Agronet
Keskusteluaiheet => Teemana Agronetissä => Aiheen aloitti: webmaster2L - 12.11.09 - klo:08:37
-
Agronetin Asiantuntija vastaa -palvelussa voit kysyä
12.-20.11. viljantuotannon kustannusten hallinnasta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Asiantuntijavastaa (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Asiantuntijavastaa)
Tässä keskusteluketjussa voit esittää omat kommenttisi teemaan liittyen.
-
Olisko siinä mitään ideaa, että olis hiukka pihimpi poislähtevän rahan suhteen.
Jokainen lähtevä euro venyis soikioksi ennenkuin siitä päästää irti?
-
Tähän asiaan olis tarjolla paljo hyviä Laihialaasia konsultteja ;D ;D
-
Aika vaikea oli kustannuksia hallita, kun lannoitemarkkinoita hallitsi Brezneviläinen vanha valtionyritys, joka repi kaikkensa irti apulannan hinnoista. Sitten puintiaikaan ostava teollisuus hinnoitteli viljan taas niin pohjille kuin kehtasi. Käytännössä viljatilalle ei kannattaisi ostaa tällä hetkellä muuta kuin uudet patterit laskimeen.
-
Niin kauan kuin viljantuotanto on Suomen ainut tuotannonala, jota ollaan valmiita pyörittämään muiden toimintojen tuloilla ilman tulosvaatimusta, kaikki keinot tilanteen tervehdyttämiseen ovat aika avuttomia. Muu yhteiskunta samoin kuin tuotantopanosteollisuus ja kauppa saa viljantuotannon kannattavuudesta aivan vääristyneen kuvan, kun viljantuotantoon panostetaan sen mukaan mitä sattuu rahaa olemaan sen sijaan, että mietittäisiin mitä se kannattaa.
En vastusta osa-aikaviljelyä, koska ihmisillä on oltava vapaat kädet omaan tulonmuodostukseen. Mutta jonkun pitäisi pystyä avaamaan niiden ihmisten silmät, jotka viljelevät vain koska naapurikin viljelee, ja nimenomaan siksi, ettei naapuri saa peltoja. Kustannuksista välittämättä. Viljantuotannon kustannuksissa päästään kohtuullisiin lukemiin, jos nämä muiden tulojen loppusijoittajat karsitaan tilastoista pois. Jokainen meistä näkee omilla silmillään, että järjettömimmät koneinvestoinnit ovat juuri tiloilla, joilla ne on ostettu muulla rahalla, riippumatta siitä onko nuo rahat palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai metsästä. Tai sitten kotieläintaloudesta, jossa korkeamman tukitason turvin pyöritetään sellaista rehuviljanviljelyä, johon viljatilalla ei ole varaa.
Pitäisikö meidän lähteä muihin hommiin ilmaiseksi ja vielä maksaa työntantajan kulut vähäksi aikaa, jotta ihmisten silmät aukeavat?
-
Pitäisikö meidän lähteä muihin hommiin ilmaiseksi ja vielä maksaa työntantajan kulut vähäksi aikaa, jotta ihmisten silmät aukeavat?
***Ole nyt hiljaa tosta asiasta ettei protkotilalliset keksi tuotakin...
;D
-
Aika vaikea oli kustannuksia hallita, kun lannoitemarkkinoita hallitsi Brezneviläinen vanha valtionyritys, joka repi kaikkensa irti apulannan hinnoista. Sitten puintiaikaan ostava teollisuus hinnoitteli viljan taas niin pohjille kuin kehtasi. Käytännössä viljatilalle ei kannattaisi ostaa tällä hetkellä muuta kuin uudet patterit laskimeen.
Pitäiskös ihan raakasti vaan vuokrata maat ulos pariksi vuodeksi hintaan 700 €/ha?? Siinä vaiheessa kun tätä tehtäisiin vähän enemmän ja isompien tilojen toimesta niin luulisi jo tyhmemmänkin tajuavan, missä mennään.
-
Pitäiskös ihan raakasti vaan vuokrata maat ulos pariksi vuodeksi hintaan 700 €/ha?? Siinä vaiheessa kun tätä tehtäisiin vähän enemmän ja isompien tilojen toimesta niin luulisi jo tyhmemmänkin tajuavan, missä mennään.
[/quote]
Mä kyllä vuokraisin tuohon hintaan,harmi vaan kun naapurikunnasta (50km) innokas ei maksa kunnallekaan kuin 400 :-\
-
Aika vaikea oli kustannuksia hallita, kun lannoitemarkkinoita hallitsi Brezneviläinen vanha valtionyritys, joka repi kaikkensa irti apulannan hinnoista. Sitten puintiaikaan ostava teollisuus hinnoitteli viljan taas niin pohjille kuin kehtasi. Käytännössä viljatilalle ei kannattaisi ostaa tällä hetkellä muuta kuin uudet patterit laskimeen.
Oletko kuullut laskutikusta?
Säästäisit pattereiden hinnan ja meno/paluun kauppaan.
-
Kiitos hyvästä vinkistä. Eipä tullut mieleenkään. Viime viikolla kävin maksamassa ensi vuoden apulannat ja yllättäen otin yaraa vanhasta muistista. Tulevalla viikolla pitäisi vielä maksaa kasvinsuojeluaineet. Uusia siemenlajikkeita tuli ostettua yms. Mitään en siis ole oppinut. Näillä mennään.
-
>>>yaraa vanhasta muistista
Niin,olihan ne sinulla jo toiset apulannat. ::)
-
Rikastumis ongelmaa viljanviljelijällä ei tule olemaan. Uusimman Vako lehden mukaan pelkästään Ukrainassa on 8 miljoonaa hehtaaria peltoa reservissä odottamassa aikaa parempaa ja olosuhteet ovat taatusti paremmat viljelylle kuin suomessa.
-
Rikastumis ongelmaa viljanviljelijällä ei tule olemaan. Uusimman Vako lehden mukaan pelkästään Ukrainassa on 8 miljoonaa hehtaaria peltoa reservissä odottamassa aikaa parempaa ja olosuhteet ovat taatusti paremmat viljelylle kuin suomessa.
tuo on suuri peltoala "kesannos" kaippa saman verran vilijelyski?
-
Rikastumis ongelmaa viljanviljelijällä ei tule olemaan. Uusimman Vako lehden mukaan pelkästään Ukrainassa on 8 miljoonaa hehtaaria peltoa reservissä odottamassa aikaa parempaa ja olosuhteet ovat taatusti paremmat viljelylle kuin suomessa.
tuo on suuri peltoala "kesannos" kaippa saman verran vilijelyski?
Ei saa kertoa protkoparoneille. Ne menee heti vuokraamaan kaiken pois.
Kylvävät joka pellon rypsille ajamalla muutaman kierroksen pellon keskellä kylvinkoneella.
;D
-
Tilan ulkopuolella käynti mahdollistaa harrastuksen jatkumisen,kukaas muistaa viel keskon lehdestä juttua josa insinörtti oli ostaano 190 tm:n ja multivan hinattavan kultivaattorin 30ha viljatilalle tarkoituksena tehostaa tuotantua ;D ;D ;D
-
Varmasti tehostuikin.
-
Maatalousko kannattamatonta? Viljatila laittaa vuokraamansa pellot rehunurmeksi ja tekee sopimukset lannanlevityksestä ja rehunteosta karjatilan kanssa. Itse peltotyöt tekee urakoitsija.
Pellon omistaja (vuokranantaja) on tyytyväinen, peltoa hallinnoiva vuokraaja on tyytyväinen, rehut käyttävä karjatila on tyytyväinen ja urakoitsija on tyytyväinen.
En tiedä liikkuuko toimijoiden välillä miten rahaa mutta tätä tehdään usean tilan välillä ja kaikki vakuuttavat tyytyväisyyttä.
-
sehän on hyvä että on viljanviljelijällä nurmi viljelykierrros mukana ja ei itte tartte tehä mitää ;D
-
Aika vaikea oli kustannuksia hallita, kun lannoitemarkkinoita hallitsi Brezneviläinen vanha valtionyritys, joka repi kaikkensa irti apulannan hinnoista. Sitten puintiaikaan ostava teollisuus hinnoitteli viljan taas niin pohjille kuin kehtasi. Käytännössä viljatilalle ei kannattaisi ostaa tällä hetkellä muuta kuin uudet patterit laskimeen.
Edelleen lannoitemarkkinoita hallitsee viljanhinnan nousun kova ulosmittaamisen tarve.
yhteenvetona vois sanoa, että viljapönttö maksoi itsensä takaisin vuodessa, verrattuna viime vuoden
kurahintoihin. Lannoitteiden ostoa kannattaa miettiä harkiten. Ennemmin vaikka maksaa jotain
karjanlannasta levitettynä. Lisätypet saa sitten annettua kasvukauden aikana pintalevittimellä tai
ruiskulla. :) :)
-
Buahhahhah!!!
Räkättikeisareilla ainakin on tarkoituksena kustannusten maksimointi.
:D
-
Buahhahhah!!!
Räkättikeisareilla ainakin on tarkoituksena kustannusten maksimointi.
:D
Eiköös se ollut Brotkokeisarit ?
:-\
-
"tekee sopimukset lannanlevityksestä ja rehunteosta karjatilan kanssa"
"maksaa jotain karjanlannasta levitettynä."
Hienoja ideoita.Ei puutu muuta kuin ne karjatilat.
-
Buahhahhah!!!
Räkättikeisareilla ainakin on tarkoituksena kustannusten maksimointi.
:D
Eiköös se ollut Brotkokeisarit ?
:-\
Protkoparonit, Timpan suhtautuminen noihin juolaviljelijöihin vaan pahenee... :o
-
"tekee sopimukset lannanlevityksestä ja rehunteosta karjatilan kanssa"
"maksaa jotain karjanlannasta levitettynä."
Hienoja ideoita.Ei puutu muuta kuin ne karjatilat.
Biokaasulaitosten läheisyydestä huutava pula lannan vastaanottajista. Kaikki lähiseudun pellot on jo
koluttu levitysalueiksi 30 kilometrin säteeltä. ::) ::)