Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nuffieldmaster - 15.12.09 - klo:17:48
-
Tässä on kuukauden päivät kateltu ja kyselty metsäperävaunu/kuormain yhdistelmiä, käytettyjä ja uusia.
Kun kriteerit ovat seuraavat:
Kuormain:
Jatkeellinen
Pituus 6.8-7m tai pidempi
Laajakulmanivel
Teleskooppitukijalat ja aisakiinnitys
Venttiilistö hyd. esiohjattu tai sähköinen
Kärry:
Telipyörät 500 X 17.5 väh.
3 pankkoa
2 syl. aisaohjaus
Mielellään saisi olla:
Vetävä kärry
4 pankkoa
Sähköinen esiohjaus
Erittäin vähän käytetty (alle 1000h) tai uusi
Hintaa noin 25000€ alv 22%
Ei paljoa vaihtoehtoja käytettynä ole, uudet menevät törkeän kalliiksi.
Nyt ykkösvaihtoehto olisi ostaa Kesla 10 t vaunu ja siihen 204T nosturi Magnomin venttiilipöydällä.
Hinta vain pompsahtaa likelle 30 000 € alv 22%
Joku aika sitten kaveri kertoi (lukenee tätäkin palstaa) evi 470 ja 8t kärryn maksaneen alle 15 000€ nyt hinta on yli 22 000 € :o
Juuri äsken meni ohitse 25 000€ alv 0% paketti josta teimme tarjouksen, mutta liian myöhä. Olisi ollut 10T vetävä kesla ja 303 ammattilaissarjan nosturi Parker Iqan:lla.
Oisko jollain hajuja mistä muualta käytettyjä voisi seurailla?
Seuraavat ovat tiedossa:
Powerforest
Sampo-rosenlew
Valtra
Turun konekeskus
Mascus
Kesko
Hankkija
Nettikone
yrma
LH-osa
Veto olisi hyvä mutta kallis ominaisuus kärryssä, vetokone eli Leyland 472 Sekura ohjaamolla on pienen sutjakka omapainoltaan (3400 kg) metssähän tämä on hyvä ominaisuus maaston kannalta, mutta pito loppuu. Muuten traktori on kuin tehty aikalaisistaan metsään: Tilava ohjaamo, jossa on asennettuna jo kääntyvä penkki (tilaa enempi kuin A sarjan valtrassa), ketterä, korkeat pyörät (12,4-28 edessä, 16.9-34 takana), suuri maavara, lyhyt akseliväli, terhakka moottori ja tilaa edessä nokkapumpulle.
Tuolle koneelle siis etsimme kuormaaja kärry yhdistelmää (kuormain tulee aisalle) noin 500 motin vuotuisia hakkuita ajatellen, tulevaisuudessa ehkä enempikin tulossa, mutta tuo voisi olla se minimi määrä per vuosi. Kerro oma kokemus ja suosittelu.
-
Entpä jos hankisit esim tyyliin tuon
http://www.nettikone.com/794269
Siirtonopeus tiellä ei olisi kummonen mutta metsäominaisuudet olis 100 - 0
Tai teetät vanhasta ajokoneen takapäästä selaisen kun tarviit - mekaanien veto on oikeeta vetovoimaa - nivelakseli runkonivelen välistä.
-
Mettäkone kävi mielessä, mutta olen noiden kanssa sen verran kerennyt jo telkkuamaan, että olen huomannut mitä tahansa särkyykin, tonni otetaan taskusta jo ovilla pois ;D Toisekseen meidän savotat on 100 km, 50 km jne etäisyydellä joten siirtoajonopeutta ja edullisuutta siihen tarvitaan. Lokomossa porsii tuo powersiftiloota noilla matkoilla ennenpitkää (katoaa paine kun öljyt lämpenee ja alkaa pakat luistaa).
Ei oikein kehtaisi alkaa takapäästä jyrsimään kärriä, nosturin tapitus ja heloitus on kauhea homma jos ei oo koneita (expanderit maksaa hunajaa) ja silti rauta on väsynyttä ja yleensä ne on nuo takapäät melko raskaita.
-
Jaaha - no ei väkiste.
-
http://www.powerforest.fi/koneet.asp?id=348&picid=1&new=0&cat=3
Malli: Farmi Vario 121 4WD
Vuosimalli: -08
Esittelykäytöstä, ei kuitenkaan ajettu. Renkaat 22,5 / 500. Vaajakoski.
Hinta: 24 000,- sis.alv
Mikä vika tuossa ?
----------
Malli:JYSKY 12 AWD
Mekaanien veto Y-aisa tai vetokoukku kiinnitys traktoriin. Renkaat 600/50-22.5. Kuormatilan pinta-ala 2,9 m Kantavuus 12000 kg. Pituus 590 cm, Leveys 248 cm, Kuormatilankorkeus 160cm , Maavara 56 cm, Kuormatilan pohjapinta-ala 2,9 Paino 2750kg .
27 500,- Koneviesti 12/2009
Entä tämä ?
En sitte mainosta, olen aiheesta muuten vaan kiinostunut.
-
Kiitoksia vain movado vinkeistä, anteeksi pakko oli vaan heti ne tyrmätä :-[
Toi powerforestin kärry on vaan pelkkä kärry, ei nosturia sisälly tohon hintaan...
Sama alemmassa...
Pitäs tohon hintaluokkaan löytyä aisalta jo nosturikin niin mikä ettei ;)
-
http://www.nettikone.com/viewMachine.php?status=F&id_machine=778562&PN[0]=cat_link_2&PL[0]=listCategory.php?page=7@sortCol=@ord=@id=5@posted_by=@new=@update=
Tosta pistät vakkurin, et tarvii pumppuja viritellä traktoriin.
Kyllä nuo virossa tekemät metsäkärri yhditelmät, laadultaan on aika hyviä, ei ihan vastaa suomen ammatti kalustoa, mut tollaset pienet hakkuu määrät ajaa täysin. esim farman kalusto, hinta laatu suhde kohdillaan, uudet nosturi mallit ym.
-
turha on tuijottaa pyyntihintoja. parhaat kaupat olen tehny kun putosi hinnasta yli 45%.
-
http://metsasaa.asiakkaat.sigmatic.fi/index.php?id=19
Vetävä perävaunu 12 tn
Omapaino 2 300 kg
Kuorma-ala 2,4 m2
Runko 100 x 200 x 8
Rengaskoko 500/60 - 22,5
Moottori 4WD hydr.400 m3
Hinta 20 000€
Kuormain 47
Ulottuvuus 8,3m
Nostoteho 8,3m/400 kg
Kääntömomentti 17,4KNm
Koura 0,21
Pumppusuositus 40-60 l/min
Hydraulinen esiohjaus
Tuossa olisi tukeva paketti. Kärryssä veto, kunnon renkaat(22,5) ja tikapuurunko. Kuormaimessa ulottuvuutta ja nopea ketjujatko.
Yksi tuttu mätteli tuommosella reilu 1000h talvessa parhaimpina aikoina, eli ei kai voi ihan susia olla.
Hinnat noissakin noussu aika huimasti, mutta menee vielä alle suomipakettien.
-
Kyllä se siitä, mulla meni puoli vuotta ensimmäisestä tarjouskierroksesta laskien :D
Aika suolasen hintasilta hintasilta nuo uudet kuormaajat tosiaan tuntuu, varsinki tuommoseen pikkukäyttöön. Taloudellista järkevyyttä on tosi vaikia saada kun ajomiehiä kuitenkin löytyy "joka kylältä". Mutta on se silti mukavaa kun saa mennä mettätöihin eikä siä tarvi tehdä töitä :D. Eipä silti, kyllä se ajohommakin rupee maistuun puulta kun tarpeeksi ajaa kerralla. Omasta mielestä mukavempaa silti kun saa kasat pois sillon kun haluaa ja jos on pitkä sarka saa sytkytellä traktorilla perille ja tuoda kuorman kun tulee takasin autotien varteen. Kun en konetta tunne, onkos tossa Leukussa lämpimät sosiaalitilat? Webastoo sitten vaan kylkeen niin ei lasit huurru kun on päivän sahannu ja alkaa kerätä kuormaa. Eikä tartte sytkytellä sitä 50 kilsaa mennen tullen
Ittellä oli oikeastaan tarkotus ostaa kuormaaja ja värkätä kärry alle, mutta loppujen lopuksi kävi niin että käteen jäi kuormaaja/kärry ja siihen nokalle tuli Valmetin reuhka kaupanpäälle. Balttiasta.
Asian vierestä, tuli paljon tutkailtua hurrien kuormaajakuvia, minkähän takia niillä melkein järjestään on kraanat tuossa 5 metrin ulottuvuusluokassa?
-
Suolasia ne on hinnat, karanneet käsistä.
Miettikääs 12 000 € alv 22% maksaa se pienin polttorankakärri keslalla, paa 3X enempi saat uuden valtran, mikä hitto niissä voi maksaa? karrikoiden "rautasalosta" sekin on rostoisti tehty, venttiilipöytä, muutama sylinteri jne... Traktorissa on kuitenkin paljon enemennän osia, hienomekaniikkaa jne... Ei oikein käy järkeen, ja tosiaan se pikkunosturi käy suurinpiirtein vain tienvarteen savotoitujen rankakasojen ajoon...
Leukun kabiini on sama kuin David Browneissa (1690, 1490 jne) se kaarevalasinen Sekura. Lämmintä on ja huurteet pysyy poissa. Meillä on kaksi tekomiestä (molemmilla yli 30 vuoden ura metsureina takana) ja minä varmaankin ajan puut. Luulisi jälkeä syntyvän ihan kohtuutahtia, silloin kun vielä metsuritöinä hakattiin savotoita, he työllistivät täysipäiväisesti yhden ajokoneen...
Kone tulee olemaan sellainen että se jätetään savotalle yöksi ja viikoiksi, ei ajeta kotiin sillä. Kuitenkin metsäkone ei ole meillä oikein sovelias kun ei ole lavettia ja vanha sanonta täälläpäin on että alle viissatasella (mk) ei lavetti liikahdakkaan pihasta.
En ole ruottalaisia tutkinut, sinne taitaa mennä baltiasta paljon tavaraa, oi niitä hyviä aikoja kun on ÖSA:t, kockumsit ynnämuut möyrineet, Ösa:nkin kehittely tumpattiin kuin tupakka kun FMG sen osti... :'(
-
Lueppa tämän päivän Suomalainen maaseutu. Siinon palijo käytettyjä...
-
Katto piruuttas mitä Kjellmannilla olis tarjolla. Joskus vuosia sitten ostin sieltä uuden kuormaajan ja oli huomattavasti halvempi kuin muut.
-
taitaa kronoksen 5000(hydr.esiohjaus) ja cranabin 53(hydr.esiohjaus) olla samanhintasia kun tuo joutsa...
joutsan hydraulisesti "vetävä" metsäkärry 20 000e
mekaanisesti vetävä jysky 24 000e
venttiilipöytään semmonen vinkki että panosta laatuun äläkä ylistä sähköohjausta ylikaiken. huonostitoimiva sähköohjaus on paaaljon huonompi kun hyvin toimiva hydraulinen.
--------
laita nosturi tuppeen ja väsää 1 akselinen kärry...
-
Lueppa tämän päivän Suomalainen maaseutu. Siinon palijo käytettyjä...
joo, siellä oli esimerkiksi rkp rullavetokärry ja 3400 tuplajatko nosturi.
valtran sivuilla on ollu samanlainen myynnis pitkään. hinta 15000e.
-
Joku tuollainen yksiakselinen ratkaisu tuli minunkin mieleeni. Sellaisissa mekaanisesti vetävissä saa yksiakselisella ylivoimaisen vetovoiman sijoitettuun rahaan suhteessa. Kallistelutaipumus ja kaatumisherkkyys niissä teliakseliin verrattuna negatiivinen puoli. Toki metsurisavottoja ajaessa sekään ei ole ongelma kun tekomies tietää ajokaluston ja voi ottaa sen huomioon reittejä suunniteltaessa.
Hydraulisesti esiohjattu ohjaus ei liene käytännössä sen hankalempi käyttää kuin sähköohjauskaan, varsinkaan tuollaisessa alustakoneessa jossa tilaa on ja penkkiä ei välttämättä tarvi jatkuvasti ruuvata jos taakseajolaitteet ovat suunnitelmissa.
-
Joku tuollainen yksiakselinen ratkaisu tuli minunkin mieleeni. Sellaisissa mekaanisesti vetävissä saa yksiakselisella ylivoimaisen vetovoiman sijoitettuun rahaan suhteessa. Kallistelutaipumus ja kaatumisherkkyys niissä teliakseliin verrattuna negatiivinen puoli. Toki metsurisavottoja ajaessa sekään ei ole ongelma kun tekomies tietää ajokaluston ja voi ottaa sen huomioon reittejä suunniteltaessa.
Hydraulisesti esiohjattu ohjaus ei liene käytännössä sen hankalempi käyttää kuin sähköohjauskaan, varsinkaan tuollaisessa alustakoneessa jossa tilaa on ja penkkiä ei välttämättä tarvi jatkuvasti ruuvata jos taakseajolaitteet ovat suunnitelmissa.
Sitte lisäksi valmetti ajovoimalla kärryn eteen, toiveunis vois olla viä hi-lok etu akselille > täyrellinen
-
meidän talos ollu 1 akselinen vetävä kärry ammatti ajossa. paljo isompia määriä ajettu mita otsikon aloittaja meinaa ja hyvin on pärjätty.
kärry on korpelan koneen tekemä köntys. renkaat on 1.6m korkeet. järeä nivelaisa joka nivelöity rungon alapuolelta, ei etupuolelta=tukevampi.
veto on automaattilootan kautta. nyt olis ajovoimanotolla varustettu kone edes, mut ei oo tullu muutettua.
kärry olis ehkä lopputalvesta kaupan. hinta alle kympin. kantavuus on muutes oikeesti 10t,eikä varmasti tarvi ikinä hitsata!
http://www.korpelankone.fi/index.php?pinc=3
-
Tuo köntys on kyllä vahvan näköinen kärry, koneagriassa mitä tullu katseltua. Minkälaista retku meinaa tuon 1-akselisen tilalle hankkia?
-
kyllä siinä cranabissakin remppaa riittää ;-)
köntyksen tilalle tulossa ehkä telikärry...ehkä jysky.
varusteeksi 6m dumpperityylinen lava jossa etuseinä "metsäkärryn sermi" ja takana matala kamilaita. lavan laidan päälle sitte vielä jatkotolpat. tämmönen ratkasiu risunajon takia koska kärryllä ajetaan paljon kaupunkilaisten/pellonreunojen risua myös tiellä.
mekaaninen veto. rullaveto olis tieajon kannalta paras, mutta ketjuja ei voi käyttää.
siksipä mielessä on ollut ka taka-akseleista tehty kärry hydraulijousituksella... akselit tuettuna kärrynrunkoon A rungolla, A:n kärki runkopalkkien välissä pallonivelellä (häränsilmä) ja A:n alasakarat kiinni akselissa(hitsattu suoraan kiinni). akselin päälle hydraulisylinterit. sylintereihin suljettu piirri. yhteiset öljyt samanpuolen sylintereillä. tämmönen on suunnitteluasteella...
aisaksi ehdottomasti normaali nivelaisa. kärry pitää saada helposti pois perästä.
-
http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiKuvat.cfm?vkId=7685126
aika hyvä!
-
http://www.vartti.fi/artikkeli/1a173a8c-29b4-489f-9716-814ee7c27b11
-
http://joutsantuonti.suntuubi.com/?cat=5&img=10
ei tuokaan huono
-
http://joutsantuonti.suntuubi.com/?cat=11
-
http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiKuvat.cfm?vkId=7685126
aika hyvä!
Tuosta kyllä pääsis hyville tuntipalkoille, kun viksailis ja telin laakerois pystympään, paha sanoa tuolaisesta yleiskuvasta, mikä totuus on lähempää katsottuna, miten paljon maatilahitsiä ja raudanpaloja kursittu akseliston seudulle. ;D ;D
-
siksipä mielessä on ollut ka taka-akseleista tehty kärry hydraulijousituksella... akselit tuettuna kärrynrunkoon A rungolla, A:n kärki runkopalkkien välissä pallonivelellä (häränsilmä) ja A:n alasakarat kiinni akselissa(hitsattu suoraan kiinni). akselin päälle hydraulisylinterit. sylintereihin suljettu piirri. yhteiset öljyt samanpuolen sylintereillä. tämmönen on suunnitteluasteella...
Tällä systeemillä olen miettinyt maansiirtokärriä. Tosin teen vetämättömän, mutta mielessä on käynyt että tällä tavalla tehty on helppo muuttaa vetäväksi. Jousituksen sylintereihin varmaan pitää katsella teflon tiivisteitä, liikenopeudet ovat kovemmissa vauhdeissa liikaa huonommille. A-rungon nivelöintiin voisi dumpperista löytyä palloniveltä parempi vaihtoehto. Miinukseksi olen miettinyt sen että renkaitten kiipeäminen esteitten päälle on pakittaessa jonkin verran huonompaa kuin eteenpäin ajaessa. Näin jos A-rungon kiinnityspiste akselilinjaa ylempänä. Panhard tangonhan tämä vielä vaatii.
-
http://joutsantuonti.suntuubi.com/?cat=11
Tuossa ois, paitti jos tarttee ketjut kärriin. etusermimn p0ieni kohennus kenties, pesu ja ehkä maalia jos näyttävän haluaa.
kuormaimen ulottuvuus tais olla riittävä?
Mut joku tokas joskus että teleskooppijalat sutjahtaa maahan ???
Että ne "huitovat" jalat ois paremmat, teleskoopit taitaa olla tukevammat.
-
http://joutsantuonti.suntuubi.com/?cat=11
Tuossa ois, paitti jos tarttee ketjut kärriin. etusermimn p0ieni kohennus kenties, pesu ja ehkä maalia jos näyttävän haluaa.
kuormaimen ulottuvuus tais olla riittävä?
Mut joku tokas joskus että teleskooppijalat sutjahtaa maahan ???
Että ne "huitovat" jalat ois paremmat, teleskoopit taitaa olla tukevammat.
Totahan täytyy käydä kattomassa :o
Evi on aika näppärän oloinen kone ja pieni firma joka valmistaa = ei luulisi olevan uskallusta tehdä sutta, kun maine menee, menee asiakkaatkin.
Joutsat vissiin tehdään virossa (uudet)?
-
Tässä on kuukauden päivät kateltu ja kyselty metsäperävaunu/kuormain yhdistelmiä, käytettyjä ja uusia.
Kun kriteerit ovat seuraavat:
Kuormain:
Jatkeellinen
Pituus 6.8-7m tai pidempi
Laajakulmanivel
Teleskooppitukijalat ja aisakiinnitys
Venttiilistö hyd. esiohjattu tai sähköinen
Kärry:
Telipyörät 500 X 17.5 väh.
3 pankkoa
2 syl. aisaohjaus
Mielellään saisi olla:
Vetävä kärry
4 pankkoa
Sähköinen esiohjaus
Erittäin vähän käytetty (alle 1000h) tai uusi
Hintaa noin 25000€ alv 22%
Ei paljoa vaihtoehtoja käytettynä ole, uudet menevät törkeän kalliiksi.
Nyt ykkösvaihtoehto olisi ostaa Kesla 10 t vaunu ja siihen 204T nosturi Magnomin venttiilipöydällä.
Hinta vain pompsahtaa likelle 30 000 € alv 22%
Joku aika sitten kaveri kertoi (lukenee tätäkin palstaa) evi 470 ja 8t kärryn maksaneen alle 15 000€ nyt hinta on yli 22 000 € :o
Juuri äsken meni ohitse 25 000€ alv 0% paketti josta teimme tarjouksen, mutta liian myöhä. Olisi ollut 10T vetävä kesla ja 303 ammattilaissarjan nosturi Parker Iqan:lla.
Oisko jollain hajuja mistä muualta käytettyjä voisi seurailla?
Seuraavat ovat tiedossa:
Powerforest
Sampo-rosenlew
Valtra
Turun konekeskus
Mascus
Kesko
Hankkija
Nettikone
yrma
LH-osa
Veto olisi hyvä mutta kallis ominaisuus kärryssä, vetokone eli Leyland 472 Sekura ohjaamolla on pienen sutjakka omapainoltaan (3400 kg) metssähän tämä on hyvä ominaisuus maaston kannalta, mutta pito loppuu. Muuten traktori on kuin tehty aikalaisistaan metsään: Tilava ohjaamo, jossa on asennettuna jo kääntyvä penkki (tilaa enempi kuin A sarjan valtrassa), ketterä, korkeat pyörät (12,4-28 edessä, 16.9-34 takana), suuri maavara, lyhyt akseliväli, terhakka moottori ja tilaa edessä nokkapumpulle.
Tuolle koneelle siis etsimme kuormaaja kärry yhdistelmää (kuormain tulee aisalle) noin 500 motin vuotuisia hakkuita ajatellen, tulevaisuudessa ehkä enempikin tulossa, mutta tuo voisi olla se minimi määrä per vuosi. Kerro oma kokemus ja suosittelu.
tuli tästä alkuvuodesta hankittua keslan paketti.
204t nosturi + 9t kärry. ihan uusi paketti hydraulisella esiohjauksella.
hintaa oli silloin hiukan päälle 20 000€
nyt voi maksaa enemmän jo.
-
Tos tatemko.lla ois pienempi 1- akselinen vetävä ja vähä lähemmäs yltävä kuormain.
http://www.tatemko.com/vaihtokoneet/vaihto92.htm
-
tuli tästä alkuvuodesta hankittua keslan paketti.
204t nosturi + 9t kärry. ihan uusi paketti hydraulisella esiohjauksella.
hintaa oli silloin hiukan päälle 20 000€
nyt voi maksaa enemmän jo.
On se aivan hullua tuo hintakehitys.
3166 hakin kuormain + mv 92 maksoivat 1998 vuonna karvan päälle 60000 markkaa eli hyvin pitkälti puolet tuon paketin hinnasta. Kokoluokka pakettiloilla suht sama mut ittellä mek. venttiilillä.
-
Kesla on pörssiyhtiö ja tulosta on jostain tehtävä. En tiedä sitten kuinka myynti vetää, kun tuolla Konekeskuksen pihalla on pitkä rivi myymättömiä yhdistelmiä. Ihmetyttää, kun pitäisi olla jonkinlainen lama ja porukkaa heitetään pihalle, raaka-aineiden hinnat, samoin osien hinnat pitäisi olla alamäessä, niin silti vehkeistä voidaan pyytää noin paljon.
-
Sama "vika" tuntuu olevan kyllä etelän veljienkin tuotteissa. Missä vaiheessa lie heidän kilpailuetunsa kaventunut näin olemattomaksi. Esim. tuo Joutsan kuormaimen hintaetu suomessa tai ruotsissa tehtyihin saman kokoluokan pilkkeihin on ammattikäyttäjälle suht merkityksetön.
Jotku valmistajat esim. Farma ovat ruotsalaisomisteisia ja tekevät tuotteensa virossa, mut silti pystyvät kilpailemaan ihan puhtaasti virolaisia valmistajia vastaan hinnoissa. Teräksen hintakin kai nyt suht samalla tasolla kuin puolenkymmentä vuotta sitten ?
-
Tos tatemko.lla ois pienempi 1- akselinen vetävä ja vähä lähemmäs yltävä kuormain.
http://www.tatemko.com/vaihtokoneet/vaihto92.htm
Mekaaninen veto ei käy tässä tilanteessa. Miten pitkälle tommonen pilkki yltää, ei ole yhtään tietoja noista wanhoista koneista. Nämä uudet mistä on esitteet kyllä tiedän. Se hieman hankaloittaa hakua kun ei ole mitään käsitystä spekseistä kun mistään ei tahdo löytää listoja tai muuta infoa kuten esim. wanhojen traktoreiden kohdalla on monellakin sivulla (konedata jne).
On se hintakehitys ollut kovaa, ihmettelen sitä itsekkin ettei lama ole vaikuttanut hintoihin. No harvemminhan ne hinnat putoaa. Ei ole vielä nettikoneen hurjimuksiinkaan vaikuttanut...
Hiukka parempaa pakettia tosiaan katellaan kuin tuota ylempää röhjäkettä. Toi yksi vaihdokki jota jo kommentoin (evi) on aika vahva ehdokas. On vain hieman raiskatun oloinen, mutta näkeepähän tosi tilanteen eikä sitä fiksattua paskaa. Sitasee tossa pajalla maalin niskaan ja mettään jos se ulkonäkö haittaa.
Muuten, miten noi danfossit ja evit yleensä on pelanneet? Justi nuo isot (580 jne) ja sitten noi sähködanfossit?
-
http://joutsantuonti.suntuubi.com/?cat=11
Tuossa ois, paitti jos tarttee ketjut kärriin. etusermimn p0ieni kohennus kenties, pesu ja ehkä maalia jos näyttävän haluaa.
kuormaimen ulottuvuus tais olla riittävä?
Mut joku tokas joskus että teleskooppijalat sutjahtaa maahan ???
Että ne "huitovat" jalat ois paremmat, teleskoopit taitaa olla tukevammat.
Totahan täytyy käydä kattomassa :o
Evi on aika näppärän oloinen kone ja pieni firma joka valmistaa = ei luulisi olevan uskallusta tehdä sutta, kun maine menee, menee asiakkaatkin.
Joutsat vissiin tehdään virossa (uudet)?
Virossahan ne. Silmiin osui jostain tuo Kire-Joutsa.(seppo kuisma oy) Samannäköinen nosturi kuin joutsa, mutta vihreänä. Samasta pajasta varmaankin. Hintaa oli ilmoitettu vaan monta tonnia vähemmän..
-
Viro on ihan länsimaisissa hinnoissa. Kuisma käyttää (puheidensa mukaan) suomalaista Rautaruukin terästä koneissaan, joten työn hinta lienee ainoa kilpailuvaltti.
-
Tos tatemko.lla ois pienempi 1- akselinen vetävä ja vähä lähemmäs yltävä kuormain.
http://www.tatemko.com/vaihtokoneet/vaihto92.htm
Mekaaninen veto ei käy tässä tilanteessa. Miten pitkälle tommonen pilkki yltää, ei ole yhtään tietoja noista wanhoista koneista. Nämä uudet mistä on esitteet kyllä tiedän. Se hieman hankaloittaa hakua kun ei ole mitään käsitystä spekseistä kun mistään ei tahdo löytää listoja tai muuta infoa kuten esim. wanhojen traktoreiden kohdalla on monellakin sivulla (konedata jne).
Hiukka parempaa pakettia tosiaan katellaan kuin tuota ylempää röhjäkettä. Toi yksi vaihdokki jota jo kommentoin (evi) on aika vahva ehdokas. On vain hieman raiskatun oloinen, mutta näkeepähän tosi tilanteen eikä sitä fiksattua paskaa. Sitasee tossa pajalla maalin niskaan ja mettään jos se ulkonäkö haittaa.
***Tolla ylläolevalla virvelillä nappaa reiluun seittemään metriin kiinni.. Jatko on HIDAS :D Kärry on kyllä oksettavan näköinen, teli on ehdoton..
-
Tos tatemko.lla ois pienempi 1- akselinen vetävä ja vähä lähemmäs yltävä kuormain.
http://www.tatemko.com/vaihtokoneet/vaihto92.htm
Mekaaninen veto ei käy tässä tilanteessa. Miten pitkälle tommonen pilkki yltää, ei ole yhtään tietoja noista wanhoista koneista. Nämä uudet mistä on esitteet kyllä tiedän. Se hieman hankaloittaa hakua kun ei ole mitään käsitystä spekseistä kun mistään ei tahdo löytää listoja tai muuta infoa kuten esim. wanhojen traktoreiden kohdalla on monellakin sivulla (konedata jne).
Hiukka parempaa pakettia tosiaan katellaan kuin tuota ylempää röhjäkettä. Toi yksi vaihdokki jota jo kommentoin (evi) on aika vahva ehdokas. On vain hieman raiskatun oloinen, mutta näkeepähän tosi tilanteen eikä sitä fiksattua paskaa. Sitasee tossa pajalla maalin niskaan ja mettään jos se ulkonäkö haittaa.
***Tolla ylläolevalla virvelillä nappaa reiluun seittemään metriin kiinni.. Jatko on HIDAS :D Kärry on kyllä oksettavan näköinen, teli on ehdoton..
Juu mää kyl aavistelin et ei tulee.. Mut ois voinu olla :)
-
pienet maksaa aivan liikaa verrattuna ammattiluokan nostureihin. pienet valmistusmäärät ja maatalouskauppa myyjänä nostaa hintaa.
viitasen atsolla on pieni myyntiorganisaatio (hän itte) siinä osa syy cranabin edullisuuteen. toisaalta iso tehas suoltaa paljon samaa tuotetta=vaikuttaa hintaan.
-
JOO:
cranab kääntö (2009-10-13 15:48:43, luettu 441 kertaa)
mikä mahtaa olla 580 cranabissa kun koko puomin käännössä on väljää joka asennossa. onko siellä jotkut kulutuspalat hammastankojen takana?
--------------------------------------------------------------------------------
NIMETÖN: (2009-10-13 16:10:57)
Joo nailoniset palat.
NIMETÖN: (2009-10-13 16:29:54)
piteehän siel vähän väljää ol et piässöö kääntyy
JOO: (2009-10-13 18:43:13)
tuli jo vähän kurkistettua niin laakeripronssia näyttäs olevan mutta ei oo mitään säätöö paloille.. aika ovelaa.
NIMETÖN: (2009-10-26 23:26:39)
kertakäyttö kamaa ovat myös 53DT käännöt vaikkakin kääntö tehoton 12kNm silti väljenee
samoin keveys näkyy puomiston kestävyydessä on ruvennut rakoilemaan ,täytyy vaihtaa äkkiä
kunnon kuormaajaan
--------------------------------------------------------------------------------
Onko ne noin leluja
-
Aiheesta sivuun, mutta tuossa olisi julma laite pöllin ajoon. :D
http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Traktorit-140-199-hv/Case-IH-1455-XL/50ef8299-1d61-4c96-b36d-0fe07010188e.html
-
Juu tuo polvijärven kone käytiin kattomassa. Aika ohkasta tavaraa on koura, ja koiranluut olivatkin jo vääntyneet. Pystypilari oli revenny kahdelta puolta vaikka oli jo vahvistettu. Ei auta enää kemppiliimat työmaalla, melkein pitäs pistää koko pilari uusiksi. Muutoin oli melko visu, vaikka tuhansia motteja talveen on moton jälestä ajettu. Kärrissäkin telit näytti alkavan lönksöttämään kohtapuolin eli sinnekkin pitää varmasti remonttia tehdä. Karikoitakin on rumasti vahvistettu, nätimminkin olisi sen puolen voinut tehdä.
Ei ole meidän kärri tuo, toki jotain vois siitä tarjotakkin (on ollu kauan myynnissä).
-
Joskus oli patun 655 ja 10tonnirullakärri, sieltä ensimmäisiä malleja, paljon sitä pakettia sai korjailla ja viksailla, ajokin oli melkein jatkuvaa, metsurihakkuita ja vähän motonjälkiä. Nostopuominpää katkesi,(valmistusvirhe)kouranleuvan välikapulat katkeilivat, jalusta oli rempula, kärrin telin ym laakeroinit perseestä, oli teflonipintaset laakerit, kun tappiin tulee jälkiä, sikäli liukulaakerit paskana, nivelaisan suojaukset piti tehdä uudestaan,aisan sylinterin korvakot vahvistaa. Heti uutuuttaan pantiin pajalle ja paljon fiksailtiin, sermit vahvistettiin, tolppien juuret käypäsemmäksi,kariroitten sisäpintaan 20pyöröteräs hitsattiin, valot takatolppansisälle,kaikkee mahollista tehtiin, ennen mettään vientiä. Kyllä moni ihmetteli, kun uutta konetta heti pitää korjailla, mut helpompi oli suorat raudat vahvistella, kuin kesken ajopäivän tulla pajalle korjailemaankalustoa. Silti sattu kaikkea, mitä ei voi ennakoida, nostosylinterin varren joutu vaihtaa(pölliosuma) kuormaimen putkitukset oli ahtaat ja hi-flexsin lyhkäsillä holkeilla puristetut letkut persiistä, paljon pientä murhetta. Kärri muuten kesti hyvin ja monet moittii yksipalkkista kärriä,mut ei runkoa tarvina hitsata ja myöhemmin telit jatkettiin ja tuli 500pyörät kärriin ja itse heti tehtiin kuvioon käypäset vetorullat ja omahydraulikka. Siitä ajasta keslan yhdistelmät parantuneet, mut varmasti hiomista vieläkin löytyy. Tavan täppärin ajossa kestää seisottaa hallinkulmalla, pitkän aikaa :D
-
cranabin fc53 ollu 07 vuodesta taitaa olla vajaat 4500h mätetty (nosturissa oma tuntimittari). isäukko ollu kuskina lähes kokoajan, otteet on ollu kovat mutta huolto hyvää.
jatkeen liukupalat loppu.
iqanin näyttö menny 2 kertaa
taiton letkutus huono risunajoon.
parkerin venttiilipöytä vaihdettu takuuseen.
siinä suurimmat miinukset. miinuspuolina vielä matalapystypilari risunajoon.
motteja en osaa sanoa paljonko sillä on ajettu, mutta risua siirtyy ainakin se reilu 10 000m3 irtona/vuosi.
nosturilla ajetaan paaleja,soraa,tukkeja ym tavaraa myös satoja tunteja vuodessa.
naarva 25 ja nyt biojack energiakourallakin vähän kaadeltu puita, eli monipuolisessa ajossa.
-----
nosturi ei ole repeillyt, enkä usko että ihan heti repeilee. tapit on vahvat ja puomisto muutenkin tehty oikein.
esimerkiksi joutsan nosturit tehty aivan käsittämättömästi. tapit on pienet halkaisijaltaan, eikä ole "onttoja" niin kuin cranabissa.
joutsan sylinterit on kapeilla häränsilmillä. cranabissa lähes puomin levyset liukulaakeroinnit.
joutsathan meni aina ennen poikki nostupuomista, siitä kohdalta missä taittosylinterin korvake on. nykyisissä joutsissa ongelma on rataistu jatkamalla nostorylinterin laippa murtumakohtaan saakka. nosturi on umpirautaa siihen saakka. turhaa painoa ja murtuu se siitäkin kun ei jousta. joutsan puomistossa on hitsisaumat ylä ja alapinnassa ihan niinku evissäkin. äkkiseltään vois luulla että yläsauman pitää venyä ja alasauman painua kasaan joka nostolla. cranabissa ja keslassa hitsisauma on puomin sivuilla. myös sylinterien korvakot sivuilla, korvakot alkaa htsisaumasta, eli rasituspistettä ei tule.
tämmönen näkemys mulla on joutsasta. käyttökokemukset 0. hyvällä kaverilla semmonen 47 malli oli ja kokoajan oli murhetta. vaihtui merkki.
en väitä etteikö nykyiset vois olla hyviä, epäilyksiä herättää muutamat yksityiskohdat.
cranabin toiminnasta en sen kummenin vielä osaa sanoa. sitte kun siinä on semmoset 7000-8000 käyttötuntia niin alkaa jyvät erottumaan akanoista.
----------
seuraava nosturi on cranab fc65 tai kesla 500.
-
Noin pahastiko se kalikka kajahti ,iehän nuo viat ole minun keksimiä
ne voi lukea kuka tahansa lahtosen palstalta . eikai retkua haittaa
vaikka meidän virmassa käytetään joutsa nostureita .niitähän saa
haukkua ken haluaa .mielestäni tämän palstan tarkoitus on totuuudet kuulla käyttäjien suusta eikä olettamuksia
ps, ensi viikolla asennetaan uudelle hakettajalle uusi joutsa keslan hakkuriin .
-
Paljon on vikaa mettävehkeissä. Eipä ole vielä sellaista merkkiä tullut vastaan, jota ei moitittaisi. Varmaan käyttö selittää osan "vioista". Metsässä on kalusto kovilla.
-
[ Etusivu Ohjeet Haku Profiili Yksityisviestit Jäsenet Kirjaudu ulos
Agronetin Keskustelukanava > Keskusteluaiheet > Koneet, laitteet ja tekniikka > Kronos 6020xl
Sivuja: [1] « edellinen seuraava »
Vastaus | Muistuta | Muuta lukemattomaksi | Lähetä aihe | Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Kronos 6020xl (Luettu 1169 kertaa)
hakemies
Tulokas
Viestejä: 1
Kronos 6020xl
« : 19.11.09 - klo:19:10 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
Pettynyt kronokseen,ostin puolivuotta sitten 6020XL:n vm -09 ja pelkkää vikaa,kouran kääntäjä kusee öljyä takuu ei korvaa,venttiilit temppuilee takuu ei korvaa, joystick hajos takuu ei korvaa ja ynnä muut viat.Perustelu näille violle väärin ASENNETTU kuormain, sanoivat !! jaahas aivan sama, kuormain vaihtuu vaikka otan takkiin joko annan vaihdossa tai pistän rälläkällä metrin paloiksi ja romuttamoon
Ilmoita valvojille tallennettu
turbox
Harjaantunut
Viestejä: 105
Vs: Kronos 6020xl
« Vastaus #1 : 20.11.09 - klo:07:10 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
Joo ei oikein roonos ole enää kärryillä miten homman pitää toimia. Siinäpähän sitten ihmettelevät miks kohta kaikki ajelee cranabilla. varmaankin danfoss on se joka kiukuttelee? parker ei sitä tee, eikä vanha monsun.
Ilmoita valvojille tallennettu
Ed
Tulokas
Viestejä: 26
Vs: Kronos 6020xl
« Vastaus #2 : 20.11.09 - klo:07:24 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
Onko tosiaan kronos mennyt sellaiseksi? Ajattelin juuri vaihtaa hakin 6020:een. Taidan sittenkin pysyä nokan koneissa, neljäs menossa eikä juuri ole valittamista paitsi venttiilipöydän sijoituksessa kääntösylinterien päälle.
Ilmoita valvojille tallennettu
turbox
Harjaantunut
Viestejä: 105
Vs: Kronos 6020xl
« Vastaus #3 : 20.11.09 - klo:07:28 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
riippuu mitä tekee mutta ei nokasta voi puhua samana päivänä kun puhutaan nostureista ja kuormaajista. tuntuu että kroonos laukkaa vanhalla maineella. kysy tarjous cranabista. kiinnostais ite vaihtaa mutta ei ihan vielä kykene.
Ilmoita valvojille tallennettu
retku
Aktiivi
Viestejä: 273
Vs: Kronos 6020xl
« Vastaus #4 : 20.11.09 - klo:10:41 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
tässä kokoluokassa kesla 500=nosturi. muut tulee perästä.
Ilmoita valvojille tallennettu
renttu
Tulokas
Viestejä: 4
Vs: Kronos 6020xl
« Vastaus #5 : 20.11.09 - klo:19:00 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
itellä cranab fc45dt kuormain ollu pari vuotta tupessa valumöntissä ja ei voi kyllä muuta kuin kehua.eri siro päällepäin ku mitä kronoksen kuormaajat mutta yhtälailla cranabissa voimaa.kaikki tapitukset mitoitettu niin että kestää käytön vuodesta toiseen kun vain joskus muistaa rasvata.itseki kyselin silloin ostohetkellä tarjouksia kronoksesta mutta näin jälkeenpäin ei voi muuta kuin olla onnellinen ettei valtra saanu kronosta minulle myytyä.ja cranab oli muuten edullisempi..
Ilmoita valvojille tallennettu
retku
Aktiivi
Viestejä: 273
Vs: Kronos 6020xl
« Vastaus #6 : 20.11.09 - klo:20:36 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
juu. kyllä cranabi hyvä on,fc53 parkerilla ollu meillä ajossa nyt 4000h. vm07. kevyt kuormain. risunajossa sais olla korkeempi pystypilari ja hiukka pidempi nostopuomi. t151:n takasillas kiinni. risuhommissa taittopuomin letkutus sais olla parempi. fc65 tai fc80:ssä hyvä letkutus, samoten keslassa.
keslan varaosahuolto on huippuluokkaa! parempi kuin cranabilla. suomen pää toimii, mutta meri välissä tekee jo heti ongelmia, etenkin kun meren toisella puolella on ruottalaisia...
quote author=retku link=topic=14259.msg212541#msg212541 date=1261495006]
cranabin fc53 ollu 07 vuodesta taitaa olla vajaat 4500h mätetty (nosturissa oma tuntimittari). isäukko ollu kuskina lähes kokoajan, otteet on ollu kovat mutta huolto hyvää.
jatkeen liukupalat loppu.
iqanin näyttö menny 2 kertaa
taiton letkutus huono risunajoon.
parkerin venttiilipöytä vaihdettu takuuseen.
siinä suurimmat miinukset. miinuspuolina vielä matalapystypilari risunajoon.
motteja en osaa sanoa paljonko sillä on ajettu, mutta risua siirtyy ainakin se reilu 10 000m3 irtona/vuosi.
nosturilla ajetaan paaleja,soraa,tukkeja ym tavaraa myös satoja tunteja vuodessa.
naarva 25 ja nyt biojack energiakourallakin vähän kaadeltu puita, eli monipuolisessa ajossa.
-----
nosturi ei ole repeillyt, enkä usko että ihan heti repeilee. tapit on vahvat ja puomisto muutenkin tehty oikein.
esimerkiksi joutsan nosturit tehty aivan käsittämättömästi. tapit on pienet halkaisijaltaan, eikä ole "onttoja" niin kuin cranabissa.
joutsan sylinterit on kapeilla häränsilmillä. cranabissa lähes puomin levyset liukulaakeroinnit.
joutsathan meni aina ennen poikki nostupuomista, siitä kohdalta missä taittosylinterin korvake on. nykyisissä joutsissa ongelma on rataistu jatkamalla nostorylinterin laippa murtumakohtaan saakka. nosturi on umpirautaa siihen saakka. turhaa painoa ja murtuu se siitäkin kun ei jousta. joutsan puomistossa on hitsisaumat ylä ja alapinnassa ihan niinku evissäkin. äkkiseltään vois luulla että yläsauman pitää venyä ja alasauman painua kasaan joka nostolla. cranabissa ja keslassa hitsisauma on puomin sivuilla. myös sylinterien korvakot sivuilla, korvakot alkaa htsisaumasta, eli rasituspistettä ei tule.
tämmönen näkemys mulla on joutsasta. käyttökokemukset 0. hyvällä kaverilla semmonen 47 malli oli ja kokoajan oli murhetta. vaihtui merkki.
en väitä etteikö nykyiset vois olla hyviä, epäilyksiä herättää muutamat yksityiskohdat.
cranabin toiminnasta en sen kummenin vielä osaa sanoa. sitte kun siinä on semmoset 7000-8000 käyttötuntia niin alkaa jyvät erottumaan akanoista.
----------
seuraava nosturi on cranab fc65 tai kesla 500.
[/quote] Kova käyttö retkulla kun kuukaudessa tulee 500t ja oliko se viellä isäukon ajamana ,ei joutsalla pysty noihin tuntimääriin
-
« Vastaus #6 : 20.11.09 - klo:20:36 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
juu. kyllä cranabi hyvä on,fc53 parkerilla ollu meillä ajossa nyt 4000h. cranabin fc53 ollu 07 vuodesta taitaa olla vajaat 4500h mätetty (nosturissa oma tuntimittari).
Kova käyttö retkulla kun kuukaudessa tulee 500t ja oliko se viellä isäukon ajamana ,ei joutsalla pysty noihin tuntimääriin
[/quote]
Marraskuussa vaikka 4121h, joulukuussa 4339h, pyöristettynä 4000 ja vajaa 4500. Kun agronettiin kirjoittelee pirtissä, on mittarilukemat 300h tarkkuudella. Vaikuttaako nuo 500 tunnin sisällä olevat vaihtelut käsitykseen Cranabin käyttökelpoisuudesta?
-
--------------------------------------------------------------------------------
juu. kyllä cranabi hyvä on,fc53 parkerilla ollu meillä ajossa nyt 4000h. cranabin fc53 ollu 07 vuodesta taitaa olla vajaat 4500h mätetty (nosturissa oma tuntimittari). [/quote] Kova käyttö retkulla kun kuukaudessa tulee 500t ja oliko se viellä isäukon ajamana ,ei joutsalla pysty noihin tuntimääriin
[/quote]
Marraskuussa vaikka 4121h, joulukuussa 4339h, pyöristettynä 4000 ja vajaa 4500. Kun agronettiin kirjoittelee pirtissä, on mittarilukemat 300h tarkkuudella. Vaikuttaako nuo 500 tunnin sisällä olevat vaihtelut käsitykseen Cranabin käyttökelpoisuudesta?
[/quote]
tuleeko retkulle joku 500h kuukaudessa nosturin mittariin tunteja?
-
Kuulemma ainakin aiemmin yksi isoin ero Keslan tekemissä nostureissa oli että isäntälinjan vehkeet hitsaillaan kasaan valmiiksi koneistetuista osista ja tapit on tehty suunnilleen vedetystä akselista. Ammattinostureiden puomit koneistetaan hitsauksen jälkeen ja tapitkin taisi olla parempaa tavaraa. Joku isompi Patun malli oli tosin ollut jossakin vaiheessa aika identtinen pienemmän Foresterin kanssa. Jälkimmäisessä vain parempi kate. 400:n ja 500:n Foresterin ero oli kuulemma ollut ainoastaan nostosylinterin koossa. Kuulemma ei ollut pienemmässä koskaan takuuongelmia puomiston kanssa. Näin kertoili ex Keslan mies.
Keslalla on ollut käytössä pitkään koepenkki missä prototyypit testataan ja hierotaan valmiiksi. Olikohan niin että korotetulla paineella nosturin piti kestää yli satatuhatta työkiertoa ennenkuin se hyväksyttiin myyntiin. Olivat kerran ostaneet vertailun vuoksi muistaakseni Farman nosturin ja laittaneet sen koepenkkiin. Ensimmäisen yön aikana oli kuulemma puomi mennyt poikki. Oli helpompi sen jälkeen ymmärtää hintaeroa.
-
Pitääpä käydä tuossa Keslan paikallisessa tehtaassa kysäsemässä mitä materiaalia tapit on, kun siellä niitä ja sylintereitä tehdään.
Toi koepenkki on tosijuttu, siinä tehdään rumpsauksia yms väärinkäyttöjä tolkuton määrä protoille.
Tuosta Farman testistä keslalla en ole kuullut.
Kraanappi ei ole meille vaihtoehto, hinta menee yli että paukkuu vrt. keslan 300 srj.
Hakki unohdetaan kans, hutoi on kuormain joku HK 4166 oli pihassa ja surkealta näytti jostain syystä rakenne ratkaisut insinööriopiskelijan silmiin ::) Epäjatkuvuuskohtia ei oltu juuri ollenkaan huomioitu... jotenkin meni luottamus välittömästi.
Outo malli, ei löydy mistään kuvastosta, oli vielä hopean värinen ja metallihilepinta, vissiin keslan kovaksi kilpailijaksi tehty?
-
heh. kelläköhän se nyt koville ottaa. korostin omassa kommentissani että joutsan käyttökokemukset ittelläni on 0. lisäsin vielä että kommentti täysin oma näkemykseni ja että nykyiset voi olla ihan hyviäkin. eli en ole mitenkään ottanut itseeni van omia mielipiteitäni joutsan rakenteista kirjottelin. se kait on sallittua?
samalla tavalla sallittua kun juhanin cranab kommentti, siinä en nähnyt mitään pahaa, vastasin vaan samalla mitalla.
tiedän että juhanilla on joutsat hakkurin aisalla. joutsan myyntikin taitaa olla sulla, vai oonko ymmärtäny väärin?
turha hakemiesten on keskenään tapella...
hyvää joulua
-
« Vastaus #6 : 20.11.09 - klo:20:36 » Lainaus
--------------------------------------------------------------------------------
juu. kyllä cranabi hyvä on,fc53 parkerilla ollu meillä ajossa nyt 4000h. cranabin fc53 ollu 07 vuodesta taitaa olla vajaat 4500h mätetty (nosturissa oma tuntimittari).
Kova käyttö retkulla kun kuukaudessa tulee 500t ja oliko se viellä isäukon ajamana ,ei joutsalla pysty noihin tuntimääriin
Marraskuussa vaikka 4121h, joulukuussa 4339h, pyöristettynä 4000 ja vajaa 4500. Kun agronettiin kirjoittelee pirtissä, on mittarilukemat 300h tarkkuudella. Vaikuttaako nuo 500 tunnin sisällä olevat vaihtelut käsitykseen Cranabin käyttökelpoisuudesta?
[/quote]
juuri näin. tämä netissä kirjoittelu on aina riskialtista. joka asia pitäs tarkistaa monta kertaa.
ja pienestäkin asiasta saa ison kun oikeen kääntelee.
cranabissa 3 iqanin näyttö menossa. sen takia juuri tunnilleen tarkka mittarilukema on paha kertoa, uusi näyttö kun alkaa laskemaan aina nollasta.
eli anteeksi jos tuntilukema ei nyt ole tunnilleen tai edes 10 tunnin sisällä oikein.
kirjoitin kaiken lisäksi että "taitaa olla 4500h mätetty" mun mielestä tämä on riittävän tarkka selvitys tai edes suuntaa antava kommenti nosturin käyttötuntimäärästä.
-------
ja tarkennuksena vielä että kovasti olen 600 keslaan tykästynyt itse. vikansa siinäkin, mutta kaiken kaikkiaan siinä on nosturi ja hyvä firma jota osaan suositella.
-
Olis kans tarkoitus ostaa uudet vehkeet ja laittaa kaatopää kuormaajaan. Kuulin kylältä ja nyt varmistin te-keskuksen sivuilta, että olisi mahdollista saada energiatukea n.25%, koska kaadetut puut tulee (tietenkin) täysimääräisesti hakkeeksi, mikä pelastaa taas pingviinejä etelänavalla. Eli onko joku hakenut tai tietääkö joku jotain tästä energiatuesta?
-
-------
ja tarkennuksena vielä että kovasti olen 600 keslaan tykästynyt itse. vikansa siinäkin, mutta kaiken kaikkiaan siinä on nosturi ja hyvä firma jota osaan suositella.
[/quote]
sen takia juuri itsekkin ostin keslan paketin vaikka käyttö on pientä.
tarjouksia oli hakista ja patruunasta myös.
ei patruunakaan mikään huono ole. yhdellä kalkkiurakoitsijalla on patruunan nosturi kalkkivaunun päällä ja on ihan tyytyväinen siihen. ei ole revennyt mistään vaikka käyttö aika karkeaa.
-
Keslalla on ollut käytössä pitkään koepenkki missä prototyypit testataan ja hierotaan valmiiksi. Olikohan niin että korotetulla paineella nosturin piti kestää yli satatuhatta työkiertoa ennenkuin se hyväksyttiin myyntiin. Olivat kerran ostaneet vertailun vuoksi muistaakseni Farman nosturin ja laittaneet sen koepenkkiin. Ensimmäisen yön aikana oli kuulemma puomi mennyt poikki. Oli helpompi sen jälkeen ymmärtää hintaeroa.
On se totta oltava kun olen saman jutun itsekin kuullut.
Joskus joutessani tutkailin paineita millä nostovoimat on nostureissa ilmoitettu. Muutamissa kestäviksi tiedetyissä kuormaimissa ovat käyttöpaineet aika pieniä, jopa alle 170 bar. Olikohan Farmiforest jonka nostovoimat oli ilmoitettu 190 bar paineella, varmaan monesta koneesta ei edes saa niin korkeita paineita ulostotosta.
Jos se ei olisi rahasta kiinni voisin itsekin oikein mielelläni vaihtaa Keslan kuormaimen, mut näillänäkymillä pilkitään Hakilla jos ei ihmeitä tapahdu :)
-
Itte myös ihastuin töissä Keslan 700 nosturiin. Valmet 840 S2 oli peruskone ja yli 500 kilon harvesterikoura keikkui nokassa. Ihme pieksämistä se on kestänyt, onkohan nyt 6500 tuntia ja eka kerran tarvinnu nosturia hitsata. Letkut suojattu hyvin, varsinkin jatkeen päältä, kestää painattaa puuta kaatosuuntaan.
Mutta tosiaan ammatti ja harrastelijasarjat (mitä nuo 300 keslatkin pitkän päälle on) on erikseen, toki miksi eivät samaa suunnittelu ja rakenneratkaisu ideoita käyttäisi muissakin. Ainakin taittopuomin sylinterin korvakko nostopuomiin on hitsattu juuri oikealla tavalla (303, 204T). Vain yläpuolelle palkin keskilinjasta ja saumat sekä vahvike häivytetty nätisti, noin ei tule epäjatkuvuuskohtia.
-
JOO:
cranab kääntö (2009-10-13 15:48:43, luettu 441 kertaa)
mikä mahtaa olla 580 cranabissa kun koko puomin käännössä on väljää joka asennossa. onko siellä jotkut kulutuspalat hammastankojen takana?
--------------------------------------------------------------------------------
NIMETÖN: (2009-10-13 16:10:57)
Joo nailoniset palat.
NIMETÖN: (2009-10-13 16:29:54)
piteehän siel vähän väljää ol et piässöö kääntyy
JOO: (2009-10-13 18:43:13)
tuli jo vähän kurkistettua niin laakeripronssia näyttäs olevan mutta ei oo mitään säätöö paloille.. aika ovelaa.
NIMETÖN: (2009-10-26 23:26:39)
kertakäyttö kamaa ovat myös 53DT käännöt vaikkakin kääntö tehoton 12kNm silti väljenee
samoin keveys näkyy puomiston kestävyydessä on ruvennut rakoilemaan ,täytyy vaihtaa äkkiä
kunnon kuormaajaan
--------------------------------------------------------------------------------
Onko ne noin leluja
Sulle tiedoks että toi ensimmäinen 580 kysymyksen kuormaaja on ajettu 20 000 tuntia ajokoneessa ja käännön hammastangot oli joku vaihtanu vääränlaisiin joskus.
-
Keslalla puomistot on tehty samaan malliin samoja ajatuksia käyttäen ammattimalleissa ja maatilakuormaimissa milloin se vain on mahdollista. Jostain on hinnaneroa revittävä, siinä valossa tuo tappia-asia mistä mainitsin kuulostaa uskottavalta. Ja tuskin muissakaan maatilakuormaimissa sen paremmat tapit on. Jos rasvailee, niin kestää normiajot ihan hyvin.
Jossain vaiheessa, en tiedä päteekö vielä, jalustan valu oli ollut kaikissa teräsvalua valuraudan sijaan, koska oli löytynyt sopiva alihankkija ja hinnanero oli ollut merkityksetön. Jos näin niin aikapaljon parempi kun vertaa joittenkin nostureitten hitsattuun jalustaan.
-
Tietojeni mukaan keslan kääntöpesät tekee oku hammaspyörä (samoin kuin pylvään rattaan) (ei täysin vahvistettu tieto). Samasta pajasta tulee John Deere harvestereiden ja ajokoneiden käännön pesät ja pylvään rattaat ja tämä on fakta.
-
Okun Hammaspyörä tekee tai on ainakin tehnyt moneen merkkiin hammastankoja ja tolppia. Ponsselle, John Deerelle, Logliftille, Nokalle yms. Keslalla on oma vierintäjyrsinkone ja muutkin koneistusvärkit, joten lienee yksi harvoista suomalaisista nosturin tekijöistä joka tekee hammastuksetkin itse. Näin olen antanut itseni ymmärtää, ellei asia ole viimeaikoina muuttunut.
-
Aika vähän enää HP-tekee keslalle, valupilarit tulee jostain virosta ja tosiaan keslalla omat koneet koneistaa nosturin osat, john deere ja ponsse suurimat työlistäjät, jonkun verran ruotsiin menee, cranabille meni myös, mut löysivät halvemman paikan tiettää pilarit ja tangot. Muut suomessa maatilapilkkien tekijöille taitaa pilarit ja tangot lähteä HP:ltä. Välillä oli itävallasta asti joka nosturitehtaaseen HP koneistetut osat, valutkin tuli ulkomailta, koska Suomessa ei keretty valamaan tarpeeksi pilareita.
Aika paljon nosturit parantuneet ja laatu näissäkin maapilkeissä, olipa nokka tai keslan tekämä. Vaan eihän näitä ole suuniteltukkaan jatkuvaan ympärivuotiseen pöllin ajotahtiin. Sitä varten on ammattiluokan nosturit ja rakenteet suunniteltu isomille tuntimäärille.
Itse arvostana logliftin nostureita, on niistäkin puomit väsynä, mut tunteja ja kovaa ajoa takana ollut paljon. 50LT katkesi taitonluolta 13.500 tunnissa ja 70 oli kerran täyskunnostettu ja 30000 tunnissa vaihdettiin koneosapalvelun tekemään uuteen vahvempaan puomiin ja se repesi 2000-3000 jälkeen ja kun otin irti ja pajalle ja katsoin sisälle ja eipä ihme jos katkes, taiton korvakkeet oli viety läpi putken oikeen raskas tekosesti. Ei se raudan paksuudella kestä sen enempää, sopivasti kaikki rakenteet joustaa ja eikä mitään epäjatkuvuuskohtia, silloin ne on kestää pitemmän aikaa. Isot valmistajat ajaa kuormituspenkissä kesto testejä, eikä niitä silti tehdä ikuisesti kestäviksi, kaikella on aikasa, sit sulatetaan ja tehdään uudestaan, jotain pisnestä sillä rautamöntillä.
Samoin sai huomata mikä merkitys on hitsauksen jälkeen koneistetut nosturit, Logmerin liikerata nosturi, niitä ensimmäisiä, oli koneistettu ensin ja sitten kursittu kasaan, se ratkeili mitä ihmeelisemmistä paikoista, sit kesti kun tuli niveliin väljyyttä ja puomisto muotoutu omille raiteilleen.
Tuossa seurana naapurin farman metsäkalustoa, kyllä sillä ajaa pienet määrät vuotusia ajoja, jos poikii, niin ei tuo kovin kallista hitsailla kasaan ja viksailla mieleiseksi, kuitekin aika suuri on hinta ero suomi pilkkiin,muutama sata mottia vuoteen ajoa.
-
Minä olen kuormaillu hakilla 5 vuotta ja aika hyvänä on kuormainta pidetty. malli on4170hr vikoja on ollu vain hydr letkujen kanssa huonosti rässättyjä päitä ja reikien ilmaantumisia esohj letkuihin vaikka eihän niissä ole etes kova paine.talvet kuormain on kärryn aisalla (oikea paikka puunajossa ;D)ja keväästä talventuloon jaken tuppisovitteissa. kolmipiste tappien reijät on kulunu jo niin väljiksi että kohta niitä joutuu sepittämään tiukemmiksi. en ite laittasi tätä juhlamallin hakkia jossa ei ole laajakulmaa puomistossa. olen kuormannut 18 vuotta semmosella ronoksella ja ilman laajakulmaaolevaa kuormainta en enää laittasi.
-
Onko kokemuksia farmiforestin kuormaimista?
Pitäisi kaatopää laittaa kuormaajaan. Näillä näkymin kuormaaja tulee olemaan cranabin fc53 tai kronoksen 5000xl.
-
Farmin kuormaimet pitäis olla, ihan laatuvehkeitä, isompiin kuormaimiin tuli keslalta valmiit ylettimet. Farmin puomistoja tehty kuusikantiseksi, lujuutta haittu särmäyksellä, vähän näillä seutuvilla ollut farmi kuormaimia, vähän huonomarkkinointi syynä siihen. Farmilla aika samalaisia järeitä vetäviä metsäyhdistelmiä, kuin keslalla.
-
Farmissa on se ikävä puoli jos sen laittaa tuppeihin niin kuormaan näkeminen on tuskaa koska pystytorni on älyttömän leveä .
-
Onko kokemuksia farmiforestin kuormaimista?
On tuossa nyt Joulun pyhät semmosta pihassa katteltu, 5280 numeroilta, 12 tonnisen kärryn päällä. Ei tuosta mitään kokemuksia oo vielä kertyny muuta sen verran, että kohtuu äkäsen makunen kun 52 kuutiosentin pumppu jonka pitäis lykätä 200 baaria on rykästy semmosen vaihteiston perään joka kertoo 5,77 8). Että tuosta vissiin lähtee se 50 litraa jo ihan tyhjäkäynnillä 540-perällä, esiohjaukselle on oma pumppunsa. Täytyy nyt kattoa miltä se vaikuttaa kun pääsee töitä tekeen, tuntuuko se vain oudoksesta äkeseltä, voimaa ainakin tuntuis ottavan
Eikös se niin kuitenkin mene, että litroilla tehdään nopeus ja paineella voima? Oli koulussa lyhyt hydrauliikka :D
-
Mitäpä arvelette vetäisikö 3400 kg ja 80 hv traktori Kronos 120 WD:tä ja 6020 nosturia (yht. paino 3500 kg)?
Olisi semmonen vähän käytetty tiedossa, kokoluokka vain hirvittää, mutta toki vetotraktorin suureneminen tulevaisuudessa voi joskus olla ajankohtaista, jääkö leukku sitten niin pieneksi ettei se jaksa vetää ollenkaan tuota.
-
eikö riitä 10tn kärri ja joku 6.5metrin pilkki nuille 500- 1000 motille. Tietysti jokaisen oma asia millaista haluaa, naapuri ajo aikanaan tuolasella paketilla pari vuotta,jotain 15-20000 kiintoa puita( 845 case ih patun 10rullavaunu 655 pilkki) Sitten homma paisu ja tuli metsäkoneen romu riesaksi.
Tietysti jos hyvät rahottajat, mikäs siinä ajella isommalla systeemillä, tuollanen12tn kärry vaatii melkein 100-120 heppasen veturin ja perus painoa traktoriin. Tuo hydraulinen rulla veto vie jonkun verran kilowatteja ja 12 tonni täydessä kuormassa ja alamäki voi koitua vaaralliseksi menoksi. Hyvä olisi olla jarrut ja toimia yhtäaikaa traktorin jarrujen kanssa. Tuskin leylandissa on jarruventtiiliä perävaunulle. Tuskin itärajalla on laakeeta ja aakeeta maisemaa, jos ei harrasta vain suo savotoita.
-
Riittäisi kyllä jos sattuisi vastaan tulemaan, tuo vaan oisi samassa hintaluokassa kuin uusi 10 tonnin ja 6,5 metrin pilkki ja voisi käytännössä sanoa että uutta vastaava.
Tuossa alussa kun tuon mottimäärän sanoin, niin se oli se vuotuinen minimi, suhteutettuna siihen mikä on varmasti tiedossa olevaa eli homma voi ts. paisua kunhan ulkopuolisia hommia aletaan tekemään.
Sitä juuri arvelinkin, että ei se tuo leukku tommosta mahda jaksaa vetää saati sitten pitää aisoissa mäkilöissä ylös tahi alas. Täysiä kuormiahan ei tarvitse eikä pidäkkään ajaa, sillä särkee vain vehkeet.
-
Mietippä kuinka usein on tullut liian isot vehkeet ostettua? Entä kuinka usein liian pienet?
Loppu peleissä on ainaki itsellä, ja tutuilla, ottanut enemmän päähän se kun tuli ostettua liian pienet ja yritettyä sitten niillä liikaa.. Pienempään on yleensä helpompi vaihtaa kuin suurempaan..
-
Silloin 70 luvulla savotalla,kun olin tekomiehinä, oli volvo nalle ajokoneena,varmaan siihen aikaan tehot riittäviä,ja nytkin metsässä,mut ehkä suuremimmissa maantiesiirrroissa alkaa lisä- tehoja kaipaamaan.
-
Tuon kokoisessa paketissa olis plussaa pienempiin verrattuna arvon säilyminen, on varmasti edelleen haluttu myös 5 vuoden kuluttuakin.
Kohtuukokoiset renkaat (varmaan väh 500/17 ? ) auttaa kärriä kulkemaan hieman kevyemmin normimaisemilla, mut syvemmässä hangessa voi joutua avittamaan rullalla ja silloin voi olla kilowatit käytössä aika tarkkaan vetokoneessa.
Jarruihin pitäis ainakin panostaa, tuollainen kärri työntelee mäkisemmässä maastossa pienemmälläkin kuormalla vetokonetta ikävästi jos menoa ei pysty jarruttelemaan. Aikanaan kun itselläni vaihtui vetokone 665 pikkuvallusta 5t painoiseen mezzoon niin jo se 600-700 kilon painoero vaikutti melko dramaattisesti siihen että kumpi vie ketä. Monet keikat mitkä olis ennen vaatineet ketjut menivät ketjuitta kun koneessa vaan oli painoa.
Toki metsäajo on vielä eriasia kuin jotkut sahapuiden keräilykeikat. Metsässä ei ketjuista ole kuin hyötyä jos ei tarvi tiellä ajaa rumpsutella.
-
Mitäpä arvelette vetäisikö 3400 kg ja 80 hv traktori Kronos 120 WD:tä ja 6020 nosturia (yht. paino 3500 kg)?
Olisi semmonen vähän käytetty tiedossa, kokoluokka vain hirvittää, mutta toki vetotraktorin suureneminen tulevaisuudessa voi joskus olla ajankohtaista, jääkö leukku sitten niin pieneksi ettei se jaksa vetää ollenkaan tuota.
Onhan hinta alle 20 t?
Ethän ole tinkinyt tavoitteistasi, kuten "teleskooppikoivet"?
-
http://www.nettikone.com/viewMachine.php?status=F&id_machine=794377&PN[0]=latest&PL[0]=listMachine.php?page=6@sortCol=@ord=@posted_by=@new=@update=
En tiedä toimiiko tuo linkki mutta siinä olis sopiva paketti.
Karvan yli 3000kg painavalle leukulle melkoinen puntti vedettäväksi.. Kärryssä ei vetoa ja melko leveät renkaat.
Parituhatta kiloa/50hp enemmän vetokoneelle, niin sitten.
-
http://www.nettikone.com/viewMachine.php?status=F&id_machine=794377&PN[0]=latest&PL[0]=listMachine.php?page=6@sortCol=@ord=@posted_by=@new=@update=
En tiedä toimiiko tuo linkki mutta siinä olis sopiva paketti.
Mikä mahtaa olla kuormaajan malli?
-
Kuormaaja vois olla 5280 ??? http://www.nettikone.com/792226 Tuossa linkissä ainakin melkein saman näköinen :)
-
Kuormaaja vois olla 5280 ??? http://www.nettikone.com/792226 Tuossa linkissä ainakin melkein saman näköinen :)
Itse tulin aivan samaan johtopäätökseen, mutta eikös noi kaks viimistä numeroo kerro ulottuvuuden, joka olis näin ollen 8m. Mikä ei taas käy laatuun.
-
Tuossa olis varmaan koko luokka leylandin suhteen sinnepäin.
uuden hinnasta tippuna, kohtuu hintaseksi, tuohon saisi tehtyä tarvittaissa rullavedokin.
http://www.nettikone.com/viewMachine.php?id_machine=796843&PN[0]=latest&PL[0]=listMachine.php?page=37@sortCol=@ord=@posted_by=@new=@update=
-
Tuossa olis varmaan koko luokka leylandin suhteen sinnepäin.
uuden hinnasta tippuna, kohtuu hintaseksi, tuohon saisi tehtyä tarvittaissa rullavedokin.
http://www.nettikone.com/viewMachine.php?id_machine=796843&PN[0]=latest&PL[0]=listMachine.php?page=37@sortCol=@ord=@posted_by=@new=@update=
Mulla on samanlainen kärry rullilla (mv102 4wd), mutta vedottomanakin tuo on mukava vedellä. Tuo 22,5/400 rengas kiipeää mukavasti ja ei leveytensä puolesta ahdista isommallakaan lumella. Hinta.. No itte en paljoa tuota enempää maksanu pari vuotta sitten tuosta vetävästä ja pykälää suuremmasta nosturista. Jos pientä neuvottelun varaa, niin ota ihmeessä harkintaan! Jos se "hakkikammo" on menny jo ohi.. ;)
-
Toi hakki ois jo sinnepäin jos ois 4 syl. kääntö ja veto JA jos oisi vielä lähempänä kuin oulaisissa :o
Mikä uusi hakin malli oisi lähinnä noita edellisiä vaatimuksia? 3668HL4+1002K vedolla?
Kyllä on NOKKA-koneella surkeat sivut, ala-arvoiset kuvat jne. Pitäisiköhän sinne soittaa ja ilmoittaa. On vissiin aateltu suuren ja mahtavan interneetin olevan vain "pakollinen juttu" joten ei ole viitsitty sitä sitten paljoa päivitellä saati hienoihin kuviin ja animaatioihin panostaa.
-
Tuo 3668&112hd vastaisi juuri noita sun minimi vaateita. 4372 kuormaajalla saisi lisää voimaa ja hieman ulottuvuuttta kohtuuhintaan(luulisin).
Jostain kuvista kattelin, että tuo välimalli 4369 on joku ns. vientimalli ilman laajakulmaniveltä yms.
-
Tuolta löytää PDF:nä vähän siisimmässä muodossa esittelyn
-
Tuolta löytää PDF:nä vähän siisimmässä muodossa esittelyn
???
-
Nokan sivuilta kohdasta 'Nokka tuote-esittely'
-
Pistänpä tähän ny kun pienemmistä Nokka-malliston alapäästä tuli puhetta: Mezzon perässä on puolentoista talven hankinta- ja raivioajot vedetty Nokka 3367 + Jusmara-yhdistelmää. Kärryssä 1p ja 1s-nivelaisa ja vahvempi runkopalkki. Kuormaaja 2-vipuohjauksella. Tuntuu ajavan asiansa kiitettävästi tämmöisessä ajossa. Kärryn jonkinmoinen kiikkeryys ja kuormaajan rajalliset tehot tukkia naarattaessa ei mun ajossa ole ongelma. Pienet vekslailut sietää kun hinta on järjellinen.
-
Miksei kukaan oo laittanu tollaseen kuormatraktoriin kaatopäätä? Onko siinä joku juju mitä en nyt ymmärrä? Tulis huomattavasti halvemmaksi kuin maataloustraktorin valmistaminen metsään ja siihen roippeet.
-
Miksei kukaan oo laittanu tollaseen kuormatraktoriin kaatopäätä? Onko siinä joku juju mitä en nyt ymmärrä? Tulis huomattavasti halvemmaksi kuin maataloustraktorin valmistaminen metsään ja siihen roippeet.
Miksipä ei: http://www.youtube.com/watch?v=3RrDP-B-jgY (http://www.youtube.com/watch?v=3RrDP-B-jgY)
-
Niinpä. Täytyis vaan löytää sellanen noin 20k maksava yksilö, johon ei tarvis heti tehdä samanhintaista remonttia..
-
Jahas ja kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.
Tänään tehtiin kaupat seuraavanlaisesta yhdistelmästä:
Patu 600 jossa danfossin hydr. esiohjaus, 93cm^3/r mäntäpumppu voa:n säiliöineen sekä Kronos 10 HD (ropsoniveto) perävaunu 400:lla 22.5 korkeilla kumeilla.
Tuolla pitäsi sitten pärjätä ja uskon että pärjääkin meidän savotat.
Jostain alkuvaatimuksista piti tinkiä, mutta jotain tuli extrana "lisäetua" mm. hinta.
Kuvia voin metsäyhdistelmästä laittaa täydessä latingissaan myöhemmin.
"Saha soi taas salokorpi kaikaa, äänet kiirii alkaa työ"....
-
kauhia pumppu :o
-
luultavasti kierrosnopeus jää pieneksi ja sillä nuin iso kuutiotilavuus.. jos voa pyöritetään pumppua, pitää olla välityksiä pumpulle tai sitten haittava kuutiotilavuudella.
-
Katselin tänään Okrassa tuota Kire-Joutsa 67 mallin yhdistelmää. Kiinnostaisi jonkun verran, koska hintaeroa mm. Keslaan tuntuu olevan hyvän matkaa. Onko palstalle eksynyt uusia Joutsan tuntijoita? Voisi heittää kommenttia.
-
kauhia pumppu :o
--93cm^3/r mäntäpumppu;mitä tämä tarkoittaa?
-
kauhia pumppu :o
--93cm^3/r mäntäpumppu;mitä tämä tarkoittaa?
tuon verran rutkasee öljyä kiertoon kierroksella. puuauton nosturin pumppu tuota luokkaa yleensä :o
-
ööö, no mulla lurahtaa ymmärtääkseni 52 kuutiosentin pumpusta 5,77 kertojan läpi päräytettynä 300 kuutiosenttiä yhdellä voimanoton kierroksella jos oon oikein ymmärtäny. Ja traktori saa olla melkein tyhjäkäynnillä tai menee repimiseksi varsinkin kun jarruriipuke on vielä ajatuskuplassa pajan pöydän alla
Moottorin kierrokset siinä 800 paikkeilla on sopiva, voa taitaa sillon pyörähtää jotain 150 r/min, täytyypä oikein tarkastaa kun seuraavan kerran on puikoissa. 1000 r/min moottorissa on liikaa ja 500-600 liian vähän kun raktori sammuu jos painaa kouraa liian kauan kiinni :D
Että tuota jos tuo pumppu lykkää 93 kuutiosenttiä kierroksella niin kyllä siinä hiukan voi raktoris kierroksia pitää ja pienellä koneella varmaan tartteekin että se jaksaa käydä :D.