Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Kunnon ihminen - 30.01.10 - klo:18:08
-
http://areena.yle.fi/audio/710044
Ajelin tänään päivällä puita metsästä, ja siinä ajellessa kuuntelin taas radiosta Kirsi Virtasta, joka jutteli pakkoruotsista, täytyy sanoa, että kun aiemmin olin lievästi kallellaan sinne päin, että pakkoruotsi vois olla ihan hyvä juttu, niin nytpä tulinkin toisiin aatoksiin, niin vakuuttavasti Kirsi tyrmäsi ruotsin kielen pakko-opiskelun kouluissamme.
-
Siihen ei löydy yhtään järkevää syytä ....
-
Niin... mutta hei... miksi pitäisi opetella venäjää ?? nehän oppii englantia sielläkin kouluissa, ja sittenhän meillä on yhteinen kieli jo !! Ne kun EI osaa enkkuu ei pysty mitään täältä ostamaankaan. Jos nyt myymälässä pitää osata asiakkaitten längvitchiä..
-
ja millähän kielellä nuo myyjät tällä hetkelläkään oikein palvelee ? itelle tulee ainaskin ekaks; sulle? tos'on! häh!
-
Pakkoruotsi... Huh...
Jos ruotsia ei olisi ollut pakko opiskella niin ehkä olisin jaksanut opiskella edes englannin kunnolla. Nykyään kun olen tekemisissä sekä ruotsalaisten että englantia puhuvien kanssa niin vähän tämä on ongelmallista. Porukoissa puhutaan kuitenkin aina englantia. Se on yleiskieli ja tärkein opeteltava.
Hullua se olisi yrittää sokeltaa lukioruotsia aitojen ruåtsalaisten kanssa muutenkaan. Niiden murteesta ei saa MITÄÄN selvää. Korostan että ei mitään. Englannilla niidenkin kanssa kommunikoidaan, ollaan samalla viivalla. Suomen kouluissa opetetaan ruotsia niinkuin sitä Suomessa puhutaan. Olisihan se tärkeää puhua ruotsia rannikon väestön kanssa, mutta on se vaikeaa juntin oppia montaa kieltä.
-
Pakkoruotsi... Huh...
Jos ruotsia ei olisi ollut pakko opiskella niin ehkä olisin jaksanut opiskella edes englannin kunnolla. Nykyään kun olen tekemisissä sekä ruotsalaisten että englantia puhuvien kanssa niin vähän tämä on ongelmallista. Porukoissa puhutaan kuitenkin aina englantia. Se on yleiskieli ja tärkein opeteltava.
Hullua se olisi yrittää sokeltaa lukioruotsia aitojen ruåtsalaisten kanssa muutenkaan. Niiden murteesta ei saa MITÄÄN selvää. Korostan että ei mitään. Englannilla niidenkin kanssa kommunikoidaan, ollaan samalla viivalla. Suomen kouluissa opetetaan ruotsia niinkuin sitä Suomessa puhutaan. Olisihan se tärkeää puhua ruotsia rannikon väestön kanssa, mutta on se vaikeaa juntin oppia montaa kieltä.
Riikinruotsalaiset kuitenkin pääasiassa kirjoittaa samalla lailla ja ymmärtää hyvin suomenruotsia samoin kuin norjalaiset. Miksi suomalaisten pitäisi puhua niin kuin svedupellet? Suomenruotsi voisi olla pohjolan lingua franca.
-
Jättehejssan allihuuppa! Varför cycklar fru Ek? Mamma bakade luciebullar. Till exempel mjölkningen är automatiserat. Tack och förlåt. ;D
-
Jättehejssan allihuuppa! Varför cycklar fru Ek? Mamma bakade luciebullar. Till exempel mjölkningen är automatiserat. Tack och förlåt. ;D
Viimeinen virke meni jo oikein, harjoitus tekee mestarin. :-\
-
Bleås po baora peågar! Jao haor pessaor! :D
-
Kääntäkääs joku kielitaitoinen mitä "Faresin" on suomeksi :D Vähän mielikuvituksella..
-
Pakkoruotsi... Huh...
Eikö sulle sitten jääny Viikarin Minnan tunneilta rakkautta Ruotisinkieleltä kohtaan... :P
-
Pakkoruotsi... Huh...
Eikö sulle sitten jääny Viikarin Minnan tunneilta rakkautta Ruotisinkieleltä kohtaan... :P
Eipä tainnut tuo viiraaja opettaa minulle mitään. Olikohan lukiossa Simppa? Oli mulla Ruåtsista sentään C.
-
Pakkoruotsi... Huh...
Eikö sulle sitten jääny Viikarin Minnan tunneilta rakkautta Ruotisinkieleltä kohtaan... :P
Eipä tainnut tuo viiraaja opettaa minulle mitään. Olikohan lukiossa Simppa? Oli mulla Ruåtsista sentään C.
Pitää kumminkin pitää erillään pakkoruotsi ja ruotsinkielen opiskelu, en minä ruotsinkielen opiskelua vastusta, mutta se että se on pakollista jokaiselle, ei ole mielestäni perusteltua.
Kyllä kielten opiskelusta aina hyötyä on, jopa naapurimaiden kielten, ruotsihan on myös kotimaan toinen kieli, mutta se että tähän kielikeskusteluun sekoitetaan jokin ihme tasa-arvonäkökulma, sillä idealla että ruotsinkielistä vähemmistöä olisi jotenkin sorrettu, vaikka niillähän se valta aina on ollut ....
-
Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista toisen pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
SAULI NIINISTÖ: Ei
Suomi on kaksikielinen. Finland är tvåspråkigt. (Aiheen tärkeys: Pieni)
PAAVO LIPPONEN: Ei
Kaksikielisyys on tärkeä ja isänmaatamme rikastuttava asia. Nuorille tulee turvata tasa-arvoiset mahdollisuudet työ- ja opiskelumarkkinoilla ruotsin kielen taidon suhteen. (Aiheen tärkeys: Suuri)
TIMO SOINI: Kyllä
Vapaaehtoisuus lisää oppimismotivaatiota ja tuo parempia tuloksia. (Aiheen tärkeys: Suuri)
PAAVO VÄYRYNEN: Ei
Ruotsinkielen asemasta koulujärjestelmässä on avoimesti keskusteltava ja toivon myös suomenruotsalaisten siihen osallistuvan. Joiltakin osin vaatimustasoa toisen kotimaisen kielen opiskelusta on syytä lieventää. (Aiheen tärkeys: Neutraali)
PAAVO ARHINMÄKI: Ei
Asia ei kuulu presidentin toimivaltaan. Suomen kaksikielisyys on arvo ja voimavara. Me jaamme muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisen käsityksen avoimuudesta, demokratiasta ja hyvinvointivaltiosta. Meillä on myös vahva yhteinen kulttuurinen tausta.
Kysymys on myös koulutuksellisesta tasa-arvosta. Koulutukseen ei saa luoda umpiperiä, jotka estävät pääsyn työ- ja opiskelupaikkoihin kaksikielisessä maassa. Koulussa on paljon muitakin aineita, joita kaikki lapset ja nuoret opiskelevat. (Aiheen tärkeys: Pieni)
PEKKA HAAVISTO: Ei
Pidän tärkeänä sitä, että ruotsinkieliset Suomessa edelleen opiskelevat suomea ja suomenkieliset ruotsia. Kaksikielisyys on yksi Suomen valteista, ja antaa paremmat mahdollisuudet myös pohjoismaiseen yhteistyöhön, joka on lisääntymässä, ei vähenemässä. En pidä viisaana synnyttää Suomessa kieliriitaa.
Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että he voivat saada edelleen palveluja omalla äidinkielellään. (Aiheen tärkeys: Neutraali)
EVA BIAUDET: Ei
Me aikuiset kannamme vastuuta siitä että kaikki lapset ja nuoret saavat yhtä hyvän pohjan koulusta. Riittävän laaja osaaminen avaa heille mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Kielten oppimisen mielekkyyttä tulisi aina pyrkiä lisäämään mutta valinnaisuuksien lisääminen voi todellisuudessa vähentää nuorten vapautta valita myöhemmin. Vaarana on että liian monet valitsisivat mahdollisen paljon aineita pois ja sulkisivat samalla tulevaisuuden mahdollisuuksia itseltään pois. Erityisen poikien koulumenestys voi joskus olla "pakosta" kiinni. Monet tytöt tarvitsisivat taas enemmän kannustusta. Nuoria on hyvä muistuttaa Suomen kaksikielisyydestä läpi historian ja yhteydestä muihin pohjoismaihin. (Aiheen tärkeys: Suuri)
SARI ESSAYAH: Ei
Kaksikielisessä maassa molempien kieliryhmien tulee lähtökohtaisesti opiskella toisen kielen perusteet peruskoulussa. (Aiheen tärkeys: Pieni)
-
Soini onkin ainoa, joka ei ymmärrä asian kaksipuoleisuutta.
-
Soini onkin ainoa, joka ei ymmärrä asian kaksipuoleisuutta.
Joo... eikä se oo ainoo asia mitä se ei kässää :P :'(
-
Soini onkin ainoa, joka ei ymmärrä asian kaksipuoleisuutta.
hei mikääs se kaksipuolisuus tuossa asiassa on,,,,,eihän saameekaa pakolla
opeteta ja venäläiset ovat jo melkoinen plutuuna suomessa,,,,,saksa olisi
keskieuroopan tärkein kieli
kolme vierasta kieltä josta kaksi vähintään hyvin osattuna vapaaehtoisesti
valiten on suomalaiselle riittävä perusopintomäärä 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8)
-
Ruotsinkielisten on opeteltava suomea. Jos pakkoruotsi poistuu, tuokin pitäisi silloin poistaa, kun on kyse kaksikielisestä maasta.
-
Ruotsinkielisten on opeteltava suomea. Jos pakkoruotsi poistuu, tuokin pitäisi silloin poistaa
Tietysti se poistuisikin... peruskoululain sanamuoto on sellainen.
, kun on kyse kaksikielisestä maasta.
Suomi ei ole kaksikielinen maa.
+
Suomen nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Samassa perustuslain pykälässä taataan myös saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
-
eli soomi on moni kielimaa!
-
Suomen nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Samassa perustuslain pykälässä taataan myös saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Jaa jos saamelaisilla ja viittomakielisillä on samat pykälät laissa kuin ruotsinkielisillä, niin kas kun en ole vielä ole niitä kumpaakaan joutunut missään pakolla opiskelemaan. Olisko soveltamisessa kenties jotain eroa???
-
Suomen nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Samassa perustuslain pykälässä taataan myös saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Jaa jos saamelaisilla ja viittomakielisillä on samat pykälät laissa kuin ruotsinkielisillä, niin kas kun en ole vielä ole niitä kumpaakaan joutunut missään pakolla opiskelemaan. Olisko soveltamisessa kenties jotain eroa???
Kysäses tupaillassa joltain lukutaitoselta mitä tossa yllä mun lainauksessani lukee, joo :P 8)
-
Suomen nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Samassa perustuslain pykälässä taataan myös saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Jaa jos saamelaisilla ja viittomakielisillä on samat pykälät laissa kuin ruotsinkielisillä, niin kas kun en ole vielä ole niitä kumpaakaan joutunut missään pakolla opiskelemaan. Olisko soveltamisessa kenties jotain eroa???
Kysäses tupaillassa joltain lukutaitoselta mitä tossa yllä mun lainauksessani lukee, joo :P 8)
Oleellinen on tuossa lainauksessa kursivoituna ja mun mielestäni se riittäisi ruotsinkielisillekin. Mun puolestani Suomi voisi olla vaikka viisi kielinen maa, ihan sama, mutta pakolla niitä ei pidä opettaa, eikä ruotsiakaan, tuo lakisääteinen oikeus saada palveluja omalla kielellään riittää.
Anna mulle jotain relevantteja perusteita kaikille pakollisen ruotsin opiskelulle niin mä lupaan ampua ne kaikki alas? Saadaanko nyt se riita aikaiseksi? ;D
Tee vaikka lista brotkomiehen ranskalaisilla viivoilla, niin mun on helpompi lainata... :P
-
Jos suomalaisten ei ole pakko opiskella ruotsia, pitääkö suomenruotsalaisten silti opiskella suomea?
Jos kyllä, niin miksi?
-
Jos suomalaisten ei ole pakko opiskella ruotsia, pitääkö suomenruotsalaisten silti opiskella suomea?
Jos kyllä, niin miksi?
Ei tarvitse, jos ei halua, se on jokaisen oma asia mitä kieliä opiskelee.
Suomessa on alueita joissa pärjää aivan hyvin pelkällä ruotsin kielellä.
Pysyy sitten siellä Närpiössä ????
-
En tiä mutta on se kiva soitella ruottiin sukulaisille heijän omaa kieltää yrittäen solkata.
He ei osaa muuta kuin ruottia.
-
Jos suomalaisten ei ole pakko opiskella ruotsia, pitääkö suomenruotsalaisten silti opiskella suomea?
Jos kyllä, niin miksi?
Niin, heitit hankalan vastakkainasettelun. Mä lähtisin siitä, että suomelle ei ole hyötyä kaksikielisyydestä ja siksi se pitäisi lopettaa. Kaksikielisyyden perusteet ammennetaan usein jostain historiasta, ruotsin kulttuuriperinnöstä tai pohjoismaisesta yhteistyöstä ja mä en voi pitää niitä hyväksyttävänä syynä hukata resursseja siihen että kaikille opetetaan ruotsia. Ihminen ilman motivaatiota ei opi.
Kielten opetusta yleensä pitäisi lisätä ja pakkoruotsista vapautuvat resurssit olisivat oiva apu siihen että voitaisiin laajemmin opettaa saksaa, ranskaa, espanjaa, ihan vaikka eurooppalaisen yhteistyön nimissä.
Kyllä vai ei, en osaa sanoa. Jos valitsen kyllä, niin se on pakkosuomea, vaihtoehto ei taas toisi eteen sen (vaikka säädettäisiin laki jossa ruotsalaisille taattaisiin oikeudet palveluihin omalla kielellään) että se ajaisi tilanteeseen jossa ruotsinkieliset perustaisivat vielä enemmän omia kouluja jne ja väestöryhmänä erkanisivat valtaväestöstä vieläkin enemmän. Se ei ole toivottavaa.
-
Ja opponerar här nu lite grann, om Ni tillåter Mig! Jag har haft väldigt stort nytta av den andra inhemska språket o fått massor av nya vänner genom att jag har lärt mig svenska språket! Och o andra sidan it kan man vaa hela tiden syr på grannar heller!
Sist o inte minst har den där främmande språk hjälpt Mig vid flera olika bisnestillfällen.
Så em mää tiärä saa an o sen four an!
-
Ja opponerar här nu lite grann, om Ni tillåter Mig! Jag har haft väldigt stort nytta av den andra inhemska språket o fått massor av nya vänner genom att jag har lärt mig svenska språket! Och o andra sidan it kan man vaa hela tiden syr på grannar heller!
Sist o inte minst har den där främmande språk hjälpt Mig vid flera olika bisnestillfällen.
Så em mää tiärä saa an o sen four an!
De va väl de som Ja försökte ti säg att it har de skada mig heller va ja veit ;D
-
Ja opponerar här nu lite grann, om Ni tillåter Mig! Jag har haft väldigt stort nytta av den andra inhemska språket o fått massor av nya vänner genom att jag har lärt mig svenska språket! Och o andra sidan it kan man vaa hela tiden syr på grannar heller!
Sist o inte minst har den där främmande språk hjälpt Mig vid flera olika bisnestillfällen.
Så em mää tiärä saa an o sen four an!
De va väl de som Ja försökte ti säg att it har de skada mig heller va ja veit ;D
Va ser du? mitä se sano?
Kyllä Soini on oikeassa ruattin opiskelu turhaa, ruotsinkieliset opasteet turhaa, ruotsinkielinen palvelu turhaa!
Englanti on maailmankieli, jolla pärjää lähes kaikkialla myös ruattisa.
Kyllä mua nyppii että jossain sairaalassakin kun joku börje vaati vaipatkin vaihtamaan ruattinkielellä. Tulee ainakin paljon kustannuksia tästä 2-kielisyydestä. Soinilla tuntuu olevan muitakin hyviä ideoita väestörakenteen ja sen tuomien kustannusten karsimiseksi. UGH
-
"Va ser du?"
Ja ser skärmen framför Mig! ;)
-
"Va ser du?"
Ja ser skärmen framför Mig! ;)
I am sorry I ment the display!
-
"Va ser du?"
Ja ser skärmen framför Mig! ;)
I am sorry I ment the display!
Ei se soitta mitä rollia, juu 8) ;D
-
"Va ser du?"
Ja ser skärmen framför Mig! ;)
I am sorry I ment the display!
Ei se soitta mitä rollia, juu 8) ;D
Hei Aukki, kun sä kerran oot vielä hereillä niin missä se sun lista luuraa? :D
-
Jos suomalaisten ei ole pakko opiskella ruotsia, pitääkö suomenruotsalaisten silti opiskella suomea?
Jos kyllä, niin miksi?
Niin, heitit hankalan vastakkainasettelun. Mä lähtisin siitä, että suomelle ei ole hyötyä kaksikielisyydestä ja siksi se pitäisi lopettaa. Kaksikielisyyden perusteet ammennetaan usein jostain historiasta, ruotsin kulttuuriperinnöstä tai pohjoismaisesta yhteistyöstä ja mä en voi pitää niitä hyväksyttävänä syynä hukata resursseja siihen että kaikille opetetaan ruotsia. Ihminen ilman motivaatiota ei opi.
Kielten opetusta yleensä pitäisi lisätä ja pakkoruotsista vapautuvat resurssit olisivat oiva apu siihen että voitaisiin laajemmin opettaa saksaa, ranskaa, espanjaa, ihan vaikka eurooppalaisen yhteistyön nimissä.
Kyllä vai ei, en osaa sanoa. Jos valitsen kyllä, niin se on pakkosuomea, vaihtoehto ei taas toisi eteen sen (vaikka säädettäisiin laki jossa ruotsalaisille taattaisiin oikeudet palveluihin omalla kielellään) että se ajaisi tilanteeseen jossa ruotsinkieliset perustaisivat vielä enemmän omia kouluja jne ja väestöryhmänä erkanisivat valtaväestöstä vieläkin enemmän. Se ei ole toivottavaa.
Tosiasiassa kaksikielisyys ja skandinaavinen yhteys oikeastaan otettiin tavoitteeksi vasta toisen maailmansodan jälkeen kekkosen toimesta, syynä oli turvallisuuspolitiikka ja muiden "reunavaltioiden" eli balttien ajautuminen osaksi N-liittoa.
Tällöin huomattiin ruotsinkielen erikoisasema ja skandinaavinen yhteys " vanhaan emämaahan" ja kekkonen alkoi hiljaisuudessa korostaa tätä yhteyttä ja vahvistaa "kaksikielisyyttä", joka oli itseasiassa sammumassa ????
RKP:n politiikkaan tämä sopi kuin naula päähän ja se on myös ottanut siitä kaiken irti ????
Suomen oikea viiteryhmä maailmansotien välissä oli ns. "reunavaltiot", joihin kuului Venäjästä sen vallankumouksen seurauksena irtautuneet valkoisten haltuun jääneet tasavallat, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Suomi.
Suomi on näistä ainoa maa, joka ei joutunut N-liiton täydellisen kontrolliin ja tarvittiin uusi identtiteetti, eli skandinaavisuus tukemaan omaa poliittista asemaa, tähän sopi ruotsinkieli erittäin hyvin ????
-
Ja opponerar här nu lite grann, om Ni tillåter Mig! Jag har haft väldigt stort nytta av den andra inhemska språket o fått massor av nya vänner genom att jag har lärt mig svenska språket! Och o andra sidan it kan man vaa hela tiden syr på grannar heller!
Sist o inte minst har den där främmande språk hjälpt Mig vid flera olika bisnestillfällen.
Så em mää tiärä saa an o sen four an!
De va väl de som Ja försökte ti säg att it har de skada mig heller va ja veit ;D
Ei siit tosiaankaan ole vahinkoa jos jotain kontaktia pystyy pitämään ruåttalaisiin heijän omalla murteellaan.
Mut opiskelu vois olla siten että jos nyt ihan mahdottomaksi tulee ruottin luku niin ei pakolla.
Jos kerran ei ole taipumusta ja halua niin vois vaikka jotain muuta kieltä kokeilla.
Yleensä se vaan on niin että jos ruåtti ei taivu niin ei sitten mikään muukaan kieli.