Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apemies - 14.01.08 - klo:14:18
-
Koitetaas ennustaa mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu ja miten paljon tarvitaan litroja meijeriin tilasta elantonsa saavaa henkilöä kohden (sis isäntä/-pari+ työntekijät). Luvussa on tietysti tilakohtaisia eroja varsinkin jos verrataan laajentavia tiloja velattomiin tiloihin.
Oma ennusteeni on, että maidon hinta alkaa heilumaan sikasylin tavoin. Suhdannehuippujen välillä aikaa tulee kulumaan noin 5 vuotta. Pitkäntähtäimen keskiarvohinta tulee olemaan muutamia senttiä nykyisestä alempi. Jotta tilat selviää matalasuhdanteista kunnialla läpi täytyy työntekijää saada meijeriin 300 000 litraa laajentavalla tilalla ja puolet siitä velattomilla tiloilla/jäähdyttelijöillä.
Antakaas omat ennusteet?
-
Koitetaas ennustaa mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu ja miten paljon tarvitaan litroja meijeriin tilasta elantonsa saavaa henkilöä kohden (sis isäntä/-pari+ työntekijät). Luvussa on tietysti tilakohtaisia eroja varsinkin jos verrataan laajentavia tiloja velattomiin tiloihin.
Oma ennusteeni on, että maidon hinta alkaa heilumaan sikasylin tavoin. Suhdannehuippujen välillä aikaa tulee kulumaan noin 5 vuotta. Pitkäntähtäimen keskiarvohinta tulee olemaan muutamia senttiä nykyisestä alempi. Jotta tilat selviää matalasuhdanteista kunnialla läpi täytyy työntekijää saada meijeriin 300 000 litraa laajentavalla tilalla ja puolet siitä velattomilla tiloilla/jäähdyttelijöillä.
Antakaas omat ennusteet?
Sanoosin että, laajentaja väh 1milj ja jähyttelijä 150 tuh litraa
-
Velaton/vähävelkainen 200 000 ja reilustilaajentava 700 000 / isäntäpari
-
6-700.000 litraa/työntekijä eli 350-400 litraa/tunti.
-
6-700.000 litraa/työntekijä eli 350-400 litraa/tunti.
***Tietää aika rajua rakennekehitystä, jos ennusteesi pitää paikkansa. Esim. yhden robotin karjoissa joutuisi toinen puolisko etsimään töitä tilan ulkopuolelta investoinnin jälkeen.
Litramäärä on ihan realistinen, mutta hyvin pitää kokonaisuus natsata, että pääsee omalla työpanoksella tuntivaatimukseesi.
-
Itse kuulun noihin jäähdyttelijöihin. Investoinnit on mitoitettu siten, että velat on maksettu silloin kuin kiintiöt poistuu. Joten siinä vaiheessa - lappu luukulle maitotaloudessa. Tuotantomäärä on silloin sen yhden robotillisen verran ja oletan, että kaksi henkilöä ei saa sen kokoisesta tuotannosta sellaista palkkaa kuin haluasi (täytyyhän tästä "elämäntavsta" jäädä jotain jemmaankin). Eli arvaus; maitoa ainakin 500000 litraa/hlö.
-
Minä taas en kuuu kumpaankaan ryhymään, vaan meinaan pittää tuotannon suunnilleen entisenä. Viisvuotistavote on että sitte ei oesi yhtää velekaa. Enkä usko nuihin skenaarijoihin että maijjon hinta tulisi alas 30 rossaa. Eikö sen pitäs pikemminki nousta. Meijjeripuolelle sen sijjaan ennustelen että kymmenen vujen sissään pönkkiä pannaan jalostamojen oville... kahellasaalla tuhannella litralla sitä jo meleko hyvin pärjäelee, siis eihä mulla semmosta määrää tuu, vaen kun kysyttä, siis tuo litramäärä/vilijelijäpariskunta.
-
Aika rajulta kuullostaa, jos Adaminkin mielestä isäntäparin pitäisi tuottaa melkein 1,5 miljoonaa litraa ilman työntekijää. Itsellä olisi aikomus pärjätä puolella tuosta yhdessä emännän kanssa ja todennäköisesti ilman työntekijää. Luultavasti töitä on ihan riittämiin, kun robotti ei kumminkaan kuuluu suunnitelmiin. Velkaakin pitäisi olla silloin huomattavasti vähemmän kuin nyt.
-
Koitetaas ennustaa mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu ja miten paljon tarvitaan litroja meijeriin tilasta elantonsa saavaa henkilöä kohden (sis isäntä/-pari+ työntekijät). Luvussa on tietysti tilakohtaisia eroja varsinkin jos verrataan laajentavia tiloja velattomiin tiloihin.
Oma ennusteeni on, että maidon hinta alkaa heilumaan sikasylin tavoin. Suhdannehuippujen välillä aikaa tulee kulumaan noin 5 vuotta. Pitkäntähtäimen keskiarvohinta tulee olemaan muutamia senttiä nykyisestä alempi. Jotta tilat selviää matalasuhdanteista kunnialla läpi täytyy työntekijää saada meijeriin 300 000 litraa laajentavalla tilalla ja puolet siitä velattomilla tiloilla/jäähdyttelijöillä.
Antakaas omat ennusteet?
Ennusteet on aina vaikea. Esim. noin vuosi sitten kaikki meijerinjohtajat ennustivat tuottajahinnan hidas lasku. Vuonna -95 eräs myyjä yritti myydää minulle nmt 900 puhelin, mä kysyin häneltä jos varastossa on gsm puhelimet. Olin luennut lehdissä että helsingissä oli avattu gsm verkko ja väitin että se myi vanhanaikaisia tuotteita. Myyjä väitti itsevarmalla äänellä että gsm ei tule koskaan tänne! ;D
Oma ennustesi on ihan mahdollinen. Kelpaa se mullekin.
-
Koitetaas ennustaa mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu ja miten paljon tarvitaan litroja meijeriin tilasta elantonsa saavaa henkilöä kohden (sis isäntä/-pari+ työntekijät). Luvussa on tietysti tilakohtaisia eroja varsinkin jos verrataan laajentavia tiloja velattomiin tiloihin.
Oma ennusteeni on, että maidon hinta alkaa heilumaan sikasylin tavoin. Suhdannehuippujen välillä aikaa tulee kulumaan noin 5 vuotta. Pitkäntähtäimen keskiarvohinta tulee olemaan muutamia senttiä nykyisestä alempi. Jotta tilat selviää matalasuhdanteista kunnialla läpi täytyy työntekijää saada meijeriin 300 000 litraa laajentavalla tilalla ja puolet siitä velattomilla tiloilla/jäähdyttelijöillä.
Antakaas omat ennusteet?
Aikalailla samassa suuruusluokassa ajattelisin itse lähimmän 10v ennusteen olevan. Vähän tuntuu nyt osa näistä ennusteista tässä ketjussa menevän huutokaupan tyyliin....
-
6-700.000 litraa/työntekijä eli 350-400 litraa/tunti.
***Tietää aika rajua rakennekehitystä, jos ennusteesi pitää paikkansa. Esim. yhden robotin karjoissa joutuisi toinen puolisko etsimään töitä tilan ulkopuolelta investoinnin jälkeen.
Litramäärä on ihan realistinen, mutta hyvin pitää kokonaisuus natsata, että pääsee omalla työpanoksella tuntivaatimukseesi.
Onkin enemmän kauhuskenaario :) Mut kovin paljon tuosta ei auta jäädä, jos hintataso on -10 % nykyisestä eikä tukia heru...
Jossain vaihees olen tainnut sanoakin, että liian pientä rakennetaan. Tuossa syyn mainitsit.....
-
Tanskan reissulla käytiin sikäläisellä pikkutilalla,jossa isäntä itte hoitaa karjan,laajennuksen jälkeen 90 lehmää ,maitoa n.800 tonnia.Peltotöistä ruiskutukset ja lannoituksen itte.Uusi kivilinna oli melkein valmis pihassa.Lypsy tehtiin 2x6 kalanruotoasemalla.Ei suuremmin valitellut kurjuutta ;)
-
Tonni Nissen?
-
Jossain vaihees olen tainnut sanoakin, että liian pientä rakennetaan. Tuossa syyn mainitsit.....
[/quote]
Ennen eläkkeellepääsyä on tilan tuotanto,viisinkertaistettava jos nuoriso aikanaan urheilusivuilla meinaa pysyä, aikaa 20v.
Robotit hyviä jäähdyttelijöille , kun nivelet on p******a, mutta nekin voivat kehittyä em ajassa jopa käyttökelpoisiksi.
Tilaa kohti maitomäärä on oltava kauden lopulla , n,5 milj.litran vaiheilla: VALITETTAVASTI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mutta jos alalla kasvuvauhti jatkuu kyseisellä tasolla vaihtoehdot käy vähiin. Tosin on neuvotteluasemakin jalostajia kohtaan hiukkasen tasapuolisempi!
Väkeä on saatavissa kauden lopulla helposti töihin sillä nykymuotoisella kustannusrakenteella SUOMI oy on hinnoitellut itsensä jo aikaa sitten kaikesta ulos.
Paperi-----------------------
Metalliteollisuus--------------
Elektroniikka-----------------
Kaivokset tyhjennetty Norjalaisten toimesta----------
Palvellaan vaan toisiamme jos ja kun kenen persaus kestää!
Puoli milj,litraa per työntekijä!
-
Tonni Nissen?
JEES ;)
-
6-700.000 litraa/työntekijä eli 350-400 litraa/tunti.
***Tietää aika rajua rakennekehitystä, jos ennusteesi pitää paikkansa. Esim. yhden robotin karjoissa joutuisi toinen puolisko etsimään töitä tilan ulkopuolelta investoinnin jälkeen.
Litramäärä on ihan realistinen, mutta hyvin pitää kokonaisuus natsata, että pääsee omalla työpanoksella tuntivaatimukseesi.
Onkin enemmän kauhuskenaario :) Mut kovin paljon tuosta ei auta jäädä, jos hintataso on -10 % nykyisestä eikä tukia heru...
Jossain vaihees olen tainnut sanoakin, että liian pientä rakennetaan.
voevoe kovin ovat aatamin skenaariot pilvilinnoissa harhailevaa mallia. ei nykyisestä tilarakenteesta niin vaan rykäistä moninkertaistamisiin, ei vaikka kuinka asioita paperilla laskettaisiin. paperilla asiat ovat onneksi ja valitettavasti ihan toisia kuin käytännössä. hyviä visioitahan sulla on, mutta aika ja ennenkaikkea harvan valmiudet niiden toteuttamiseen toimivasti ovat lähimaillakaan. tule jo alas pilvilinnasta ja rakenna nyt ens hätään edes se parinsadan kurmun navetta ja laita homma siitä pyörimään katsotaan sitten onko virsi samansuuntaista. :D
-
Antakaas omat ennusteet?
"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden." :)
Ilmeisesti kokonaistuotanto Suomessa laskee edelleen, mikä vähentää viennin tarvetta (mahdollisuutta). Tasannee hintavaihteluita.
-
Antakaas omat ennusteet?
"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden." :)
Ilmeisesti kokonaistuotanto Suomessa laskee edelleen, mikä vähentää viennin tarvetta (mahdollisuutta). Tasannee hintavaihteluita.
TASAA HINTAPIIKKEJÄ ;)
-
voevoe kovin ovat aatamin skenaariot pilvilinnoissa harhailevaa mallia. ei nykyisestä tilarakenteesta niin vaan rykäistä moninkertaistamisiin, ei vaikka kuinka asioita paperilla laskettaisiin. paperilla asiat ovat onneksi ja valitettavasti ihan toisia kuin käytännössä. hyviä visioitahan sulla on, mutta aika ja ennenkaikkea harvan valmiudet niiden toteuttamiseen toimivasti ovat lähimaillakaan. tule jo alas pilvilinnasta ja rakenna nyt ens hätään edes se parinsadan kurmun navetta ja laita homma siitä pyörimään katsotaan sitten onko virsi samansuuntaista. :D
***Oman näkemykseni mukaan olette molemmat oikeassa. Negatiivi siinä, ettei suomalaista tilusrakennetta hetkessä korjata, eniten rajoittaa pellon saatavuus. Adam on taas siinä oikeassa, että laajennukset ovat aivan liian pieniä kustannustasoon nähden. On kuitenkin hyvä, että satojen lehmien navettoja nousee tulevaisuudessa. Suomalaiset maidontuottajat tarvitsevat Adamin kaltaisia suunnannäyttäjiä...
-
Kun laajentaa kerralla paljon pitää myös muistaa oma jaksaminen. Tuotannon käyntiin saaminen monasti myös unohtuu laskelmissa. Ostoeläimien taso monasti aikas kirjava ja karjojen yhdistyminen tuottaa monasti isoja ongelmia ja todella paljon työtä. Monasti vielä alussa teknisiä ongelmia kun suomalaiset myyjät eivät edes tiedä mitä myyvät asiakkailleen ja kun ongelmia tulee ollaan todellakin kusessa. Moni laajentaja ei tajua että vaatii todella hyvää eläinsilmää hallita satojaen lehmien karjaa. Alkaviin ongelmiin pitää osat puuttua heti tai tulee todellakin kalliiksi.
Tiedän ainakin kolme rajusti laajentanutta tilaa jotka suoraan sanoen kusessa kun mikään ei toimi, rahat loppu, jne. Yksi visionääri jo mennyt nurinkin.
-
Kun laajentaa kerralla paljon pitää myös muistaa oma jaksaminen. Tuotannon käyntiin saaminen monasti myös unohtuu laskelmissa. Ostoeläimien taso monasti aikas kirjava ja karjojen yhdistyminen tuottaa monasti isoja ongelmia ja todella paljon työtä. Monasti vielä alussa teknisiä ongelmia kun suomalaiset myyjät eivät edes tiedä mitä myyvät asiakkailleen ja kun ongelmia tulee ollaan todellakin kusessa. Moni laajentaja ei tajua että vaatii todella hyvää eläinsilmää hallita satojaen lehmien karjaa. Alkaviin ongelmiin pitää osat puuttua heti tai tulee todellakin kalliiksi.
Tiedän ainakin kolme rajusti laajentanutta tilaa jotka suoraan sanoen kusessa kun mikään ei toimi, rahat loppu, jne. Yksi visionääri jo mennyt nurinkin.
kiitos vinkistä. Yritän kovasti välttää nämä karikot :)
-
Mitenkähän mahtaa käydä nuorille aloittaville tässä touhussa, mm.serkkupojalle olivat vissiin tehneet kartoitusta spv:een, spv:stä tänä kesänä paperit sisään ja vaihdos -09 alussa. Heidän tilansa sitä 20 lypsävää ja noin 40 lihakarjaa luokkaa. Vieläköhän kesällä paperit menee onnistuneesti läpi TE-keskuksesta, vai kerrotaanko jo suoraan ettei mm. kiintiöiden poistumisen johdosta(ja korotuksista) ole tulevaisuutta ilman SUURIA laajennuksia. Tämäntapaisia vaihdoksia olisi nykytulevaisuudessa tulossa varmaan paljon muuallakin.hmm...
-
Onkohan akrolaisilla suunnitelmat valmiina tulevan varalle,näkyvät maitomäärät putoavan aikalailla tätämenoa,siis valtakunnassa ;)
-
Tonni Nissen?
JEES ;)
Kivilinna on valmis, Pihatöitä jonkinverran uupuu. ;) Tänään kävin tarkistamassa tilanteen.
-
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts144.pdf
-
Kun laajentaa kerralla paljon pitää myös muistaa oma jaksaminen.
Tiedän ainakin kolme rajusti laajentanutta tilaa jotka suoraan sanoen kusessa kun mikään ei toimi, rahat loppu, jne. Yksi visionääri jo mennyt nurinkin.
- laajentajan kannattaisi kokeilla kaksinkertaistamisen strategiaa vaikkapa viisivuosittain tai 10 v:ssa. Voimat uupuu, vaikka nimen ja kuvan saa ammattilehteen, jos tempaisee 20 lehmästä kerralla 120:een. Työvoiman tarve ei mene TTS:n kaavalla, vaan ns. inhimillinen tekijä voi viedä työtehoa kahden hengen tiimiltä, joita aika moni maitotila edelleen on.
-
Koitetaas ennustaa mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu ja miten paljon tarvitaan litroja meijeriin tilasta elantonsa saavaa henkilöä kohden (sis isäntä/-pari+ työntekijät). Luvussa on tietysti tilakohtaisia eroja varsinkin jos verrataan laajentavia tiloja velattomiin tiloihin.
Oma ennusteeni on, että maidon hinta alkaa heilumaan sikasylin tavoin. Suhdannehuippujen välillä aikaa tulee kulumaan noin 5 vuotta. Pitkäntähtäimen keskiarvohinta tulee olemaan muutamia senttiä nykyisestä alempi. Jotta tilat selviää matalasuhdanteista kunnialla läpi täytyy työntekijää saada meijeriin 300 000 litraa laajentavalla tilalla ja puolet siitä velattomilla tiloilla/jäähdyttelijöillä.
Antakaas omat ennusteet?
Pääsenpä kerrankin olemaan sekä optimisti, että pessimisiti. Etelä-Suomessa ei ole enää kiintiöillä muuta merkitystä kun, että saahan niistä jonkun prossan tilatukeen, enkä edes muista mitä. Kiintiöt lakkaa ihan varmasti aikanaan. Mutta kuten tuolla vapaassa sanassa sanottiin on jätkästä kiinni sanooko tyttö HII ;) 8) Niin eipä tätäkään homma voi ihan centin päälle laskea. Ja pelkään pahoin apemies, että isoimmat ja velkaisimmat tilat kaatuu ensin kun kunnon laskusuhdanne tulee. Sitä en toki toivo, mutta niin se vaan ikävä kyllä olla taitaa.
-
Puheet velaton/velkainen eroista ovat ns. likvikannattavuutta. Liiketaloudellinen kestävyys vaatii, että omalle pääomalle on väh. samat ehdot kuin vieraallekin. Ps. Usassa pellon keskihinta rapiat 3000 euroa!
-
Puheet velaton/velkainen eroista ovat ns. likvikannattavuutta. Liiketaloudellinen kestävyys vaatii, että omalle pääomalle on väh. samat ehdot kuin vieraallekin
***Niin toki, mutta vieraan pääoman koroilla elää pankki, kun taas oman pääoman koroilla pystyy itse elämään. ;)
-
Puheet velaton/velkainen eroista ovat ns. likvikannattavuutta. Liiketaloudellinen kestävyys vaatii, että omalle pääomalle on väh. samat ehdot kuin vieraallekin. Ps. Usassa pellon keskihinta rapiat 3000 euroa!
Sekin pitää muistaa, että lainat maksetaan verotetulla rahalla
-
Omalla pääomalla tuppaa olemaan säilyttävä ja varmisteleva ominaisuus. Tuotoa ei lasketa. Harvemmin liikettä ja vimmaa yrittämiseen saadaan aikaiseksi ns mäen päältä lähtiessä. Timantitkin syntyy paineessa.
-
Sekin pitää muistaa, että lainat maksetaan verotetulla rahalla
Eipä niinkään. Poistoillahan ne pitää rahoittaa. Tai sitten on yhtiömuoto väärä. Pellon osalta tietty hankalampi......
-
Omalla pääomalla tuppaa olemaan säilyttävä ja varmisteleva ominaisuus. Tuotoa ei lasketa. Harvemmin liikettä ja vimmaa yrittämiseen saadaan aikaiseksi ns mäen päältä lähtiessä. Timantitkin syntyy paineessa.
Jaa säkin oot omaksunu tuon "kukkulan päältä lähtemisen" termin...
-
Jaa säkin oot omaksunu tuon "kukkulan päältä lähtemisen" termin.
Juu. Sähän sen lanseerasit.
-
Sekin vielä lisää omapääomattoman yrittäjyyden haastavuutta että
vieraan pääoman korko on korkeampi kuin vakavaraisella.
-
Jaa säkin oot omaksunu tuon "kukkulan päältä lähtemisen" termin.
Juu. Sähän sen lanseerasit.
Toki erojakin on... Jotku jatkaa viä siitäki ylöspäin eikä lähekkää alamäkeen.
-
Toki erojakin on... Jotku jatkaa viä siitäki ylöspäin eikä lähekkää alamäkeen.
[/quote]
Onks tää toivotus loppuun ajaneille taivaskanavalle lähtijöille ? :-\
-
Toki erojakin on... Jotku jatkaa viä siitäki ylöspäin eikä lähekkää alamäkeen.
Onks tää toivotus loppuun ajaneille taivaskanavalle lähtijöille ? :-\
[/quote]
Ei. Siis jotkut kehittää isona saamaansa tilaa vielä isommaksi tjsp.
-
Sekin vielä lisää omapääomattoman yrittäjyyden haastavuutta että
vieraan pääoman korko on korkeampi kuin vakavaraisella.
Kuinka niin??
-
Ihan pankkeja valvovan RATA:n uuden ohjeistuksen mukaan riski on
vietävä korkomarginaaliin.Tosin useiden miljoonien investoinneissa
harvalla niin paljon alkupääomaa jotta sillä olisi paljon merkitystä.
-
Ihan pankkeja valvovan RATA:n uuden ohjeistuksen mukaan riski on
vietävä korkomarginaaliin.Tosin useiden miljoonien investoinneissa
harvalla niin paljon alkupääomaa jotta sillä olisi paljon merkitystä.
Totta hemmetissä riski on hinnoiteltu investointien rahoituksessa. Siihen on pankeilla riskianalyysinsä. Mutta miten se halventaa oman pääoman kustannusta??
-
Ymmärtääkseni en ole niin väittänytkään.
-
Tarkoitin että hyvän vakuustilanteen omaava saa halvemmalla vierasta pääomaa.Vakuustilanne tärkein kriteeri lainapäätöstä
tehtäessä.Maataloden osalta ennustettavuus on huono ja ana-
lyysitkin paljon jäljessä osakeyhtiöiden analyyseistä
-
Tarkoitin että hyvän vakuustilanteen omaava saa halvemmalla vierasta pääomaa.Vakuustilanne tärkein kriteeri lainapäätöstä
tehtäessä.Maataloden osalta ennustettavuus on huono ja ana-
lyysitkin paljon jäljessä osakeyhtiöiden analyyseistä
Tämähän on selvä. Harvemmin omaa pääomaa on edes kiinteässä muodossa niin paljon, että vakuudet riittävät investointiin.
Maatalouden ennustettavuus on samaa luokkaa muun talouden kanssa. Talouslukujakin saa riippumattomilta ulkopuolisilta arvioijilta. Tärkeämpää on millainen sopeutuvuus investoinnilla on suhteutettuna sen suuruuteen ja minkälaatuinen on yrittäjän visio toiminnasta, sen sopeutuvuudesta ja skaalautuvuudesta......
-
Tarkoitin että hyvän vakuustilanteen omaava saa halvemmalla vierasta pääomaa.Vakuustilanne tärkein kriteeri lainapäätöstä
tehtäessä.Maataloden osalta ennustettavuus on huono ja ana-
lyysitkin paljon jäljessä osakeyhtiöiden analyyseistä
Tämähän on selvä. Harvemmin omaa pääomaa on edes kiinteässä muodossa niin paljon, että vakuudet riittävät investointiin.
Maatalouden ennustettavuus on samaa luokkaa muun talouden kanssa. Talouslukujakin saa riippumattomilta ulkopuolisilta arvioijilta. Tärkeämpää on millainen sopeutuvuus investoinnilla on suhteutettuna sen suuruuteen ja minkälaatuinen on yrittäjän visio toiminnasta, sen sopeutuvuudesta ja skaalautuvuudesta......
EI KUN rahoittajan näkemys.