Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Frida S - 10.01.08 - klo:21:06
-
Ja taas kyselee noviisi... liittyen tuohon toiseen ketjuun (pitääkö sisarukset ostaa ulos tilasta). Eli kaupan olevasta tilasta on jo ehditty myymään maita. Pari lohkoa on vasta suullisen sopimuksen perusteella myyty, niitä ei ole maksettu, mutta ostaja on ehtinyt jo salaojittaa peltoja.
Mitä mahdollisuuksia on perua tämä kauppa? Eli jos ostan sen kotitilani, haluaisin pitää siinä tietyn peltolohkon, jonka isäni on jo kerennyt suullisella kaupalla antamaan toiselle (vieraalle). Voiko sitä enää yksipuolisesti perua, vai onko ostajalla sitten oikeus korvauksiin/vetää isäni oikeuteen tms? Jos siis tarjoutuisin maksamaan salaojituksesta aiheutuneet kulut tälle ostajalle?
-
Eikös maakauppa ole pätevä vain, jos se on tehty kaupanvahvistajan läsnäollessa kirjallisena tai on tehty jonkinlainen esikauppakirja samoin manööverein.
Tuskin tuosta ketään oikeuteen joutuu. Salaojitus on tehty aika hataralle pohjalle, mutta oikeudenmukaisinta olisi salaojittajan kustannukset korvata.
-
Joka tapauksessa joudut korvaamaan minimissään 3000 hehtaarilta. Käräjöimällä sen lisäksi 10 000 -15 000 vastapuolen oikeuden käyntikuluja + omasi, koska sinulla ei ole omissa nimissäsi maatila- tai kattavaa kotivakuutusta. Kiva alku sinulla. Riidat suvun ja naapureitten kanssa.
-
Voethan sinä yrittää neuvvotella kaupan purkamisesta ja samalla kysellä palajoko se oesi rahhaa vaella. Meilläpäen suulliset sopimukset pittää siinä ku kirjallisetki, korkeintaan akat perruu puhheitaan ;D
Tietennii jos ostaja ei maksa ostoksijaan, niin sitte on eri assie. Vaen sanosin että meleko heikoella jäellä oot jos lähet sanelupolitiikkaan.
-
Ja taas kyselee noviisi... liittyen tuohon toiseen ketjuun (pitääkö sisarukset ostaa ulos tilasta). Eli kaupan olevasta tilasta on jo ehditty myymään maita. Pari lohkoa on vasta suullisen sopimuksen perusteella myyty, niitä ei ole maksettu, mutta ostaja on ehtinyt jo salaojittaa peltoja.
Mitä mahdollisuuksia on perua tämä kauppa? Eli jos ostan sen kotitilani, haluaisin pitää siinä tietyn peltolohkon, jonka isäni on jo kerennyt suullisella kaupalla antamaan toiselle (vieraalle). Voiko sitä enää yksipuolisesti perua, vai onko ostajalla sitten oikeus korvauksiin/vetää isäni oikeuteen tms? Jos siis tarjoutuisin maksamaan salaojituksesta aiheutuneet kulut tälle ostajalle?
[/qu
Kuulostaa siltä tuo Sinun tilanne, että pysysin kaukana koko revohkasta.
-
Ja taas kyselee noviisi... liittyen tuohon toiseen ketjuun (pitääkö sisarukset ostaa ulos tilasta). Eli kaupan olevasta tilasta on jo ehditty myymään maita. Pari lohkoa on vasta suullisen sopimuksen perusteella myyty, niitä ei ole maksettu, mutta ostaja on ehtinyt jo salaojittaa peltoja.
Lain mukaan kiinteistön kauppa pitää tehdä kirjallisesti ja kaupanvahvistaja olla sitä vahvistamassa, suullinen kauppasopimus ei ole pätevä ja oikea omistaja löytyy lainhuutorekisteristä.
Suullinen sopimus voi silti olla pätevä sitoumus kaupan tekemisestä myöhemmin - eli melkoinen sotku voi tulla.
-
Hei ei jei. En rupea riitelemään naapurien kanssa (itse asiassa pellot suullisesti ostanut kaveri ei asu naapurissa, onpahan vain muuten suurtilallinen joka omistaa peltoa kunnassa vähän joka puolella). Paras tapa lienee soittaa hänelle ja kysyä, suostuisiko kaupan perumiseen ja mitä se minulle kustantaisi.
Mihinkään oikeuteen en halua mennä. Jos ei hyvällä niin ei sitten pahallakaan.
-
Tuskin löytyy lainhuutoja suupuheiden perusteella
-
Maakauppa on sitova vasta julkisen kaupanvahvistajan vahvistettua muotomääräykset täyttävän kauppakirjan. Olet aika vahvoilla, jos tarjoat reilusti korvausta salaojittajalle tehdystä työstä, sillä hänellä ei ole mitää oikeuksia peltoon (eli häviäisi varmasti kaikki riidat oikeudessa).
-
Salaojittajalla on oikeus peltoon, koska sillä on vuokrasopimus, joka on so***** jatkuvan kaupan muodossa. Vuokraaja voi vaatia 10 vuoden vuokrasopimusta tai kunnon rahallista korvausta. Ei se ole aivan tyhjän päällä, niinkuin monet luulee. Esim. yritäppäs häätää vuokralainen omistamastasi asunnosta, koska tarvitset sen itse. Asiat ovat erilaisia, mutta osoittaa, että vuokralaisella on yllättävän paljon oikeuksia.
-
Ok.. kiitos vinkeistä. Minua ei edes niin kamalasti haittaisi, vaikka ostajaehdokas vuokraisi peltoa jatkossakin muutaman vuoden (ei kymmentä), hän on vuokrannut peltoa jo viimeiset 3 vuotta. Kai sitä pitää sitten vain kehdata kysyä, vaikka isäni mielestä kaupan perumisella tai edes sen yrittämisellä vain kaivan verta nenästäni ja saan ostajan vihat niskoilleni.
-
Vuokralaisella on tietysti vuokrasopimuksen mukanaan tuomat oikeudet, jotka sitovat uuttakin omistajaa niin kauan kuin sopimus on voimassa. Voihan olla, että siinä on so***** myös salaojituksesta, jollion menetellään sen sopimuksen mukaisesti. Vuokrasopimus on muuten pätevä myös suullisesti tehtynä. Tosin tukia varten kyllä tarvitaan myös kirjallinen dokumentti. Sinun on tiedettävä kaikki, mitä isäsi on sopinut sekä kirjallisesti että suullisesti. Vasta sitten kannattaa aloittaa neuvottelut sopimuksen muuttamisesta.
-
Pellon osalta muistaakseni enintään kaksi vuotta voimassa ??? Menikö oikein ???
Tukihakemusta viedessä sain tällaista tietoa..
-
Kyllä periaatteessa suullisesta sopimuksestakin olisi hyvä olla mustaa valkoisella nykypäivänä.Edes vuokranmaksusta kuitti.Mitään kauppoja suupuheilla ei tee kuin eräs vähemmistökansalaisryhmä.Maakaupat tehdään kauppakirjalla ja haetaan saannolle lainhuuto sekä lohkominen jos tarpeen.Vuokramiehellä on nautintaoikeus peltoon niin kauan kuin on vuokrasopimus voimassa,mutta kuinka pelkästään suullisen sopimuksen kanssa ja mistä ajasta on so***** se pitää selvittää.Yleensä asiat selviää kun keskustelee asianosaisen kanssa
-
Tuskin palauttaa tukioikeuksia takaisin. Eli vuokraaja voi siirtää oikeudet mihin prutakkoon tahansa ikuisiksi ajoiksi. Sinä voit hakea vapautuvia tukioikeuksia itsellesi, mutta kalliiksi tulee heinänviljely.
-
Ihan kuin olisi supermajorin asiasta kysymys,siksi vahvasti hän puolustaa vuokramiehen oikeutta
-
Salaojittajalla on oikeus peltoon, koska sillä on vuokrasopimus, joka on so***** jatkuvan kaupan muodossa. Vuokraaja voi vaatia 10 vuoden vuokrasopimusta tai kunnon rahallista korvausta. Ei se ole aivan tyhjän päällä, niinkuin monet luulee. Esim. yritäppäs häätää vuokralainen omistamastasi asunnosta, koska tarvitset sen itse. Asiat ovat erilaisia, mutta osoittaa, että vuokralaisella on yllättävän paljon oikeuksia.
Kauppa on pätevä vasta kaupanvahvistajan läsnä ollessa tehdyllä kirjallisella sopimuksella. Vuokrasopimuksen kanssa menetellään niin kuin alunperin on so*****. Suullinen sopimus on vuokrauksessa pätevä. Kaupaksi suullisia lupauksia on turha luulla. Tuliko nyt jollekin vetelät housuun ? Häh!
-
Joka tapauksessa joudut korvaamaan minimissään 3000 hehtaarilta. Käräjöimällä sen lisäksi 10 000 -15 000 vastapuolen oikeuden käyntikuluja + omasi, koska sinulla ei ole omissa nimissäsi maatila- tai kattavaa kotivakuutusta. Kiva alku sinulla. Riidat suvun ja naapureitten kanssa.
Majoorilla oma asia nyt kyseessä
-
Ei ole omista asioista kyse,vaikka muuten olen joutunut/saanut työskennellä maaseudulla asiantuntijana yli 20 vuotta. Kokemukseni mukaan noin 10 % maalaisten luuloista on oikein. Valitettavasti kaupungissa istuttavilla käräjillä on erilainen käsitys asioista, vaikka oikeassa olettekin. Se vaan on tyhmää maksaa liikaa, toki oppirahat on maksettava. Joskus sivusta seuranneena tuntuu tosi pahalta, kun mitättömistä asioista ja suupielet vaahdoten käräjöidään. Sikäli olen saanut itse elää helppoa elämää, että vaarini 13 veljestä pitivät paskanjauhajat kurissa, taisi mennä yksi vallesmannikin ennen aikaaseen hautaan. Minä nyt olen sukuuni nähden mitätön, 190 cm ja 90 kg, muut ovat olleet isompia. Toisaalta suullinen sana on ollut kova sana täälläkin päin.
-
Toisaalta suullinen sana on ollut kova sana täälläkin päin.
Niin, joskus "miesten kesken" so***** juttu menee helposti lain yli ja ohi. Mutta jos tuolla salaojituksen tehneellä vuokramiehellä on peltoa "ympäri kyliä", niin voisi toivoa, ettei hän olisi sairaan kiintynyt johonkin muutaman hehtaarin yksittäiseen palaseen?
Petri
kolmattakymmentä vuokrasopimusta mapissa...
-
Toisaalta suullinen sana on ollut kova sana täälläkin päin.
Niin, silloin otetaan miehen sanasta mittaa. Kenelle se ukko oikein ne maat haluaa myydä? Kenen sanaa uskotaan jatkossakin? Toiset puhuu, toiset tekee ja kuka ketäkin lämpöisenä haluaa pitää.
-
Voi kirjallinenkin maakauppa mennä vielä lainhuudon hakuvaiheessa persiilleen. Tarinan opetus on ainakin, että kauppakirjan tekohetkellä pitää olla pöydälla ajantasaiset lainhuutotiedot. 20 vuotta pöytälaatikossa pidetyn lainhuutohakemuksen tekijä vaikuttaa kyllä aika, hmmm... konfliktihakuiselta henkilöltä.
https://yle.fi/uutiset/3-10832023
-
Voi kirjallinenkin maakauppa mennä vielä lainhuudon hakuvaiheessa persiilleen. Tarinan opetus on ainakin, että kauppakirjan tekohetkellä pitää olla pöydälla ajantasaiset lainhuutotiedot. 20 vuotta pöytälaatikossa pidetyn lainhuutohakemuksen tekijä vaikuttaa kyllä aika, hmmm... konfliktihakuiselta henkilöltä.
https://yle.fi/uutiset/3-10832023
Voihan se olla kauppakirja, mutta pitäisi se kauppa maksaa myös, tuli mieleen että olisiko tämä myyjä kuvitellut että kauppa on peruuntunut koska ei maksua kuulu ja myynyt uudelleen, jos maksamatta niin viivästyskorko oli markka-aikana muistaakseni 17 prossaa ja nyt vähintään 7, pitäisihän tuon huomata lainhuutoja hakiessa kaupan jälkeen jos myyjällä ei ole oikeuksia, ja eikös ne lain huudot ole pakollisia ollut muutaman vuoden