Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peltipailakka - 20.01.10 - klo:20:55
-
Avataanpas tälle Valtran portaattomalle oma aihe. Olen tässä ihmetellyt, kun ei palstalla ole kyseisestä kamppeesta juuri keskusteltu. Koneita kuitenkin ostettu ja toimitettukin asiakkaille ja kai niillä ajettukin.
Omat kokemukset on N 142 D mallista Q 65 kuormaimella. Kone ollut nyt muutaman viikon ja ensimmäiset sata tuntia takana. Työt on ollut pelkästään lumen aurausta. Hyvinhän tuo on siinä hommassa pärjännyt. Vaivatonta on ajo kun ei tarvitse pykäliä vaihdella.
Hydrauliikassa tuottoja riittää. Täytyy vaan olla varovainen kuormaimen käytössä näillä pakkasilla - jäähtyy öljyt aika nopeasti aisastossa jos vähänkin aikaa käyttämättä kuormainta.
Polttoaineen kulutuksesta. Tietokoneen mukaan keskimääräinen tuntikulutus ekalle sadalle tunnille on 7,1 litraa. Ajo siis lumen aurausta ja tieajoa aurausvarustuksessa. Koneen paino varusteineen n. 9-10 tn.
Ainut juttu mikä on herjannut on tästä ylivoimaisesta kamppeesta lainattu etujousitus. Asentoanturi siis menossa vaihtoon.
-
se on mukavaa kun on hankintaan tyytyväinen eikä paljon okseta lähtee töihin sillä!
-
Avataanpas tälle Valtran portaattomalle oma aihe. Olen tässä ihmetellyt, kun ei palstalla ole kyseisestä kamppeesta juuri keskusteltu. Koneita kuitenkin ostettu ja toimitettukin asiakkaille ja kai niillä ajettukin.
Omat kokemukset on N 142 D mallista Q 65 kuormaimella. Kone ollut nyt muutaman viikon ja ensimmäiset sata tuntia takana. Työt on ollut pelkästään lumen aurausta. Hyvinhän tuo on siinä hommassa pärjännyt. Vaivatonta on ajo kun ei tarvitse pykäliä vaihdella.
Hydrauliikassa tuottoja riittää. Täytyy vaan olla varovainen kuormaimen käytössä näillä pakkasilla - jäähtyy öljyt aika nopeasti aisastossa jos vähänkin aikaa käyttämättä kuormainta.
Polttoaineen kulutuksesta. Tietokoneen mukaan keskimääräinen tuntikulutus ekalle sadalle tunnille on 7,1 litraa. Ajo siis lumen aurausta ja tieajoa aurausvarustuksessa. Koneen paino varusteineen n. 9-10 tn.
Ainut juttu mikä on herjannut on tästä ylivoimaisesta kamppeesta lainattu etujousitus. Asentoanturi siis menossa vaihtoon.
Tuntuuko vaihtokohdat vielä nykäyksinä? Siis siinä 25-27km/h tietämillä? Vaihteleeko loota vielä c/d alueiden välillä siinä kohdalla osaamatta päättää, kumpaa aluetta käyttäis?
Toinen juttu... Onkos tuossa kamppeessa vain takapäästään "saranoitu" etuakseli eli sivuttaiskeinunta on vain takapään varas...
-
Juu, ihmeen vähän on kamppeesta kommentteja. Ilmeisesti muut merkit täällä paremmin edustettuina. Eka esittelykoneissa oli kait pientä sanomista joissain toiminnoissa. Itse kokeilin kesällä koeajokonetta lyhyesti, joten ei voinut oikein pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Ehkä hieman ihmetytti dieselin kierrosluvun käyttäytyminen kun kiihdytteli. Tuntui, että diesel otti hanakasti kierroksia, mutta vaihteisto säätyi paljon hitaammin. Eli tuntuman mukaan diesel ikään kuin huusi turhaa. Mutta ainakin jonkun tarinan mukaan näitä juttua on sittemmin paranneltu. Ja varmaan tuohon dieselin ja voimansiirron "säätösuhteeseen" pystyy nappuloilla joissain rajoissa vaikuttaa, mutta en alkanut säätöihin lyhyessä koeajossa perehtymään.
-
ite koeajelin joulun alla, eka ite ja samanlaisia huomioita, että kovin sai kurnuttaa konetta, mutta kopista tulles sitä vähän moitin myyjäsedälle, komensi mut takas koppiin ja vähän näytteli niitä säätöjä, kun kierrettiin lenkki uudesta ja sitten meno olikin ihan erilaista, ihan pakkas harmittamaan, kun piti köyhyyksisnään se sinne jättää :(
-
No hyvä että näistäkin tuli puhe. Kertokaas te joilla tällainen menopeli on, että mitä ominaisuuksia ko kamppeessa on vaikka perus ht:hen verrattuna. Esim kuinka ohjelmoitavissa laatikko ja hydrauliikka on.
-
No hyvä että näistäkin tuli puhe. Kertokaas te joilla tällainen menopeli on, että mitä ominaisuuksia ko kamppeessa on vaikka perus ht:hen verrattuna. Esim kuinka ohjelmoitavissa laatikko ja hydrauliikka on.
Eiköhän tos D:ssä o sähköesiohjatut lohkot joita voi ohjelmoida ja perut ht:ssä on mekaaniset lohkot joita ei voi ohjelmoida muuta kun mekaanisesti...Ja ekassa on raputon ja toisessa on rapullinen loota..
-
Täydennystä aloitukseen ja vastauksia kysymyksiin.
Ensimmäinen koeajo 182 Directillä syksyllä ei täysin vakuuttanut minua. Syynä varmaan se kun myyjä ei täysin hallinnut laitetta ja osannut kertoa ja näyttää ominaisuuksia. Sitten pääsin tehtaalle koeajamaan 142:ta. Siellä osasivat kertoa ja näyttää miten laite toimii.
Etujousitus on Fendtistä lainattu ja se on sieltä takapäästä tuettu. Toivottavasti kestää, sillä koneella paljon ek käyttöä. Talvisin kuormaimessa kiikutetaan n. tonnin painoista lisäsiipi nivelauraa. Teollisuusakselin koneeseen olisi saanut mutta sen yhteydessä ei saa etujousitusta.
Tieajossa käytän D aluetta. Nykimistä ajossa ei juurikaan ole. Sen kyllä kuulee, että voimansiirrossa jotain tapahtuu mutta se ei tunnu. Eikä ne äänetkään häiritseviä ole. Sitä automaattivaihtoa C ja D alueen välillä en ole käyttänyt. Enimmäkseen olen ajanut eco asennossa ja käytännössä moottorin kierrokset ei ole noussut yli 1800 kuin moottorijarrutuksessa. C aluetta, jonka nopeus 0-26, käytän auratessa. Joillain isommilla pihoilla myös D aluetta. C alueella suunnanvaihto nopeampi ja kaiketi hyötysuhde parempi. Power asennossa kiihtyvyys vähän parempi, mutta käyttää myös enemmän kierroksia. Voimansiirron jättämää voi myös säätää. Koppi on kyllä hiljainen. Väliajossakin koneessa n 1700 kierrosta. Kulkuja 53.
Kylmäominaisuuksista sen verran, että aina lähtenyt käyntiin ja liikkeelle. Tosin lähdöt aina lämpimästä hallista ;D Kovimmillaan mittari näyttänyt 27 astetta pakkasta työskennellessä. Hydrauliikan lämmöt laskee vähän turhan alas jos kuormain käyttämättä jonkun aikaa.
Hydrauliikan säädöt samanlaiset kuin Advancessa, eli 4 takalohkoa ja 2 (3) etulohkoa ohjelmoitavissa. Lisäksi power beyond.
-
Onko tässä päisteautomatiikkaa ja onko se mitenkä käytännöllinen ja helppo käyttää entä onko kuinka kätevät vakionopeus ja vakiokierros ohjelmat. Entä onko jotain mitä ei normaalisti tulisi ajatelleeksi esimerkiksi kierrosten automaattinen säätö kun käytti hydrauliikkaa. (Tuli ilmi tuossa 200 metrin koeajossa minkä tein liikkeen pihalla.)
-
Onko tässä päisteautomatiikkaa ja onko se mitenkä käytännöllinen ja helppo käyttää entä onko kuinka kätevät vakionopeus ja vakiokierros ohjelmat. Entä onko jotain mitä ei normaalisti tulisi ajatelleeksi esimerkiksi kierrosten automaattinen säätö kun käytti hydrauliikkaa. (Tuli ilmi tuossa 200 metrin koeajossa minkä tein liikkeen pihalla.)
Tuohon kierrosten automaatti säätöön ihastuin, kun etukuormaajaa kokeilin, kun pääasiallinen käyttö kuormaus hommaa, niin siinä varmasti mukava peli ja muutenkin siihen hommaan kiva voimansiirto .. Että lottoamaan ;D
-
Onko tässä päisteautomatiikkaa ja onko se mitenkä käytännöllinen ja helppo käyttää entä onko kuinka kätevät vakionopeus ja vakiokierros ohjelmat. Entä onko jotain mitä ei normaalisti tulisi ajatelleeksi esimerkiksi kierrosten automaattinen säätö kun käytti hydrauliikkaa. (Tuli ilmi tuossa 200 metrin koeajossa minkä tein liikkeen pihalla.)
Päisteautomatiikka on vakiona. Ohjelmoin siihen ulosoton käytön kun ne päisteautomatiikan namikat on siinä kyynärnojassa hyvällä kohdalla. Normi ulosoton katkaisija on siellä sivupaneelissa.
Cruiset on nopeudelle ja kierroksille. Molemmissa 2 muistipaikkaa. Umpiseen lingotessa käytin kierroscruisea. Ulosotto pyörii vakionopeutta ja polkimella pyydetään nopeus.
Hydrauliikka assistentti tosiaan nostaa kierroksia tarpeen mukaan.
Ajotiloja on automaattinen, puoliautomaattinen ja manuaalinen. Oon ajanu pelkästään automaatilla.
-
Mielenkiintoisen oloinen kone tuo Direct Valtra.
Paljon hyviä ominaisuuksia joita kopioitu muista merkeistä.
Miten päisteautomatiikan hallinta? Kelaako se kaikki ohjelmoidut toiminnot läpi yhdellä napin painalluksella vai voiko tehtäviä rytmittää tilanteen mukaan sopivin väliajoin tapahtuvaksi.
Minusta hiukan kömpelöitä nuo jossa koko tapahtumasarja menee läpi esim. ajan tai ajetun matkan perusteella. Pellot ei nääs ole päisteistään aina samanlaisia. On hyvä ominaisuus pystyä rytmittämään toiminnot tilanteen mukaisesti.
No onhan pyöräkin kerran keksitty turhaa sitä on uudesta keksiä, mutta aina voi niitä ominaisuuksia koittaa liitellä samaan pakettiin ja mikäs siinä jos se onnistuu :o Sitä on joskus kutsuttu kehitykseksi ::)
-
Mielenkiintoisen oloinen kone tuo Direct Valtra.
Paljon hyviä ominaisuuksia joita kopioitu muista merkeistä.
Miten päisteautomatiikan hallinta? Kelaako se kaikki ohjelmoidut toiminnot läpi yhdellä napin painalluksella vai voiko tehtäviä rytmittää tilanteen mukaan sopivin väliajoin tapahtuvaksi.
Minusta hiukan kömpelöitä nuo jossa koko tapahtumasarja menee läpi esim. ajan tai ajetun matkan perusteella. Pellot ei nääs ole päisteistään aina samanlaisia. On hyvä ominaisuus pystyä rytmittämään toiminnot tilanteen mukaisesti.
En ihan täydellisesti ole päisteautomatiikkaan tutustunut, mutta ainakin tuo ulosotto sen kautta käytettynä toimii silloin kun play/pause napista painaa. Ilmeisesti toiminnot saa myös ajan tai matkan perusteella toimivaksi.
-
Tervehdys!
Kerrankin asiallista tekstiä! Kertokaahan tietämättömälle, mikä tämä Power Beyond on? Onko se siis ns. paine puolen letku, joka antaa esim. noukinvaunun ohjauspöydälle öljyä tarvittaessa? Jostain olen saanut tällaisen käsityksen, mutta tiedä sitten onko näin.
Oletteko muuten pistäneet merkille, miten huonosti (ainakin tähän asti) traktoreissa on ollut näitä painelinjoja ja ns. tunnustelijalinjoja sekä "vapaapaluulinjoja"? Näitä muuten tarvitsee nykyään melko monessakin työkoneessa, esim. noukkarissa jne.
-
soon vähän isoompi liitin 8) Saa laittaa lietevaunun pumppukuormaimen siihen nii jo rupiaa pumppu pyörrimmää
-
Tervehdys!
Kerrankin asiallista tekstiä! Kertokaahan tietämättömälle, mikä tämä Power Beyond on? Onko se siis ns. paine puolen letku, joka antaa esim. noukinvaunun ohjauspöydälle öljyä tarvittaessa? Jostain olen saanut tällaisen käsityksen, mutta tiedä sitten onko näin.
Oletteko muuten pistäneet merkille, miten huonosti (ainakin tähän asti) traktoreissa on ollut näitä painelinjoja ja ns. tunnustelijalinjoja sekä "vapaapaluulinjoja"? Näitä muuten tarvitsee nykyään melko monessakin työkoneessa, esim. noukkarissa jne.
Power beyond antaa täyden paineen/tuoton öljyä kokoajan eli liitettävässä koneessa täytyy olla oma hydrauliikka lohko joka "jakaa" öljyä eri toiminnoille.... Laitteesta tulevat vapaapaluu linjat on yleensä suurempia mitä normaalit ns.vakioliittimet joita traktorissa niin täytyy itse yleensä jälkeen asentaa... Jos vähänkään olen mistään ymmärrätänyt niin näin ;D Viisaammat saa korjata ;)
-
Juu, ihmeen vähän on kamppeesta kommentteja. Ilmeisesti muut merkit täällä paremmin edustettuina. Eka esittelykoneissa oli kait pientä sanomista joissain toiminnoissa. Itse kokeilin kesällä koeajokonetta lyhyesti, joten ei voinut oikein pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Ehkä hieman ihmetytti dieselin kierrosluvun käyttäytyminen kun kiihdytteli. Tuntui, että diesel otti hanakasti kierroksia, mutta vaihteisto säätyi paljon hitaammin. Eli tuntuman mukaan diesel ikään kuin huusi turhaa. Mutta ainakin jonkun tarinan mukaan näitä juttua on sittemmin paranneltu. Ja varmaan tuohon dieselin ja voimansiirron "säätösuhteeseen" pystyy nappuloilla joissain rajoissa vaikuttaa, mutta en alkanut säätöihin lyhyessä koeajossa perehtymään.
Samanlainen jäi tuntuma tuossa ennen joulua. Myyjä ei ehtinyt ominaisuuksia ennen koeajoa esitellä, mutta olo oli kuin skootterilla olis ajannu...koko ajan hirvitti että koska tuo kumminauha laukeaa ;D
-
Joo tuosta Power Pööndistä sen verran että on osa kuormantuntevaa järjestelmää. Eli työkoneesta esim. noukkari, lietevaunu, yhdistelmäpaalain tahi kourakuormainpaketti tulee kolme piiskaa rattoriin kiinni. Siis hydraulipuolelle. Uksi näistä on ls piirin linja eli antaa lohkon käskyjen mukaan pumpulle komentoja tilavuusvirran tuottamiseksi. Sitten toinen on painelinja jossa on konekohtainen paine koko ajan ja joka on siis seurausta koneen ja traktorin keskustelusta. Ja kolmas piiska on vapaapaluu, joka menee kulloisen traktorin mukaan omaa reittiänsä takaisin säiliöön.
Näistä pb koneista vielä sen verran, esim 5100-sarjan maksumiin sellaisen voi rakennella. Paljoa muissa 90-luvun alun koneita en tuollaista ominaisuutta tiedä. Ja luonnollisena jatkumona tulee mx-sarja. Myös tm-sarjan nh koneisiin sen saa ja yleensä kaikkiin joissa on säätyvätilavuuksinen mäntäpumppu. Valmetin t-sarjan hammasratas viritelmästä en tarkkaan osaa sanoa, mutta luulisin sen olevan mahdollinen jollain ilveellä, onhan koneessa joku köyhänmiehen ls piirisydeemi. Mutta viisaammat korjatkoon..
-
Eli niin kuin olen ajatellutkin...
olisivat vaan saaneet laittaa tuon jo vuosituhannen alku koneisiin vakiovarusteeksi.
-
Valumönteissä,vanhemmissa jatkuva kiertoinen hydrauliikka.Ei siis mitään ls linjoja,koska niissä pumppu
huutaa kokoajan täysiä.Eli siis eivät vaadi muutakun paineen ja paluun.
Tietysti noukkari käytössä lämpiää öljyt melko lailla,koneessa kuin noukarin lohkokin.
-
Koskeeko t-sarjan koneita kans? Itellä sellanen käsitys että on joku sydeemi siellä piirissä jolla saadaan ns. kuormantuntevaksi järjestelmäksi. Siis ei täysin samaksi vaan sen oloiseksi. Luulen että on toteutettu jollain vapaakierto venttiilillä.
-
Tervehdys!
Kerrankin asiallista tekstiä! Kertokaahan tietämättömälle, mikä tämä Power Beyond on? Onko se siis ns. paine puolen letku, joka antaa esim. noukinvaunun ohjauspöydälle öljyä tarvittaessa? Jostain olen saanut tällaisen käsityksen, mutta tiedä sitten onko näin.
Oletteko muuten pistäneet merkille, miten huonosti (ainakin tähän asti) traktoreissa on ollut näitä painelinjoja ja ns. tunnustelijalinjoja sekä "vapaapaluulinjoja"? Näitä muuten tarvitsee nykyään melko monessakin työkoneessa, esim. noukkarissa jne.
On se -90 luvun maxumissa ollut mahdolista..Mullakin maxumissa paalain toimii Ls toiminnolla eli paalain pyytää öljyä vain kun sitä tarvitsee.
-
Siis sen takii noi pb:n liittimet ovakkin muistaakseni suuremmat. Ja harvoin se työhärpätin pyytää sitä täyttä pumpun tuottoa sinne koneelle. Siis putkissa liikkuu vain sen verran virtausta kun kone pyytää, tässä se pointti onkin ls sydeemin osalta. Muutenhan tuolla ei olis mitään virkaa. Ja lisää kysymyksiä, koitan parhaan tietämykseni mukaan vastata, ja jos vastausta ei löydy niin se selvitetään osaavimmilta tahoilta.
-
Joo tuosta Power Pööndistä sen verran että on osa kuormantuntevaa järjestelmää. Eli työkoneesta esim. noukkari, lietevaunu, yhdistelmäpaalain tahi kourakuormainpaketti tulee kolme piiskaa rattoriin kiinni. Siis hydraulipuolelle. Uksi näistä on ls piirin linja eli antaa lohkon käskyjen mukaan pumpulle komentoja tilavuusvirran tuottamiseksi. Sitten toinen on painelinja jossa on konekohtainen paine koko ajan ja joka on siis seurausta koneen ja traktorin keskustelusta. Ja kolmas piiska on vapaapaluu, joka menee kulloisen traktorin mukaan omaa reittiänsä takaisin säiliöön.
Näistä pb koneista vielä sen verran, esim 5100-sarjan maksumiin sellaisen voi rakennella. Paljoa muissa 90-luvun alun koneita en tuollaista ominaisuutta tiedä. Ja luonnollisena jatkumona tulee mx-sarja. Myös tm-sarjan nh koneisiin sen saa ja yleensä kaikkiin joissa on säätyvätilavuuksinen mäntäpumppu. Valmetin t-sarjan hammasratas viritelmästä en tarkkaan osaa sanoa, mutta luulisin sen olevan mahdollinen jollain ilveellä, onhan koneessa joku köyhänmiehen ls piirisydeemi. Mutta viisaammat korjatkoon..
Eli pyyhkikö mulla nyt yli pälvikaljun? Eikö tuo LS-linja viekään öljyä sinne työkoneelle? Sekö toimii jonkinlaisena tunnustelulinjana ja varsinainen käyttö-öljy menee tavallisesta liittimestä?
Jos näin, niin eikö samalla katoa hyöty saada pumpun koko tuotto työkoneelle, syystä että normaalikokoinen hydr.liitin läpäisee "vain" reilun 80 ltr/min.
Luultavasti käsitin väärin.
Taivuttaisitko rautalangasta tavan tollolle miksi 3 letkua?
Säätyvätilavuuksinen pumppu
Ls linja haistelee jokaisella karalla olevaa painetta ja ilmoittaa ls kanavaa pitkin pumpulle suurimman tarvittavan paineen. Sen jälkeen pumppu säätää tuottoa sen mukaan että saa paineen pysymään tarvittavassa paineessa.(yleensä 20bar yli karalla olevan).
- hyöty on siinä että pumppu pumppaa vain tarvittavan määrän öljyä ja huilaa silloin kun painetta ei tarvita.
Yhtä karaa käytettäessä (myös suurinta painetta tarvitsevalla karalla) ohjausominaisuudet ovat hyvät, koska paine-ero karan yli pysyy vakiona kuormanmuutoksista huolimatta. Liikenopeus pysyy vakiona .
LS-järjstelmä ei toimi tilanteissa, joissa tullaan pumpun maksimituotolle asti (pumppu saturoi). Esimerkkinä kaksi toimilaitetta, joiden tuottovaatimukset ovat 80 l/min ja 50 l/min. Jälkimmäinen vaatii korkeamman paineen. Jos pumpun tuotto on vain 100 l/min, tilavuusvirta jää 30 l/min liian pieneksi. Seurauksena suurimman paineen vaativa liike hidastuu. Kevyemmin kuormitettu toimilaite liikkuu edelleen säädetyllä nopeudella.
Ls linjan paine käätää pumpun vnolevyn kulmaa muuttamalla saadaan aikaan muutos kierrostilavuudessa eli siinä, kuinka paljon pumppu tuottaa
tilavuusvirtaa yhden kierroksen aikana.
-
Sen Ls:n voit ajatella olevan vaikka jonkinmoisena tiedustelijana siellä työkoneen hydr.lohkolla, sieltä se viestittää öljyntarvetta pumpulle.
Se ls-letku on yleensä se pienin letku, varsinainen paineletku on se paksu letku ja paluu, se kolmas on se, toivottavasti, vielä paksumpi letku.
Valteemissahan on ollut näihin päiviin asti se isonvihanaikainen hydrauliikka hammaspyöräpumpulla, siis jatkuva kierto ja täydellä tuotolla. Sittemmin sitä kehitettiin ja tehtiin ns. köyhän miehen ls.
Ohivirtausventtiili ennen lohkoa, jossa öljyä ei enää pumpattu jatkuvasti lohkon läpi, vaan palautettiin kiertoon ennen lohkoa, mutta kaikkityynni, edelleen se pumppu kierrätti sen miljoona litraa päivässä.
-
Koskeeko t-sarjan koneita kans? Itellä sellanen käsitys että on joku sydeemi siellä piirissä jolla saadaan ns. kuormantuntevaksi järjestelmäksi. Siis ei täysin samaksi vaan sen oloiseksi. Luulen että on toteutettu jollain vapaakierto venttiilillä.
Kuormantuntevaksihan sitä ei saa mutta tosiaan ls-ominaisuuden ja power beyondin siihen saa rakentamalla. Danfossin lohkossa on sisäinen ohjauspiiri josta otetaan ohjausvirtaus ohivirtausventtiilin ohjaukseen ja paineentuottoon pb-painelinjaan, ongelmana on sitten jarruventtiili ja työhydrauliikan venttiilien toiminta yhtäaikaa, eli sinne menee öljy kuka ekana pyytää.
Eikä toteutus voi enää paljon moniolkaisempi olla..
-
Tuossa on tuo meikän vastaus joka hävis aikas pitkäks aikaa bitteihin, osin samaa tavaraa jo tulleiden kans: Nii siis singnaali-linja on se ihan ohut letku, tyyliin 1/4'' ja tuolla on se paine mikä on pumpun kulmanohjauksessa jollen väärin muista. Ja sitten se seuraavaksi isompi linja on paine tyyliin 1/2-3/4'' ja tuo ei siis tule normaalihydrauliliittimestä, vaan sieltä pb liitinyksiköstä. Ja seuraavaksi suurempi on paluu tyyliin 3/4-1''.
-
Joo kyllä minä nuo ls-linjat ynm. olen tiennyt, mutta tuota vain kyselin että onko power beyond=paine ja vastaus tulikin jo; on. On meilläkin maxxumissa nuo vapaapaluu+ls-linja+"Power Beyond" , mutta jälkiasennuksena ne on siihen värkkäilty.
Eipä taida olla montaa merkkiä, jossa nuo kolme on jo vakiona? Kyrpii aina alkaa värkkäilemään niitä, kun konetta vaihtaa...
-
Joo kyllä minä nuo ls-linjat ynm. olen tiennyt, mutta tuota vain kyselin että onko power beyond=paine ja vastaus tulikin jo; on. On meilläkin maxxumissa nuo vapaapaluu+ls-linja+"Power Beyond" , mutta jälkiasennuksena ne on siihen värkkäilty.
Eipä taida olla montaa merkkiä, jossa nuo kolme on jo vakiona? Kyrpii aina alkaa värkkäilemään niitä, kun konetta vaihtaa...
"Vakiona" ei taida olla kuin isoimmissa koneissa mutta lisävarusteena on saanut ainakin Deutsiin ja jontikkaan joissa muuttuvatilavuuksinen pumppu. Kai muihinkin sai missä muuttuvatilavuuksinen, kehittyneempi hydrauliikka :)
Deutsiin tuli automaattisesti kun valitsi tuon tehokkaamman hydrauliikan 120l muuttuvatuottoisella pumpulla,vakio hammasrataspumpulla 83l/min.
Mulla ja kaverilla 140Deutsit viime vuosikymmenen puolivälistä ja erona hydrauliikkapumput,kaverilla kun kuormaaja ja tarvetta tehokkaamalle hydrauliikalle. Myös power beyond liittimet,mulla niitä ei ole.
TTV malleissa on ollut aina power beyond liittimet.
Eli kymmenisen vuotta ollut Deutsissa vakiona/lisävarusteena riippuen mallista ja varustelusta. Jontikasta ei tietoa,omassa vuodelta -98 muuttuvatilavuuksinen hydrauliikka ja liittimiä ei ole, lie helppo asentaa jälkeenpäinkin mikäli tarvetta.
-
Niin vaan alkaa Valtran vaihtokonesivustolle yhä useammin ilmestyä JD:n autopowereita eikä niitä suinkaan kaikkia ole Fendttiin vaihdettu...
Tässä hyvä esimerkki Directiin vaihtuneesta...
http://www.valtra.fi/tradeIn/exminfo.asp?country=358&id=2719282&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub=
-
Niin vaan alkaa Valtran vaihtokonesivustolle yhä useammin ilmestyä JD:n autopowereita eikä niitä suinkaan kaikkia ole Fendttiin vaihdettu...
Tässä hyvä esimerkki Directiin vaihtuneesta...
http://www.valtra.fi/tradeIn/exminfo.asp?country=358&id=2719282&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub=
tuohan nyt oli jo vaihto iässäkin niin koittaa aikansa valmettia kunnes ostaa taas jonnikan :D
-
Niin vaan alkaa Valtran vaihtokonesivustolle yhä useammin ilmestyä JD:n autopowereita eikä niitä suinkaan kaikkia ole Fendttiin vaihdettu...
Tässä hyvä esimerkki Directiin vaihtuneesta...
http://www.valtra.fi/tradeIn/exminfo.asp?country=358&id=2719282&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub=
tuohan nyt oli jo vaihto iässäkin niin koittaa aikansa valmettia kunnes ostaa taas jonnikan :D
tai sitten ei osta......
moni isäntä on ostanut samalla kertaa kaksi jonnikkaa.
ensimmäisen ja viimeisen...... ;D
-
Niin vaan alkaa Valtran vaihtokonesivustolle yhä useammin ilmestyä JD:n autopowereita eikä niitä suinkaan kaikkia ole Fendttiin vaihdettu...
Tässä hyvä esimerkki Directiin vaihtuneesta...
http://www.valtra.fi/tradeIn/exminfo.asp?country=358&id=2719282&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub=
tuohan nyt oli jo vaihto iässäkin niin koittaa aikansa valmettia kunnes ostaa taas jonnikan :D
tai sitten ei osta......
moni isäntä on ostanut samalla kertaa kaksi jonnikkaa.
ensimmäisen ja viimeisen...... ;D
No katellaan ja kuulostellaan, miten 202 pelittää...
-
Niin vaan alkaa Valtran vaihtokonesivustolle yhä useammin ilmestyä JD:n autopowereita eikä niitä suinkaan kaikkia ole Fendttiin vaihdettu...
Tässä hyvä esimerkki Directiin vaihtuneesta...
http://www.valtra.fi/tradeIn/exminfo.asp?country=358&id=2719282&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub=
tuohan nyt oli jo vaihto iässäkin niin koittaa aikansa valmettia kunnes ostaa taas jonnikan :D
tai sitten ei osta......
moni isäntä on ostanut samalla kertaa kaksi jonnikkaa.
ensimmäisen ja viimeisen...... ;D
No katellaan ja kuulostellaan, miten 202 pelittää...
No ihan kyllä toivon että suomalaiset insinöörit olis viimeinkin saanut jotain kunnollista aikaan ja sen varjolla uskalsin hankkia uuden nokiankin :D Mutta pahaa pelkään....
-
Hiukka asian vierestä, sukulainen osti esittelykoneena toimineen versu142 mallin joulukuussa ja nyt on ollut jo 3 kertaa huollossa mystisen vaihteistovian vuoksi, kun heittää vapaalle kesken vedon ja jää siihen ja sitten tarjoo 6 eri vikakoodia, ei tiedä huolto eikä suolahti mikä konetta vaivaa...
-
ei tiedä huolto eikä suolahti mikä konetta vaivaa...
[/quote]
Eikö se siinä konepellissä lue... Valteemi.
:D
-
Hiukka asian vierestä, sukulainen osti esittelykoneena toimineen versu142 mallin joulukuussa ja nyt on ollut jo 3 kertaa huollossa mystisen vaihteistovian vuoksi, kun heittää vapaalle kesken vedon ja jää siihen ja sitten tarjoo 6 eri vikakoodia, ei tiedä huolto eikä suolahti mikä konetta vaivaa...
Niihin on iskeny acgo-tauti.Tuli muutaki kun omistus ;D
-
Hiukka asian vierestä, sukulainen osti esittelykoneena toimineen versu142 mallin joulukuussa ja nyt on ollut jo 3 kertaa huollossa mystisen vaihteistovian vuoksi, kun heittää vapaalle kesken vedon ja jää siihen ja sitten tarjoo 6 eri vikakoodia, ei tiedä huolto eikä suolahti mikä konetta vaivaa...
Niihin on iskeny acgo-tauti.Tuli muutaki kun omistus ;D
Sonreeren omistajalle riittää että hytissä on iso taustapeili mistä voi kattella sitä egonsa kehitystä.
;D
-
Hiukka asian vierestä, sukulainen osti esittelykoneena toimineen versu142 mallin joulukuussa ja nyt on ollut jo 3 kertaa huollossa mystisen vaihteistovian vuoksi, kun heittää vapaalle kesken vedon ja jää siihen ja sitten tarjoo 6 eri vikakoodia, ei tiedä huolto eikä suolahti mikä konetta vaivaa...
Niihin on iskeny acgo-tauti.Tuli muutaki kun omistus ;D
Sonreeren omistajalle riittää että hytissä on iso taustapeili mistä voi kattella sitä egonsa kehitystä.
;D
Totta,sunki kannattais koittaa. 8)
Mä en uskaltais paljoa direktiä moittia.Viimmeks tuli aika paljon negatiivista palautetta.Agronettia luetaan aika paljon,jopa tehtaan edustajat :-[ :-X
-
sehän noissa vähän pelottaakin! on laskettu ennekin keskentekoisia maailmalle! ilveilijä on kuitenki halpa koekaniini! tai kaniini kuiteski!
-
Mä en uskaltais paljoa direktiä moittia.Viimmeks tuli aika paljon negatiivista palautetta.Agronettia luetaan aika paljon,jopa tehtaan edustajat
Rupesko nettimiliisit käymään kimppuun?
;D
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
-
Mä en uskaltais paljoa direktiä moittia.Viimmeks tuli aika paljon negatiivista palautetta.Agronettia luetaan aika paljon,jopa tehtaan edustajat
Rupesko nettimiliisit käymään kimppuun?
;D
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
Noniin, niinhän oletkin.
-
Mä en uskaltais paljoa direktiä moittia.Viimmeks tuli aika paljon negatiivista palautetta.Agronettia luetaan aika paljon,jopa tehtaan edustajat
Rupesko nettimiliisit käymään kimppuun?
;D
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
Tuli yhelle ongelmia tehtaan kans.Oli jutusta tunnistettu.
Voip olla parempi kun ei tästä enempää.
-
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
[/quote]
Noniin, niinhän oletkin.
[/quote]
Mistä sää sen tiedät? Et sää ole mun peiliä nähny. Se rumentaa.
-
[[/quote]Tuli yhelle ongelmia tehtaan kans.Oli jutusta tunnistettu.
Voip olla parempi kun ei tästä enempää.
[/quote]
Uhattiinko oikeusjutulla?
-
Mihin lie viittaa "valmetin punanen"..
-
Mä en uskaltais paljoa direktiä moittia.Viimmeks tuli aika paljon negatiivista palautetta.Agronettia luetaan aika paljon,jopa tehtaan edustajat
Rupesko nettimiliisit käymään kimppuun?
;D
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
Tuli yhelle ongelmia tehtaan kans.Oli jutusta tunnistettu.
Voip olla parempi kun ei tästä enempää.
Öö... tota... Asiaan ei liittynyt mitään dramatiikkaa. Protot nyt vaan on sellaisia koneita, että ne saatetaan hakea kummemmin ilmoittelematta pois päivityksiä ja muita viilailuja varten ja sen jälkeen kone passitetaan vaikka toiselle puolelle maata. Näin asia oli tässä tapauksessa... mun tietääkseni, mutta mähän en edelleenkään mistään mitään tiedä...
-
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
Noniin, niinhän oletkin.
[/quote]
Mistä sää sen tiedät? Et sää ole mun peiliä nähny. Se rumentaa.
[/quote]
Vaikka se kaunistais, niin ruma se silti olis, se näkymä peilistä.
-
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
Noniin, niinhän oletkin.
Mistä sää sen tiedät? Et sää ole mun peiliä nähny. Se rumentaa.
[/quote]
Vaikka se kaunistais, niin ruma se silti olis, se näkymä peilistä.
[/quote]
Täytyy peilata silmät kiinni.
-
Tost peilijutust. Mää olen niin saa tanan ruma ettei voi ittekään peilistä kattella.
Noniin, niinhän oletkin.
Mistä sää sen tiedät? Et sää ole mun peiliä nähny. Se rumentaa.
Vaikka se kaunistais, niin ruma se silti olis, se näkymä peilistä.
[/quote]
Täytyy peilata silmät kiinni.
[/quote]
Sitten sä olet kaunis poika.
Jos vielä käytät peilin taustapuolta.
Pilkkopimeässä.
Mustat aurinkolasit päässä.
Ja annat mielikuvituksen elää.
-
Sitten sä olet kaunis poika.
Jos vielä käytät peilin taustapuolta.
Pilkkopimeässä.
Mustat aurinkolasit päässä.
Ja annat mielikuvituksen elää.
***Sit mää olisin niinkun syvällä viidakossa asuva villi n eekeri.
-
On ihan vitsi, Matsson ei nyt oikeen ole kärryillä voimansiirron ominaisuuksissa ::)
-
On ihan vitsi, Matsson ei nyt oikeen ole kärryillä voimansiirron ominaisuuksissa ::)
Onko tuo mattsonn Rantaruotsalaisia ?
waiko aito Affenanmaan poikkeli ????????
:o