Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Peurajussi - 18.02.10 - klo:11:13
-
Paljon kuulee parjattavan likwiä. Mikä siinä mättää? Onko ongelma mallissa vai sen käyttäjässä?
Muutamia tulosteita ainoastaan katselleena tieten olen kiinnostunut, onko tuo oikeasti hyödyllinen työkalu vai onko se vain yksinkertaistettu laskelma, joka standardinsa vuoksi menee valtion portaassa helposti läpi? Vai onko hyvin laadittu oma laskelma jopa todenmukaisempi?
Kysymyksiä herää etenkin, jos konsultti ei osaa konsultoida. Varsinkin laajentavilla voi mennä sormi suuhun. Saako likwistä mitään herkkyysanalyysiä?
-
Itse heitin koko laskelman roskiin, sen jälkeen kun konsultti oli sen tehnyt, koko laskelma oli tehty aboder ohjelmalla eikä siihen voinut tehdä mitään muutoksia, niin että olisi voinut laskelmia katsella, miten mikäkin vaikuttaa.
-
Höh??? Ei siinä laskelmassa mitään vikaa ole jos lähtötiedot ovat oikein.
No mix sitten maine on huono? ;D
Aitoon kasari maataloustulo meininkiin kuulu, ettei mikään muutu ja silloin tehdyt likvit olivat JUMALAN sanaa about 15 vuotta spv:sta. Se likvi oli vähä niinku palkkasopimus...... ;D ;D ;D ;D
Nyt sitten kun maailman on hiukkasen muuttunut nopeatemposemmaksi niin se laskelma pitää päivittää muuttuvien tietojen osalta riittävän usein, jotta pystyy tekemään korjaavia peliliikkeitä riiittävän ajoissa. Näin toimii yrittäjä.
Toinen vaihtoehto on mennä vetämään tuottaja itkuvirttä maaseudun menneisyyden palstoille ja valittaa kun likvit oli roskapaperia vuoden päästä tekoajankohdastaan... :o
Toisekseen likvi on peruslähtökohdiltaan maksuvalmiuslaskelma eli en pohjalta viritellyt kannattavuus laskelmat on sitten oma lukunsa.
Mut kyllä sillä rahaa pankista ja Ely:stä irtoooo..... ;D ;D
Ps mä olen hakenut te-keskuksesta tähän asti omalla excel likvillä kaikki inv tuet... Nyt sitten tuli viime vuonna stoppi, kun ei kuulemma itse yrittäjän tekemä likvi enää kelpaakaan... :o
-
Ps mä olen hakenut te-keskuksesta tähän asti omalla excel likvillä kaikki inv tuet... Nyt sitten tuli viime vuonna stoppi, kun ei kuulemma itse yrittäjän tekemä likvi enää kelpaakaan... :o
Et vaan osaa ;D
Itte tein likvit viime keväänäkin,kolmet eri paperit niillä meni läpi eri investointikohteisiin :P Ei mitään kikkailuja tms.
Sehän selvää että noilla laskelmilla ei ole mitään tekoa parin vuoden päästä ellei niitä päivitä. Eikä ole mitään syytä päivittää ennen kuin seuraavan kerran likviä tarvii. Taloutta voi seurata muutenkin ???
Joku vuosi sitten tehtiin OIKEA likvi, useampi erilainen variaatio mutta niin vain sekin heitti häränpyllyä kun ensin viljanhinnat nousi,seuravana vuonna viljanhinnat laski ja kustannukset pompsahti. Sinänsä ei ollut mitään merkitystä, sen hetken tiedoilla/tulevaisuuden "arvauksilla" mietein tulevaisuutta. Laskelmat vain vahvisti omia näkemyksiä, tuli huomattua kuinka paljon merkitsee kuka laskelmat tekee ja millä ajatuksella. Parempia tuskin olisi saanut, Pro Agrialla on välillä töissä oikeasti osaavaakin porukkaa ;D
Kuinkahan moni teki suuriakin investointeja kun viljanhinta nousi, perustuen korkeaan viljanhintaan,likvin laskijan usuttamana ::)
-
Ps mä olen hakenut te-keskuksesta tähän asti omalla excel likvillä kaikki inv tuet... Nyt sitten tuli viime vuonna stoppi, kun ei kuulemma itse yrittäjän tekemä likvi enää kelpaakaan... :o
Et vaan osaa ;D
Itte tein likvit viime keväänäkin,kolmet eri paperit niillä meni läpi eri investointikohteisiin :P Ei mitään kikkailuja tms.
Nooh viime keväänä meni vielä läpi omatekoinen, mutta syksyn viimeseen hakuun oli pelisäännöt uusittu.... otappa selevää, ennekun alat mesoon elviksenä. :P
-
Likwi on hyvä työkalu maksuvalmiuden seurantaan, päivitettävä 2-3 kk välein näin investoivana. Muuten riittää puolivuosittainen. Hyvä olisi käyttää ulkopuolista konsulttia sitä päivittämään, toisen silmät näkee aina jotain muuta kuin omat. Ehkäisee tilasokeutta.
-
Ps mä olen hakenut te-keskuksesta tähän asti omalla excel likvillä kaikki inv tuet... Nyt sitten tuli viime vuonna stoppi, kun ei kuulemma itse yrittäjän tekemä likvi enää kelpaakaan... :o
Et vaan osaa ;D
Itte tein likvit viime keväänäkin,kolmet eri paperit niillä meni läpi eri investointikohteisiin :P Ei mitään kikkailuja tms.
Nooh viime keväänä meni vielä läpi omatekoinen, mutta syksyn viimeseen hakuun oli pelisäännöt uusittu.... otappa selevää, ennekun alat mesoon elviksenä. :P
Emmä mitään mesoo,yritin vttuilla ts. näyttää että eri TE-keskukset käsittelee asioita erilailla. Näköjään ei,keväällä jätin paperin ::)
-
Saa suositella hyvää laskelman tekijää vaikka yv. nyt ei tarvita leikkilaskelmaa vaan sellainen jossa osataan pureutua oikeisiin asioihin pihattohankeessa.
-
Saa suositella hyvää laskelman tekijää vaikka yv. nyt ei tarvita leikkilaskelmaa vaan sellainen jossa osataan pureutua oikeisiin asioihin pihattohankeessa.
Tein itse aika hyvän mutta nyt ei ole valitettavasti aikaa :)
-
Itse tehty ja parempi kuin rahastuksen.
-
Meinasin ihan uteliaisuutta koeponnistaa tuon kilpailijan eli Wiklin tiedot/taidot. Katotaan kuin käy. Jääkö käteen muutakin kuin menetetty neuvo-raha?
-
Saa suositella hyvää laskelman tekijää vaikka yv. nyt ei tarvita leikkilaskelmaa vaan sellainen jossa osataan pureutua oikeisiin asioihin pihattohankeessa.
Seon tuö likvi vähä semmonen kaks teränen miekka. Sehä on vähä niinku putjetti .vaan ku se tehhään pitkälle ajalle niin siinnä kerkijää tulla niitä muuttujia. Tänä päevänä ku mikkää ei oo pysyvää, niin laskeppa siinnä sitte vuosien päähän tuloja/menoja. Ne jos vaehtellee myytävän tuotteen hinta /ostopanokset,niin harvon se natsaa tua likvi ku sitä kahtellee vuosien jäläkeen.Arviolta joutuu niin palijo tuahon lukuja laettammaan. Ja likvin tekijää sitä sitte"kiitetään"
-
Saa suositella hyvää laskelman tekijää vaikka yv. nyt ei tarvita leikkilaskelmaa vaan sellainen jossa osataan pureutua oikeisiin asioihin pihattohankeessa.
Seon tuö likvi vähä semmonen kaks teränen miekka. Sehä on vähä niinku putjetti .vaan ku se tehhään pitkälle ajalle niin siinnä kerkijää tulla niitä muuttujia. Tänä päevänä ku mikkää ei oo pysyvää, niin laskeppa siinnä sitte vuosien päähän tuloja/menoja. Ne jos vaehtellee myytävän tuotteen hinta /ostopanokset,niin harvon se natsaa tua likvi ku sitä kahtellee vuosien jäläkeen.Arviolta joutuu niin palijo tuahon lukuja laettammaan. Ja likvin tekijää sitä sitte"kiitetään"
Kaiken a ja o, on valita riittävän huono maidon hinta ja lehmien uudistusprosentti. Sillä pääsee nyt ja aina pitkälle, kun se likwi pitää oikeasti toteuttaa.
-
Saa suositella hyvää laskelman tekijää vaikka yv. nyt ei tarvita leikkilaskelmaa vaan sellainen jossa osataan pureutua oikeisiin asioihin pihattohankeessa.
Seon tuö likvi vähä semmonen kaks teränen miekka. Sehä on vähä niinku putjetti .vaan ku se tehhään pitkälle ajalle niin siinnä kerkijää tulla niitä muuttujia. Tänä päevänä ku mikkää ei oo pysyvää, niin laskeppa siinnä sitte vuosien päähän tuloja/menoja. Ne jos vaehtellee myytävän tuotteen hinta /ostopanokset,niin harvon se natsaa tua likvi ku sitä kahtellee vuosien jäläkeen.Arviolta joutuu niin palijo tuahon lukuja laettammaan. Ja likvin tekijää sitä sitte"kiitetään"
Kaiken a ja o, on valita riittävän huono maidon hinta ja lehmien uudistusprosentti. Sillä pääsee nyt ja aina pitkälle, kun se likwi pitää oikeasti toteuttaa.
Seon taidetta/taeteilua tua mitä tualla likvillä kartotettaan.Kun jotaki sitte investoi niin aena se riski on olemassa ja vastuu jää vilijelijälle. Kun on tehty laskelmia pienillä markinaaleilla ja tullee jotaki ennakoimatonta, niin siksi kaekki ee vaan aena onnistu.
-
Saa suositella hyvää laskelman tekijää vaikka yv. nyt ei tarvita leikkilaskelmaa vaan sellainen jossa osataan pureutua oikeisiin asioihin pihattohankeessa.
Seon tuö likvi vähä semmonen kaks teränen miekka. Sehä on vähä niinku putjetti .vaan ku se tehhään pitkälle ajalle niin siinnä kerkijää tulla niitä muuttujia. Tänä päevänä ku mikkää ei oo pysyvää, niin laskeppa siinnä sitte vuosien päähän tuloja/menoja. Ne jos vaehtellee myytävän tuotteen hinta /ostopanokset,niin harvon se natsaa tua likvi ku sitä kahtellee vuosien jäläkeen.Arviolta joutuu niin palijo tuahon lukuja laettammaan. Ja likvin tekijää sitä sitte"kiitetään"
Kaiken a ja o, on valita riittävän huono maidon hinta ja lehmien uudistusprosentti. Sillä pääsee nyt ja aina pitkälle, kun se likwi pitää oikeasti toteuttaa.
Normaali toimenpide yritystä perustettaessa. Tulot minimiin ja kulut ylös, jos silloinkin vielä näyttää plussaa niin eikun eteenpäin. Maataloudessa ei tai yksikään tila täyttää tätä kriteeriä.
Likwi sitten on arvaus tulevasta eikä sillä käytännössä ole mitään yhteyttä todellisuuteen ellei sitä jatkuvasti päivitetä ja silloinkin voidaan olla vielä myöhässä.
Itse tulee budjetointia tehtyä ihan ruutupaperilla/päässä. Tämä on riittänyt toistaiseksi ihan hyvin, kun ei ole viimeiset eurot kiinni lainan lyhennyksissä ja koneiden osamaksuerissä... Jos isompaa rakennusinvestointi suunnittelisi niin tilanne voisi olla toinen. Silti en oikein tuohon likwiin usko. Parempi kun itse tiedostaa mistä rahaa tulee milloinkin ja minkä verran ja mihin sitä menee milloinkin ja minkäkin verran.
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
Kyllä tuossa perää on. Empä sen vuoksi ymmärräkkään miksi aina pitää ongelmiin joutuvat pelastaa. Itse kun tulee aina kaikki suuniteltua niin että mitäs sitten jos tilanne muuttuu..
-
"Kyllä tuossa perää on. Empä sen vuoksi ymmärräkkään miksi aina pitää ongelmiin joutuvat pelastaa. Itse kun tulee aina kaikki suuniteltua niin että mitäs sitten jos tilanne muuttuu.."
Varmistetaan halvan raaka-aineen saanti.
-
"Kyllä tuossa perää on. Empä sen vuoksi ymmärräkkään miksi aina pitää ongelmiin joutuvat pelastaa. Itse kun tulee aina kaikki suuniteltua niin että mitäs sitten jos tilanne muuttuu.."
Varmistetaan halvan raaka-aineen saanti.
Tuleeko se halvaksi jos kriisipaketteja tarvitaan? Muuten tämän voisi kyllä uskoa ja osittain varmaan pitääkin paikkansa. Samalla raha valuu konemyyjille ja omistavalle taholle pois maajusseilta..
-
Ovatko kriisipakettien € -määrät merkittaviä ?
-
Ovatko kriisipakettien € -määrät merkittaviä ?
Ei yhden tilan kohdalla, mutta kai tuolla merkitystä jossakin muualla on kun ei enempää ollut antaa..
Oikeasti mä en ole näiden kriisipakettien kannalla ollenkaan...
-
Ovatko kriisipakettien € -määrät merkittaviä ?
Ei yhden tilan kohdalla, mutta kai tuolla merkitystä jossakin muualla on kun ei enempää ollut antaa..
Oikeasti mä en ole näiden kriisipakettien kannalla ollenkaan...
Vakuutusmaksuvero satovahinkovakuutuksilta poistuu, ja kriisipaketteja ei enää tule. Seuraavan kadon sattuessa se on vaan voi voi, jos ei satovakuutusta oo.
Kriisipaketit on nyt olleet paha juttu satovahinkovakuutusten markkinoijille. Nyt voi tilanne muuttua, hopi hopi vaan ostamaan vakuutusta firmalta.
-
Ovatko kriisipakettien € -määrät merkittaviä ?
Ei yhden tilan kohdalla, mutta kai tuolla merkitystä jossakin muualla on kun ei enempää ollut antaa..
Oikeasti mä en ole näiden kriisipakettien kannalla ollenkaan...
Kyllähän nuot rahat mennee" kansanterveyvelle". Ee tule niin palijo työttömijä ku muuten tulis.Seon tyällistävä ketju tua maatallous,vaekka seon joitenki niin kovin vaikija/mahtoton ymmärttää.
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
Samoilla linjoilla. Lisäksi jalostavateollisuus hyötyy ja samalla "kannustaa" näitä suurentuvia yksiköitä. Velkaliekassa olevia on helpompi ohjailla, eivät vikuroi ei-toivottuun suuntaan. Sopivasti junaillaan pankin kanssa, etteivät ihan keikahda. Joskus valtiolta joku velkaisten tilojen lisätukipaetti vielä kaupan päälle. Itsekin kerran saanut joskus vajaa kymmenen vuotta sitten.
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
yleinen linja voi olla, että laajentamiseen pitää potkia ja kannustaa, muuten näitä riskinottajia ei löydy tarpeeksi.
Voisihan näihin julkisesti tuettuihin maakauppoihin ottaa mukaan takautumisoikeuden, jossa konkurssitapauksessa lähimenneisyydessä tehdyistä maakaupoista maita tarjottaisiin ensisijaisesti tarjouskaupoissa mukana olleille. Isolla riskillä ja investointituella toisen nenän edestä vietyä peltoa ei voisi myydä pankin kautta pilkkahintaan jollekin kaverille. Nythän pankkien riski on puolittainen, koska velallisen maksukyvyttömyys voi olla jopa toivottavaa, kun lainaa käsitellään eli annetaan mielellään niin suuri laina, ettei siitä voi selvitä ja pankin kautta pellot saadaan "oikeille omistajille" pilkkahintaan.
Pääasia olisi, ettei näitä saisi tehdä suunnitellusti ja työntää riskiä tarkoituksellisesti näille laajenemiskiimassa operoiville hölmöille.
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
yleinen linja voi olla, että laajentamiseen pitää potkia ja kannustaa, muuten näitä riskinottajia ei löydy tarpeeksi.
Voisihan näihin julkisesti tuettuihin maakauppoihin ottaa mukaan takautumisoikeuden, jossa konkurssitapauksessa lähimenneisyydessä tehdyistä maakaupoista maita tarjottaisiin ensisijaisesti tarjouskaupoissa mukana olleille. Isolla riskillä ja investointituella toisen nenän edestä vietyä peltoa ei voisi myydä pankin kautta pilkkahintaan jollekin kaverille. Nythän pankkien riski on puolittainen, koska velallisen maksukyvyttömyys voi olla jopa toivottavaa, kun lainaa käsitellään eli annetaan mielellään niin suuri laina, ettei siitä voi selvitä ja pankin kautta pellot saadaan "oikeille omistajille" pilkkahintaan.
Pääasia olisi, ettei näitä saisi tehdä suunnitellusti ja työntää riskiä tarkoituksellisesti näille laajenemiskiimassa operoiville hölmöille.
Sitä jos tualla taktiikalla yrittää maata hankkija, niin siinnä saattaa mennä kokoikä,eekä piissaakkaa.
-
Itse tehden exelillä se näyttää tulevan paras, parempi niin. Historian kun on tiedossa ja omat kyvyt tietäen oikeastaan mitään vaikeaa tuossa ei ole. Mitä arvelette maidon hinnasta, mihin se voi Suomessa alimmillaan laskea?
-
Itse tehden exelillä se näyttää tulevan paras, parempi niin. Historian kun on tiedossa ja omat kyvyt tietäen oikeastaan mitään vaikeaa tuossa ei ole. Mitä arvelette maidon hinnasta, mihin se voi Suomessa alimmillaan laskea?
Ei se varmaan tästä laske tai nouse. Tälläkään hinnalla just kukaan ei ole mennyt konkurssiin ja miksipä teollisuus tästä hintaa nostaisi koska tälläkin myydään.
Vaikeampi on ennustaa sitä miten kustannuspuoli muuttuu maidon hintamuutoksista johtuen? Nythän nurmikoneita ja lypsyrobotteja saa kymmenien prosenttien alennuksella verrattuna 5 vuoden takaisiin hintoihin. Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
-
Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
Voi ristus sun kanssas ! 20 lehmän tilalla se hinnanlasku tiputti tuloja vuodessa 20K euroa. Ei siinä lypsyrobotin hinnanlasku vaikuta yhtään mitään. Käytetyt nurmikoneetkin taitaa olla ihan saman hintaisia kuin 5v sitten tai jopa kalliimpia. ja niiden korjauskustannuksetkaan tuskin ovat halvemmiksi muuttuneet. Mutta kahvi ja pulla maistuu varmaan vieläkin laskelmia tehdessä samalta, kuin korkeamman maidon hinnan aikana. Tuskin siinä muutenkaan mikään muu on muuttunut. Numeroja ne on molemmat, siis suuret ja pienet numerot. Jos niiden välillä ei huomaa eroa, niin kaikkihan on ihan OK.
-
Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
Voi ristus sun kanssas ! 20 lehmän tilalla se hinnanlasku tiputti tuloja vuodessa 20K euroa. Ei siinä lypsyrobotin hinnanlasku vaikuta yhtään mitään. Käytetyt nurmikoneetkin taitaa olla ihan saman hintaisia kuin 5v sitten tai jopa kalliimpia. ja niiden korjauskustannuksetkaan tuskin ovat halvemmiksi muuttuneet. Mutta kahvi ja pulla maistuu varmaan vieläkin laskelmia tehdessä samalta, kuin korkeamman maidon hinnan aikana. Tuskin siinä muutenkaan mikään muu on muuttunut. Numeroja ne on molemmat, siis suuret ja pienet numerot. Jos niiden välillä ei huomaa eroa, niin kaikkihan on ihan OK.
Jotain rajaa tupailtaheitoillakin !
2018/2 keskim.hinta 39,34 s/l
2013/2 keskim.hinta 42,77 s/l
(lähde: http://justus.tarjoaa.fi/23)
Erotus 3,43 s/l ---> 20 000 € tolla hinnanerolla tarkottaa n. 583 000 litran toimittamista meijeriin vuodessa.
Kovatuottoinen karja lypsyukolla.
-
Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
Voi ristus sun kanssas ! 20 lehmän tilalla se hinnanlasku tiputti tuloja vuodessa 20K euroa. Ei siinä lypsyrobotin hinnanlasku vaikuta yhtään mitään. Käytetyt nurmikoneetkin taitaa olla ihan saman hintaisia kuin 5v sitten tai jopa kalliimpia. ja niiden korjauskustannuksetkaan tuskin ovat halvemmiksi muuttuneet. Mutta kahvi ja pulla maistuu varmaan vieläkin laskelmia tehdessä samalta, kuin korkeamman maidon hinnan aikana. Tuskin siinä muutenkaan mikään muu on muuttunut. Numeroja ne on molemmat, siis suuret ja pienet numerot. Jos niiden välillä ei huomaa eroa, niin kaikkihan on ihan OK.
Jotain rajaa tupailtaheitoillakin !
2018/2 keskim.hinta 39,34 s/l
2013/2 keskim.hinta 42,77 s/l
(lähde: http://justus.tarjoaa.fi/23)
Erotus 3,43 s/l ---> 20 000 € tolla hinnanerolla tarkottaa n. 583 000 litran toimittamista meijeriin vuodessa.
Kovatuottoinen karja lypsyukolla.
Ei kai tuohon kuin kymppitonnin keskituotos vaadita? Vuoden keskihinta huippusuhdanteessa yli 47 senttiä, 2016 alle 37 senttiä. Pitoisuudet ja kausihinnoittelu tuovat toki pientä vaihtelua.
-
Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
Voi ristus sun kanssas ! 20 lehmän tilalla se hinnanlasku tiputti tuloja vuodessa 20K euroa. Ei siinä lypsyrobotin hinnanlasku vaikuta yhtään mitään. Käytetyt nurmikoneetkin taitaa olla ihan saman hintaisia kuin 5v sitten tai jopa kalliimpia. ja niiden korjauskustannuksetkaan tuskin ovat halvemmiksi muuttuneet. Mutta kahvi ja pulla maistuu varmaan vieläkin laskelmia tehdessä samalta, kuin korkeamman maidon hinnan aikana. Tuskin siinä muutenkaan mikään muu on muuttunut. Numeroja ne on molemmat, siis suuret ja pienet numerot. Jos niiden välillä ei huomaa eroa, niin kaikkihan on ihan OK.
Jotain rajaa tupailtaheitoillakin !
2018/2 keskim.hinta 39,34 s/l
2013/2 keskim.hinta 42,77 s/l
(lähde: http://justus.tarjoaa.fi/23)
Erotus 3,43 s/l ---> 20 000 € tolla hinnanerolla tarkottaa n. 583 000 litran toimittamista meijeriin vuodessa.
Kovatuottoinen karja lypsyukolla.
Omista meijerin laskuerittelyistä katsottuna mm. seuraavaa ...
Tilitys maidosta joulukuu 2013 : 43,25
Tilitys maidosta joulukuu 2018 : 36,32 erotus 6,93 cent/ litra . Ok no tuosta laskien ei vielä tule kuin 14-15K / vuosi /20 lehmää tulopuolelle. Virheellisesti ajattelin omalla kohdalla maatalouden verotettavan tulon tipahtamista sen 20K / vuosi. Siihen toki on vaikuttanut muutkin asiat kuin maidon hinnanlasku ( peltotukien lasku ja kustannusten nousu). Joskin lehmälukukin on kait keskimäärin lähelle 22- 23. Mutta suurin syy verottettavan maataloustulon tipahtamiselle on kyllä omalla kohdallani maidon hinnan lasku ,eikä sitä kompensoi vieläkään robottien hinnanlaskut.
Muokkaan … tilituesta katsottuna maitotulot vuonna 2014:102K , 2015: 81K ,2016:83K, 2017:71K. Nuo on todellisia lukuja eikä minkään vääristämiä. 2017 oli paska vuosi tuotoksellisesti (onneksi sai kriisitukea ).
-
Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
Voi ristus sun kanssas ! 20 lehmän tilalla se hinnanlasku tiputti tuloja vuodessa 20K euroa. Ei siinä lypsyrobotin hinnanlasku vaikuta yhtään mitään. Käytetyt nurmikoneetkin taitaa olla ihan saman hintaisia kuin 5v sitten tai jopa kalliimpia. ja niiden korjauskustannuksetkaan tuskin ovat halvemmiksi muuttuneet. Mutta kahvi ja pulla maistuu varmaan vieläkin laskelmia tehdessä samalta, kuin korkeamman maidon hinnan aikana. Tuskin siinä muutenkaan mikään muu on muuttunut. Numeroja ne on molemmat, siis suuret ja pienet numerot. Jos niiden välillä ei huomaa eroa, niin kaikkihan on ihan OK.
Jotain rajaa tupailtaheitoillakin !
2018/2 keskim.hinta 39,34 s/l
2013/2 keskim.hinta 42,77 s/l
(lähde: http://justus.tarjoaa.fi/23)
Erotus 3,43 s/l ---> 20 000 € tolla hinnanerolla tarkottaa n. 583 000 litran toimittamista meijeriin vuodessa.
Kovatuottoinen karja lypsyukolla.
Noinkin saattoi olla. Muuttuvat kulut laskivat välillä myös ihan mukavasti.
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
Nuin se tekkee pisnes mies/naenen .Kaekki keinot käöttöön, niin se tekkee vastapuoliki. Kaekki mikä ee oo laetonta onki sitte laellista.
-
Ne jotka eniten huijaavat itseään, ja seuraavaksi pankkia, keräävät kuitenkin kyliltä maat ja tekevät
suurtuotantolaitokset, sillä aikaa kun varovaiset katsovat sivusta. Sitten kun homma alkaa yskiä,
tulevat julkisen vallan vakauttamislainat, velkajärjestelyt ja rakennemuutosavustukset avuksi.
Tavarantoimittajien suopeus ja anteeksianto on myös eduksi. Saahan siitä pihaharrastajan hakemasta
työntövarrentapista 300 % katetta siitä pikkutappiota kuittaamaan, vastaavasti.
Näin se on ollut ennen EU:takin. Kasvuhakuisuus on avainsana.
-SS-
Nuin se tekkee pisnes mies/naenen .Kaekki keinot käöttöön, niin se tekkee vastapuoliki. Kaekki mikä ee oo laetonta onki sitte laellista.
Kyllähän SS kommentissa perä on. Kirjoitin tuohon toiseen ketjuun millä asiaan saadaan ainakin osittainen ratkaisu...
-
Vahinko maidon hinnanlaskusta on ollut paljon pienempi kuin mitä yleisestä mölyämisestä voisi ajatella.
Voi ristus sun kanssas ! 20 lehmän tilalla se hinnanlasku tiputti tuloja vuodessa 20K euroa. Ei siinä lypsyrobotin hinnanlasku vaikuta yhtään mitään. Käytetyt nurmikoneetkin taitaa olla ihan saman hintaisia kuin 5v sitten tai jopa kalliimpia. ja niiden korjauskustannuksetkaan tuskin ovat halvemmiksi muuttuneet. Mutta kahvi ja pulla maistuu varmaan vieläkin laskelmia tehdessä samalta, kuin korkeamman maidon hinnan aikana. Tuskin siinä muutenkaan mikään muu on muuttunut. Numeroja ne on molemmat, siis suuret ja pienet numerot. Jos niiden välillä ei huomaa eroa, niin kaikkihan on ihan OK.
Jotain rajaa tupailtaheitoillakin !
2018/2 keskim.hinta 39,34 s/l
2013/2 keskim.hinta 42,77 s/l
(lähde: http://justus.tarjoaa.fi/23)
Erotus 3,43 s/l ---> 20 000 € tolla hinnanerolla tarkottaa n. 583 000 litran toimittamista meijeriin vuodessa.
Kovatuottoinen karja lypsyukolla.
Omista meijerin laskuerittelyistä katsottuna mm. seuraavaa ...
Tilitys maidosta joulukuu 2013 : 43,25
Tilitys maidosta joulukuu 2018 : 36,32 erotus 6,93 cent/ litra . Ok no tuosta laskien ei vielä tule kuin 14-15K / vuosi /20 lehmää tulopuolelle. Virheellisesti ajattelin omalla kohdalla maatalouden verotettavan tulon tipahtamista sen 20K / vuosi. Siihen toki on vaikuttanut muutkin asiat kuin maidon hinnanlasku ( peltotukien lasku ja kustannusten nousu). Joskin lehmälukukin on kait keskimäärin lähelle 22- 23. Mutta suurin syy verottettavan maataloustulon tipahtamiselle on kyllä omalla kohdallani maidon hinnan lasku ,eikä sitä kompensoi vieläkään robottien hinnanlaskut.
Muokkaan … tilituesta katsottuna maitotulot vuonna 2014:102K , 2015: 81K ,2016:83K, 2017:71K. Nuo on todellisia lukuja eikä minkään vääristämiä. 2017 oli paska vuosi tuotoksellisesti (onneksi sai kriisitukea ).
Oliko maitotulot ja äpylimäärä vastaavat myös 2012 ja 2013 kuin 2014 ?
-
Hiukan epäilinkin elukka- ja maitomäärän vaihtelua............
-
Hiukan epäilinkin elukka- ja maitomäärän vaihtelua............
21 lehmän navettaan ei 23 enempää saa hetkellisestikkään. Mm ei taida laskea vuosittaisia lehmämääriä tai en ole edes yrittänyt etsiä. Maitomäärät varmaan löytyisi tammikuiden maitotileistä, mutta nyt en ala penkomaan . Mutta suurtakaan laskentakaavaa ei tartte viritellä kun laskee vaikka 220 000 litran ja varovaisen 6,5 sentin hintaeron vuodelle ->14 300 euroa / vuosi. Loppu selittynee maitomäärien heitoilla sekä vuosittaisilla jälkitilien suuruuden vaihteluilla. Ja vaikka hinnanlaskusta jäänyt tappio ei olisi kuin 10 000 euroa vuodessa niin tekeehän sekin -15,-16,- 17 … Joka vuosi verottajalta jää saamatta reilu 4000 euroa verotuloja vrt. -14 vuoteen :)
-
Ok. Kiinnosti vaan millanen hintatilanne oli 12- ja 13- vuosina.
-
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55868.msg972167#msg972167
Siitä opiskelemaan lähihistoriaa.
-
Ok. Kiinnosti vaan millanen hintatilanne oli 12- ja 13- vuosina.
Hyvä. Taisi jälkitileineen ylittää 45snt/l. Silloin itse navetoinnissakin oli jotain taloudellista järkeä.
-
riskiversiossa, jossa maidonhinta on alentunut ja tuet myös, tarkoittaa että investoinnin jälkeisinä vuosina tulee lisärahoitustarvetta. Miten rahoittaja on suhtautunut tällaiseen suunnitteluvaiheessa?
-
riskiversiossa, jossa maidonhinta on alentunut ja tuet myös, tarkoittaa että investoinnin jälkeisinä vuosina tulee lisärahoitustarvetta. Miten rahoittaja on suhtautunut tällaiseen suunnitteluvaiheessa?
En rahoittajasta tiedä, mutta omat hälytyskellot tulisi soida..
Katsot siihen riskiversioon maidonhinnan euroopan alhaisimmasta maidonhinnasta ja tuet nykyisestä kolmanneksen pienemmäksi. Jos tolla saat sen navetan vielä pyörimään ja maksettua niin sitten vaan tekemään.
Totuus taitaa olla se, että navettakin olisi kannattanut tehdä aikoja sitten ja jos se olisi nyt maksettu ja tuotos kohdallaan niin vielä tehdään ihan tiliä ja navettallakin on vielä vuosia edessä pikku fiksailuilla. Mutta että nyt alkaa uutta rakentamaan laskevaan markkinaan niin itse miettisin kaksi kertaa. Silloin tietysti jos on vaikka sitä perämettää ja haluaa sen rahan sijoittaa siihen lehmän lypsyyn niin eihän siinä silloin mitään ole.
Saman ajatuksen saa siirtää kaikkeen maataloustoimintaan tällä hetkellä. Aikoinaan kun on tehnyt investoinnit ja jos niillä on vielä elinvuosia jäljellä niin homma pelaa vieläkin, mutta uutta ei ilman muualta tulevaa rahaa rakenneta tai peltoa osteta.