Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Herra Heinamaki - 27.11.09 - klo:08:48
-
Tuota ojitusjuttua lueskellessani tuli pohdittua, että kuinka paljon metsäsektorilla viranomaistaho tai sellaiseksi miellettävä joukko työllistää itseään kemeralla.
Pienten alojen ojituksiin ei paljon suunnittelua tarvita. Ojalinjat auki ja kaivuri töihin.
Sama metsäautoteiden peruskorjauksessa. Suunnitteluihin olen kuullut uponneen rahat, joilla olisi vetänyt jo koko tielle karkean murskepinnan.
-
Suunnittelu maksetaan kokonaan kemerasta samoin yksityistietoimitus jos hanke on kemera kelpoinen. Perusparannuksen kustannuksien tuki maksetaan erikseen toteutuneiden kustannusten mukaan. Kannattaa selvittää asiat eikä uskoa kuulopuheisiin...
-
En minä kuulopuheita uskokaan, vaan pohdin tätä "saatte sitten tukea" lausetta, joka hankkeen jonkun organisaattorin toimesta jossakin vaiheessa lausutaan. Se yleensä tarkoittaa jonkinlaista lisää suunnittelukuluihin, joista lasku kirjoitetaan. Muut työsuoritteet kilpailutetaan, ei niihin mätää pääsekään pesimään.
-
monesti nuissa ojitus hankkeissa suunnittelu maksaa enemmän entä ojien kaivuu. jossain mättää..
-
Oja hommissa nyt ei kauheesti ole suunniteltavaa varsinkin jos kyse perkauksesta uudis ojitus sitten jotain vaatii. Metsäteiden perusparannus sitten onkin toinen asia kun on yksiköinnit yms. asiat hoidettava kuntoon. On muuten kumma asia että kokouksissa ei saada turpaa auki mutta kun homma lähtee liikkeelle niin jo alkaa toimitsijamiehen puhelin soida...
-
Tuota ojitusjuttua lueskellessani tuli pohdittua, että kuinka paljon metsäsektorilla viranomaistaho tai sellaiseksi miellettävä joukko työllistää itseään kemeralla.
Tuohan on noiden tukien ja avustusten perusajatus.
Jos isännälle sattuu jotain jäämäään, niin se sitten ylimääräinen etu.
Nuo järjestöthän avustukset on lobanneet, niin ymmärrettävää on että ne ovat myös järjestäneet systeemit sellaiseksi että saavat ne kerättyä itselleen ja tehtyä itsensä tarpeellisiksi.
Mielellään vielä systeemit sen verran monimutkaisiksi ettei isännät pysty itse noita suunnitelmia tekemään.
-
Moni ojitus ja vallankin metsätien perusparannus ei
tahdo toteutua ilman metsäkeskusta, puolueeton taho,
metsätien osakkuudet muuttuneet, huvilat ym, näiden
jyvitys tieyksiköiksi, ja käytännön toteutus,
raivaus , tien rungon muotoilu, rumpujen uusinta, sorastus, ym
vaikka suunnittelu maksaa (urakkakilpailutus säästää)
ei vaan tahdo onnistua osakkaan toimesta ko homma, jos
vähänkin eripuraisuutta, tai "luulossa" tää vie kaiken hyödyn
ko tienkunnostuksesta, vaikka tosiasiassa talkoolla tekisikin.
riippuu tosin osakkaista, mitä isompi osakasmäärä, sen hankalampi
omatoimiseen systemiin
-
Moni ojitus ja vallankin metsätien perusparannus ei
tahdo toteutua ilman metsäkeskusta, puolueeton taho,
metsätien osakkuudet muuttuneet, huvilat ym, näiden
jyvitys tieyksiköiksi, ja käytännön toteutus,
raivaus , tien rungon muotoilu, rumpujen uusinta, sorastus, ym
vaikka suunnittelu maksaa (urakkakilpailutus säästää)
ei vaan tahdo onnistua osakkaan toimesta ko homma, jos
vähänkin eripuraisuutta, tai "luulossa" tää vie kaiken hyödyn
ko tienkunnostuksesta, vaikka tosiasiassa talkoolla tekisikin.
riippuu tosin osakkaista, mitä isompi osakasmäärä, sen hankalampi
omatoimiseen systemiin
Tiivistettynä asian ydin. 8)
-
Jari osasi tosiaan tiivistää asian ytimen. Nuo metsäkeskuksen suunnittelijat saavat juuri tieremonteissa varmimmiten palkkansa ihmisten keskinäisen epäluuloisuuden ja eripuran takia.
Käytännössä tieremontissa se organisointi ja suunnittelu rönsähtää monesti tarpeettoman suureksi osaksi budjettia varsinkin metsäkeskuksen hääräillessä urakan parissa. Olen monesti miettinyt että jos osakkaat vain ymmärtäisivät tai haluaisivat perehtyä tieurakkoihin niin että ymmärtäisivät mistä kuluja tulee, niin he säästäisivät ison summan riihikuivaa.
Nuo vähennettävät alvit ja vuosipoistot ei paljoa lämmitä niitä joille ei kerry poistettavaa.
Ojankaivuuhommissa on turha noita guruja vaivata, yksikin ojankaivuu ollut vireillä jo yli 5 vuotta. Sain paperit kun yksi oja sivuaa erästä tilanrajaa ja nissä oli vielä maininta että palautettava viipymättä. :D Itse ojankaivuulla ei sitten näemmä olekaan mikään kiire.
-
...
Nuo vähennettävät alvit ja vuosipoistot ei paljoa lämmitä niitä joille ei kerry poistettavaa.
Tuo nyt vain kiinnitti huomioita kirjanpitäjänä.... Alvithan tulee palautuksena jos menee miinukselle, ja metsätalouden poistot tulee hyödyksi vähennyksenä muista pääomatuloista ja ellei niitä ole niin muista veroista tehtävänä alijäämähyvityksenä, ja vielä jos tuon alijäämähyvityksen maksimi ylittyy niin ne jäävät jemmaan pääomatulolajin tappiona josta niitä vähennellään seuraava 10 vuotta pääomatuloista.
-
Jeps toki maa- tai metsätalousyrittäjä saa kulut pois jotain kautta, ainakin enimmän osan ja ajan kanssa.
Ajattelin vaan sellaista osakasta, esim. eläkeläisiä joilla ei ole metsätuloja ja asuvat kunnostettavan tien varrella. Monesti tällaisille osakkaille riittäisi pienempikin tie kuin metsäkeskuksen suunnittelemat autobaanat.
Eräässä tapauksessa jouduimme ottamaan kantaa sangen voimakkaasti erääseen Metsäkeskuksen suunnitelmaan kun olisivat väen väkisin halunneet leventää ja oikoa erästä kunnostettavan metsätien haaraa jonka päässä on yksi asuttu talo, muutama mökki, vajaakäytössä olevaa peltoa ja metsää. Sieltä kun on ennenkin saatu puut ongelmitta ajettua pois täysperällä, niin sen vajaan parin km pätkän kunnostus olisi ollut turhaa rahanhaaskausta.
Ja näin jälkikäteen ajateltuna hyvä olikin. Remontoidulla pätkällä on ollut vielä parina kesänä kantavuusongelmia ja muutamat lyhyet ongelmapaikat oireilevat edelleen. ;D EN todellakaan ole vakuuttunut paikallisen metsäkeskuksen kyvyistä hoitaa tien peruskunnostuksen suunnittelua ja valvontaa. Tien reunojen siistiminen kaivinkoneella ja kantavan kerroksen lisääminen oikeisiin paikkoihin olisi voitu järjestää ehkä jopa puolella hintaa siitä mitä tuo revohka tuli kaikkine kiemuroineen maksamaan.
-
Jeps toki maa- tai metsätalousyrittäjä saa kulut pois jotain kautta, ainakin enimmän osan ja ajan kanssa.
Ajattelin vaan sellaista osakasta, esim. eläkeläisiä joilla ei ole metsätuloja ja asuvat kunnostettavan tien varrella. Monesti tällaisille osakkaille riittäisi pienempikin tie kuin metsäkeskuksen suunnittelemat autobaanat.
Eräässä tapauksessa jouduimme ottamaan kantaa sangen voimakkaasti erääseen Metsäkeskuksen suunnitelmaan kun olisivat väen väkisin halunneet leventää ja oikoa erästä kunnostettavan metsätien haaraa jonka päässä on yksi asuttu talo, muutama mökki, vajaakäytössä olevaa peltoa ja metsää. Sieltä kun on ennenkin saatu puut ongelmitta ajettua pois täysperällä, niin sen vajaan parin km pätkän kunnostus olisi ollut turhaa rahanhaaskausta.
Ja näin jälkikäteen ajateltuna hyvä olikin. Remontoidulla pätkällä on ollut vielä parina kesänä kantavuusongelmia ja muutamat lyhyet ongelmapaikat oireilevat edelleen. ;D EN todellakaan ole vakuuttunut paikallisen metsäkeskuksen kyvyistä hoitaa tien peruskunnostuksen suunnittelua ja valvontaa. Tien reunojen siistiminen kaivinkoneella ja kantavan kerroksen lisääminen oikeisiin paikkoihin olisi voitu järjestää ehkä jopa puolella hintaa siitä mitä tuo revohka tuli kaikkine kiemuroineen maksamaan.
oliko suunnittelukartoitus kuivana aikana?,
suunnittelijaa tarvii evästää riittävästi tiealueen ongelmapaikoista.
no jos routivaa savilillinkiä, homma vähän vaativampi, muttei
mahdoton, vaatii suodatinkankaan ja kantavaa/jakavaa kerrosta
riittävästi, ongelmapaikkoina kalliotaskut, jää vesi muhiin.
-
Kyllä siinä oli mielestäni hyvää aikaa suunnitella remonttia. Tiehän on käytännössä kantavilla mailla, suonylitystä ei ole montaa sataa metriä ja niissä kohdissa ei ollut kantavuusongelmia. Ongelmana oli tien muoto ja pinnan kuivatus eli lähinnä reunapalteet, reunavesakko ja reunaojien mataluus. Lisäksi muutamia kiviä oli esillä tien pinnassa ja lanauskerros oli olematon.
Mielestäni homma meni metsään urakoitsijan viivästyessä niin että viimeiset kaivuut ja pinnanajo tehtiin jo pakkasten aikaan. Joka paikkaan ajettiin tasaisen ohut matto mursketta ja siitäkin neljäsosa varmaan jäi urakoitsijan tuntien montulle. Mikäpä siinä touhutessa kun kukaan ei hommaa kerkeä valvomaan. Mielestäni tuo urakka oli kouluesimerkki siitä miten käy kun vastuuta jaetaan niin monelle hengelle että tekovaiheessa saa tekijät touhuilla ihan omiaan. Kallista ja tehotonta tienkunnostusta, toki onhan tie nyt remontoidun näköinen.
-
Joitaan vuosia sitten oli suo ojien puhdistus kaivu, sen hoiti metsäkeskus ja samassa ojitus savotassa oli neljän metsän omistajan ojitukset samassa suunnitelmassa. Itse olin tyytyväinen siihen hommaan, maksohan se suunnitelma ja ym valvominen ja lupien kysyminen ojituksille. Mitä sai kemera avustukset ja mitä jäi maanomistajan maksettavaksi, en rupeis kaivelemaan itse ojia tai kaivattamaan kokemattomalla kaivinkoneurakoitsijalla. Oja kilometrejä oli paljon ja tuli oikean oppiset mutakuopat 10 metrin välein ojan pohjaan ja laskualtaat. Tässäkin tapauksessa kulki metsämaitten keskellä joki, joka sanelee ojitukselle omat haasteet, johan se aikoinaan pilattu ojituksilla, mut ei enää turhaan vesistöä rasitettaisiin.
Pienien kohteitten takia, ei kannata metsäkeskusta vaivata, mut kannattaa tarkasti miettiä ja suunnitella miten kaivaa ojat, ettei joudu käräjille luontokohteitten rikkomisesta tai ym sellaisista.
Sama juttu tien hommissa, jos on paljon osakkaita ja iso tie rojekti, helpompi antaa metsäkeskuksen hoitaa, jos ei ole tie osakkaiten joukossa ole hyvä vetäjä ja valvoja. Näissäkin rojekteissa vähän miettiä onko kaikki metsäkeskuksen suunnitelmat kaivu ja sorastus, levikkeet, rummut, ym oikeassa suhteessa tien käytön suhteen. Kyllä niitäkin suunnitelmia, voi hieroa ja neuvotella, tien käyttäjien rooli aika tärkeä näissäkin touhuissa, samoin kuka tekee maansiirtotyöt. Maansiirto töitä voi jakaa, joskus parempi antaa jotain lähiseudun konemiehille, vaikka olisi pikkasen arvokkaampaa, mutta monesti ne tekevät paremman työn, koska huonolla työllä, ei poiji lisää hommia.
Pienissä tien pätkissä tieomistajat varmasti tietää mitä on tarpeen tehdä, jos ei ole hyvin vastarannan kiiski porukkaa.
-
Tuota ojitusjuttua lueskellessani tuli pohdittua, että kuinka paljon metsäsektorilla viranomaistaho tai sellaiseksi miellettävä joukko työllistää itseään kemeralla.
Pienten alojen ojituksiin ei paljon suunnittelua tarvita. Ojalinjat auki ja kaivuri töihin.
Sama metsäautoteiden peruskorjauksessa. Suunnitteluihin olen kuullut uponneen rahat, joilla olisi vetänyt jo koko tielle karkean murskepinnan.
kohtuuttomia ovat myös metsänhoitoyhdistyksen hinnat kun tarkistavat onko nuoren metsän kunnostustyöt tehty tukien edellyttämällä tavalla :'( :'( :'( :'( hyvää tiliä tekevät puolen tunnin työllä
-
kohtuuttomia ovat myös metsänhoitoyhdistyksen hinnat kun tarkistavat onko nuoren metsän kunnostustyöt tehty tukien edellyttämällä tavalla :'( :'( :'( :'( hyvää tiliä tekevät puolen tunnin työllä
Noo hyvän jouluaterian tarjosi suomen suurin MHY meille valtuutetuille ;)
No tottapuhuen jos ei itse ole metsäalan ammattilainen niin noista suunnitelmista joutuu maksamaan. Toki sen saa tukena pois mutta se on vaan ajateltava että hyvä kun siitä jotain saa. Metsänomistajahan siitä pitkässäjuoksussa hyötyy kun taimikon saa kasvukuntoon.
-
Tuota ojitusjuttua lueskellessani tuli pohdittua, että kuinka paljon metsäsektorilla viranomaistaho tai sellaiseksi miellettävä joukko työllistää itseään kemeralla.
Pienten alojen ojituksiin ei paljon suunnittelua tarvita. Ojalinjat auki ja kaivuri töihin.
Sama metsäautoteiden peruskorjauksessa. Suunnitteluihin olen kuullut uponneen rahat, joilla olisi vetänyt jo koko tielle karkean murskepinnan.
kohtuuttomia ovat myös metsänhoitoyhdistyksen hinnat kun tarkistavat onko nuoren metsän kunnostustyöt tehty tukien edellyttämällä tavalla :'( :'( :'( :'( hyvää tiliä tekevät puolen tunnin työllä
Meikä allekirjoitti just ennen joulua 5ha kunnostusalueen kemeratuki anomuksen. Taimikonhoito ja toteusselvityksen laadinta tulee samalle tilinumerolle ja numero on meikäläisen. ;D
Sulla on pieni väärinkäsitys eikä niin pieni. MHY ei ole valvova viranomainen. MHY ei voi tarkastaa onko työ hyvin tehty, sen tekee Metsäkeskus.
muistaakseni metsänhoitoyhdistyksen mies nuo kyllä kiersi, oli vielä kyllä vanhan isännän aikaa.....oisko sitte metsänhoitoyhdistys hakenu nuo tuet ja siitä velottanu.... ite kun teen kaupat suoraan jos teen
-
Tuota ojitusjuttua lueskellessani tuli pohdittua, että kuinka paljon metsäsektorilla viranomaistaho tai sellaiseksi miellettävä joukko työllistää itseään kemeralla.
Pienten alojen ojituksiin ei paljon suunnittelua tarvita. Ojalinjat auki ja kaivuri töihin.
Sama metsäautoteiden peruskorjauksessa. Suunnitteluihin olen kuullut uponneen rahat, joilla olisi vetänyt jo koko tielle karkean murskepinnan.
Aika moni tarvii puukauppaankin suunnittelijan. Mikä ihme sit jos ojankaivuuseen ;D
***mistä, kuka?
-
[/quote]kohtuuttomia ovat myös metsänhoitoyhdistyksen hinnat kun tarkistavat onko nuoren metsän kunnostustyöt tehty tukien edellyttämällä tavalla :'( :'( :'( :'( hyvää tiliä tekevät puolen tunnin työllä
[/quote]
Mikäli joku täyttelee Kemera-papereita ilmaiseksi ja tilittää Metsäkeskuksen maksamat toteutusselvityksen laadintatuet minulle niin ilmoittautua voi osoitteeseen: viru.talutehnika (ät) luukku.com
"Tukea selvityksen tekoon maksetaan vain, jos metsänomistaja antaa tehtävän ulkopuoliselle. Selvityksen laatija voi olla metsänhoitoyhdistys, metsäkeskus tai riittävän ammattitaitoinen metsäalan yhteisö tai ammatinharjoittaja. Yleensä tuki kattaa kaikki laatimiskustannukset.
Tukea saa nuoren metsän hoidosta laadittavaan selvitykseen enintään 78 € + 16,50 €/ha, kun hanke on vähintään 2,6 ha"
Eihän siihen Kemerapaperin täyttämiseen puolta tuntia mene. Tässä tuli myytyä noita ensiharvennusleimikoita verovapaana aika paljon, about 50 ha. Päätin sitten hakea jälkikäteen niillekin Kemerat. Leimaussuunnitelmasta ja motolistasta näkee kaikki tarvittavat tiedot runkoluvuista ym. Puoleen tuntiin joutuu juomaan kahvia ainakin 20 minuuttia. En osaa olla kateellinen jos joku hyötyy Kemera-paperin täytöstä mutta ilmaiseksi täyttävien tiedot otan kyllä kiitollisuudella vastaan mikäli toteutusselvityksen laadintatuet tilitetään minulle ;D
Tässä erään eh-kuvioni hakkuusta:
"Lisäksi kyseisestä hakkuusta 11 hehtaarin alalta haettiin ja myöskin saatiin Kemera-avustus nuoren metsän hoidosta, josta metsänomistajalle tilitettiin 2315,50€. Näin kokonaistilitys kyseisestä hakkuusta nousi 19786,20 euroon joka on kokonaisuudessaan verovapaata tuloa."
-
Tässä erään eh-kuvioni hakkuusta:
"Lisäksi kyseisestä hakkuusta 11 hehtaarin alalta haettiin ja myöskin saatiin Kemera-avustus nuoren metsän hoidosta, josta metsänomistajalle tilitettiin 2315,50€. Näin kokonaistilitys kyseisestä hakkuusta nousi 19786,20 euroon joka on kokonaisuudessaan verovapaata tuloa."
[/quote]
Tuosta metsän kunnostamisesta saatavat tulothan voisi sijoittaa vaikka metsän ostoon. 11 hehtaarin "nuoren metsän hoidolla" saisi ostettua 10 ha uutta metsää... ;D Maaseudun tulevaisuus:"Vuonna 2009 tehtiin 2210 yli kahden hehtaarin metsäkauppaa. Tämä on 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metsän keskihinta koko maassa oli 2050 euroa hehtaarilta. Vuodesta 2008 laskua on kolme prosenttia"
Että ei niitä Kemeroita kannata muiden taskuun antaa vaikka muut tekisivätkin työt.
-
Sepedeus:
[/quote]
Aikamoesta risukkova tuo on ollu noista luvuista päätellen. Tae sit on Kemeran sääntöjä tulkittu laveasti ;D
[/quote]
Kuinka niin?
-
"Tuki nuoren metsän kunnostukseen
• Nuoren kasvatusmetsän harvennus kohdistuu toisen kehitysluokan metsään.
• Kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm:n puita on poistettava yli 1000 kpl/ha.
• Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnan korkeudelta alle 16 cm.
• Kasvatettavia puita jätetään puulajista riippuen 700–1400 kpl/ha.
Ala- ja laatuharvennuksella tehdyn käsittelyn jälkeen puuston valtapituus ei saa olla havupuumetsiköissä yli 14 metriä eikä lehtimetsissä yli 15 metriä, mikäli kohteelta korjataan kuitupuuta myyntiin. Jos korjattava puu käytetään kokonaan energiapuuksi, voi valtapituus olla tätä suurempi. Tukea ei saa ennen harvennushakkuuta tehtävään pelkkään raivaukseen."
Noilla ehdoilla täälläpäin mennään. Myydään pystykauppana ensiharvennus firmalle. Hakkuu motolla. Korjataan kemerat omaan taskuun. Risukkoahan tuo on tietysti tukkimetsään verrattuna mutta kysymyksessä onkin ensiharvennus. Tehtävähän nekin on.
Millaiset kemeraehdot teilläpäin on?