Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: TILAMIES - 18.09.09 - klo:20:17
-
Alkaa olla rehuketju uusinnan tarpeessa, jotain täytyis tehdä. Kärryt ja silppuri lähinnä.
Miten vertailette, maidon hintapaine kyllä karistaa investointihaluja...
Sopiva itselle vaiko tehokas kalusto + urakointia muille vai urakoitsija paikalle, toimiiko, kokemuksia? ???
Ps. Maitotila 40, työvoima satunnaista
-
jaa-a.. itellä tilanne 20 lypsävää ja korjuuala kesästä ja kasvustosta riippuen 27-40 ha vuosi.. itellä pelkästään hinatttava niittomurskain. urakoitsija käy paalaamassa. laskin että tuolla 40ha korjuumäärällä ei ilman urakointia kannata ostaa omaa paalainta. varastojen puuttuessa paalaus tällähetkellä järkevin vaihtoehto. niittokoneella ajan sivuun n.150-200ha vuodessa mistä saatu tulo on kattanut aika hyvin paalauslaskun. ja vielä se että jos kombipaalain maksaa 70000-80000 egee nii sillä rahalla paalautan vieraalla ainaki 20 vuotta. eikä tarvi olla rahaa esim. paalaimen remonttiin, työaikaa säästyy... ja ei varmaan kestä yks paalain 20vuotta ilman että sitä tarvis vaihtaa...
-
Itse katseleen asiaa vähän toiselta kantilta, eli katson mikä on summa joka on investoitavissa vuosittain ja millä investoinilla saan parhaan tuoton tai lisätulon, mikäli se on kyseinen koneinvestointi niin teen sen, mikäli esim. samalla rahalla ostan lisää peltoa tai karjaa ja saan paremman tuoton sitä kautta, niin silloin ostetaan peltoa tai karjaa ja teetetään työt urakoitsijalla.
-
Montako paalia menee vuodessa?
jaa-a.. itellä tilanne 20 lypsävää ja korjuuala kesästä ja kasvustosta riippuen 27-40 ha vuosi.. itellä pelkästään hinatttava niittomurskain. urakoitsija käy paalaamassa. laskin että tuolla 40ha korjuumäärällä ei ilman urakointia kannata ostaa omaa paalainta. varastojen puuttuessa paalaus tällähetkellä järkevin vaihtoehto. niittokoneella ajan sivuun n.150-200ha vuodessa mistä saatu tulo on kattanut aika hyvin paalauslaskun. ja vielä se että jos kombipaalain maksaa 70000-80000 egee nii sillä rahalla paalautan vieraalla ainaki 20 vuotta. eikä tarvi olla rahaa esim. paalaimen remonttiin, työaikaa säästyy... ja ei varmaan kestä yks paalain 20vuotta ilman että sitä tarvis vaihtaa...
-
Itse katseleen asiaa vähän toiselta kantilta, eli katson mikä on summa joka on investoitavissa vuosittain ja millä investoinilla saan parhaan tuoton tai lisätulon, mikäli se on kyseinen koneinvestointi niin teen sen, mikäli esim. samalla rahalla ostan lisää peltoa tai karjaa ja saan paremman tuoton sitä kautta, niin silloin ostetaan peltoa tai karjaa ja teetetään työt urakoitsijalla.
Siis rehuthan on tehtävä jokatapauksessa, kummalla olet saanut jäämään enemmän investointivaroja peltoon, navettaan ja karjaan yms?
-
Itse katseleen asiaa vähän toiselta kantilta, eli katson mikä on summa joka on investoitavissa vuosittain ja millä investoinilla saan parhaan tuoton tai lisätulon, mikäli se on kyseinen koneinvestointi niin teen sen, mikäli esim. samalla rahalla ostan lisää peltoa tai karjaa ja saan paremman tuoton sitä kautta, niin silloin ostetaan peltoa tai karjaa ja teetetään työt urakoitsijalla.
Siis rehuthan on tehtävä jokatapauksessa, kummalla olet saanut jäämään enemmän investointivaroja peltoon, navettaan ja karjaan yms?
Niin laske vaikka, mikä on pääoman kuoletusaika, teet kumminpäin vain.
Eli kuinka nopeasti saat pääoman takaisin, jonka olet investoinut.
Urakoitsija pyytää jotain per pallo, pellosta tulee jotain per hehtaari, kun itse teet omalla koneella niin säästö on jotain per pallo ja kuinka kauan menee kun tällä erotuksella kuoletat investoinnin, joka koneesta tulee.
Tee monta vertailulaskelmaa eri vaihtoehdoista.
Itse olen tähän asti aina lisänny karjaa, mieluummin kuin ostanut koneita.
Eihän minulla kovin suuri karja ole vieläkään, joten koneen kuoletus pienellä karjalla vie vaan niin hel--tin kauan ....
-
Meillä siirryttiin tänävuonna urakotsijan käyttöön säilörehunkin teossa. Toki itse tehdään alle tuhannen euron silppurilla pienet lohkot ja kolmas sato mut suuremman osan tekee urakoitsija. Itse myös niitetään ja apuna siilolla jos tarve. Urakoitsijan käyttöön tyytyväinen.
-
Niin määkin oon tänä vuonna tehnyt useammalle tilalle rehut, kun eivät viitsi töitä tehdä , tai ei ole haluja investoida koneisiin.
Mutta mää sitten taas laitoin urakoottijan ajeleen paskaa sillävälin kun olin itte rehu-urakoilla, vaikka itellä olis vehkeetkin sen liejun ajoon...
Elämä on valintoja.
-
Urakoitsija tekee mun rehut siiloon. Mulla on niittomurskausyhdistelmä ja mä niitän urakoitsijan edellä myös muille. Omat rehut tulee tehtyä päivässä ja sitten reilu viikko per sato ollaan niittelemässä. Ei tarvitse investoida eikä ylläpitää kuin yhtä konetta. Yksi kunnollinen traktori riittää. Ei tarvitse haalia työntekijöitä rehuntekoon.
-
Ei tarvitse investoida eikä ylläpitää kuin yhtä konetta.
Eiks sulla ollu sentään edessä ja takana koneet ja traktori siinä välissä!
Eiks se oo kolme konetta kunnossapitoa ja investointia! ;)
-
Tähän on vastailtu koneurakoinnin puolesta siis. Mikä tekee oman kaluston ylläpidosta yleensäkään sitten järkevää? Olen kyllä laskeskellut ja katsonut mallia tiloista jotka teettää lähes kaikki urakoitsijalla, tyytyväisiä ovat olleet pääsääntöisesti. Ja ovat vieläpä niitä, joiden kustannusrakenne on lähes mykistävää 8)
Urakoinnin huonot puolet?
Oman kaluston parhaat puolet?
Meilläkin päin löytyy kyllä jo tarjontaa. Lähiseudun ison tilan mies oli sitä mieltä että jos teetät, älä ota halvinta? Voisin kyllä uskoakin, kokemuksia?
-
Urakoinnin huonot puolet?
Oman kaluston parhaat puolet?
Urakoinnin huonot puolet? Täpinäreiskalle se, että omat työt kusee ja kalusto hajoo sitte just asiakkaan pellolla ja omat jää esim. paalaamatta. Tai sit se, että esim. kesän "urakoinnilla" voi juuri ja juuri saada maksettua kuluneen kauden remontit... toinen vois olla se, että esikuivatusta tuleekin vesikuivattua, kun urakoija ei tullutkaan tai sen kone meni rikki...
Oman kaluston parhaat puolet? Saa tehdä rehunsa sillon ku huvittaa tai silloin, kun koneet ei oo rikki.
-
Kysymys on hyvin pitkälti omasta palkkavaatimuksesta ja oman pääoman tuottovaatimuksesta..
Jos on tuottavaa työtä siellä navetassa, niin rehut ja lietteenajot kannattaa tettää urakoitsijalla..
-
Urakoinnin huonot puolet?
Oman kaluston parhaat puolet?
Urakoinnin huonot puolet? Täpinäreiskalle se, että omat työt kusee ja kalusto hajoo sitte just asiakkaan pellolla ja omat jää esim. paalaamatta. Tai sit se, että esim. kesän "urakoinnilla" voi juuri ja juuri saada maksettua kuluneen kauden remontit... toinen vois olla se, että esikuivatusta tuleekin vesikuivattua, kun urakoija ei tullutkaan tai sen kone meni rikki...
Oman kaluston parhaat puolet? Saa tehdä rehunsa sillon ku huvittaa tai silloin, kun koneet ei oo rikki.
Oma rehukalusto ei ole särkynyt hallissa, rehunteon aikaan kylläkin. >:( Ja vesikuivattuakin on tullut sen takia. >:( Ketjuun tarvitaa myös ulkopuolista työvoimaa, joten silloin kun apumiehet (kulkevat töissä reissuhommissa) viikonloppuna ovat käymässä, voidaan edes suunnitella rehun tekoa ja ei voida siirtää kuin viikolla jos sataa ym. Joten silloin kun huvittaa ei ole onnistunut, mutta korjattua on tullut silti. Muita puolia, saatteko jäämään enempi aikaa/rahaa omilla koneilla? Alan epäillä vahvasti, olen ottanut jo tarjouksiakin urakoitsijoilta. 8) Mihin kannattaa kiinnittää eniten huomiota tarjousvaiheessa, yleensäkin "ulkoistamisessa"? Ainakin laatu mietityttää, tosin itsellä menee min. kolme päivää, urakoitsijalta ehkä päivä? Sekin näkyy tietty laadussa, kun ei siilo makaa auki montaa päivää.
-
Urakoitsijan paras puoli on se. että saa pienellä vuosi kustannuksella käyttöönsä tehokkaan kaluston. Ja tärkeintä on, että koneen mukana tulee aina työntekijä. Toinen vaihtoehto on kahden-kolmen tilan kimppa kalusto ja rehut tehdään yhdessä. Itse teen emolehmätilan kanssa yhteistyötä. (korjuu ajankohta eri) Tuon ketjuun yhden traktorin + työpanokseni. Vedän niittomurskainta ja jos pitää niittoa tauottaa, niin välit poljen rehua. Omia rehuja tehdessä olen kokoajan siilolla tietty. Varsinainen kalusto on kaverini, mutta jatkossa kun kalustoa uusitaan teemme yhteishankintoja.
-
Kuluneena kesänä ajoi urakoija noukinvaunulla jotain 140ha ja itte paalattiin jotain pikkulohkoja. Niitto tehtiin noukkarillekin itte ja niin jatkossakin. Ei kannata omaa kärryä tuolle ajomäärälle hankkia, kun ulkoistettuna samas kaupas saa kuskin ja traktorin... Jos oma kärry olis, ei ehtis enää omia hommia koko kesänä tehdäkään, kun pitäis kiertää pitkin ja poikin urakoi eiku täpinöimäs, jotta homma "kannattais".
-
Lähiseudun ison tilan mies oli sitä mieltä että jos teetät, älä ota halvinta? Voisin kyllä uskoakin, kokemuksia?
Meillä on urakoinnin käyttö alkanut 13 vuotta sitten lietteen ajon ulkoistamisesta. Tällä hetkellä lähes kaikki peltotyöt on ulkoistettu.
Säilörehun kustannuksista 15% on kiinteitä ja 85% muuttuvia kun yleensä suhde on kai 70%/30%. Rehu säilötään hapolla aumassa ja kaikki kustannukset tekevät yhteensä 43€/tn. Säilönnällinen laatu yleensä 9.
Minusta työn teettäjän tulee kantaa vastuuta siitä että urakointi elättää urakoitsijan. Kun taksa on kohdallaan molemmin puolin, myös laatu pelaa ja urakoitsija myös tulee silloin kun on so***** (suurin piirtein, liian tarkka/tärkeä ei saa olla..). Liian halpojen taksojen hyväksyminen ei ole pitkän päälle kenenkään etu.
Monta kertaa olen puuttunut jonkun työn taksaan, että tuolla hinnalla tuo homma ei kannata. Jos teettää liian halvalla, joutuu kohta tekemään itse. Olen kuulemma ainoa asiakas, joka ajattelee asiaa näin....
-
Mä taas haluan olla erilainen nuori. Navetalla kun palkkaa työvoimaa, niin niistä on apua läpi vuoden. Kun itse tekee tiukemmin rehunteko aikaan, niin voi ottaa hiukan löysemmin sitten muuna aikana. Tänä kesänä korjattiin säilörehu ja oljet talteen sekä levitettiin lähes kaikki liete omalla porukalla. Toki vehkeet on yritetty pitää sitä mukaa että hommat sujuu. Tilan ulkopuolelle urakoimaan ei tulisi pieneen mieleenkään lähteä. No ehkäpä sitten, kun ei muuten saa voita leivän päälle ;)
-
Mä taas haluan olla erilainen nuori. Navetalla kun palkkaa työvoimaa, niin niistä on apua läpi vuoden. Kun itse tekee tiukemmin rehunteko aikaan, niin voi ottaa hiukan löysemmin sitten muuna aikana. Tänä kesänä korjattiin säilörehu ja oljet talteen sekä levitettiin lähes kaikki liete omalla porukalla. Toki vehkeet on yritetty pitää sitä mukaa että hommat sujuu. Tilan ulkopuolelle urakoimaan ei tulisi pieneen mieleenkään lähteä. No ehkäpä sitten, kun ei muuten saa voita leivän päälle ;)
NooooH Tämän säiliksen todellista tuotantokustannusta ei liene edes tarpeen laskea, koska sillä ei ole herralle mitään merkitystä.... Tuloshan apekselassa tehdään altian sopivasti edullisilla jakeilla.
Mistähän me muut saatais kokoon edes puoli-joukkueellista "omaa porukkaa", kun apeksella oman porukan vahvuus huitelee lähellä komppaniaa. ;D ;D ;D ;D ;D
Oma porukka = talkooväki, joka ei palkan perään kysele.
-
Omaa kalustoa ei kannata miettiä, jossei ole paria kuskia/kone jatkuvasti so*****na eikä riittävää korjuualaa kiinteiden kustannusten laimentamiseen.
-
NooooH Tämän säiliksen todellista tuotantokustannusta ei liene edes tarpeen laskea, koska sillä ei ole herralle mitään merkitystä.... Tuloshan apekselassa tehdään altian sopivasti edullisilla jakeilla.
Mistähän me muut saatais kokoon edes puoli-joukkueellista "omaa porukkaa", kun apeksella oman porukan vahvuus huitelee lähellä komppaniaa. ;D ;D ;D ;D ;D
Oma porukka = talkooväki, joka ei palkan perään kysele.
***Kuten UCD hyvin tietää ei altialta sivutuotteita juuri ole puoleen toista vuoteen herunut. Se vähä mitä sieltä on irronut, on ollut hinnaltaan kaikkea muuta kuin kilpailukykyistä.
Talkooväkiä rehutekoon toki löytyy, mutta ei komppaniaa, vaan yksi henkilö. Nuorisokaartin mukaantuloa saa odottaa vielä vuosia.
-
Omaa kalustoa ei kannata miettiä, jossei ole paria kuskia/kone jatkuvasti so*****na eikä riittävää korjuualaa kiinteiden kustannusten laimentamiseen.
No ei kannata, mutta muutaman naapuruksen kimppoja kannattaa hyvinkin miettiä; pula korjuualasta sekä kuskeista saattaa sopivalla kokoonpanolla helpottaa.
Suurimmassa osassa Suomea on liian huonot olosuhteet urakoitsijoiden toimia. Välimatkat asiakkaalta toiselle ovat pitkiä sekä peltolohkot ovat mitä ovat. Siksi koneasematyyppinen urakointi ei pysty painamaan taksoja sille tasolle, joka on asiakkaan mahdollista maksaa.
-
Omaa kalustoa ei kannata miettiä, jossei ole paria kuskia/kone jatkuvasti so*****na eikä riittävää korjuualaa kiinteiden kustannusten laimentamiseen.
No ei kannata, mutta muutaman naapuruksen kimppoja kannattaa hyvinkin miettiä; pula korjuualasta sekä kuskeista saattaa sopivalla kokoonpanolla helpottaa.
Suurimmassa osassa Suomea on liian huonot olosuhteet urakoitsijoiden toimia. Välimatkat asiakkaalta toiselle ovat pitkiä sekä peltolohkot ovat mitä ovat. Siksi koneasematyyppinen urakointi ei pysty painamaan taksoja sille tasolle, joka on asiakkaan mahdollista maksaa.
Kallein tarjous rehu/liete hommista ei ole koneasemilta, eikä halvinkaan. Tarjouksia 2 kpl, ajosilppuria ym. vakavasti otettavaa kalustoa. Lohkot ei kuulemma ongelma. Mitä % luokkaa maitotilan liikevaihdosta rehu-liete hommien ulkoistaminen ? Itse olen menossa 7-8% pinnassa rehu-liete tarjouksissa, käy mielenkiintoiseksi. Väittivät että kaikki peltotyöt voi normaalilla karjatilalla ulkoistaa 15-20% pintaan. Kommentteja, paljon vai vähän ? Omalla kohdalla olen yllättynyt :o, varsinkin tuloslaskelman vaikutuksesta viimeiselle riville. Kokemuksia & lukuja?
(Shrek, koko homma % ? )
-
Omaa kalustoa ei kannata miettiä, jossei ole paria kuskia/kone jatkuvasti so*****na eikä riittävää korjuualaa kiinteiden kustannusten laimentamiseen.
No ei kannata, mutta muutaman naapuruksen kimppoja kannattaa hyvinkin miettiä; pula korjuualasta sekä kuskeista saattaa sopivalla kokoonpanolla helpottaa.
Suurimmassa osassa Suomea on liian huonot olosuhteet urakoitsijoiden toimia. Välimatkat asiakkaalta toiselle ovat pitkiä sekä peltolohkot ovat mitä ovat. Siksi koneasematyyppinen urakointi ei pysty painamaan taksoja sille tasolle, joka on asiakkaan mahdollista maksaa.
Kallein tarjous rehu/liete hommista ei ole koneasemilta, eikä halvinkaan. Tarjouksia 2 kpl, ajosilppuria ym. vakavasti otettavaa kalustoa. Lohkot ei kuulemma ongelma. Mitä % luokkaa maitotilan liikevaihdosta rehu-liete hommien ulkoistaminen ? Itse olen menossa 7-8% pinnassa rehu-liete tarjouksissa, käy mielenkiintoiseksi. Väittivät että kaikki peltotyöt voi normaalilla karjatilalla ulkoistaa 15-20% pintaan. Kommentteja, paljon vai vähän ? Omalla kohdalla olen yllättynyt :o, varsinkin tuloslaskelman vaikutuksesta viimeiselle riville. Kokemuksia & lukuja?
(Shrek, koko homma % ? )
9.2% . Viime vuonna tosin äestin vielä osan kunnes 8.5m Wibergin äes tuli taloudellisen kestoikänsä päähän.. 15-20% kuulostaa kalliilta mutta pitäisi tietää peltopinta-ala ja liikevaihto ennenkuin voi verrata.
-
mun mielestä lohkot tai etäisyydet ei oo ongelma urakoinnille, vaan asenne(luonne).. jos itte osaa kaikki ylivoimaasen hyvin,on vaikea tehdä yhteistyötä.. tilakokokaan ei kerro mitää-omalla rehu-urakoittijalla(ajosilppuri) 30-300 lehmää ja 200-700sonnia yht.yli 10 tilaa... 8tai9v tehny mulle,iteltä kasakone ja yks välillä. kyntö,kylvö(p-ala pieni),paskat ja apupaskat ja rehut n. 5% liikevaihdosta(sonnitila)
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
onko monesta urakoottijasta kokemusta?? ;)
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
Ja maksetaan sille mitä sattuu ja milloin sattuu...? ::)
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
niin silloin kun tehdään omalla kalustolla rehua kaks viikkoa niin tietää jo varmasti että loppuosa on aikas kehnoa. ei tarvi arvailla.
-
9.2% :o Shrekillä
On aika kova lukema, sis puinnit, ruiskutukset ym. perus karjatilan työt? 2/3 osaa nurmella, 1/3 viljalla jne.
Ovatko hinnat töissäsi miten lähellä yleistä hintatasoa, koneviestin ym. urakointiuutisten taulukoiden pohjalta ?
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
niin silloin kun tehdään omalla kalustolla rehua kaks viikkoa niin tietää jo varmasti että loppuosa on aikas kehnoa. ei tarvi arvailla.
***Ei mulla ainakaan kahta viikko rehunteossa kulu...
-
Meillä on rehunteko sen verran muuttunut tänä kesänä, että niitto ja karhotus on ulkoistettu, vaikka niittomurskain löytyykin itseltä. Niittomies on vain aina ollut hakusessa ja itse ei tahdo jaksaa joka yötä viettää niitolla. Siksi urakoitsija hoitaa niiton ja itse hoidetaan korjuu.
Ei se urakoitsijankaan käyttäminen ole aina niin mutkatonta, esimerkiksi puinti aiheutti pientä sumplimista. Puimuri on pääsääntöisesti tulossa aina iltapäivällä navetta-aikaan ja kärryjä pitäisi olla siirtämässä pellolle, kuivaajalle yms. Tietysti, jos ulkoistaisi myös kärrytyötkin...
-
9.2% :o Shrekillä
On aika kova lukema, sis puinnit, ruiskutukset ym. perus karjatilan työt? 2/3 osaa nurmella, 1/3 viljalla jne.
Ovatko hinnat töissäsi miten lähellä yleistä hintatasoa, koneviestin ym. urakointiuutisten taulukoiden pohjalta ?
Hintataso on enimmäkseen puolenvälin yläpuolella, esim. niitto 42€/ha (9m matto perhonen), noukkari 135€/h (Pöttinger 7200) , pyörökuormain 45€/ha. Lietteen ajon kuutiohinta luokkaa 1,8-3,5€/m3 riippuen ajomatkasta. Keskimääräinen kustannus 366€/ha sis. kaikki työt. Liete, kyntö, äestys, mahd. lautasäestys, kylvö, apulannan levitys, rehuteko, rehunlevitys (itse kaverina toisella koneella), ojapajujen niitto, veden ajo paskakuiluihin, ym.
Viljaa ei ole puitu, vaan tehty säilörehuksi. Ruiskutuksia ei ole tehty juurikaan. Nurmet kohtuu puhtaita kun niitä täydennyskylvetään suorakylvökoneella (vuokratulla).
Pellot ei ole lähellä, mutta ojiin, rumpuihin ja muotoiluihin on panostettu paljon, jotta työ pellolla olisi tehokasta.
-
Aika kova liikevaihto hehtaaria kohti(4000 euroa)!
Paljonko tulos liikevaihdosta?
Tässäkin ketjussa moittii urakoitsijoiden palveluita eniten ne, jotka ei niitä käytä ollenkaan.
Jollakulla rehunteko maksoi aumaan 40 euroo tonni, paalaimella urakoituna jää alle kahdenkympin ;) ;D
No siinä tapauksessa joutuu paalit hakeen pellolta..
-
niin silloin kun tehdään omalla kalustolla rehua kaks viikkoa niin tietää jo varmasti että loppuosa on aikas kehnoa. ei tarvi arvailla.
Ja toinen totuus on myös, kun urakoitsijasi ei ehdi tulla ennen sitä viikon sadekautta korjuuaikaan, niin KAIKKI rehusi ovat aikas kehnoa.
Eräänlaista tasapainoiluahan tämä on. Säilörehun korjuu taitaa olla kaikista herkin.
-
9.2% :o Shrekillä
On aika kova lukema, sis puinnit, ruiskutukset ym. perus karjatilan työt? 2/3 osaa nurmella, 1/3 viljalla jne.
Ovatko hinnat töissäsi miten lähellä yleistä hintatasoa, koneviestin ym. urakointiuutisten taulukoiden pohjalta ?
Hintataso on enimmäkseen puolenvälin yläpuolella, esim. niitto 42€/ha (9m matto perhonen), noukkari 135€/h (Pöttinger 7200) , pyörökuormain 45€/ha. Lietteen ajon kuutiohinta luokkaa 1,8-3,5€/m3 riippuen ajomatkasta. Keskimääräinen kustannus 366€/ha sis. kaikki työt. Liete, kyntö, äestys, mahd. lautasäestys, kylvö, apulannan levitys, rehuteko, rehunlevitys (itse kaverina toisella koneella), ojapajujen niitto, veden ajo paskakuiluihin, ym.
Viljaa ei ole puitu, vaan tehty säilörehuksi. Ruiskutuksia ei ole tehty juurikaan. Nurmet kohtuu puhtaita kun niitä täydennyskylvetään suorakylvökoneella (vuokratulla).
Pellot ei ole lähellä, mutta ojiin, rumpuihin ja muotoiluihin on panostettu paljon, jotta työ pellolla olisi tehokasta.
Eli rehunteko luokkaa 150-180 eur/ha ilman karhotusta?
Ovatko hinnat muuten alv 0% ?
Me on puitu lisäksi ja ruiskutuksetkin tehdään nurmillekin.
Tää on kyllä hyvä vertailu, näkee onko tullut tehtyä jotain puolihyödytöntä kun työllä on aina selkeä hinta.
Omalla reseptilläsi homma vaikuttaisi toimivan, et taida olla ensinkään keskivertotila vaan ehkäpä siellä kärkineljänneksessä...Vaikka noukinvaunulla teetätkin ;)
Itse olen pääsemässä sinne 17% pintaan hintatilastojen ja tarjousten pohjalta, luulen että edustan enemmän keskivertotilaa. Kaikki kulut ja menot mitä omaan kalustoon on viimevuosina liittynyt + 1000 h omaa työtä pelloille, ei tahdo 25% riittää...
Täytyy sanoa, olen teettänyt tuloslaskelmat viimeaikoina edellisiltä vuosilta ja huomasin olleeni tuottaja liian kauan, nyt ehkä siirtymässä yrittäjäksi monen tekijän myötä. Kuten se että tietää mitä omat hommat tuli maksamaan, helppo perustella kun ei omaa työtä laske tai koneet on ilmaisia.
Niin, varaosat, renkaat ja huollot koneisiin viime vuodelta 5,2 % että kyllä oli halpaa. ???
-
Jollakulla rehunteko maksoi aumaan 40 euroo tonni, paalaimella urakoituna jää alle kahdenkympin ;) ;D
No siinä tapauksessa joutuu paalit hakeen pellolta..
Paalaus täälläpäin luokkaa 17 e/ paali > 20 kpl ha?
= 340 eur + niitto 35 + karhotus 20 + kuljetus ?= 395 ? > 15tn
> 26 eur/tn + kuljetus
Onko joku laskenut, kauanko kestää erotuksella maksaa siiloja?..
esim 800 tn rehua vuodessa 26 eur/tn - 12 eur/tn = 14 eur/tn siiloihin
> vuodessa siiloihin jää 11200 > 10 v 112 000 eur (ilman avustusta).. :-[
Meilläpäin rehua n. 15 tn hehtaarilta kertakorjuulla, jos korjuu 180 eur pihasiiloon poljettuna = 12 e/ tn alv0% :o 8)
sisältää niiton levälleen, karhotus, silppurointi, kärrytyöt, pyöräkone
Tämä tekee siis 1,2 cnt/kg eli ry-hinta = :o ... (+ tietysti 100% poisto verotuksessa)
-Tämänkin huomioi vasta tulossuunnitelma, tai laskelma, kumpaa nyt tekee. Arvioin itse menneitä ja suunnittelen tulevaa, mutta nyt on ehkä vasta työkalut, tuloslaskelma, avoin vertailu,( itse en olekaan ehkä paras?)
jne. Aika kylmää kyytiä, mutta maksaa kyllä vaivan ja kivun..
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
onko monesta urakoottijasta kokemusta?? ;)
Useampia. Kuivattavia viljoja tullahan puimaan ku viä on kastetta, vaikka yksiselitteisesti asia kerrottiin. Säilörehu homehtu ku noukinvaunumies unohti tämän paikan, ja väitti että vaunu hajos.. Vaikka näköhavainnot kertovat muuta. Yhdet sillan kaiteet hajos kun paripyörä vääähä hilippaasi.. Ja ykskin putkimies lupas ja lupas tula viikon sisällä toista kuukautta ja sitte ku se tuli nii ihmetteli viä että käsinkö sä oot nämä vääntäny? Ei siinä mitää, ei tartte enää putkimiestä soitella ku tuli ostetua sähkövehkeet millä vj. jenka tehään. Sähkäri sentäs tulee ku lupaa, tosin ei sillekää kovin usei tartte maksaa sitä 35€ tunti, ku itte viittii johtoja ruuvailla kiinni.
Ja sitten vielä sekin että urakoottioolla on turhan suuret konehet mun omaan kalustoon nähden, jolloin ne tulppaa hommaa..
Ja sitte sekin että kun ulkoistetaan hommia, niin missävaiheessa sitä pitääs ittelle jäädä rahaa käteen? Vaikka on niistä hyvistäkin urakoottiooosta kokemusta, mutta silti tympii se maksaminen kun marginaalisella sijootuksella sais konehen millä saman työn sais ITSE tehtyä.
Jos jotaki pitää kehua niin tua paikallisen kaivinkone/hiekka yrittäjän homma pelaa. Jos ei oo hiekkakuormalla kiirutta nii se tuodaan vasta ehtoosta. Kaivinkonekuski osaa hommansa, vesi menee sinne mihinkä meinaa, ku kuokki tuos noin kilometrin verran piennartietä, ja tie mutkitteli mäen reunaa pitkin suon reunassa eikä vesi jää makaamaan mihinkää notkoon..
-
jokahinen oin ratkaasnu asiat omalla laillansa. Meillä ollahan 100% omavaraisia kaikessa, ja kaikki konehet on rahalla ostettu. Totttunu vaan siihen että ei tartte urakoottioota odotella ja maksaa siitä että työteherähän silloin ku sattuu, ja laadulla mitä sattuu.
niin silloin kun tehdään omalla kalustolla rehua kaks viikkoa niin tietää jo varmasti että loppuosa on aikas kehnoa. ei tarvi arvailla.
Niin. Tai sitten sijootetahan 15-20k€ koneisiin ja teherään itte. Saavutetuilla säästöillä poistetaan melkolailla reippaaseen tahtiin kalustoa. Lisäksi omien traktoreitten tuntikustannus laskee kun saadaan lissää tunteja/vuosi. Kai se rehunteko kestääkin jos kelasippurilla rehu tehään. Eri asia tietysti jos kyseessä on lopetteleva tila...
-
Ja toinen totuus on myös, kun urakoitsijasi ei ehdi tulla ennen sitä viikon sadekautta korjuuaikaan, niin KAIKKI rehusi ovat aikas kehnoa.
Hupaisaa. Koskaan ei ole omat rehut jääneet sateeseen, koskaan ei omat koneet hajoa, minä sain vielä viimeisenä vanhalla hinnalla jne. jne. ;D ;D ;D
VOI VATTU mitä Isäntä-linjan itsepetosta!
Samalla porukalla kerran maksuun kones tai rakennus saatu muuttuu ilmaiseksi jne. Vanha isäntä polkee ilmaiseksi, luonnollisesti. ;)
***Ei mun ainakaan tarvitse yhtään ihmetellä miksi maidontuotanto on niin huonoa pisnestä, jos jotkut lahjoittaa 15-25 % liikevaihdosta urakoijalle.
-
olihan siinä jo muutama.. ei tarkoitus arvostella-kukin tyylillään. mutta yleensä se asenne että tekee koska sattuu ja kuinka sattuu, vaikkei olisi tehty vielä aariakaa! pohja on yhteistyöltä heti pois!!
-
Ja toinen totuus on myös, kun urakoitsijasi ei ehdi tulla ennen sitä viikon sadekautta korjuuaikaan, niin KAIKKI rehusi ovat aikas kehnoa.
Hupaisaa. Koskaan ei ole omat rehut jääneet sateeseen, koskaan ei omat koneet hajoa, minä sain vielä viimeisenä vanhalla hinnalla jne. jne. ;D ;D ;D
VOI VATTU mitä Isäntä-linjan itsepetosta!
Samalla porukalla kerran maksuun kones tai rakennus saatu muuttuu ilmaiseksi jne. Vanha isäntä polkee ilmaiseksi, luonnollisesti. ;)
Ei näin lainkaan, vaan kummankin vaihtoehdon riskit pitää tiedostaa etukäteen. Sen jälkeen valinta on ihan vapaasti tehtävissä.
Urakoitsijoita on myös moneen lähtöön. Lehtien esimerkit ovat ilm. aina niistä hyvistä, jotka ovat asemansa vakiinnuttaneet. Osa putoaa muutaman vuoden yrityksen jälkeen kelkasta, jos ei hommat toimi. Onni niillä, joilla on usea urakoitsija lähialueella. Meillä ei löydy lähialueelta ainuttakaan ajosilppuria tai noukinvaunu-urakoitsijaa. Paalaajia jonkin verran, jotka tekevät omien rehujensa lisäksi muillekin. Puintiin löytyy muutama tarjokas, kuivaukseen ehkä kaksi. Lietteenajoon on yksi lähellä.
-
9.2% :o Shrekillä
On aika kova lukema, sis puinnit, ruiskutukset ym. perus karjatilan työt? 2/3 osaa nurmella, 1/3 viljalla jne.
Ovatko hinnat töissäsi miten lähellä yleistä hintatasoa, koneviestin ym. urakointiuutisten taulukoiden pohjalta ?
Hintataso on enimmäkseen puolenvälin yläpuolella, esim. niitto 42€/ha (9m matto perhonen), noukkari 135€/h (Pöttinger 7200) , pyörökuormain 45€/ha. Lietteen ajon kuutiohinta luokkaa 1,8-3,5€/m3 riippuen ajomatkasta. Keskimääräinen kustannus 366€/ha sis. kaikki työt. Liete, kyntö, äestys, mahd. lautasäestys, kylvö, apulannan levitys, rehuteko, rehunlevitys (itse kaverina toisella koneella), ojapajujen niitto, veden ajo paskakuiluihin, ym.
Viljaa ei ole puitu, vaan tehty säilörehuksi. Ruiskutuksia ei ole tehty juurikaan. Nurmet kohtuu puhtaita kun niitä täydennyskylvetään suorakylvökoneella (vuokratulla).
Pellot ei ole lähellä, mutta ojiin, rumpuihin ja muotoiluihin on panostettu paljon, jotta työ pellolla olisi tehokasta.
Eli rehunteko luokkaa 150-180 eur/ha ilman karhotusta?
Ovatko hinnat muuten alv 0% ?
Me on puitu lisäksi ja ruiskutuksetkin tehdään nurmillekin.
Tää on kyllä hyvä vertailu, näkee onko tullut tehtyä jotain puolihyödytöntä kun työllä on aina selkeä hinta.
Omalla reseptilläsi homma vaikuttaisi toimivan, et taida olla ensinkään keskivertotila vaan ehkäpä siellä kärkineljänneksessä...Vaikka noukinvaunulla teetätkin ;)
Itse olen pääsemässä sinne 17% pintaan hintatilastojen ja tarjousten pohjalta, luulen että edustan enemmän keskivertotilaa. Kaikki kulut ja menot mitä omaan kalustoon on viimevuosina liittynyt + 1000 h omaa työtä pelloille, ei tahdo 25% riittää...
Täytyy sanoa, olen teettänyt tuloslaskelmat viimeaikoina edellisiltä vuosilta ja huomasin olleeni tuottaja liian kauan, nyt ehkä siirtymässä yrittäjäksi monen tekijän myötä. Kuten se että tietää mitä omat hommat tuli maksamaan, helppo perustella kun ei omaa työtä laske tai koneet on ilmaisia.
Niin, varaosat, renkaat ja huollot koneisiin viime vuodelta 5,2 % että kyllä oli halpaa. ???
Juu alv 0% menot. Urakointikulu noin 13€/tn. Minä otan vähän takkiin siitä että napapiirille on vain 70km ja pelloistakin iso osa 10-15 km päässä ja kaikki ajetaan kotiin.
Rehuntekoaikaan oli pihalla kalustoa 900 000€ arvosta ja viisi miestä töissä. Kun tästä huvista maksaa kesässä noin 32000€, se on vähemmän mitä noiden koneiden arvo laskee vuodessa.
-
Huono pisnes tulee siitä, että 25% liikevaihdosta kannetaan vuosittain konekauppaan. Urakoitsijan laskussa on myös ne työtunnitkin, ei pelkästään konelainan lyhennys. ;)
***Kukin tavallaan, mutta ainakin itse olen päässyt vähemmällä. Omassa laskussa ne työtunnit ovat palkkaa omalle työlle. Toisaalta tärkeintä on, että hommat tulee tehtyä silloin kun kokonaisuuden kannalta paras ajankohta.
-
Omaa kalustoa ei kannata miettiä, jossei ole paria kuskia/kone jatkuvasti so*****na eikä riittävää korjuualaa kiinteiden kustannusten laimentamiseen.
No ei kannata, mutta muutaman naapuruksen kimppoja kannattaa hyvinkin miettiä; pula korjuualasta sekä kuskeista saattaa sopivalla kokoonpanolla helpottaa.
Suurimmassa osassa Suomea on liian huonot olosuhteet urakoitsijoiden toimia. Välimatkat asiakkaalta toiselle ovat pitkiä sekä peltolohkot ovat mitä ovat. Siksi koneasematyyppinen urakointi ei pysty painamaan taksoja sille tasolle, joka on asiakkaan mahdollista maksaa.
Itselläni oli aikanaan onni jo nuorena miehenä päästä ulkomaille hommiin. Oli se hienoa katsoa ja osallistua kun jo siihen maailmanaikaan kolmen tilan kimppa korjasi esikuivattua säilörehua yhteisillä koneilla reilusti yli 200 hehtaaria per korjuukerta. Sitä rupesi itsekin hahmottamaan että kannattaako ihan oikeasti jokaisella tilalla olla omat koneet ja yksin tehdä. Verrattuna täällä silloin yleiseen kelasilppuri-ketjuun yhden miehen tekemänä niin olihan se ero melkoinen. Tehokkaat koneet ja jokaiselle koneelle kuski ja vielä varamiestäkin että jokainen ehtii navetatkin hoitaa. Tietysti tämä edellyttää että on toimivat suhteet yhteistyötiloihin ja asioista pystytään sopimaan mutta pääsääntöisesti win-win -tilanne kunhan kaikki vain tajuavat asian. Valitettavasti kun täällä etelässä tilat harvenevat niin vaikea saada toimivia kuvioita aikaiseksi.
Tuo ongelma on kyllä muuallakin, tilojen välit alkaa nousta kymmeniin kilometreihin, eikä sellaisia yhteistyökumppaneita välttämättä löydy niinkään läheltä, joille samat koneet sopii ja työajat.
Isännissäkin on eroja ????
-
Ja toinen totuus on myös, kun urakoitsijasi ei ehdi tulla ennen sitä viikon sadekautta korjuuaikaan, niin KAIKKI rehusi ovat aikas kehnoa.
Hupaisaa. Koskaan ei ole omat rehut jääneet sateeseen, koskaan ei omat koneet hajoa, minä sain vielä viimeisenä vanhalla hinnalla jne. jne. ;D ;D ;D
VOI VATTU mitä Isäntä-linjan itsepetosta!
Samalla porukalla kerran maksuun kones tai rakennus saatu muuttuu ilmaiseksi jne. Vanha isäntä polkee ilmaiseksi, luonnollisesti. ;)
***Ei mun ainakaan tarvitse yhtään ihmetellä miksi maidontuotanto on niin huonoa pisnestä, jos jotkut lahjoittaa 15-25 % liikevaihdosta urakoijalle.
No totta sulla menee sitten ne kone ja työkulut peltotöissä, oma palkka mukaan luettuna, reilusti alle tuon 9% liikevaihdosta?
-
Huono pisnes tulee siitä, että 25% liikevaihdosta kannetaan vuosittain konekauppaan. Urakoitsijan laskussa on myös ne työtunnitkin, ei pelkästään konelainan lyhennys. ;)
***Kukin tavallaan, mutta ainakin itse olen päässyt vähemmällä. Omassa laskussa ne työtunnit ovat palkkaa omalle työlle. Toisaalta tärkeintä on, että hommat tulee tehtyä silloin kun kokonaisuuden kannalta paras ajankohta.
Nimenomaan, yhdelle sopii joku tapa, toiselle toinen. Meillä kun koko säilörehun tuotanto on urakoitsijan "varassa" niin voi käydä vaikkapa seuraavasti: Urakoitsija vaikka hyvä onkin, niin ei yksi tai kaksi miestä joka paikkaan ehdi. Ekan sadon korjuu jäi meiltä kesken, kun siilot tulivat täyteen (ja vähän loppui kelikin). No kun sama sakki ehti paalaamaan vasta vajaan parin viikon päästä, niin aika vanhoja olivat ruohot. Nyt kun otin paalit syöttöön, niin hiukan aikaa kestää, että lehmät taas siihen tottuvat. Jos maitomäärä putoaa vaikkapa vain 10-15 % myöhäisen rehun (joka ei maita) vuoksi niin kenen vika. Isännän, ei kenenkään muun.
Tänä vuonna on alkanut jurppimaan tuo rehunteon aikataulu eli että aina tehdään suurinpiirtein viikkoa myöhässä. Mun mielestä siis, voihan olla, että hosun suotta.
-
Ja toinen totuus on myös, kun urakoitsijasi ei ehdi tulla ennen sitä viikon sadekautta korjuuaikaan, niin KAIKKI rehusi ovat aikas kehnoa.
Hupaisaa. Koskaan ei ole omat rehut jääneet sateeseen, koskaan ei omat koneet hajoa, minä sain vielä viimeisenä vanhalla hinnalla jne. jne. ;D ;D ;D
VOI VATTU mitä Isäntä-linjan itsepetosta!
Samalla porukalla kerran maksuun kones tai rakennus saatu muuttuu ilmaiseksi jne. Vanha isäntä polkee ilmaiseksi, luonnollisesti. ;)
***Ei mun ainakaan tarvitse yhtään ihmetellä miksi maidontuotanto on niin huonoa pisnestä, jos jotkut lahjoittaa 15-25 % liikevaihdosta urakoijalle.
No totta sulla menee sitten ne kone ja työkulut peltotöissä, oma palkka mukaan luettuna, reilusti alle tuon 9% liikevaihdosta?
***Tuo 9% kokonaisurakointiin kuulostaa jo hiukan inhimillisemmältä. Itse lähestyn tätä asiaa hiukan eri kantilta. Oma lähtökohtani on kyky pitää navetalla ulkopuolista työvoimaa läpi vuoden. Näin saadaan hyöty koskemaan laajempaa ajanjaksoa. Toinen vaihtoehto olisi ulkoistaa konehommat ja tehdä itse enempi töitä navetalla. Valintakysymys mielestäni.
Kun vertaan urakoinnin hintaa omaan työhön, niin otan siinä huomioon myös työn oikean ajoituksen, varmuuden sekä kokonaistaloudellisuuden. Tämä on vain yksi tapa hoitaa asioita ja hyväksyn vallan hyvin myös toisen tavan. Näin mennään ainakin meillä kokonaistaloudellisuuden ja oman jaksamisen ehdoilla.
-
Ja toinen totuus on myös, kun urakoitsijasi ei ehdi tulla ennen sitä viikon sadekautta korjuuaikaan, niin KAIKKI rehusi ovat aikas kehnoa.
Hupaisaa. Koskaan ei ole omat rehut jääneet sateeseen, koskaan ei omat koneet hajoa, minä sain vielä viimeisenä vanhalla hinnalla jne. jne. ;D ;D ;D
VOI VATTU mitä Isäntä-linjan itsepetosta!
Samalla porukalla kerran maksuun kones tai rakennus saatu muuttuu ilmaiseksi jne. Vanha isäntä polkee ilmaiseksi, luonnollisesti. ;)
***Ei mun ainakaan tarvitse yhtään ihmetellä miksi maidontuotanto on niin huonoa pisnestä, jos jotkut lahjoittaa 15-25 % liikevaihdosta urakoijalle.
No totta sulla menee sitten ne kone ja työkulut peltotöissä, oma palkka mukaan luettuna, reilusti alle tuon 9% liikevaihdosta?
Minä käytän urakoitsijaa, nurmi puolikuivattuna palloihin, menee noin 12 %:tia tilan liikevaihdosta.
Mielestäni ei ole liian paljon.
-
Huono pisnes tulee siitä, että 25% liikevaihdosta kannetaan vuosittain konekauppaan. Urakoitsijan laskussa on myös ne työtunnitkin, ei pelkästään konelainan lyhennys. ;)
***Kukin tavallaan, mutta ainakin itse olen päässyt vähemmällä. Omassa laskussa ne työtunnit ovat palkkaa omalle työlle. Toisaalta tärkeintä on, että hommat tulee tehtyä silloin kun kokonaisuuden kannalta paras ajankohta.
Alan kyllä kovasti epäillä a-miehen laskutaitoa... ???
-
***Kukin tavallaan, mutta ainakin itse olen päässyt vähemmällä. Omassa laskussa ne työtunnit ovat palkkaa omalle työlle. Toisaalta tärkeintä on, että hommat tulee tehtyä silloin kun kokonaisuuden kannalta paras ajankohta.
[/quote]
Alan kyllä kovasti epäillä a-miehen laskutaitoa... ???
[/quote]
Eikös se ole niin että kun lopputulos tiedetään niin kaava kyllä saadaan tehtyä ;)
-
***Kukin tavallaan, mutta ainakin itse olen päässyt vähemmällä. Omassa laskussa ne työtunnit ovat palkkaa omalle työlle. Toisaalta tärkeintä on, että hommat tulee tehtyä silloin kun kokonaisuuden kannalta paras ajankohta.
Alan kyllä kovasti epäillä a-miehen laskutaitoa... ???
[/quote]
Eikös se ole niin että kun lopputulos tiedetään niin kaava kyllä saadaan tehtyä ;)
[/quote]
Kyllähän Suomalainen jussi on aikalailla koneorientoitunut tyyppi ????
-
Montako prosenttia sadosta saa vuosittain jäädä korjaamatta tai korjataan väärään aikaan
urakoitsijan ylibuukkauksen tai konerikkojen takia ?
Missä kohti menee kauhuntasapainorajapinta, lisää kapasiteettia vai jätetäänkö
suosiolla osa korjaamatta tai korjataan kun ehditään... :P
-
Montako prosenttia sadosta saa vuosittain jäädä korjaamatta tai korjataan väärään aikaan
urakoitsijaan ylibuukkauksen tai konerikkojen takia ?
Missä kohti menee kauhuntasapainorajapinta, lisää kapasiteettia vai jätetäänkö
suosiolla osa korjaamatta tai korjataan kun ehditään... :P
Vuosittain en osaa sanoa, pitää ajatella pidemmälle tuolta kantilta. Paljonko edullisempi urakointipalvelu on viiden vuoden aikana vrt. oma kalusta/5v. korjuutappiot.....
Se on sanottava, että rehujen kokonaiskorjuu-urakkaa en saanut omalla kohdalla mielekkääksi mitenkään. On oltava omaa kalustoa ja urakoitsijoita, ts. kimppa/yhteistyökuvio...
-
mutta eihän missään teollisuudenalalla tai maanrakennuksessakaan tehdä investointia isoa jos käyttötuntimäärä on n.100h vuodessa, kuten maatalouden sadonkorjuu kalustolla monesti on.
-
mutta eihän missään teollisuudenalalla tai maanrakennuksessakaan tehdä investointia isoa jos käyttötuntimäärä on n.100h vuodessa, kuten maatalouden sadonkorjuu kalustolla monesti on.
Käyttötuntimääräksi riittää vaikka kaksi jos Pisnes on tarpeeksi hyvää. ;D ;D Ja jos ei ole niin sitä vartenhan on tuet. ;D ;D
-
Varsinkin pohjoiset ;)
Täälläkin Ceemiehet miettii asiaa tuotannon näkökulmasta, kun taas täällä etelässä on pakko asiaa lähestyä talouden puolelta..
-
Varsinkin pohjoiset ;)
Täälläkin Ceemiehet miettii asiaa tuotannon näkökulmasta, kun taas täällä etelässä on pakko asiaa lähestyä talouden puolelta..
Pitkälti näin. Kun ei rahat riitä siihen optimiin minkä haluaisi ja toivoisi voivansa tehdä vaan on pakko tyytyä siihen mihin on varaa ja yrittää siitäkin vielä keksiä että miten voisi tinkiä. Mutta onhan se selvää, esimerkiksi meikäläisen kokoisella tilalla tukiero jo pelkästään c1:een tarkoittaa vuodessa yli 20.000 euron eroa ja c2:lle jo yli 25.000 euron eroa. Siinä jo kummasti tuolla summalla maksaa turhankin koneketjun lyhennyksiä...
No minä olen sitten vissiin jonkinlainen poikkeus, kun en ole investoinut enkä meinaa inevstoida koneisiin mitenkään erikoisesti, päinvastoin käytän samoja urakoitsijoita kuin tähän asti.
-
Tuolla 20-25 tontun tukierolla saa 60 lypsylehmän säilörehut avaimet käteen töineen materiaaleineen varastoineen, että sitä luokkaa tämä tukiero. Rajan takana korjuu täysin ilmaista....
-
1500 mäkkihalepaalia vuorokauden esikuivatuksella pystystä pellon laitaan muovipakettiin 21 tonttua.. ja tollanen tukiero ei kai korvaa lumipeitteen syvyydessä kymmenen sentin eroa ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D Ceemies laittaa osan pohjoisista tuista urakkalaskuun, mutta AB-mies osan palkastaan >:( >:(
-
1500 mäkkihalepaalia vuorokauden esikuivatuksella pystystä pellon laitaan muovipakettiin 21 tonttua.. ja tollanen tukiero ei kai korvaa lumipeitteen syvyydessä kymmenen sentin eroa ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D Ceemies laittaa osan pohjoisista tuista urakkalaskuun, mutta AB-mies osan palkastaan >:( >:(
meillä tehdään samanverran rehua noukkari ketjulla puoleen hintaan.
-
Juuri niin, mutta mihin tarvitset kymmeniä tuhansia pohjoista tukea ???
-
Juuri niin, mutta mihin tarvitset kymmeniä tuhansia pohjoista tukea ???
Ei ole siis väliä, saako pee-rapun pojat mitään lisää, pääasia, että saadaan toisilta pois?
Pee-rapussa on asennetta syvältä ja poikittain. ;D ;D ;D
Me ei saada, nii pitää ottaa toisiltakin pois. Hyvin on rivit yhtenäiset, ei oo ihme vaikka torjuntavoittoja tulee joka suunnalta. >:(
-
Juu ja liennytystä tulee siitä, kun Ceemiehet kerää vuokramaat pohjoisten tukien voimalla >:(
B-miehen 400 on 600 ceemiehellä pohjosella tuella terästettynä..
-
Yhtään hehtaaria en ole B-alueelta vuokrannu, ja voin luvata etten vastaisuudessakaan vuokraa... :P
-
Juu ja liennytystä tulee siitä, kun Ceemiehet kerää vuokramaat pohjoisten tukien voimalla >:(
B-miehen 400 on 600 ceemiehellä pohjosella tuella terästettynä..
Etkö juuri sinä ole käynyt mersu savuten kuittaamassa ne C-alueen pellot?
Maksoitko liikaa, kun luulit että c-alueen pojat maksaa enemmän?
Menit nokittamaan ja jäikin paska käteen ja nyt vituttaa?
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Oliski jääny, mutta 400 ei riitä ku Ceetäppääjät revittelee pohjoisilla tuilla >:(
-
Juuri niin, mutta mihin tarvitset kymmeniä tuhansia pohjoista tukea ???
No mitä se sulle kuuluu, tarpeita on niin monenlaisia ????
-
Juuri niin, mutta mihin tarvitset kymmeniä tuhansia pohjoista tukea ???
No mitä se sulle kuuluu, tarpeita on niin monenlaisia ????
Emme ainakaan 400€ hehtaari vuokriin
-
Juuri niin, mutta mihin tarvitset kymmeniä tuhansia pohjoista tukea ???
No mitä se sulle kuuluu, tarpeita on niin monenlaisia ????
Emme ainakaan 400€ hehtaari vuokriin
juu ei taitaa olla toi pp vaan tavan tollo kun täppää vuokran tohon tahtiin pilviin ja sit ruikuttaa c tätä c sitä ;D 8)
-
2013 kattotaan kenen perseet tervataan 8)
-
2013 kattotaan kenen perseet tervataan 8)
paras ku tervaat jo omas valmiis koht et saa tervaakaan ;D
tääl hommat pyörii ab-tuillakin muut on pelkkää plussaa ei ne suuret tulot vaan pienemmät menot vuokratkin paljon alle 400€/ha tollohan tollasia maksaa ;D
-
Tuolla 20-25 tontun tukierolla saa 60 lypsylehmän säilörehut avaimet käteen töineen materiaaleineen varastoineen, että sitä luokkaa tämä tukiero. Rajan takana korjuu täysin ilmaista....
Rutinaa... marinaa.. voi voi.
Osta köyhä maata reippaasti ja nauti niistä valtavista pinta-ala tuista / verrattuna pohjoisen pinta-ala tukiin. Sopeudu tilanteeseen, niin se on pakko täälä pohjoisessakin. Viljanviljely kun ei täälä elätä, turha haaveilla vehnästä --> ja vehnän korkeasta tuesta tai rukiista plus tukiero euroa / ha / viljanviljely.
Jos Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava.
Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä.
ps. tuki ero rupee oleen kulunut aihe.
-
ps. tuki ero rupee oleen kulunut aihe.
Vaan tilanne ei ole mihinkään muuttunut! >:(
-
Jos Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava.
Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä.
Jos esittää tällaisia väitteitä niin niissä pitäisi edes muodon vuoksi olla edes vähän faktaa takana? Otetaas tuosta kasvinviljekyn tuet 2008 vaikka esimerkiksi
A B C1 C2 C3 C4
Tilatuen tasaosuus 234 186 186 145 145 145
LFA-tuki 150 200 200 210 210 210
LFA-lisäosa 19 19 19 24 24 24
-------------------------------------
403 405 405 379 379 379
Näihin sitten mm maatalouskalenterissa on laskettu ympäristötuet ja kansalliset tuet mukaan ja saatu seuraavat luvut rehuviljalle kasvitilalla suluissa kansallinen tuki:
(30) (46) (97)
540 542 526 530 546 597
Minun matematiikallani tuosta ei saa millään sellaista yhtälöä
Minun laskuoppini mukaan jonka mukaan kasvinviljelytilan tukiero olisi VALTAVA ainakaan AB-alueen hyväksi? Vaikka tuolla 150 hehtaaria rehuviljaa tuosta tulee kokonaistueksi per vuosi
81000 81300 78900 81900 89550
Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?
Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
540 542 596 600 500 500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
540 542 586 587 500 500
eli edelleen C3/C4 lukuunottamatta kyllä c-alue on puolensa pitänyt näissäkin kinkereissä? Sitten varsinainen rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
582 584 668 599 --- ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?
Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
540 542 526 535 551 602
Tässä nyt c1/c2 jäävät vähän jälkeen mutta c3/c4 vastaavasti nousevat? Mutta sitä VALTAVAA tukieroa ei löydy tästäkään? Mutta jos sitten kotieläintilalla tuo nurmituki niin se on
695 697 617 626 642 693
jossa sitten c1/c2/c3 jäävät vähän heikommalle? Vastaavasti rehuvilja kotieläintilalla
695 697 617 621 637 688
Mutta että? Jos nyt tuosta lasketaan vaikka jonkunlaista nurmea sisältää kiertoa 105 hehtaarin kasvinviljelytilalle niin taitaa olla että vuotuinen tukiero noin 80.000 euron tuissa on luokkaa paljonko? Luokkaa 4.000 euroa? Ja sekään ei välttämättä edes ab-alueen hyväksi? Mutta siis luokkaa 5%? Jos taas kotieläintila niin tilanne vähän muuttuu mutta sielläkään ei välttämättä aina edes AB-puolen voitoksi? Verrattuna vaikka maitotukiin c/l
3 3 8 9 12 21
Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?
-
Juuri niin, mutta mihin tarvitset kymmeniä tuhansia pohjoista tukea ???
No mitä se sulle kuuluu, tarpeita on niin monenlaisia ????
Emme ainakaan 400€ hehtaari vuokriin
juu ei taitaa olla toi pp vaan tavan tollo kun täppää vuokran tohon tahtiin pilviin ja sit ruikuttaa c tätä c sitä ;D 8)
400€/ha.. no, ainakin saa poistoja ;D
meikäläinen poistuu vuokrapeltohuutokaupasta takaviistoon häntä koipienvälissä muiden persaukisten kanssa, jos vuokrahinta ylittää 200€....
-
Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?
Pikaisesti laskettuna eikös tuosta tule kasvipuolen tuet
34700 34700 30850 31175 31975 34525
siis tuolle 50 hehtaarin lypsykarjatilalle. Jäähän tuosta vielä tukieroa melkoisesti c-alueen hyväksi kun kokonaistuet ovat
47450 47450 64850 69425 82975 123775
jolloin tukiero jo c3:lle on lähes yhtä suuri kuin ab-tilan kokonaistuet ja c4:llä tukea lähes 3-kertainen määrä ab:lle?
Aimo teki niin mielenkiintoisen laskelman että ajattelin että täydennänpä vähän eli ajatellaan sitä 150 hehtaarin kasvinviljelytilaa ja viljelykierto sellainen että 20 ha nurmea, 20 ha rypsi, 30 ha mallasohraa, 30 ha vehnää ja 25 rehuohraa ja 25 rehukauraa ab/c1/c2, paikallissijainnista riippuen onnistuu tai sitten ei, esimerkiksi Iisalmen korkeudella viljellään vehnää. Ja sitten c3/c4 viljelykierto 50 nurmea ja 100 rehuviljaa. Tarkistakaa nyt joku nämä luvut mutta pikaisesti tuosta tulisi tukea
81840 82140 85640 84790 82150 89800.
Kyllä nyt minunkin pitää ihmetellä että missä on se VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kasvinviljelytilalla kotieläintilasta nyt puhumattakaan vaikka kotieläintilalla tuo peltopuolen tukiero onkin vähän viljelykierrosta ja kasveista riippuen ab-alueen hyväksi? Alan vähän minäkin epäillä että laskukoneen matematiikka on opittu MTKn tukimatematiikan kursseilla?
-
*****ako pumppaatte rahat konekaupoille?
Mihin helvettiin 100 hehtaarin viljatila tarvitsee yli 100000 euron puimurin, yli 50000 euron hintaisen traktorin, yli 30000 euroa maksavan kylvökoneen ja yht 30000 euroa maksavat aurat ja äkeen?
Oli tuet mitä tahansa tai vaikka niitä ei olisi ollenkaan, pumpataan rahat koneiden ylikapasiteettiin ja sitten ruikutetaan miten maailmanmarkkinahinnat laahaa. Näin sekä vilja- ,sika- ,broileri- että maitopuolella. Emolehmätiloilla, pidempään sellaisina olleilla, konekalustossa on hieman jotain realismiin viittaavaa. Toki ne tapaukset joissa on investoitu emolehmätuotantoon, on myös syyllistytty koneiden ylikapasiteettiin.
Vaan onneksi on MTK joka kantaa huolta miten konekauppiailla menee heikosti vaikka tuottajat nauttivat alhaisista hinnoista. ;D ;D
Ihmetellä sopii, nyt kun valitusta alhaisista tuottajahinnoista pitävät maito- ja viljatilat, ilmeisesti broileri- ja sikamiehillä menee jälleen hyvin? Ainakin median hiljaisuudesta päätellen. ::)
-
Kiitos vaan Aimolle ja Milkolle, ei tartte samoja lukuja taas uudestaan kaivella esille laskukoneen ja apilaksen kaltaisille tietämättömille sivustahuutajille..
Vaikka tukiero olisi kuinka kulunut aihe hyvänsä, ei nuo välistävetäjät ole esittäneet yhtään järkisyytä jäätävälle tukierolle.
Veikkaan vaikeuksia 2013, kun komissio tuskin nielee kateus- ynnämuut perusteet tukierolle..
-
Kiitos vaan Aimolle ja Milkolle, ei tartte samoja lukuja taas uudestaan kaivella esille laskukoneen ja apilaksen kaltaisille tietämättömille sivustahuutajille..
Vaikka tukiero olisi kuinka kulunut aihe hyvänsä, ei nuo välistävetäjät ole esittäneet yhtään järkisyytä jäätävälle tukierolle.
Veikkaan vaikeuksia 2013, kun komissio tuskin nielee kateus- ynnämuut perusteet tukierolle..
Kun tukiraja sovittiin, niin pohjoisen tuen vertailukohteeksi otettiin Euroopan muut valtiot, eli tuella korvattiin niitä haittoja mitä Suomen pohjoisella alueella on muihin Euroopan maihin nähden, ei sitä pitänyt alunperinkään verrata muuhun Suomeen, Suomalaiset vaan neuvotteli senverran kehnosti, että tukiraja tuli Suomen sisälle.
No tästä on sitte seurannut sellainen asia, että pieni Lounais-suomen kolkka on joissakin asioissa huonommassa asemassa muuhun eurooppaan nähden kuin Pohjois-suomi ????
-
Pieni lounaissuomen kolkka on neljännes koko suomesta :(
No lausuntosi vaan kuvaa pohjoisen ylimielistä asennetta, jonka joudut nielemään 2013 ;)
-
Pieni lounaissuomen kolkka on neljännes koko suomesta :(
No lausuntosi vaan kuvaa pohjoisen ylimielistä asennetta, jonka joudut nielemään 2013 ;)
Ei kysymys ole ylimielisyydestä, vaan siitä miksi ja millä tavalla tämä tukiraja aikanaan syntyi, tässä matkan varrella pakkaa kaikilta unohtumaan totuus, oman mission ajamisessa ????
Aikanaan pohjoinen tuki ajettiin läpi, koska Suomella on maataloustuotanto huomattavasti pohjoisempana kuin muilla Euroopan mailla, vertailukohteena oli kokoajan muu Eurooppa, ei etelä-suomi.
Neuvotteluissa vaan kävi niin, että Lounais-suomi rajattiin tästä pohjoisesta alueesta ulos, tämä ei tapahtunut Suomalaisten tahdosta tai aloitteesta.
Alkuperäinen asetelma ei ole muuttunut miksikään, Suomen maataloustuotanto on yhäkin huomattavasti pohjoisempana kuin muilla Euroopan mailla on ja ilman mittavia rajansiirtoja ei tämä tilanne miksikään muutu ????
Haitta on todettu ja se on luonteeltaan pysyvä ????
-
*****ako pumppaatte rahat konekaupoille?
Mihin helvettiin 100 hehtaarin viljatila tarvitsee yli 100000 euron puimurin, yli 50000 euron hintaisen traktorin, yli 30000 euroa maksavan kylvökoneen ja yht 30000 euroa maksavat aurat ja äkeen?
Tästäkin pitäisi tehdä joku tutkimus. Aika moni ajaa 30 vuotta vanhalla puimurilla, vielä useampi 20 vuotta vanhalla puimurilla, uusilla koneilla ajaa prosentuaalisesti aika harva. Jos 90ha viljatila haluaa vaihtaa 1800 tuntia ajetun puimurin uuteen samankokoiseen ja joutuu siitä maksamaan sen 100000e, niin kyllä mun mielestäni on aika vaikea tätä tilaa alkaa jotenkin syyllistämään. En oikein käsitä miksei tehokkuutta hyväksytä. Mun mielestäni isolle puimurille 100ha viljatilalla löytyy ihan hyviä perusteita. Tunteja kertyy syksyssä vähemmän, kone kestää enemmän. Puinnit voi tehdä 13.00-18.00 prime time aikaan, jolloin kosteus on vähäisimmillään. Jos viljelet yksin, niin sulla menee kuitenkin aikaa rahdin ja kuivurin kanssa. Isommalla koneella on parempi jälleenmyyntiarvo sitten joskus. Kuinka iso hinnanero on pienen ja halvan ja ison ja kalliin välillä? Se ei ole välttämättä tolkuton. Ja mitä vielä? Noista muista koneista en jaksa alkaa vääntää tarinaa.
-
Älä emoheikko taas mene unionin selän taakse, iso osa tukierosta on ihan kotikutoista, kuten etelän investointitukien siirto pohjoiseen, nuorten viljelijöiden tuen poisto etelästä yms yms listaa voisi jatkaa loputtomiin...
Ilmeisesti kepu pois hallituksesta ja mtkoolle suitset suuhun, niin vois edes toivoa jatkoa maataloustuotannolle myös täällä etelässä...
-
Älä emoheikko taas mene unionin selän taakse, iso osa tukierosta on ihan kotikutoista, kuten etelän investointitukien siirto pohjoiseen, nuorten viljelijöiden tuen poisto etelästä yms yms listaa voisi jatkaa loputtomiin...
Ilmeisesti kepu pois hallituksesta ja mtkoolle suitset suuhun, niin vois edes toivoa jatkoa maataloustuotannolle myös täällä etelässä...
Itsekkin olen vähän kysellyt näitä investointitukia, ainoa mihin sellaisen saa on kun tekee uuden navetan ????
-
Älä emoheikko taas mene unionin selän taakse, iso osa tukierosta on ihan kotikutoista, kuten etelän investointitukien siirto pohjoiseen, nuorten viljelijöiden tuen poisto etelästä yms yms listaa voisi jatkaa loputtomiin...
Ilmeisesti kepu pois hallituksesta ja mtkoolle suitset suuhun, niin vois edes toivoa jatkoa maataloustuotannolle myös täällä etelässä...
Itsekkin olen vähän kysellyt näitä investointitukia, ainoa mihin sellaisen saa on kun tekee uuden navetan ????
Niin ja ison sellaisen ???
-
Kiitos vaan Aimolle ja Milkolle, ei tartte samoja lukuja taas uudestaan kaivella esille laskukoneen ja apilaksen kaltaisille tietämättömille sivustahuutajille..
Vaikka tukiero olisi kuinka kulunut aihe hyvänsä, ei nuo välistävetäjät ole esittäneet yhtään järkisyytä jäätävälle tukierolle.
Veikkaan vaikeuksia 2013, kun komissio tuskin nielee kateus- ynnämuut perusteet tukierolle..
Katos ku ammattimiehille ruukataan aina maksaa enempi. ;D
-
Kiitos vaan Aimolle ja Milkolle, ei tartte samoja lukuja taas uudestaan kaivella esille laskukoneen ja apilaksen kaltaisille tietämättömille sivustahuutajille..
Vaikka tukiero olisi kuinka kulunut aihe hyvänsä, ei nuo välistävetäjät ole esittäneet yhtään järkisyytä jäätävälle tukierolle.
Veikkaan vaikeuksia 2013, kun komissio tuskin nielee kateus- ynnämuut perusteet tukierolle..
Katos ku ammattimiehille ruukataan aina maksaa enempi. ;D
eiks pepellä ole enää tälle syksylle töitä loppu aika mennee agrossa ruikuttaen ;D
-
Kiitos vaan Aimolle ja Milkolle, ei tartte samoja lukuja taas uudestaan kaivella esille laskukoneen ja apilaksen kaltaisille tietämättömille sivustahuutajille..
Vaikka tukiero olisi kuinka kulunut aihe hyvänsä, ei nuo välistävetäjät ole esittäneet yhtään järkisyytä jäätävälle tukierolle.
Veikkaan vaikeuksia 2013, kun komissio tuskin nielee kateus- ynnämuut perusteet tukierolle..
Katos ku ammattimiehille ruukataan aina maksaa enempi. ;D
eiks pepellä ole enää tälle syksylle töitä loppu aika mennee agrossa ruikuttaen ;D
Tukia vaan odotellaan ja renki ruokkii mullit ;) ;D
-
tukielätti ruikuttaa 8)
-
tukielätti ruikuttaa 8)
Sähän noi jutut tiedät ;) ;D
Paljoko tulee pohjosia ??? ::) :o
-
Kun tukiraja sovittiin, niin pohjoisen tuen vertailukohteeksi otettiin Euroopan muut valtiot, eli tuella korvattiin niitä haittoja mitä Suomen pohjoisella alueella on muihin Euroopan maihin nähden, ei sitä pitänyt alunperinkään verrata muuhun Suomeen, Suomalaiset vaan neuvotteli senverran kehnosti, että tukiraja tuli Suomen sisälle.
No tästä on sitte seurannut sellainen asia, että pieni Lounais-suomen kolkka on joissakin asioissa huonommassa asemassa muuhun eurooppaan nähden kuin Pohjois-suomi ????
Jumalauta sentään, toikin asioista jotain tietävinään? Se "pieni Lounais-Suomen kolkka" eli ab-tukialue käsittää puolet maamme peltopinta-alasta jos c-alueen voimakas pellonraivaus ei ole suhteita kovasti päässyt muuttamaan. Ja tuo "joissakin asioissa huonommassa asemassa muuhun Eurooppaan nähden kuin Pohjois-Suomi" niin se on kyllä aika lailla vähättelevästi sanottu. Jos muutoksia ei olemassaoleviin tukipäätöksiin tule niin tilannehan on se että ab-alueella 2013 yksimahaiset ja myös ilmeisesti nautapuoli ihan suoraan kilpailevat muuta Eurooppaa, mm Tanskaa ja Saksaa vastaan ilman kansallisia tukia ja alhaisemmalla tukitasolla kuin niillä on peltopuolella. Että aika alakanttiin on todettu kun oikeastaan tilanne saattaa olla se että ollaan olosuhteet ja satotaso ja tuet huomioiden Euroopan huonoimmassa asemassa olevia. Kun vastaavasti taas pohjoisen tukitasolla ollaan mm maidontuottajien eliitissä.
Mutta että tällaisia neuvottelutuloksia sitä sitten on saatu aikaiseksi juu. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin kun 2013 jälkeisestä ajasta neuvotellaan niin hiukankaan jos pohjoisen tuet on uhattuina niin ab-alue uhrataan varmasti taas. Ainakin jos keskustaa ei saada sitä ennen pois hallituksesta ja neuvotteluista. Senkin jälkeen jää valitettavasti vahva keskustan läänitys tuo ministeriö mutta jos poliittiselle puolelle saadaan ministeriön ohi syötettyä vähän muutakin informaatiota niin olisi ab-alueellakin vielä toivoa.
-
tukielätti ruikuttaa 8)
Sähän noi jutut tiedät ;) ;D
Paljoko tulee pohjosia ??? ::) :o
aika paljon enemmän kuin sulle :)
-
jos pohjoisen tuet on uhattuina niin ab-alue uhrataan varmasti taas.
Pohjanmaa kun pikkuusen äriääsöö.. on siinä koko etelä ihan polvillaan.
-
Jokaisen, todella ihan jokaisen AB-viljelijän kannattaa pitää mielessä se ettei päästetä kepua sössimään enää seuraavaan hallitukseen ja tukiero-teema kannattaa nostaa valtakunnalliseen mediaan ;)
-
tukielätti ruikuttaa 8)
Sähän noi jutut tiedät ;) ;D
Paljoko tulee pohjosia ??? ::) :o
Mun pelloista vajaa kolmannes C-alueella ja silti niistä pohjoset tuet liki samat, mitä koko karjasta täällä etelässä..
aika paljon enemmän kuin sulle :)
-
Jokaisen, todella ihan jokaisen AB-viljelijän kannattaa pitää mielessä se ettei päästetä kepua sössimään enää seuraavaan hallitukseen ja tukiero-teema kannattaa nostaa valtakunnalliseen mediaan ;)
Tuossahan on ainakin tuonne Soininvaaran sivuille sen joku jo tehnyt? Lisää vaan kirjoituksia?
http://www.soininvaara.fi/2009/08/26/2093/
http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/
http://www.soininvaara.fi/2009/07/30/tunteita-nostavasta-maataloustuesta/
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11643.0
-
jos pohjoisen tuet on uhattuina niin ab-alue uhrataan varmasti taas.
Pohjanmaa kun pikkuusen äriääsöö.. on siinä koko etelä ihan polvillaan.
Ennätit sitten taas niiltä MTK-tukimatematiikan kursseilta tännekin välillä kirjoittamaan? Painavaa ja paikkansa pitävää asiaa kuten viimeksikin?
-
...Ainakin jos keskustaa ei saada sitä ennen pois hallituksesta ja neuvotteluista. Senkin jälkeen jää valitettavasti vahva keskustan läänitys tuo ministeriö mutta jos poliittiselle puolelle saadaan ministeriön ohi syötettyä vähän muutakin informaatiota niin olisi ab-alueellakin vielä toivoa.
Väärin... taas. Ellet oo huomannu, riippumatta siitä ketä hallitukses istuu, viljelijän asema on aina uhattuna ja tuet uhrattavissa. Ei keskusta sentään koko EU-aikaa hallitukses oo ollu. Yhtä lailla sinipuna leikkaa, punamulta leikkaa, porvarihallitus leikkaa. Ja jos niin kävisi, että keskusta ja kokoomus olis molemmat oppositios, silloinkin leikattais. Koita nyt tajuta, että on nimenomaan leikkausten kannalta oleellista, että viljelijät eri tukialueiden ja tuotantosuuntien välillä riitelee ja kadehtii toisiaan. Mutta eihän tää asia oo koskaan menny kellekkää jakeluun. Tukien ja tukialue-/tuotantosuuntien välisten erojen ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus olla oikeudenmukaisia.
-
...Ainakin jos keskustaa ei saada sitä ennen pois hallituksesta ja neuvotteluista. Senkin jälkeen jää valitettavasti vahva keskustan läänitys tuo ministeriö mutta jos poliittiselle puolelle saadaan ministeriön ohi syötettyä vähän muutakin informaatiota niin olisi ab-alueellakin vielä toivoa.
Väärin... taas. Ellet oo huomannu, riippumatta siitä ketä hallitukses istuu, viljelijän asema on aina uhattuna ja tuet uhrattavissa. Ei keskusta sentään koko EU-aikaa hallitukses oo ollu. Yhtä lailla sinipuna leikkaa, punamulta leikkaa, porvarihallitus leikkaa. Ja jos niin kävisi, että keskusta ja kokoomus olis molemmat oppositios, silloinkin leikattais. Koita nyt tajuta, että on nimenomaan leikkausten kannalta oleellista, että viljelijät eri tukialueiden ja tuotantosuuntien välillä riitelee ja kadehtii toisiaan. Mutta eihän tää asia oo koskaan menny kellekkää jakeluun. Tukien ja tukialue-/tuotantosuuntien välisten erojen ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus olla oikeudenmukaisia.
No vastaas sitten ihan itse siihen, miksi me viljelijät emme ITSE tee niistä tukieroista oikeudenmukaisia? Marttilakin on sen SKn haastattelussa tunnustanut ("Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo) ja kaikki vähänkään ymmärtävät sen tietävät. Mutta mikä on se joka estää meitä viljelijöitä ITSE tekemästä asialle jotakin? Kerro se! Nimittäin EU määrää vain enimmäistuet, missään ei sanota että kansallista tukea on pakko maksaa tietty määrä. Siihenhän ne leikkauksetkin ovat perustuneet? Miksi emme vain MTKn voimin marssi ministerin puheille ja sano että "Tukierot ovat epäoikeudenmukaisia, tässä on ehdotuksemme oikeudenmukaiseksi tukimääräksi."? Sillähän päästäisiin välittömästi tuosta mikä sinun mukaasi on suurin ongelma ja tämän jälkeen viljelijät olisivat yhtenäisiä. Osaatko kertoa minulle tyhmälle miksi näin ei tehdä? Tosin oletettavasti olet jo kaikessa omassa toiminnassasi jo näin tehnyt ja mm paikallisen MTKn kautta Pohjanmaan MTKn vahvalle miehelle Yrjö Ojaniemelle ehdottanut että näin tehtäisiin? Jaa mutta ei taida onnistua, jos oikein muistan niin edellisten sikapuolen tukitasausyritysten aikoihin mm tämä Ojaniemi sekä olikos se Yli-Ahnasto vai kuka oli kun vastustivat jyrkästi esittämästäkään mitään sen suuntaista? Mutta että mikä mättää ja missä on vika kun kerran yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden pitäisi olla tavoitteena ja se olisi ihan ITSE viljelijöiden omilla toimilla aikaansaatavissa? Selitäppäs se minulle!
-
...Ainakin jos keskustaa ei saada sitä ennen pois hallituksesta ja neuvotteluista. Senkin jälkeen jää valitettavasti vahva keskustan läänitys tuo ministeriö mutta jos poliittiselle puolelle saadaan ministeriön ohi syötettyä vähän muutakin informaatiota niin olisi ab-alueellakin vielä toivoa.
Väärin... taas. Ellet oo huomannu, riippumatta siitä ketä hallitukses istuu, viljelijän asema on aina uhattuna ja tuet uhrattavissa. Ei keskusta sentään koko EU-aikaa hallitukses oo ollu. Yhtä lailla sinipuna leikkaa, punamulta leikkaa, porvarihallitus leikkaa. Ja jos niin kävisi, että keskusta ja kokoomus olis molemmat oppositios, silloinkin leikattais. Koita nyt tajuta, että on nimenomaan leikkausten kannalta oleellista, että viljelijät eri tukialueiden ja tuotantosuuntien välillä riitelee ja kadehtii toisiaan. Mutta eihän tää asia oo koskaan menny kellekkää jakeluun. Tukien ja tukialue-/tuotantosuuntien välisten erojen ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus olla oikeudenmukaisia.
No vastaas sitten ihan itse siihen, miksi me viljelijät emme ITSE tee niistä tukieroista oikeudenmukaisia? Marttilakin on sen SKn haastattelussa tunnustanut ("Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo) ja kaikki vähänkään ymmärtävät sen tietävät. Mutta mikä on se joka estää meitä viljelijöitä ITSE tekemästä asialle jotakin? Kerro se! Nimittäin EU määrää vain enimmäistuet, missään ei sanota että kansallista tukea on pakko maksaa tietty määrä. Siihenhän ne leikkauksetkin ovat perustuneet? Miksi emme vain MTKn voimin marssi ministerin puheille ja sano että "Tukierot ovat epäoikeudenmukaisia, tässä on ehdotuksemme oikeudenmukaiseksi tukimääräksi."? Sillähän päästäisiin välittömästi tuosta mikä sinun mukaasi on suurin ongelma ja tämän jälkeen viljelijät olisivat yhtenäisiä. Osaatko kertoa minulle tyhmälle miksi näin ei tehdä? Tosin oletettavasti olet jo kaikessa omassa toiminnassasi jo näin tehnyt ja mm paikallisen MTKn kautta Pohjanmaan MTKn vahvalle miehelle Yrjö Ojaniemelle ehdottanut että näin tehtäisiin? Jaa mutta ei taida onnistua, jos oikein muistan niin edellisten sikapuolen tukitasausyritysten aikoihin mm tämä Ojaniemi sekä olikos se Yli-Ahnasto vai kuka oli kun vastustivat jyrkästi esittämästäkään mitään sen suuntaista? Mutta että mikä mättää ja missä on vika kun kerran yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden pitäisi olla tavoitteena ja se olisi ihan ITSE viljelijöiden omilla toimilla aikaansaatavissa? Selitäppäs se minulle!
Jos tilanne olisi niin päin että, AB-alueelle maksettaisiin kovempia tukia kuin pohjoiseen, olisitko vapaaehtoisesti luopumassa omastasi tukirajan toisella puolella olevan virkaveljen hyväksi. Varsinkaan jos isommasta tuesta huolimatta, maataloushomma ei niin häviä tuloa anna.... :-\ Epäilen....
-
Jos tilanne olisi niin päin että, AB-alueelle maksettaisiin kovempia tukia kuin pohjoiseen, olisitko vapaaehtoisesti luopumassa omastasi tukirajan toisella puolella olevan virkaveljen hyväksi. Varsinkaan jos isommasta tuesta huolimatta, maataloushomma ei niin häviä tuloa anna.... :-\ Epäilen....
Eihän kukaan pohjoisessa ole vastustanut, isompia tukia etelään, mutta kun ne eivät ole niitä vaatineetkaan, ne on vaan vaatineet pohjoisten tukien leikkausta ????
-
Että näin.... Ja sitten vielä ihmetellään ettei urakointiyhteistyö onnistu, kun jutut on tällä tasolla.... Kantaa tukiaiheisiin voi ottaa jonkin muun topikin alla.
Asiallista porukkaa :-[ :-[ :P
Ps. kiitokset kuitenkin alkupään keskustelijoille, asiallisia ajatuksia ja kokemuksia on aina mukava vaihtaa
-
Että näin.... Ja sitten vielä ihmetellään ettei urakointiyhteistyö onnistu, kun jutut on tällä tasolla.... Kantaa tukiaiheisiin voi ottaa jonkin muun topikin alla.
Asiallista porukkaa :-[ :-[ :P
Ps. kiitokset kuitenkin alkupään keskustelijoille, asiallisia ajatuksia ja kokemuksia on aina mukava vaihtaa
Jooo, nämä häiriköt kääntää joka keskustelun, joko tukikeskusteluksi tai kepu/kako maaotteluksi ja mielellään vielä molemmiksi ????
-
...Ainakin jos keskustaa ei saada sitä ennen pois hallituksesta ja neuvotteluista. Senkin jälkeen jää valitettavasti vahva keskustan läänitys tuo ministeriö mutta jos poliittiselle puolelle saadaan ministeriön ohi syötettyä vähän muutakin informaatiota niin olisi ab-alueellakin vielä toivoa.
Väärin... taas. Ellet oo huomannu, riippumatta siitä ketä hallitukses istuu, viljelijän asema on aina uhattuna ja tuet uhrattavissa. Ei keskusta sentään koko EU-aikaa hallitukses oo ollu. Yhtä lailla sinipuna leikkaa, punamulta leikkaa, porvarihallitus leikkaa. Ja jos niin kävisi, että keskusta ja kokoomus olis molemmat oppositios, silloinkin leikattais. Koita nyt tajuta, että on nimenomaan leikkausten kannalta oleellista, että viljelijät eri tukialueiden ja tuotantosuuntien välillä riitelee ja kadehtii toisiaan. Mutta eihän tää asia oo koskaan menny kellekkää jakeluun. Tukien ja tukialue-/tuotantosuuntien välisten erojen ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus olla oikeudenmukaisia.
No vastaas sitten ihan itse siihen, miksi me viljelijät emme ITSE tee niistä tukieroista oikeudenmukaisia? Marttilakin on sen SKn haastattelussa tunnustanut ("Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo) ja kaikki vähänkään ymmärtävät sen tietävät. Mutta mikä on se joka estää meitä viljelijöitä ITSE tekemästä asialle jotakin? Kerro se! Nimittäin EU määrää vain enimmäistuet, missään ei sanota että kansallista tukea on pakko maksaa tietty määrä. Siihenhän ne leikkauksetkin ovat perustuneet? Miksi emme vain MTKn voimin marssi ministerin puheille ja sano että "Tukierot ovat epäoikeudenmukaisia, tässä on ehdotuksemme oikeudenmukaiseksi tukimääräksi."? Sillähän päästäisiin välittömästi tuosta mikä sinun mukaasi on suurin ongelma ja tämän jälkeen viljelijät olisivat yhtenäisiä. Osaatko kertoa minulle tyhmälle miksi näin ei tehdä? Tosin oletettavasti olet jo kaikessa omassa toiminnassasi jo näin tehnyt ja mm paikallisen MTKn kautta Pohjanmaan MTKn vahvalle miehelle Yrjö Ojaniemelle ehdottanut että näin tehtäisiin? Jaa mutta ei taida onnistua, jos oikein muistan niin edellisten sikapuolen tukitasausyritysten aikoihin mm tämä Ojaniemi sekä olikos se Yli-Ahnasto vai kuka oli kun vastustivat jyrkästi esittämästäkään mitään sen suuntaista? Mutta että mikä mättää ja missä on vika kun kerran yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden pitäisi olla tavoitteena ja se olisi ihan ITSE viljelijöiden omilla toimilla aikaansaatavissa? Selitäppäs se minulle!
Vaikka tää juttu meni nyt näin pahasti aiheen ja alueen ulkopuolelle...
...Oliko uutinen, että kansanedustajat (käsittääkseni enemmistö on ab-alueelta) hallituksen esitysten pohjalta päättävät asioista. Siis poliitikkojen kynsissä tässä ollaan. Poliitikot tietenki toimii EU:n komission asettamien reunaehtojen mukaan. Eikä vähäinen merkitys ole silläkään, miten etelä-suomalainen maatalousministeri onnistuu asiat fisserbööelin kans sopimaan. Tietenkin esim. MTK voi yrittää vaikuttaa ministereihin, mutta onnistuuko se siinä, on ihan oma lukunsa. MTK ei voi uhkailla yleislakoilla, kuten SAK:lla on tapanaan. EU määrää enimmäistuet, se on ihan totta, mutta olikohan se Lipposen ensimmäinen hallitus, joka ensimmäisenä kajosi kansallisiin tukiin ja samalla antoi komissiolle signaalin, että lisääkin voidaan tukia leikkailla ja sovitut asiat voidaan tulkita uudelleen. Miksikö emme marssi MTK:n voimin ministerin puheille? Emme tietenkään marssi, kun voimat hukkuu eripuraisuuteen ja kateuteen. Siispä on käynyt juuri niin kuin on ollut tarkoituskin. Divide et impera - tuttu termi sekä kotimaan poliitikoille, että komissiollekin...
Muuten en puutu menneisiin tukieroihin tai eri alueiden menneisyydessä olleisiin investointitukieroihin. Moisen asian muistelu ei oikeasti hyödytä ketään, kun nykyisyydessä eläminen ja tulevaisuuteen katsominen on paljon hyödyllisempää. Eipä oo tullu kovin aktiivisesti oltua järjestötoiminnas mukana... Yrjön tunnen muista yhteyksistä.
-
Ceemiesten miehittämä MTK ei ole aikuisten oikeasti tehnyt yhtäkään aloitetta tukieron kaventamiseksi, päinvastoin kaikki on annettu 141-asioissa periksi, ettei 142 oo vaarantunu sentilläkään >:(
-
Ceemiesten miehittämä MTK ei ole aikuisten oikeasti tehnyt yhtäkään aloitetta tukieron kaventamiseksi, päinvastoin kaikki on annettu 141-asioissa periksi, ettei 142 oo vaarantunu sentilläkään >:(
Olisko homma noin, eikös se tavallaan munittu jo silloin kun sopimusta tehtiin ????
-
Kyllä ja nimenomaan kepulien toimesta >:(
-
Kyllä ja nimenomaan kepulien toimesta >:(
Olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, millaiseen neuvottelutulokseen Lipposen ensimmäinen hallitus olisi päässyt. Sitä emme koskaan saa tietää, kuinka hyvä tai huono tilanne olisikaan nyt. Sosialistit ja kaupunkikokoomuslaiset tuntien epäilen vahvasti, että tilanne olisi vielä nykyistäkin huonompi, mutta sitäkään emme koskaan saa tietää...
Eikä tämäkään kuulu enää tälle osastolle vaan Veeti-osastolle... Kyse tais olla omista koneista vs. urakointi...
-
Jos Hemilä olis ollu neuvottelemas, niin ny velatki olis saatavia ;) ;D
Jos oikeen totta puhutaan, niin kepuhallitukset on leikannu eniten varsinkin etelän viljelijöiltä >:(
-
Jos Hemilä olis ollu neuvottelemas, niin ny velatki olis saatavia ;) ;D
Jos oikeen totta puhutaan, niin kepuhallitukset on leikannu eniten varsinkin etelän viljelijöiltä >:(
Mutta eikös ne maatalousministerit ole kuitenkin ollu etelästä..? ???
Hemilä oli ministerinä mies jolla oli näkemystä ja visio siitä mihin suomalainen maatalous oli menossa. Ei poliittista painolastia eikä vastuuta. Vihattu.
Ja ilmeisesti lähihistorian paras maatalousministeri... mihin ei kyllä tarvita paljoa...
-
Jos Hemilä olis ollu neuvottelemas, niin ny velatki olis saatavia ;) ;D
Jos oikeen totta puhutaan, niin kepuhallitukset on leikannu eniten varsinkin etelän viljelijöiltä >:(
Mutta eikös ne maatalousministerit ole kuitenkin ollu etelästä..? ???
Hemilä oli ministerinä mies jolla oli näkemystä ja visio siitä mihin suomalainen maatalous oli menossa. Ei poliittista painolastia eikä vastuuta. Vihattu.
Ja ilmeisesti lähihistorian paras maatalousministeri... mihin ei kyllä tarvita paljoa...
Hommahan on epäkiitollinen, alaa pitäisi kehittää ja katsoa tulevaisuuteen, mutta kun kaikki toimijat ovat sellaisia, jotka puolustaa vaan saavutettuja etuja ????
Miten tommonen soppa selvitettäisin ?????
-
ota urakoitsija kaveriksi. itellä noukinvaunu urakoitsija käy keräämässä, niitto on omalla traktorilla ja siilon tiivistys. ei tartte ostaa kallista vaunua 4-5 päivän käytölle vuodessa. saa yhden traktorin ja kuljettajan samaan rahaan maksaa vähemmän mitä oman vaunun pääomakulut olisi vuodessa. noukinvaunu on tehokas läheltä. olkea ja tarvittaessa rehua käy toinen urakoija paalaamassa. en ostaisi paalaajaa enkä noukkaria. silppuri ketjuun ei ole enää työvoimaa. on ollut toimiva systeemi. olen investoinut lähinnä koneisiin joilla on työtä ympäri vuoden rehun teko ketjulla sesonki on kovin lyhyt.
-
On se mukava istua pirtissä ja kattoa ku paska liikkuu. urakoitusija ajaa..
-
On se mukava istua pirtissä ja kattoa ku paska liikkuu. urakoitusija ajaa..
Niimpä, tietää ainakin saaneensa rahalle vastinetta ????
-
Ottaa joka työhön urakoitsijan ;D niin pian pankkitili on täynnä :D pankista soittavat että ei enää saa jatkaa :o helppoa tämä maatalous ::)
-
Ottaa joka työhön urakoitsijan ;D niin pian pankkitili on täynnä :D pankista soittavat että ei enää saa jatkaa :o helppoa tämä maatalous ::)
No ainakin raha kiertää ja tulee investointeja, kun tulee uusia koneyrittäjiä ????
-
Urakointiuustisia lukiessa ihmettelee onko Seppo Pentti ja Pirttinen samassa pöydässä DTM:ssä iltasin?
Ylivertaisesti eniten kirjoitetaan sivutolkulla pirttisen koneista, ylivertaisen tuottavia? Ymmärtäisi jos pirttien olisi huomattavan suuri mainostaja/toimija alalla. Luulenkin että mies on vongannut, vonks vonks.
-
Ja jos ei pirttinen niin konefarmi.... No taitaa niillä olevan mainoksia puolet lehdestä...
-
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna. Korjuualasta n. 250 ha alle 7 km päässä loput yli.
Kysyin urakoitsijalta hintaa, jos teettäisin heillä nurmet pois. Urakoitsija tuumasi että hinta olisi n. 200 e/ha (järeällä ajosilppuri kalustolla tehtynä). Niinpä lasku olisi nurmialalta tehtynä 80000 e/vuosi.
Minun laskuopillani nurmet kannattaa korjata "itse". En saa tuhlattua millään kiinteisiin- ja muuttuviin kuluihin säilörehunteon osalta 80000 euroa..
-
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna. Korjuualasta n. 250 ha alle 7 km päässä loput yli.
Kysyin urakoitsijalta hintaa, jos teettäisin heillä nurmet pois. Urakoitsija tuumasi että hinta olisi n. 200 e/ha (järeällä ajosilppuri kalustolla tehtynä). Niinpä lasku olisi nurmialalta tehtynä 80000 e/vuosi.
Minun laskuopillani nurmet kannattaa korjata "itse". En saa tuhlattua millään kiinteisiin- ja muuttuviin kuluihin säilörehunteon osalta 80000 euroa..
Tuohon hintaan kannattaa jo palkata omaa porukkaa töihin, kun kerran kalustoakin on.
-
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna. Korjuualasta n. 250 ha alle 7 km päässä loput yli.
Kysyin urakoitsijalta hintaa, jos teettäisin heillä nurmet pois. Urakoitsija tuumasi että hinta olisi n. 200 e/ha (järeällä ajosilppuri kalustolla tehtynä). Niinpä lasku olisi nurmialalta tehtynä 80000 e/vuosi.
Minun laskuopillani nurmet kannattaa korjata "itse". En saa tuhlattua millään kiinteisiin- ja muuttuviin kuluihin säilörehunteon osalta 80000 euroa..
Sun kohdalla noin,mutta on samanhintaisia ketjuja joilla ajetaan 30ha/kertaajo.Ja on sitte vähä tositehokasta :o
-
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna.
Sun kohdalla noin,mutta on samanhintaisia ketjuja joilla ajetaan 30ha/kertaajo.Ja on sitte vähä tositehokasta :o
Joo, meillä on esat'in luvut jaettuna kymmenellä. Silti mietityttää, pitäisikö lähteä urakoitsijaa houkuttelemaan...
Petri
-
Aina jossain kulkee se itse tekemisen ja urakoijan käyttämisen välinen raja, ja se raja on kunkin isännän/emännän laskeskeltava ihan itse...
-
Aina jossain kulkee se itse tekemisen ja urakoijan käyttämisen välinen raja, ja se raja on kunkin isännän/emännän laskeskeltava ihan itse...
aina ei tartte laskea,ku aika ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan...
-
Aina jossain kulkee se itse tekemisen ja urakoijan käyttämisen välinen raja, ja se raja on kunkin isännän/emännän laskeskeltava ihan itse...
aina ei tartte laskea,ku aika ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan...
se on totta että tulevaisuudessa pakosti pitää alkaa tilojen ulkoistamaan tai tekemään muita ratkaisuita että saa rehua elukoille.
mutta kannattaa ja pitää silloinkin laskea mikä on kannattavinta ulkoistaa ja mikä tehdä itse.
-
Aina jossain kulkee se itse tekemisen ja urakoijan käyttämisen välinen raja, ja se raja on kunkin isännän/emännän laskeskeltava ihan itse...
aina ei tartte laskea,ku aika ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan...
Mun pitää sitte sanoa, että kun teen itte, niin saan eres jotenkin aikani kunniallisesti kulutettua. Niin ei laiskaksi haukuta koko aikaa ;)
-
Aina jossain kulkee se itse tekemisen ja urakoijan käyttämisen välinen raja, ja se raja on kunkin isännän/emännän laskeskeltava ihan itse...
aina ei tartte laskea,ku aika ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan...
Mun pitää sitte sanoa, että kun teen itte, niin saan eres jotenkin aikani kunniallisesti kulutettua. Niin ei laiskaksi haukuta koko aikaa ;)
onko tiukka emäntä komentamas?
-
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0).
Minkälainen kalusto? Kauanko rehuntekoon meni aikaa?
-
vanha ajosilppuri (-92), karhotin (-00), niittomurskain (-00), 3 kpl j160 rehukärrejä + 1 kpl velsa 120, siilolla 12tn pyöräkuormain (-80?) näiden arvo n. 100 te. Rehukärrit tuosta summasta n.puolet.
traktorit; jd 6920 (-02), fiat 100-90? (-98), vanhat valmet 803 ja mf 690. Lisäksi lainattu naapurin 125hp massikkaa, joka mahdollisesti korvataan halvalla tuonti jcb:llä tulevaisuudessa. Traktorit laskin korjuuketjuun vaikka toki niillä tehdään muutakin.
Aikaa meni tänä vuonna aivan liikaa rehuntekoon, hyvä jos 20 ha/pv. Tilalla on lehmiä ja sonneja joten lehmien siiloihin parhaat nurmet päältä ja loput lihanaudoille.
Vanhan kaluston kanssa huolto ja korjauskulut on huomattavat, tarkemmat summat selviää myöhemmin. (ehkä 10% koneissa kiinni olevasta pääomasta??)
-
vanha ajosilppuri (-92), karhotin (-00), niittomurskain (-00), 3 kpl j160 rehukärrejä + 1 kpl velsa 120, siilolla 12tn pyöräkuormain (-80?) näiden arvo n. 100 te. Rehukärrit tuosta summasta n.puolet.
traktorit; jd 6920 (-02), fiat 100-90? (-98), vanhat valmet 803 ja mf 690. Lisäksi lainattu naapurin 125hp massikkaa, joka mahdollisesti korvataan halvalla tuonti jcb:llä tulevaisuudessa. Traktorit laskin korjuuketjuun vaikka toki niillä tehdään muutakin.
Aikaa meni tänä vuonna aivan liikaa rehuntekoon, hyvä jos 20 ha/pv. Tilalla on lehmiä ja sonneja joten lehmien siiloihin parhaat nurmet päältä ja loput lihanaudoille.
Vanhan kaluston kanssa huolto ja korjauskulut on huomattavat, tarkemmat summat selviää myöhemmin. (ehkä 10% koneissa kiinni olevasta pääomasta??)
20 ha/pv ja 400 ha/v = 20 pv rehuntekoa
10 tuntia päivässä, olisko?
jos 10 h x 20 pv = 200 h / vuoden rehut
200 h x 10 eur palkka+5 eur sotut x 8 miestä = 24 000 eur
200 h x 20 ltr löpöä/h x 0,6 eur/ltr x 8 konetta = 19 200 eur
Huollot ja remontit 175 000 eur x 10% = 17 500 eur
Koneet viidessä vuodessa
vaihtokunnossa noilla työmäärillä(siis samanlaisiin, taas)
175 000 / 5 vuotta = 35 000 eur /v
Tekee siis yhteensä 95 700 .... Ja kyllä on halpaa !
Ja rehunteon varmuus on jotain ihan muuta kuin urakoitsijan uusilla koneilla, sanoivat itse että 4-5 pv em. hommat eli neljäsosan siitä mitä itse..
Ps. Olen päätynyt itse urakoitsijaan, keskityn itse navettasuunnitelmiin ja peltoon.
-
Ja näkisitpä ne koneet.. ;D
-
Tuo edullinen tilanne kestää vain niin kauan kuin koneet. Urakoitsija lienee vahva vaihtoehto, kun ikäsilppuri eläköityy.
Meillä on vain tuo vanha ajosilppuri, muut hoitaa urakoitsija. Niittoa hoidetaan pieniltä lohkoilta vanhalla hinattavalla, urakoitsijan hoidellessa isot lohkot perhosella. Tuntitaksalla. Karhotus ostetaan, samoin kuljetus ja siilon tiivistys. Tänä vuonna noin 400 ha, ens vuonna enemmän.....
-
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna. Korjuualasta n. 250 ha alle 7 km päässä loput yli.
Kysyin urakoitsijalta hintaa, jos teettäisin heillä nurmet pois. Urakoitsija tuumasi että hinta olisi n. 200 e/ha (järeällä ajosilppuri kalustolla tehtynä). Niinpä lasku olisi nurmialalta tehtynä 80000 e/vuosi.
Minun laskuopillani nurmet kannattaa korjata "itse". En saa tuhlattua millään kiinteisiin- ja muuttuviin kuluihin säilörehunteon osalta 80000 euroa..
onko tuo 200e/ha/yksi korjuukerta?
Mulla teki rehunteko urakoitsijalla n.90e/ha/kerta. niitettiin perhoskoneella jossa matot ja kerättiin noukinvaunulla.
-
Tuo edullinen tilanne kestää vain niin kauan kuin koneet. Urakoitsija lienee vahva vaihtoehto, kun ikäsilppuri eläköityy.
Meillä on vain tuo vanha ajosilppuri, muut hoitaa urakoitsija. Niittoa hoidetaan pieniltä lohkoilta vanhalla hinattavalla, urakoitsijan hoidellessa isot lohkot perhosella. Tuntitaksalla. Karhotus ostetaan, samoin kuljetus ja siilon tiivistys. Tänä vuonna noin 400 ha, ens vuonna enemmän.....
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna. Korjuualasta n. 250 ha alle 7 km päässä loput yli.
Kysyin urakoitsijalta hintaa, jos teettäisin heillä nurmet pois. Urakoitsija tuumasi että hinta olisi n. 200 e/ha (järeällä ajosilppuri kalustolla tehtynä). Niinpä lasku olisi nurmialalta tehtynä 80000 e/vuosi.
Minun laskuopillani nurmet kannattaa korjata "itse". En saa tuhlattua millään kiinteisiin- ja muuttuviin kuluihin säilörehunteon osalta 80000 euroa..
Sun kohdalla noin,mutta on samanhintaisia ketjuja joilla ajetaan 30ha/kertaajo.Ja on sitte vähä tositehokasta :o
Mikä edullinen tilanne? ???
Ps. mlahti, kysy tarjous em matkoille noukinvaunulla, 7 km + yli ... Ja kauanko siinä menee?
-
Tuo edullinen tilanne kestää vain niin kauan kuin koneet. Urakoitsija lienee vahva vaihtoehto, kun ikäsilppuri eläköityy.
Meillä on vain tuo vanha ajosilppuri, muut hoitaa urakoitsija. Niittoa hoidetaan pieniltä lohkoilta vanhalla hinattavalla, urakoitsijan hoidellessa isot lohkot perhosella. Tuntitaksalla. Karhotus ostetaan, samoin kuljetus ja siilon tiivistys. Tänä vuonna noin 400 ha, ens vuonna enemmän.....
Rehuntekokalustossamme on käyvin arvoin pääomaa kiinni noin 175 000 euroa (alv0). Korjuuala 2009 oli vähän yli 400 ha kokoviljasäilörehu mukaan luettuna. Korjuualasta n. 250 ha alle 7 km päässä loput yli.
Kysyin urakoitsijalta hintaa, jos teettäisin heillä nurmet pois. Urakoitsija tuumasi että hinta olisi n. 200 e/ha (järeällä ajosilppuri kalustolla tehtynä). Niinpä lasku olisi nurmialalta tehtynä 80000 e/vuosi.
Minun laskuopillani nurmet kannattaa korjata "itse". En saa tuhlattua millään kiinteisiin- ja muuttuviin kuluihin säilörehunteon osalta 80000 euroa..
Sun kohdalla noin,mutta on samanhintaisia ketjuja joilla ajetaan 30ha/kertaajo.Ja on sitte vähä tositehokasta :o
Mikä edullinen tilanne? ???
Ps. mlahti, kysy tarjous em matkoille noukinvaunulla, 7 km + yli ... Ja kauanko siinä menee?
no, meidän urakoitsijat ajaa noukkarilla 140e/h +alv, joten siitä voi laskea.
-
no, meidän urakoitsijat ajaa noukkarilla 140e/h +alv, joten siitä voi laskea.
Onko toi sitten etäisyydestä riippuva/riippumaton hinnoittelu? Jos läheltä ajetaan 2-3 kuormaa tunnissa, isännälle kannattavaa, jos kauempaa kuorma tunnissa, urakoijalle kannattavampaa kuin isännälle. Kuormahinnoittelun yks ongelma on tietenkin ajomatkan pituus. Eikä se matka muutenkaan sais olla liian pitkä. Joillain isännillä on tilustiet/peltotiet kunnossa ja toisilla taas tiet perunapeltoakin huonompia...
-
no, meidän urakoitsijat ajaa noukkarilla 140e/h +alv, joten siitä voi laskea.
Onko toi sitten etäisyydestä riippuva/riippumaton hinnoittelu? Jos läheltä ajetaan 2-3 kuormaa tunnissa, isännälle kannattavaa, jos kauempaa kuorma tunnissa, urakoijalle kannattavampaa kuin isännälle. Kuormahinnoittelun yks ongelma on tietenkin ajomatkan pituus. Eikä se matka muutenkaan sais olla liian pitkä. Joillain isännillä on tilustiet/peltotiet kunnossa ja toisilla taas tiet perunapeltoakin huonompia...
tuo on matkasta, teiden kunnosta ja lohko koosta riippumaton hinnoittelu. minusta tuo on aika reilu hinnoittelu kaikkia kohtaan ja kannustaa myös pitään tiet ja lohkot kunnossa.
-
Mikä edullinen tilanne? ???
Ps. mlahti, kysy tarjous em matkoille noukinvaunulla, 7 km + yli ... Ja kauanko siinä menee?
Edullinen tilanne on silloin, kun pääoma-arvo on käytännössä poistettu, mutta teho vielä suurinpiirtein tallella. Kuvailemasi kustannus syntyy siinä tilanteessa, kun omasta kalustosta muodostuu vain pääomakuluja ja lisäksi on urakoinnista syntyvä muuttuva kustannus. Valittu tie on joko kuljettava loppuun tai kalustosta on saatava ulos siihen sitoutunut pääoma, muuten kustannuksista tulee uponneita. Tämä osa pitää hoitaa taiten tai oltava kunnon perämettät tai hyvä kassa. Esatin mainitsemaa kalustoa voi joutua kaupittelemaan jonkin aikaa...
Oman silppurin korjuukustannukseksi muodostui noin 50 euroa/ha, laskettuna lyhyellä (2v) poistolla (vanha kone) ja kunnon tuntipalkalla kuljettajalle. Urakoitsija tahtoo 70-80 euroa/ha. Eli edullinen tilanne kestää niin kauan, kuin huoltokulut ja -seisokit pysyy pieninä. Ehkä noin kaksi vuotta/300 käyttötuntia. Tämän jälkeen on joko valittava urakoitsijan käyttö tai uusittava kalustoa. Kumpi sitten tuleekin edullisemmaksi.
-
no, meidän urakoitsijat ajaa noukkarilla 140e/h +alv, joten siitä voi laskea.
Onko toi sitten etäisyydestä riippuva/riippumaton hinnoittelu? Jos läheltä ajetaan 2-3 kuormaa tunnissa, isännälle kannattavaa, jos kauempaa kuorma tunnissa, urakoijalle kannattavampaa kuin isännälle. Kuormahinnoittelun yks ongelma on tietenkin ajomatkan pituus. Eikä se matka muutenkaan sais olla liian pitkä. Joillain isännillä on tilustiet/peltotiet kunnossa ja toisilla taas tiet perunapeltoakin huonompia...
tuo on matkasta, teiden kunnosta ja lohko koosta riippumaton hinnoittelu. minusta tuo on aika reilu hinnoittelu kaikkia kohtaan ja kannustaa myös pitään tiet ja lohkot kunnossa.
Juu en mä tuota kalliina pidä, vaan näen tuossa samoin tuon tiestöasian. Todellakin kannustaa peltotiestön ylläpitoon edellyttäen, että saman peltotien varrella ei oo sellaisia käyttäjiä, jotka vaan loisivat eivätkä osallistu kunnossapitoon. Sanovat vaan, että "mä käytän sitä tietä niiiiiin vähän" tai "mulle on aivan sama mihinä kunnos tuo tie on, kyllä MÄ ITTE pääsen kulukemahan". Ja tosiaan lohkojen koko/muoto."Tuon naapurin kans on tuo rajaoja vähä mutkaanen ja kummankin lohko on puolisuunnikas. Tekis mieli oikaasta yhteistyös tuo oja, mutta kun tuo perhanan naapuriki sitte hyötyy siitä yhtä palio"
Joo ei mulle oo tämmöstä ittelle tullu vastaan, mutta näitä tapauksia varmasti löytyy useita... Itte pitäis hyötyä, mutta toinen ei sais hyötyä ollenkaan...
-
vanha ajosilppuri (-92), karhotin (-00), niittomurskain (-00), 3 kpl j160 rehukärrejä + 1 kpl velsa 120, siilolla 12tn pyöräkuormain (-80?) näiden arvo n. 100 te. Rehukärrit tuosta summasta n.puolet.
traktorit; jd 6920 (-02), fiat 100-90? (-98), vanhat valmet 803 ja mf 690. Lisäksi lainattu naapurin 125hp massikkaa, joka mahdollisesti korvataan halvalla tuonti jcb:llä tulevaisuudessa. Traktorit laskin korjuuketjuun vaikka toki niillä tehdään muutakin.
Aikaa meni tänä vuonna aivan liikaa rehuntekoon, hyvä jos 20 ha/pv. Tilalla on lehmiä ja sonneja joten lehmien siiloihin parhaat nurmet päältä ja loput lihanaudoille.
Vanhan kaluston kanssa huolto ja korjauskulut on huomattavat, tarkemmat summat selviää myöhemmin. (ehkä 10% koneissa kiinni olevasta pääomasta??)
20 ha/pv ja 400 ha/v = 20 pv rehuntekoa
10 tuntia päivässä, olisko?
jos 10 h x 20 pv = 200 h / vuoden rehut
200 h x 10 eur palkka+5 eur sotut x 8 miestä = 24 000 eur
200 h x 20 ltr löpöä/h x 0,6 eur/ltr x 8 konetta = 19 200 eur
Huollot ja remontit 175 000 eur x 10% = 17 500 eur
Koneet viidessä vuodessa
vaihtokunnossa noilla työmäärillä(siis samanlaisiin, taas)
175 000 / 5 vuotta = 35 000 eur /v
Tekee siis yhteensä 95 700 .... Ja kyllä on halpaa !
Ja rehunteon varmuus on jotain ihan muuta kuin urakoitsijan uusilla koneilla, sanoivat itse että 4-5 pv em. hommat eli neljäsosan siitä mitä itse..
Ps. Olen päätynyt itse urakoitsijaan, keskityn itse navettasuunnitelmiin ja peltoon.
Elikkäs tuosta 60 700 eur muuttuvista ei pääse eroon?
( 152 eur / ha...)
Pääoman osalta, paljonko olisi arvio viiden vuoden ajalta kaluston arvon laskua, se löytyy kustannuksena / hankintana edestä a) kalustoa myydessä b) hylätessä vanha silppuri ym vajan taakse ja hankkiessa vastaavat tilalle?
Kaikilla tuloslaskimilla tuo on kallista, verraten 200 e/ha muuttuvan kustannuksen laskulle, jossa on 100% poisto?
Lisäksi säilytystilat? Tietysti jos kalut ulkona> voi arvo tippua vauhdilla?
Muu vaivannäkö/työ, työväen paikalle järjestäminen haluttuun aikaan/sääpäivystys?
Sääriski, vrk. pouta vs. neljän päivän pouta, kumpi löytyy varmemmin?
Karjantarkkailijoiden mukaan taas ei ole epäselvää jos siilo pidetään auki neljä päivää vs. päivä etteikö rehun laatu parane> mitä saa takaisin maksetusta urakointilaskusta maitotilissä?
Itse kun vertailin juuri näitä seikkoja, sain sellaiset listat tarjouksen mukana asiaan vaikuttavista seikoista vertailua varten itse vs. urakoitsija, että eipä voi paljoa väittää vastaankaan. Voin lähettää tarvitseville. Ja eipä ole haittaa konehallin uusiokäytöstä silppurin ja parin kärryn osalta, jotka on menossa vaihtokaupassa apevaunuun.
-
Alkaa olla rehuketju uusinnan tarpeessa, jotain täytyis tehdä. Kärryt ja silppuri lähinnä.
Miten vertailette, maidon hintapaine kyllä karistaa investointihaluja...
Sopiva itselle vaiko tehokas kalusto + urakointia muille vai urakoitsija paikalle, toimiiko, kokemuksia? ???
Ps. Maitotila 40, työvoima satunnaista
Meillä tuli tänään semmoinen asia ilmi, että maatalousoppilaitosta käyvät nuoret miehet (2 kpl) olis kovin innokkaita talon töihin ja säilörehu pitäis ens kesänä tehdä omin voimin. Nyt on muutaman vuoden teetetty urakoitsijalla ja lasku on runsaat viisi tonnia kesässä, voi olla kuuskin. Laakasiilooon ja aumaan tehdään, tänä vuonna ei enää paalautettu yhtään, kun ei oo oikein saatu mielestämme hyviä paaleja. Ala on siis 2 x 20 ha.
Mielellään ei huonompaa ainakaan sais rehu olla, mitä tähänastinen noukkarirehu. Ja käytettynä varmaan joutuu kaluston hommaamaan. Mun mielestä nykyiseen lisää tarvittais niittomurskain, tarkkuussilppuri sekä yhdet peräkärryt. Lisäksi yx traktori pitänee vaihtaa, kun sattuu olemaan isoimmassa etukuormaaja. Millaisen veturin tarvii tarkkuussilppuri? Entä mikä vaihtoehto on tarkuussilppurivaunu?
Täsä ei ihan lähellä oo karjatiloja, niin ei oikein oo yhteistyömahdollisuuksia näköpiirissä. Mutta on tässä vielä aikaa zoomailla vaihtoehtoja.
-
Alkaa olla rehuketju uusinnan tarpeessa, jotain täytyis tehdä. Kärryt ja silppuri lähinnä.
Miten vertailette, maidon hintapaine kyllä karistaa investointihaluja...
Sopiva itselle vaiko tehokas kalusto + urakointia muille vai urakoitsija paikalle, toimiiko, kokemuksia? ???
Ps. Maitotila 40, työvoima satunnaista
Meillä tuli tänään semmoinen asia ilmi, että maatalousoppilaitosta käyvät nuoret miehet (2 kpl) olis kovin innokkaita talon töihin ja säilörehu pitäis ens kesänä tehdä omin voimin. Nyt on muutaman vuoden teetetty urakoitsijalla ja lasku on runsaat viisi tonnia kesässä, voi olla kuuskin. Laakasiilooon ja aumaan tehdään, tänä vuonna ei enää paalautettu yhtään, kun ei oo oikein saatu mielestämme hyviä paaleja. Ala on siis 2 x 20 ha.
Mielellään ei huonompaa ainakaan sais rehu olla, mitä tähänastinen noukkarirehu. Ja käytettynä varmaan joutuu kaluston hommaamaan. Mun mielestä nykyiseen lisää tarvittais niittomurskain, tarkkuussilppuri sekä yhdet peräkärryt. Lisäksi yx traktori pitänee vaihtaa, kun sattuu olemaan isoimmassa etukuormaaja. Millaisen veturin tarvii tarkkuussilppuri? Entä mikä vaihtoehto on tarkuussilppurivaunu?
Täsä ei ihan lähellä oo karjatiloja, niin ei oikein oo yhteistyömahdollisuuksia näköpiirissä. Mutta on tässä vielä aikaa zoomailla vaihtoehtoja.
luokojunkkari tahi jf-850 silppurivaunu ::)
-
Millaisen veturin tarvii tarkkuussilppuri? Entä mikä vaihtoehto on tarkuussilppurivaunu?
Täsä ei ihan lähellä oo karjatiloja, niin ei oikein oo yhteistyömahdollisuuksia näköpiirissä. Mutta on tässä vielä aikaa zoomailla vaihtoehtoja.
luokojunkkari tahi jf-850 silppurivaunu ::)
Ei ainakaan luokojunkkaria, mutta 80/110JF vanhemmista tai 850/900JF uudemmista. Kunhan ei ole 800, mallimerkintä hämää eli on pienempi kuin tuo vanhempi 80JF.
Ovat melkoisen ikuisia koneita hyvällä huollolla, huonolla huollolla pskoja muutamassa vuodessa. Eli yksilö olisi löydettävä, noita vanhempia saa edullisesti ja kähyjä pelejä tuolle pinta-alalle. Kärryistä ja etäisyyksistä tökkää noillakin teho, ei niinkään silppurista. Satakunta heppaa riittää välttävästi tehoksi, pienemmälläkin menee kituuttaen ja huomattavasti suuremmilla kuskilla oltava järkeä...
-
Kovametalli terät silppuriin ja pellolta kivet pois :o
-
Kovametalli terät silppuriin ja pellolta kivet pois :o
Tuo junkkari vie tajuttomasti voimaa tehoonsa nähden kun karheelta ajetaan, vrt. JF. Pystystä niittää keveästi, ja siihen olikin ihan ok. peli. Noihin muihin voi syöttää 3.2m karhoa, junkkarille armottomasti liian suuri, ellei ole kituheinää :o
-
JF 850 FCT menee mukisematta 120 heppasella 3,2 metrin karhoa. 80-100 heppainen neliveto riittää pienelle JF:lle ja rehuhan on aina priimaa..
Meillä kiinni rehukalustossa vajaa 20 000 € sisältäen silppurin, niittomurskaimen ja kärryjen rehulaidat, vuosittainen korjuuala noin 40 ha. Siilon tiivistys ja kuormien ajo ostetaan muilta, 2*40 €/h. Ennen oli reippaasti alle kymppitonnin rahaa kalustossa kiinni, mutta urakoitsijoiden SAAMATTOMUUS pakotti ostamaan oman niittomurskaimen. Mikäs siinä vaikka olisi kuinka kallista niitosta, se kun vaan olisi mielellään saatava niitetyksi ::). Niittomurskain kestääkin tuolla käyttömäärällä varmasti +20 vuotta. JF-silppuri on talon ehkä paras konehankinta. Noin kymmenen vuotta sitten maksettiin siitä 3000€. 2000€:lla ketjua, laakeria ja terää + omaa työtä päälle = käytännössä uusi kone. Rehua saadaan latoon reilu hehtaari tuntiin, enemmänkin menisi, mikäli vanhat laakasiilot eivät rajoittaisi. Lisäksi osa säiliksestä, kuiva heinä ja olkea paalautetaan ulkopuolisella.
Suurimmaksi ongelmaksi omalla seudulla näen nimenomaan urakoitsijoitten puutteen. Sitten jos niitä sattuu olemaan, ei niitä kiinnosta tulla ajoissa saati ollenkaan pienille tiloille, onhan se nyt ihan ymmärrettävää urakoitsijan näkökulmasta. Kimppakoneita hankittaisiin mielellään, mutta sekin kun on joku "köyhän talon merkki" yleisesti ottaen täälläpäin :D. Mielellään ulkoistettaisiin mahdollisimman paljon ihan jo oman hyvinvoinninkin vuoksi, tällä hetkellä ainoastaan paskanajo ja em. pyöröpaalaus voidaan teettää ulkopuolisella. Niin ja nuo rehunteon apukoneet..
Ei se traktorilla ajo ja sormet rasvassa rypeminen muutenkaan ole enää niiiiiin hienoa kuin joskus 15-vuotiaana..
-
Sukille
Oli meilläkin tuollanen oma ketju alkujaan . Niitto meni ensin naapuriurakoitsijalle. Sitten kyllastyttiin kärryjen vaihtoon ja hankititiin vöyrin kone ja trakoirista käytetty JF tarkkuuusilppurivaunu . Naapurikylästä löytyi sika yrittäjä jolla oli tarpeellisen kokonen tr. Tänä vuonna oli yhdeksäs vuosi. Nelisenkymmnetä ha on vuodessa kahteen kertaa ajettu. Itse kurottjalla suoritan polkemisen 1-2 krm tunnissa.
Kun oma vaunu niin voidaan tehdä hyvillä keleillä. Tr urakoitsija perii tuntitaksan mukaan. JF on siitä hyvä merkki että kone on ikuinen . kulutusosia vaihtamalla se pysyy kunnoossa. Ja tr urakoitsija pitää koneen kunnossa ja pienet viat saadaan tunnissa parissa hoidetua.
Minusta tämä ketju on kevyt ja tulee kunnon tarkuussilputtua rehua taloudellisesti
-
Alkaa olla rehuketju uusinnan tarpeessa, jotain täytyis tehdä. Kärryt ja silppuri lähinnä.
Miten vertailette, maidon hintapaine kyllä karistaa investointihaluja...
Sopiva itselle vaiko tehokas kalusto + urakointia muille vai urakoitsija paikalle, toimiiko, kokemuksia? ???
Ps. Maitotila 40, työvoima satunnaista
Meillä tuli tänään semmoinen asia ilmi, että maatalousoppilaitosta käyvät nuoret miehet (2 kpl) olis kovin innokkaita talon töihin ja säilörehu pitäis ens kesänä tehdä omin voimin. Nyt on muutaman vuoden teetetty urakoitsijalla ja lasku on runsaat viisi tonnia kesässä, voi olla kuuskin. Laakasiilooon ja aumaan tehdään, tänä vuonna ei enää paalautettu yhtään, kun ei oo oikein saatu mielestämme hyviä paaleja. Ala on siis 2 x 20 ha.
Mielellään ei huonompaa ainakaan sais rehu olla, mitä tähänastinen noukkarirehu. Ja käytettynä varmaan joutuu kaluston hommaamaan. Mun mielestä nykyiseen lisää tarvittais niittomurskain, tarkkuussilppuri sekä yhdet peräkärryt. Lisäksi yx traktori pitänee vaihtaa, kun sattuu olemaan isoimmassa etukuormaaja. Millaisen veturin tarvii tarkkuussilppuri? Entä mikä vaihtoehto on tarkuussilppurivaunu?
Täsä ei ihan lähellä oo karjatiloja, niin ei oikein oo yhteistyömahdollisuuksia näköpiirissä. Mutta on tässä vielä aikaa zoomailla vaihtoehtoja.
Minkäs kokonen tila maraanilta löytyy? Paljonko peltoo ja paljonko lypsäviä navetassa?
Sitä vaan ajattelin, että jos nurmiala on 20ha, niin oletko päätoiminen?
-
Minkäs kokonen tila maraanilta löytyy? Paljonko peltoo ja paljonko lypsäviä navetassa?
Sitä vaan ajattelin, että jos nurmiala on 20ha, niin oletko päätoiminen?
Mulla ei oo aariakaan, mut emäntä on päätoiminen :) . Rapahäntiä lypsyssä parikymmentä tällä hetkellä, makuupaikkoja navetassa 27.
-
Alkaa olla rehuketju uusinnan tarpeessa, jotain täytyis tehdä. Kärryt ja silppuri lähinnä.
Miten vertailette, maidon hintapaine kyllä karistaa investointihaluja...
Sopiva itselle vaiko tehokas kalusto + urakointia muille vai urakoitsija paikalle, toimiiko, kokemuksia? ???
Ps. Maitotila 40, työvoima satunnaista
Meillä tuli tänään semmoinen asia ilmi, että maatalousoppilaitosta käyvät nuoret miehet (2 kpl) olis kovin innokkaita talon töihin ja säilörehu pitäis ens kesänä tehdä omin voimin. Nyt on muutaman vuoden teetetty urakoitsijalla ja lasku on runsaat viisi tonnia kesässä, voi olla kuuskin. Laakasiilooon ja aumaan tehdään, tänä vuonna ei enää paalautettu yhtään, kun ei oo oikein saatu mielestämme hyviä paaleja. Ala on siis 2 x 20 ha.
Mielellään ei huonompaa ainakaan sais rehu olla, mitä tähänastinen noukkarirehu. Ja käytettynä varmaan joutuu kaluston hommaamaan. Mun mielestä nykyiseen lisää tarvittais niittomurskain, tarkkuussilppuri sekä yhdet peräkärryt. Lisäksi yx traktori pitänee vaihtaa, kun sattuu olemaan isoimmassa etukuormaaja. Millaisen veturin tarvii tarkkuussilppuri? Entä mikä vaihtoehto on tarkuussilppurivaunu?
Täsä ei ihan lähellä oo karjatiloja, niin ei oikein oo yhteistyömahdollisuuksia näköpiirissä. Mutta on tässä vielä aikaa zoomailla vaihtoehtoja.
Kannattaa tsuumailla sinne silppurivaunun suuntaan, joku kippaava tuhtin v125 ja silppuri taikka ihan iivarssonin m2500 taikka m3000. Siinä hyvät vaunut, eikä tartte rehulaitasavottaan ruveta ja pärjää keposella konekalustolla. Ite ajetaan tarkkuussilppurilla ja kolmella kärryllä, mutta työllistää aikas lailla tuo kärryralli. Toisaalta on aikas paljon tehokkaampi pitkästä matkaa kun yks kärry. Lyhyelle matkaa (alta 5km.) ehottomasti silppurivaunu.
-
Juu silppurivaunu on hyvä jos pellot lähellä. Testattu on että kauempaakin onnistuu kun tyhjää silppurivaunun pellon laitaan ja uutta kuormaa silppuroimaan, sillävälin toinen kuski ek:lla mättää rehut siirtovaunuun ja ajelee pihaan.. Silppurivaunu ajaa myös sen "kakkoskuorman" myös siilolle..
Ihan hyvä peli JF-tuhti oli, 9v sillä tuli rehut tehtyä..
Nykyään käytettyjen hinnat pyörii siinä 10k€ kahtapuolta.
Sivukiinnitteisiä silppureita ei toinna katella vaikka tosi halpoja ovat.. niissä on pienet renkaat jotka koluaa pellolta kaikki epätasuudet..silppurivaunun noukin ei monttuihin tipahda kun on "pitkän varren" ja ISOjen renkaiden (traktorin takaset ja vaunussakin vähintään 550R22.5) varassa..
Keskon varaosahinnat on niin kalliit että kannattaa kattella sitten halpa 800/850 varaosiksi..
-
Juu silppurivaunu on hyvä jos pellot lähellä. Testattu on että kauempaakin onnistuu kun tyhjää silppurivaunun pellon laitaan ja uutta kuormaa silppuroimaan, sillävälin toinen kuski ek:lla mättää rehut siirtovaunuun ja ajelee pihaan.. Silppurivaunu ajaa myös sen "kakkoskuorman" myös siilolle..
Ihan hyvä peli JF-tuhti oli, 9v sillä tuli rehut tehtyä..
Nykyään käytettyjen hinnat pyörii siinä 10k€ kahtapuolta.
Sivukiinnitteisiä silppureita ei toinna katella vaikka tosi halpoja ovat.. niissä on pienet renkaat jotka koluaa pellolta kaikki epätasuudet..silppurivaunun noukin ei monttuihin tipahda kun on "pitkän varren" ja ISOjen renkaiden (traktorin takaset ja vaunussakin vähintään 550R22.5) varassa..
Keskon varaosahinnat on niin kalliit että kannattaa kattella sitten halpa 800/850 varaosiksi..
Me kun oma kone peruskunnostettiin, niin osat ostettiin ihan "tukusta". Terät taisi tulta Greneltä, laakerit ja ketjut on ihan Universaali mitoituksella joten tulivat ihan "normi" varaosakaupasta. Ainoastaan noukkimen piikkejä ostettiin Keskolta, ne nyt ei hirveen kalliita ollut. Kunhan toivottavasti koneesta ei mitään "isompaa" ole mennyt tai mene, kuten kulmavaihteet, silppurirumpu..
Yleensä noista porsii lipan käännön karamoottori. Meiltä semmoinen meni viime kesänä. Onneksi loppukorjuu saatiin lippa jäykkänä tehtyä. "JF Genuine"-Linak taisi olla 499 sis alv Keskolla, paikallisesta autosähköstä Linakilta suoraan Tanskasta 280 sis alv. Jos on kärryssä tarpeeksi korkeat laidat, ei tuota lipankääntöä mielestäni välttämättä edes tarvitse.
Silppurivaunu voisi olla ihan päheä vaihtoehto seuraavaksi, mutta käyttettyjä 1100/1050 saa silti kyllä halvalla. Niissähän teoreettinen korjuuteho on jo noin tuplat. Kantturoita ja korjuualaa nyt samanverran kuin maraanilla. Mä en ole kokenut tuota laitarumbaa koskaan niin suureksi jutuksi. Kahteen pekkaan kourakuormaimella menee noin tunti/kärry päälle ja pois. Tosin kärryt on kesäksi pyhitetty rehunajoon, kolmannilla vaunuilla kelkotaan viljaa ja muuta mitä nyt kesä-elokuussa tarvitsee kelkkoa. Toihan sitäpaitsi alentaa kärryn yksikkökustannuksia ;D. Riittävän isojen rehulaitojen askartelu itse ei ole kovin vaativa urakka.
Varsinaisen rehunteon pullonkaula kun nykyään on nuo siilot, niin ei isommalla korjuukoneella saada mitään hyötyä nykyalalla. Rehut ollaan kyllä saatu kahteen normipäivään (8h) korjattua. Mikäli noita elukoita joskus on enemmän ja uudet avonaiset ja läpiajettavat laakasiilot, niin tuommoinen isompi JF on hyvin houkutteleva vaihtoehto. Samalla voisi kärryjenkin kapasiteettia vähän lisätä ja alkaa karhottamaan. Oikeastaan aika tärkeä juttu noissa silppuriketjuissa on, ettei se vaadi suuria kertainvestointeja vaan ketjun kapasiteettia voi aina parantaa jarruttavasta kohdasta... :)
-
JIIÄF-tuhtilainen on myös siitä kätevä että kun silppuroimisen tarve loppuu niin nakkaa silppurin mäelle ja risuhakkuri taikka sellainen kuormaava lumilinko tilalle ja eikun urakkaa täpisemään.. 8)
Noo, saattaa runko siitä etuosata tarvita vahvistusta.. :-\
-
Urakoitsijalle ääni. Ei ole vielä Jiiäffiä tullut ikävä. :'(
-
Jos tuntuu ette siilolla taho ehtiä:
http://www.youtube.com/watch?v=Wbtk2VHgwg0&feature=related
-
http://www.schlieper-agrarservice.de/bilder/Homepage/pistenbully/ProspektPistenbully300.pdf
tällä voi puskea pienet kuormat, mutta voi olla, että 40-50m3 viiden minuutin välein on jo liikaa