Agronet
Keskusteluaiheet => Sikatalous => Aiheen aloitti: kokemusta on - 16.01.10 - klo:21:26
-
talouslehti kirjoitti 13.1 2010.tanskalaisella tilalla velkaa keskimäärin 3,35 milj euroa.tilat isoja, kuulemma maatalouden mallimaa.vielä 13000 tilaa jäljellä.asiantuntijan mukaan, joka neljäs joutuu lopettamaan ,viiden vuoden sisällä velkojen takia.tiloja paljo myynnis, ostajat hukas.tanskan viljelijöillä velkaa,yhtä paljo kun nyt suomen valtiolla.suomeski moni lopettaa.mutta moni pärjää paremmin ku koskaan elämänsä aikana.myi tai vuokraa peltonsa,kiva raha pienen eläkkeen päälle.suomenki maataloudes pärjää parhaiten ne,jotka luopuvat oikealla lailla.jotta tätä ihanuutta,ne teurastamot ajavat suomeenkin,ikaalisten sikapäivillä,aivopesu jatkuu.
-
talouslehti kirjoitti 13.1 2010.tanskalaisella tilalla velkaa keskimäärin 3,35 milj euroa.tilat isoja, kuulemma maatalouden mallimaa.vielä 13000 tilaa jäljellä.asiantuntijan mukaan, joka neljäs joutuu lopettamaan ,viiden vuoden sisällä velkojen takia.tiloja paljo myynnis, ostajat hukas.tanskan viljelijöillä velkaa,yhtä paljo kun nyt suomen valtiolla.suomeski moni lopettaa.mutta moni pärjää paremmin ku koskaan elämänsä aikana.myi tai vuokraa peltonsa,kiva raha pienen eläkkeen päälle.suomenki maataloudes pärjää parhaiten ne,jotka luopuvat oikealla lailla.jotta tätä ihanuutta,ne teurastamot ajavat suomeenkin,ikaalisten sikapäivillä,aivopesu jatkuu.
Mun mielestä ei tossa oo mitään aivopesua. Euron kuvat silmissä ja tippa teon päässä jatketaan kun kerran se kannattaa, pääsee ministeri palkoille kuulemma.
-
suomenki maataloudes pärjää parhaiten ne,jotka luopuvat oikealla lailla.
***Protkotilan vaikutuspiirissä...
-
Velka on aina perseestä. Kyllä se kannattaisi aina pitää mielessä, että tilan asiat pitäisi hoitaa niin, että velka ei kaada taloa. Tietoinen riskinotto on asia erikseen, mutta silloinkin pitäisi olla kristallinkirkkaana se ajatus, että kestääkö menetyksen, jos homma ei toimi.
-
Ilman velkaantumista näitä hommia on aika vaikea harjoittaa. Mun mielestäni vieraan pääoman käyttö ei ole ongelma, jos vain on selvillä siitä että investointi johon se on otettu tuottaa sen myös takaisin. Jos vaikka 10 v maksuajalla saat investoinnin tuotoilla velan maksettua, tuoton pääomalle ja palkkan investoinnin eteen tehdylle työlle, niin minä velkaannun mielelläni. Sitten jos joku ehdottaa luotolla 200 ha ajetun puimurin vaihtamistaa peltouskottavampaan malliin, niin otan kernaasti pari askelta taaksepäin ja poistun paikalta..
Veikkaan, että jos on kovin periaatteellinen että velkaahan ei oteta, niin pidemmän päälle se näivettää tilan kehityksen, se ei ehkä näy omalla hallinta-ajalla, mutta lapsilla ei enää välttämättä olekaan realistisia lähtökohtia jatkaa toimintaa.
Tietenkin asia on ihan eri, jos perämettää löytyy ja pilttiä pisteltiin kultalusikalla suuhun..
-
En minä kai velanottoa kieltänyt, mutta peräänkuulutin järjen käyttöä sen velan kanssa. Tanskan malli on käsittääkseni edennyt sille asteelle, että isännät eivät kuvittelekkaan enää saavansa velkojaan maksuun, vaan tili tehdään siinä vaiheessa kun jäädään eläkkeelle ja talo myydään eteenpäin. Tämmöistä yksi isäntä jutteli ihan vakavissaan lehdessä taannoin. En mää yhtään ihmettele, jos pientä kuplaa onkin lykkäämässä.