonutti valmistaa edelleen sorminiittokonetta, mut sitä ei tuoda suomeen?
Missä sitä tarvitaan? Kait sille ostajia on paljonkin muualla, mut suomessa ei, miksi?
-
Estre niittokone murskaimella taitaa sopia jopa uutena tuohon hintaluokkaan...
Ei saa enää, viimevuonna mennyt 3 kpl vain, ei tehdä enää. :(
-
Sanokaas miks tonutti valmistaa edelleen sorminiittokonetta, mut sitä ei tuoda suomeen?
Missä sitä tarvitaan? Kait sille ostajia on paljonkin muualla, mut suomessa ei, miksi?
Sormikone erittäin hyvä esim Luomun viherlannoitus niittoihin,,,, ellei haluu murskainta käyttää;
Jää kasvusto levälleen eikä paksulle karholle kuten lieriö tai lautaskoneilla.
Tilataanko Tonutti Nuffin perään ?
???
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
-
aloittaja kyseli ja pohti syitä suomen ylikoneistamiseen. Ja syy on selvä, 2mrd kansallista tukea, lähes koko potti nautakarjasektorin pyörittämiseen eri reittejä pitkin, tuotannon arvon ollessa olematon. Ja tuotanto laskenut tukien kasvaessa.
-ei ainakaan Nuffien ja Leukkujen 70 luvun myynnissä ollu syynä EU-tuet.
Olisko ollut pinta-ala-Lisä alle 15 ha tiloille ??????????????
:'(
:'(
:'(
::) ::)
-
Maailma muuttuu...
Nostolaiteniittomurskain on kyllä vihoviimeinen keksintö pieneen traktoriin.. Lasket kunnolla konetta niin alkaa lauttaamaan maata edellään tai sitten nostat nostolaitetta traktori painuu sitä mukaa peltoon. Sitten kun epätasaisella pellolla niität kovaa alkaa kones pomppimaan ja nostovarret katkeaa traktorista. Niin *****mainen kytkeä perään ja mutkissa heittää heinät ojaan. Onneksi nykyisin on hinattava 8)
Mutta aloittajan käyttöön sopii parhaiten pelkkä laadukas lautasniittokone esimerkiksi Krone, Taarup, Kuhn tai JF.
Lautasniittokoneella niittää pientareet, kesannot, hevosheinät sekä pajut. Kivetkään ei niin paljon haittaa.
Sormipalkkikonesta kukaan ei mahda oikeasti haluta kuin museoon :D
-
Joku 2 m ratasvetoinen lautaskone on käypä peli moneen hommaan. Vuosittain semmoisella niittää kymmeniä hehtareja ja tienvarsia ja silti pelittää vuoskymmenet huollettuna. Olis vaan itselläkin sijoittaa kerralla se uuden koneen hinta niin olis se ongelma hoidettu.
Joskus tienvarren niitossakin kun reuna viettää enempi ojaan päin ja traktori kallistuu niin ei siinä voi tulla raskaan nostolaitekoneen kanssa hankalia tilanteita. Nokan lautasniittokoneen (185 remmivetoinen) ja 148 verkun kanssa sai olla kaltevammilla pinnoilla hieman tarkkana. Muuten homman keveyteen nähden traktorin tehot riittivät loistavasti.
Tokihan noista murskainkoneista saa murskan pois karistettua suht ketterästi heinätöiden jälkeen, mut painoa jää silti ojan päällä keikutettavaksi. Suokapaleiden reunojen niitto voi olla tarkkaa hommaa.
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Voi sua koivumäkeläistä. Toukoja tehdään jossakin jopa kuukausi. Jos lähdetään siitä et ajetaan huhtikuulla apulantaa ja kusta. Toukokuussa paskasouvi, kylvöt oheistoimintoineen, kivien keräilyt ja riista ja muiden soopadaapatukipeltojen kylvö. Helposti vierähtää kuukausi. Ja ei siinä kauaa laakereilla levätä ku pitää alkaa ruuttamaan huhtikuussa kylvettyjä oraita kesäkuulla. Siitä kiven heitto ja alkaa heinän korjuu.
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Toukotyöt alkaa vappuna ja viimeiset lhp:t kylvetään heinäkuun alkupäivinä. 8)
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Toukotyöt alkaa vappuna ja viimeiset lhp:t kylvetään heinäkuun alkupäivinä. 8)
Näillä "myyjillä" on varaa ja aikaa irvistellä ihmisten konekantoja. Tietty se vituttaa ku ei käy kaupaks ku muijan kutomat villasukat. Tää yks "totuudentorvi" vaan edistää "ton" firman myyntiä. ;D
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Toukotyöt alkaa vappuna ja viimeiset lhp:t kylvetään heinäkuun alkupäivinä. 8)
Näillä "myyjillä" on varaa ja aikaa irvistellä ihmisten konekantoja. Tietty se vituttaa ku ei käy kaupaks ku muijan kutomat villasukat. Tää yks "totuudentorvi" vaan edistää "ton" firman myyntiä. ;D
--en minä mitään irvistele.lausuntoni perustuu ihan omaan kokemukseen.kahtena viime vuonna olen ollut toukopellolla neljä viikkoa yhtä soittoa.Session pituus on johtunut yksinkertaisesti urakkakylvötilan työvoimapulasta jolloin olen joutunut yksin hoitamaan logistiikkaa eli lannoitte+siemenhuoltoa aika kauas.Viimeiset touot on sitten tehty ajallisesti liian myöhään.
--mä en nyt mahda sille mitään että täällä on mennyt herroilla sukset ristiin.En nyt aio osallistua loanheittoon sen enempää
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Toukotyöt alkaa vappuna ja viimeiset lhp:t kylvetään heinäkuun alkupäivinä. 8)
Näillä "myyjillä" on varaa ja aikaa irvistellä ihmisten konekantoja. Tietty se vituttaa ku ei käy kaupaks ku muijan kutomat villasukat. Tää yks "totuudentorvi" vaan edistää "ton" firman myyntiä. ;D
--en minä mitään irvistele.lausuntoni perustuu ihan omaan kokemukseen.kahtena viime vuonna olen ollut toukopellolla neljä viikkoa yhtä soittoa.Session pituus on johtunut yksinkertaisesti urakkakylvötilan työvoimapulasta jolloin olen joutunut yksin hoitamaan logistiikkaa eli lannoitte+siemenhuoltoa aika kauas.Viimeiset touot on sitten tehty ajallisesti liian myöhään.
--mä en nyt mahda sille mitään että täällä on mennyt herroilla sukset ristiin.En nyt aio osallistua loanheittoon sen enempää
;D
-
Lisättäköön nyt sen verran vielä,että mulle yleensä sanotaan kertoessani kylväalan,eli noin 250ha vuodessa,että 3m kone on liian pieni.Nyt sitten tänä vuonna helpottaa,jäi 150ha pois.Eli nyt sitten tilapäisesti tänä vuonna noin 150,ensi vuonna tod.100 ha.Eli nyt ollaan sitten 1500 ha kylvetylle rapidille sopivissa luvuissa,eikä tartte vaihtaa konetta näillä näkymin.
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Voi sua koivumäkeläistä. Toukoja tehdään jossakin jopa kuukausi. Jos lähdetään siitä et ajetaan huhtikuulla apulantaa ja kusta. Toukokuussa paskasouvi, kylvöt oheistoimintoineen, kivien keräilyt ja riista ja muiden soopadaapatukipeltojen kylvö. Helposti vierähtää kuukausi. Ja ei siinä kauaa laakereilla levätä ku pitää alkaa ruuttamaan huhtikuussa kylvettyjä oraita kesäkuulla. Siitä kiven heitto ja alkaa heinän korjuu.
Ihanku SKNnnä olis muutanu tuotantosuuntaa; tonttien myynnistä mullifarmariksi! ;D On sulle jotain jääny palstalta mieleen, mutta kesken on vileä paljon!!
-
Otsikon kysymyksestä: aika lailla tuo saattaa olla myös henkilökuntakysymys/maatila. Hehtaareita on monille kertynyt ja silti pitää olla perheen koko porukka muualla töissä jotta tulonmuodostus säilyy. Ei ole piikoja ja trenkejä, urskoitsijoita toisaalta olisi ja muutama lomittaja.
Handella taas hyvää pointtia. Tuolla em. kalustolla kun sen 100ha tekee yksinään ni saattaa vitutuskäyrä nousta ihan uusiin lukemiin jossain välissä ;D
--uskaltaisin olla mieltä jotta jos tounteko kestää yli kaksi viikkoa niin silloin on joko liian tehoton kalusto tai liian vähän työvoimaa.Noh,nykytilanteessa kun tuotteen hinta on mitä niin sallitaan vaikka kolme viikkoa.
Empä muista että kevättöistä olisi selvitty alle 3 viikon,yleensä menee melkotarkkaan kuukausi. Suuren osan vie peltojen peruskunnostus. Kolmas henkilö jouduttaisi kylvöjä melkoisesti mutta ajallisesti menisi kuitenkin lähes yhtäpitkä aika. Toukokuun alkupuolella kylvetään vehnää kevätkynnettyihin maihin, loppukuusta/kesäkuulla rypsiä lämmenneeseen maahan. Niin sitä puuhaa riittää siihen välillekin,kivien ja kantojen keruuta ym. pskanakkia kyllästymiseen asti ::) Peltojen kuivuminen kuitenkin epätasaista, kaikki ei valitettavasti (onneksi) kuivu yhtäaikaa.
-
Tää toukohommahan on taas tilakohtainen juttu.
Tottakai erikoishommat ottaa aikansa.
-
Parissa viikossa yleensä ollaan selvitty, pienehkö nautatila, eli vähäisesti paskan ajoa ja nurmien lannoitusta. Viime vuonna meni kyllä uudispellon kanssa aikaa ja tänä vuonna kylvetään myös rypsiä, joten loppupäästä pitkittyy!!
-
Ihanku SKNnnä olis muutanu tuotantosuuntaa; tonttien myynnistä mullifarmariksi! ;D On sulle jotain jääny palstalta mieleen, mutta kesken on vileä paljon!!
Olen huomannut samaa Että kesken on paljon Skn kasvatuksessa,,,,,,,,
Worsan saunassa tiesivät kertoa ,; Mutta se on painokelvotonta skn puuhista
:'(
-
No kas, kuivuri sitten onkin 100hl 70-luvun Jaakko. Seuraavaksi sitten onkin edessä odottelua ja satsien vaihtoa...... Jos olisikin ostettu pienempi käytetty puimuri ja laitettu loppu puimurin hinnasta kuivaamon reeraukseen? Vai?
Niinpä. Tämä jaksaa ihmetyttää, että muihin koneisiin on halua laittaa rahaa, mutta laadukas ja tehokas kuivuri on pannassa. Kuivaaminen on mielestäni viljanviljelyn pahin pullonkaula pellon puutteen lisäksi. Jonkinlainen kuivurin automatisointi erän täyttöineen jne. voi monessa tapauksessa olla hyvin perusteltua, jos riihitonttu on siirtynyt eläkkeelle.
-
Monella tuntuu olevan nuot kuivurin vahtijat vähissä nykyään , eli pittää automatiikkaan panostaa,,,, :'(
-
Monella tuntuu olevan nuot kuivurin vahtijat vähissä nykyään , eli pittää automatiikkaan panostaa,,,, :'(
teroman nukkuu yöt hyvin ko eukkosa vahtii pannua ;D
-
Mulla automaatit toimii,,,eukko nukkuu
:'(
-
Omin automaatein onneen.
-
Täh? En saa mitään tukia enkä ole tuommoista väittänyt ???
Murtolasta lainausta:
Lisäosa?
Kirjoittaja nuffieldmaster päivämäärä 23 Huhti 2010, 20:31
Tänään sain aamulla soiton maataloustoimistolta ja kyseltiin missä tukihakemukseni viipyy.
Mikä tukihakemus?...
Sain kuulla, että "vuokraamani" pelto on tilatukikelpoinen ja hakemus pitää jättää perjantaihin mennessä
Vai että tämmöstä.
Tilatuki tällä seudulla on 153 €/ha pyöreästi, mutta siinä tulee joku lisäosa kaupantekijäisinä 76,24 €.
Nyt on jo putiikki mennyt kiinni, enkä osaa tarkentaa mikä tämä on ja siksi ajattelin kysyä teiltä kuka tästä tietää?
Kiirus kun piru asioihen kanssa tulee taittaa...
Osa meni ohi korvien mutta olin kuulevinani sanan maitolisäosa?
Tila joka on tätä peltoa vuokrannut oli lypsytila ja lopetti viime vuonna.
Onko tuo maitolisäosa tms. siirtynyt nyt uudelle vuokraajalle (kun sopimus siirtyi suoraan minulle ed. viljelijältä) kokonaan kun se kerran on ollut ko. tilalla voimassa tuollaisena vai onko nyt joku muu juttu tämä?
Onneksi on tuo agromaloogi opiskelija emäntä joka jotain tietää, mutta tämä jäi kaivamaan.
Niin ja samalta lopettaneelta tilalta olen aikonut ostaa loputkin tilatuet itselleni ja siirtää ne noille ei tukien piireissä oleville pelloilleni. Näihin maat.toimisossa laskettiin sama summa vuosittaiseksi tueksi.
Nimim. kohta todellinen pientilallinen
nuffieldmaster
Luokka: yli 200 hv
Viestit: 217Re: Lisäosa?
Kirjoittaja Rubinjo päivämäärä 24 Huhti 2010, 20:55
nuffieldmaster kirjoitti:
Tämän päivää on saanut juosta kyselemässä vuokrasopimuksia noille pelloille joita pidän kunnossa.
Kukaan, ei sitten kukaan halua tehdä vuokrasopimusta kun ne on peloteltu jollain pakkolunastus pykälällä, josta minä en tiedä yhtään mitään
Viljellä saa aivan ilmaiseksi, mutta viiden - 10 vuoden vuokrasopimusta ei saa sitten rahallakaan jotta uskaltaisi investoida tilatukioikeuksia.
No onhan sul sit suulliset vuokrasopimukset niistä. Mitä muuta tarviit?
Rubinjo
Luokka: >500hv
Viestit: 1292
Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
Paikkakunta: HalikkoYlös.
--------------------------------------------------------------------------------
Re: Lisäosa?
Kirjoittaja nuffieldmaster päivämäärä 24 Huhti 2010, 21:29
Varmuuden siitä, että pelto pysyy käytössäni eikä muutu isännän temmellyskentäksi kesken
Liittynyt: 30 Joulu 2006, 18:16
Paikkakunta: Ilomantsi
Kotisivu
-
Näin se rakennemuutos kehittyy. Kohta Nuhvieldmasterilla on koko repertuaari oltava maatalouskoneita ja isommasta päästä notta kerkeää sivuhommat hoitaa ;)
-
maitolisäosa........
-
maitolisäosa........
Lypsytila joka lopetti viimmevuonna........
-
maitolisäosa........
Lypsytila joka lopetti viimmevuonna........
kättä toisten taskuun jne................................
-
Tilanteet muuttuvat yllättäen :o
Mutta pinta-alat ja toiminta pysynee samanlaisena kuin ennenkin.
-
maitolisäosa........
Lypsytila joka lopetti viimmevuonna........
kättä toisten taskuun jne................................
Selvennätkö?
-
maitolisäosa........
Lypsytila joka lopetti viimmevuonna........
kättä toisten taskuun jne................................
Selvennätkö?
Ei sen tartte mitää selventää. Se on vaan katkera sianviljelijä, jolla ei oo muuta tekemistä ku kadehtia maitotiloja... lopettaneitakin.
-
Ei sen tartte mitää selventää. Se on vaan katkera sianviljelijä, jolla ei oo muuta tekemistä ku kadehtia maitotiloja... lopettaneitakin.
Jaa no tuo seleventikin asijjoo tarvittavalla tavalla :o