Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: TILAMIES - 05.09.09 - klo:23:38
-
Paljonko irtoaa maitoa parhaimmillaan kahden lypsykerran systeemissä? Parsi vai asema?
Missä vaiheessa suositeltavaa kolmas lypsykierto?
-
Kun herumiset lähentelee 50 kiloa päivässä niin kyllä pitäs jo lypsää kolme kertaa oli sit parsi tai pihatto.
-
Kun herumiset lähentelee 50 kiloa päivässä niin kyllä pitäs jo lypsää kolme kertaa oli sit parsi tai pihatto.
Vähissä on ne karjat, missä kaikki lehmät lypsäisivät noin paljon. Muutaman yli 50 kiloa päivässä lypsävän takia ei kannata ruveta kolmea kertaa lypsämään. Edellyttää sitten jo vierasta työvoimaa ja isohkoa karjaa.
-
Tähän mennessä paras kahdella lypsyllä saatu maitomäärä 77kg/pv ja normaalisti parhaiden keskiarvo liikkuu koelypsyssä 55 kg:n paikkeilla talvikautena.
-
Lapin paras keskituotos 12350kg, löytyy 2 kertaa/pv lypsävältä tilalta. Parhaat päivätuotokset yli 80kg. :o
(Tieto peräisin raision mainoslehdestä.)
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
-
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
Legendaa. Kokeiltu kellon kans. Työmenekki lisääntyy alle 5%, mutta työ on hankalammin organisoitavissa. Jonkinlaisen sosiaalisen elämän ylläpitäminen edellyttää aika ajoin kolmatta työntekijää, mikä tietysti antaa viitettä siitä paljonko eläimiä olisi oltava. Ja edellyttää, että lypsykerrasta suoriutuu yksin....
-
Pikkusen vaille 12 000 kg, parsinavetta, parhaimmat päivätuotosennätykset 72, 73 ja 74 kg. Yli 50 kg useita.
-
Pikkusen vaille 12 000 kg, parsinavetta, parhaimmat päivätuotosennätykset 72, 73 ja 74 kg. Yli 50 kg useita.
Jos valitun maitokansan tukipotti maksettaisiin litrakohtaisen lisähinnan sijasta eläinpalkkiona/ha tukina, niin olisitte meidän muiden kuolevaisten kanssa samalla viivalla. Mutta teille onkin kertynyt mukava lisähintapotti (TUKEA)kansallisen tuen ja kiintiöiden /rajasuojan ylläpitämästä lisähinnasta, joka on vähintään 60-70 % ja lapissa lähes 90% maitotilistä.
Kun lisää lypsämällä ei saisikaan enää lisää tukea ( nykyistä rosvomaitotiliä ;D ), niin loppuis tuo teidän turhanpäiväinen meuhkaaminen "työteosta" ja muusta vastaavasta maitopaskasta!
;D ;D ;D
Otahhan lääkettä tuohon kauheaan v*****seen. Tommonen kateus aiheuttaa vielä sydänkohtauksen.
-
Robottitilat lypsävät keskimäärin 2,4 kertaa päivässä ja heruvat käyvät lypsyllä satunnunnaisesti 3-4 kertaa vuorokaudessa. Keskituotokset eivät kuitenkaan päätä huimaa, joten maidontuotannon salaisuus ei lypsykeroissa piile.
Keskituotoksista puhuttaessa kannattaa aina miettiä miten tuo "kaikenkattava" suhdeluku lasketaan. Maitonhan ei ole energiakorjattuna ja erinäisillä kikkailuilla keskituotosta voi paperilla laillisesti nostaa 7%. Samoin vaikkapa ensikot nostavat keskituotosta koska niillä ei ole mukana ummessaoloaikaa tietysti ollenkaan jakajana laskelmissa. Jos nämä tekijät huomioidaan, niin karjat tasoittuvat valtavasti jonka jälkeen huomataan ettei yksittäisten karjojen tekemisillä tai vinkeillä ole kauheasti arvoa toisille jotka ovat eri tilanteessa..
Lehmän biologian ja fysiikan kannalta voisi olla viksua jos lehmä lypsettäisiin aina jos utareessa on maitoa yli X kiloa. Veikkaan että X on lehmäkohtainen muuttuja ja välillä 25-30 LITRAA. Tämä vaikuttaisi ainakin terveyteen ja maidon pitoisuuksiin..
Montaakohan karjaa Suomessa lypsetään yli kaksi kertaa päivässä? Jos robot ja emokarjat unohdetaan tilastosta niin olisikohan 50 lähellä? Veikkaus. Vuonna 1999 Pohjois-Savon 2500 karjasta muistaakseni 3 tai 4 lypsivät yli kahdesti joitain karjan lehmiä.
-
Yksi joskus kolmasti lypsänyt kertoi kolmannen lypsykerran nostavan tuotosta tonnilla mutta on kuulemma helpompiakin konsteja nostaa tuotosta tonnilla.
-
Pikkusen vaille 12 000 kg, parsinavetta, parhaimmat päivätuotosennätykset 72, 73 ja 74 kg. Yli 50 kg useita.
Jos valitun maitokansan tukipotti maksettaisiin litrakohtaisen lisähinnan sijasta eläinpalkkiona/ha tukina, niin olisitte meidän muiden kuolevaisten kanssa samalla viivalla. Mutta teille onkin kertynyt mukava lisähintapotti (TUKEA)kansallisen tuen ja kiintiöiden /rajasuojan ylläpitämästä lisähinnasta, joka on vähintään 60-70 % ja lapissa lähes 90% maitotilistä.
Kun lisää lypsämällä ei saisikaan enää lisää tukea ( nykyistä rosvomaitotiliä ;D ), niin loppuis tuo teidän turhanpäiväinen meuhkaaminen "työteosta" ja muusta vastaavasta maitopaskasta!
;D ;D ;D
Otahhan lääkettä tuohon kauheaan v*****seen. Tommonen kateus aiheuttaa vielä sydänkohtauksen.
lääkkeeksi lisää sorbusta ;D toivottavasti sk saa kunnon slaakin kun maidon kriisi paketti saadaan paikkaa tilojen fentti ja valumöltti ostoksia ;D
-
Robottitilat lypsävät keskimäärin 2,4 kertaa päivässä ja heruvat käyvät lypsyllä satunnunnaisesti 3-4 kertaa vuorokaudessa. Keskituotokset eivät kuitenkaan päätä huimaa, joten maidontuotannon salaisuus ei lypsykeroissa piile.
Ymmärrän, että JoHARan kyseessä ollen vastuu on kuulijalla, mutta ei tuo sinun päätelmäsi siltikään ehkä kovinkaan vedenpitävä ole tai saattaahan se ollakin. Minä kyllä luulen, että salaisuus hyvinkin piilee lypsykerroissa ;)
-
Juu! Oikeasti pohjimmiltaan totuus on juuri lypsykerroissa. Mitä lähempänä nollaa lypsykerrat ovat niin sitä pienempi on maitotuotos ;D ;D ;D.
Tiedän että moni on kokeillut tällaista: Huippulehmät lypsetään aamulla ensimmäiseksi ja sitten uudelleen kun loput karjasta (paitsi tautilehmät?) on käyty läpi. Lypsyväliksi tulee tällöin hitaalla karjalla/piialla esim. 2 h tai etanatyövoimalla jopa kolme. Illalla sama show. Tällaista neljän lypsykerran lypsyä jatketaan huippueläimillä esim. 3 kuukautta. Työmäärähän ei tässä systeemissä paljon nouse jos konetta ei tarvitse välillä pestä. Homma toimii jos eläimet ovat tosi hyviä ja ruokinta aivan huipussa.. Täytyy nääs ajatella, että jos heruntaa nostetaan tällä keinolla vaikka 6 kg/vrk, niin kaiken täytyy olla oikeasti kunnossa.
Ongelmia: Lehmän tisseihin ei ole mitään asiaa koskea liian usein. Oksitosiinipiikki ei ilmene kuin kahden tunnin välein. Lisälypsyt eivät paranna huonon/nälkäisen/sairaan eläimen tuotosta mitenkään, maito ei ilmene utareisiin pelkästään ajan kuluessa.
Oleellista: Jos pitää lypsyvälit järkevinä niin 95% tuotoksesta saadaan talteen kahdella lypsyllä. Mikäli lipsuu lypsyjen aloittamisajoissa 30 min suuntaan tai toiseen niin menettää vuodessa tuhat kiloa/lehmä/vuosi.
-
Robottitilat lypsävät keskimäärin 2,4 kertaa päivässä ja heruvat käyvät lypsyllä satunnunnaisesti 3-4 kertaa vuorokaudessa. Keskituotokset eivät kuitenkaan päätä huimaa, joten maidontuotannon salaisuus ei lypsykeroissa piile.
Mikähän pitäis keskituotos sitten robotiloilla olla, että rupeais päätä huimaamaan? Ei se nimittäin huimaa tuo kaikkien tilojen keskimääräinenkään tuotos Suomen maassa.
Asiaa puhuttuna, en usko, että keskituotokseen vaikuttaa mikään yksittäinen asia vaan kyse on pikemminkin kunkin tilan onnistumisesta kokonaisuuden hallinnassa. Isolla keskituotoksella voi viivan alle jäädä silti vähemmän kuin pienellä. Toisaalta isolla keskitutoksella voi viivan alle jäädä huomattavasti enemmänkin kuin pienemmällä ;) Eli sinne viivan alle voi jäädä kolmella lypsykerralla ihan sama mikä kahdellakin ja loppujen lopuksi lypsykerroilla on merkitystä vain kunkin tilan töiden järjestämiseen tai lehmien pitämiseen terveenä (näin voi ainakin itselleen uskotella) Mitään kikka kolmosta ei vaan ole olemassa. Toinen isäntä heruuttelee lehmistään viivan alle enemmän surkuhupaisammalla systeemillä kuin naapuri, jolla kaikki pitäis olla täydellistä.... Tai sitten se isäntä vaan kuvittelee tekevänsä niin eli asia saattaakin olla jopa päinvastoin :P Niin se vaan menee... Ääripäiden ihmettelemisellä ei mielestäni saavuta mitään ja itselleen parhaat toimintatavat löytää vaan kukin itse, jos ammattitaito riittää. Kikkailemaan joutuu, jos ei riitä 8)
-
Hiukan sivuun, mutta sama logiikka kuin Saparnilla...
Muistan lukeneeni vuosia sitten tutkimuksesta, jossa selvitettiin vitamiini ja hivenainevalmisteiden käytön vaikutusta lypsykarjoissa. Taisi olla Suomesta vielä.
Tulos oli, että sekä hyviin että huonoihin tuloksiin tuottavuudessa päästiin tasan kummassakin ryhmässä.
Siitä kolmannesta lypsystä kannattaa ensin miettiä, pitääkö siitä saada itselleen palkaa vai onko kyse maineesta ja kunniasta kovan tuotoksen tavoittelussa vai eläinten selkeästä hyvinvoinnin lisäämisestä.
-
Mulla on nyt kokemusta kahdesti lypsystä, kolmesti lypsystä ja robottilypsystä. Ensinnäkin pihatossa työaika lisääntyy oman kokemuksen perusteella enempi kuin adamin väittämä 5 % siirryttäessä kolmesti lypsyyn. Parsinavetas asia voi olla hiukan eri.
Kolmesti lypsy lisäätuotosta 10% verrattuna kahdesti lypsyyn. Isoin hyöty saadaan aikaiseksi hiehoilla. Syy miksi robottikarjoissa hyöty ei ole yhtäsuurion lypsyn jaksotuksessa. Lehmät käyvät epäsäännöllisemmin lypsyllä kuin asemalla lypsettäessä.
-
Jep, meidän kokeilu on parsinavetassa. Eläimiä ei tarvitse hakea lypsylle/odotustilaan. Pihatossa ja laidunnettaessa asia on aivan eri. Odotusalueella ja ajolaitteella varustetussa asemassa työnlisän ei olettaisi olevan valtava. Aika näyttää....
-
Minulla on vain kolmen vuoden kokemus robottilypsystä. Tässä ajassa olen huomannut vain sen että useampi lypsy auttaa ainoastaan siihen että utareet pysyvät parempina. Ne eivät repsahda maidon paljoudesta missään vaiheessa. Meillä on edelleen kaksi avustettavaa. Niiden nimet alkavat R:llä ja S:llä. Uusia riippu-utareita ei ole tullut robotin käyttöönoton jälkeen. Eli kolme lypsykertaa olisi hyvä isomaitoisille lehmille, vaan työ on liian iso toteutettavaksi ihmisvoimin.
Paras maitomäärä päivässä meillä on ollut 70-80 litraa.
Robottilypsyn en ole huomannut nostavan tuotosta, ei se kyllä laskekaan.
-
Jep, meidän kokeilu on parsinavetassa. Eläimiä ei tarvitse hakea lypsylle/odotustilaan. Pihatossa ja laidunnettaessa asia on aivan eri. Odotusalueella ja ajolaitteella varustetussa asemassa työnlisän ei olettaisi olevan valtava. Aika näyttää....
Entäs aseman pesu?
-
Jep, meidän kokeilu on parsinavetassa. Eläimiä ei tarvitse hakea lypsylle/odotustilaan. Pihatossa ja laidunnettaessa asia on aivan eri. Odotusalueella ja ajolaitteella varustetussa asemassa työnlisän ei olettaisi olevan valtava. Aika näyttää....
Entäs aseman pesu?
Joo, ainakin aloittamis- ja lopettamistöiden määrä kasvaa 50% siirryttäessä kahdesta kolmeen lypsykertaan.
-
Minua huimaa tuollainen vähän yli 11000. Robokarjat ja laajentaneet painivat vielä nuoren karjan kanssa joten eipä 9000 kiloakaan huono ole. Lisäksi minua pyörryttävät alle 7500 kilon tuotostasot ellei niihin löydy järkeviä perusteluja.
Tiedänpä -25 indeksisen lehmän joka söi vuodessa 1400 kiloa viljaa, 70 kiloa kivennäisiä ja kelasilputtua keskimääräistä säilörehua vapaasti. Mitään muuta ei siis annettu.Tuotos oli EKM maitona 10050 kiloa vuodessa ja laakista kantavaksi. Eli vissiin 9 vuotiaaksi. Sovitaanko että kaikki tätä kalliimmat ruokinnat ovat rahan tuhlausta ja kaikki pienemmät tuotokset lehmän kykyjen aliarvioimista? Samalla voidaan todeta, että pilkunviilaukset ruokinnansuunnittelussa ovat aika turhaa kikkailua...
-
Minua huimaa tuollainen vähän yli 11000. Robokarjat ja laajentaneet painivat vielä nuoren karjan kanssa joten eipä 9000 kiloakaan huono ole. Lisäksi minua pyörryttävät alle 7500 kilon tuotostasot ellei niihin löydy järkeviä perusteluja.
No huh, mä jo luulin, jotta sen huimauksen eteen joutuis tekemäänkin jotain 8) ;D
-
Kukaan ei oo kokeillut kertapäivään- lypsyä? Laskisko tuotos paljon? ;D
-
Kukaan ei oo kokeillut kertapäivään- lypsyä? Laskisko tuotos paljon? ;D
Isoisä yritti jalostaa semmosta lehmää. (Oli jopa karjanjalostus yhdistyksen pj.) Ei onnistunut, joten laitto lehmät pois... ;D
-
Minua huimaa tuollainen vähän yli 11000. Robokarjat ja laajentaneet painivat vielä nuoren karjan kanssa joten eipä 9000 kiloakaan huono ole. Lisäksi minua pyörryttävät alle 7500 kilon tuotostasot ellei niihin löydy järkeviä perusteluja.
Tiedänpä -25 indeksisen lehmän joka söi vuodessa 1400 kiloa viljaa, 70 kiloa kivennäisiä ja kelasilputtua keskimääräistä säilörehua vapaasti. Mitään muuta ei siis annettu.Tuotos oli EKM maitona 10050 kiloa vuodessa ja laakista kantavaksi. Eli vissiin 9 vuotiaaksi. Sovitaanko että kaikki tätä kalliimmat ruokinnat ovat rahan tuhlausta ja kaikki pienemmät tuotokset lehmän kykyjen aliarvioimista? Samalla voidaan todeta, että pilkunviilaukset ruokinnansuunnittelussa ovat aika turhaa kikkailua...
Minäkin tiedän, lähes tuollaisen. Lisäksi tiedän vain yhden tyypin joka on juossut 100 metriä alle 9,60 sekunnin aikaan.
Eli: Ns. poikkeuksia jotka uhmaavat luonnonlakeja, on olemassa. Jos 4 kiloa jauhoja ja 200 grammaa kivennäisiä sekä säilörehu riittää keskimäärin 35 kilon päivätuotokseen niin hyvä. Kyllä niitä joskus tulee mutta aikamoisia poikkeuksia ovat.
-
Oleellista: Jos pitää lypsyvälit järkevinä niin 95% tuotoksesta saadaan talteen kahdella lypsyllä. Mikäli lipsuu lypsyjen aloittamisajoissa 30 min suuntaan tai toiseen niin menettää vuodessa tuhat kiloa/lehmä/vuosi.
Meilläpäin maksavat ainoastaan meijeriin toimitetusta maidosta, eivät keskituotoksesta ::) Elikäs kolmannella lypsykerralla voisi olla vaikutusta solupitoisuuteen sekä utaretulehdusten määrään ja tätä kautta eroteltavan maidon osuus pienenisi.
-
Mulla on nyt kokemusta kahdesti lypsystä, kolmesti lypsystä ja robottilypsystä. Ensinnäkin pihatossa työaika lisääntyy oman kokemuksen perusteella enempi kuin adamin väittämä 5 % siirryttäessä kolmesti lypsyyn. Parsinavetas asia voi olla hiukan eri.
Kolmesti lypsy lisäätuotosta 10% verrattuna kahdesti lypsyyn. Isoin hyöty saadaan aikaiseksi hiehoilla. Syy miksi robottikarjoissa hyöty ei ole yhtäsuurion lypsyn jaksotuksessa. Lehmät käyvät epäsäännöllisemmin lypsyllä kuin asemalla lypsettäessä.
Meillä on tehty kolmestilypsyä parressa sekä pihatossa. Toisinaan tuntuu siltä, että parsivavetassa kolmannen lypsyn vaikutus tuotokseen oli suurempi. Tosin niin monta asiaa on muuttunut, ettei oikein jyrkkiä totuuksia uskalla esittää. Onpahan vaan tullut mieleen teoria, että asemalypsyssä lisälypsykerta siirtymisineen ja odotteluineen on pois lehmän syönti- ja lepoajasta, kun taas parsinavetassa ei liene lehmän päivärytmiä hetkauta lypsetäänkö sitä kaksi vai kolme kertaa. Mitenhän asian laita robon kanssa?
-
Jep, meidän kokeilu on parsinavetassa. Eläimiä ei tarvitse hakea lypsylle/odotustilaan. Pihatossa ja laidunnettaessa asia on aivan eri. Odotusalueella ja ajolaitteella varustetussa asemassa työnlisän ei olettaisi olevan valtava. Aika näyttää....
Entäs aseman pesu?
Sama mullakin tuli mieleen, että lisääntyy siinä kolmannessa lypsykerrassa muutkin työt kuin pelkkä lypsy. Parsinavetassa tosin varmaan vähemmän kuin pihatossa. Aseman valmistelu lypsyyn ja laitto lypsystä pois vie aina yhtä kauan samoin kuin aseman pesu. Käytännössä esimerkiksi meillä lypsykerta vie parisen tuntia, eli 4 h vuorokaudessa. Kolmas lypsy veisi varmasti saman pari tuntia.
-
Minua huimaa tuollainen vähän yli 11000. Robokarjat ja laajentaneet painivat vielä nuoren karjan kanssa joten eipä 9000 kiloakaan huono ole. Lisäksi minua pyörryttävät alle 7500 kilon tuotostasot ellei niihin löydy järkeviä perusteluja.
Tiedänpä -25 indeksisen lehmän joka söi vuodessa 1400 kiloa viljaa, 70 kiloa kivennäisiä ja kelasilputtua keskimääräistä säilörehua vapaasti. Mitään muuta ei siis annettu.Tuotos oli EKM maitona 10050 kiloa vuodessa ja laakista kantavaksi. Eli vissiin 9 vuotiaaksi. Sovitaanko että kaikki tätä kalliimmat ruokinnat ovat rahan tuhlausta ja kaikki pienemmät tuotokset lehmän kykyjen aliarvioimista? Samalla voidaan todeta, että pilkunviilaukset ruokinnansuunnittelussa ovat aika turhaa kikkailua...
Noi kokonaisindeksit/kokonaisjalostusarvot éi kyllä kerro yhtikäsmitään ....
-
Noi kokonaisindeksit/kokonaisjalostusarvot éi kyllä kerro yhtikäsmitään ....
***Kyllä ne ainakin noiden kanukkien kohdalla osuvat kohdalleen. Niistä kun ei tahdo maitoa kertyä millään suomiay:n tasolle...
-
11 kuukautta on robo lypsänyt keskim. 2,9-3,2 kertaa/vrk. Aikaisemmin asemalla 2 kertaa/vrk. Tuotos on noussut vuodessa n. 400 kg/lehmä.
Ensikot ovat ehkä kaikkein kiitollisimpia lypsykkejä, sekä sellaiset yli 50 kg/vrk lypsävät. Kuitenkin seurataan, ettei maitomäärä ryhmittäin mene lypsykerralla alle 10 kilon. Kapasitetti ei ole vielä täysi, joten tilanne elää koko ajan. Suoraviivaisesti ajateltuna tihentynyt lypsy on kasvattanut tuotosta. Lisänä voip olla juomakuppien lisäksi iso vesiallas robon läheisyydessä ja se varmaan lisää veden kulutuksen määrää ja vaikuttaa tuotokseen. Seuraillaan tilannetta. :)
-
Joo, aika hyvä ja tyypillinen havainto. Moni muukin asia on varmaan muuttunut,ei pelkästään lypsyjen määrä.
-
Noi kokonaisindeksit/kokonaisjalostusarvot éi kyllä kerro yhtikäsmitään ....
***Kyllä ne ainakin noiden kanukkien kohdalla osuvat kohdalleen. Niistä kun ei tahdo maitoa kertyä millään suomiay:n tasolle...
Tuotosindeksi ja kokonaisjalostusarvo eivät ole sama asia vaikka tuotoksella käsittämättömän iso painoarvo onkin.
Päivätuotoksessa varsinkin ensikkona kanukki voi kyllä hieman hävitä suomiaylle mut tuskin enään häviävät elinikäistuotoksessa.
Monen polven kanukkeja Arilla lypsyssä?
-
Päivätuotoksessa varsinkin ensikkona kanukki voi kyllä hieman hävitä suomiaylle mut tuskin enään häviävät elinikäistuotoksessa.
Monen polven kanukkeja Arilla lypsyssä?
***Mä en ainakaan jaksa odottaa sitä ylimääräistä tuotoskautta, jolla kanukki ehkä saa elinkautistuotoksen kiinni.
Polvia ei ole kertynyt kuin 3 parhaimmillaan. Eikä mulla ole mitään halua niitä enempää kerryttää, koska tuotostaso tuntuu laskevan joka polvella alaspäin. Ensimmäinen polvi nyt jotain vielä lypsää "risteytys"hyödyn turvin edellyttäen että takana on maitoinen suomisuku, mutta sitten lähdetään alaspäin. Jos suomalaisen ayrshiren tulevaisuus on näissä calimerois, coppereis ja kumppaneis, niin jatkan kiihtyvällä tahdoilla rodunvaihtoa.
Eiköhän Johan sovita, että pysytään tällä palstalla nimimerkeis.
-
meil robo lypsää kekskimäärin 2,6 kertaa/vrk ja hyvin toimii ja vanhalla vms:llä nyt lypsyssä 63.parhaita tuotoksia per päivä on ollut 80 hujakoilla.Isot vesi altaat ovat kyllä ollet hyvät ja vesi on kädenlämpöistä.juovat huomattavasti enemmän.kyl se niin menee et korkeatuottoiset käyvät vähintään kolmesti lypsyllä ja huonommin tuottavat sitten vain 2 kertaa.jää aikaa siihen lepoon ja märehtimiseen eikä robo ole vielä sitten ylibuukattu :D :D :D
-
Joo, lehmä tarvitsee 3,6 litraa vettä tuottaakseen LITRAN maitoa. Teoriassa vesimittarin (teknisen laitteen, ei hyönteisen) asentaminen paikkaan josta kaikki/vain lehmien juomavesi virtaa läpi antaisi aika mielenkiintoisia tuloksia mm. lämpötilojen ja liian kuivien rehujen aiheuttamista maitomäärän muutoksista.
Mutta tämä taitaa olla liian edullinen vinkki ;D Kaikessa täytyy olla usb-liitin, wlan ja väriävaihtava led, muuten ei ole tarpeeksi coolia meininkiä.
-
Meillä ei oo alle 10 000 lypsänyttä kanukkiisäistä tullut ainakaan 5 vuoteen vaikkei edes yritetää lehmistä ottaa kaikea irti.
Meillä kyllä luotetaan Calimeron ja Copperiin enemmän kun näihin kertakäyttö Orkkoihan ,Oraviin ja Peterslundeihin...
-
Meillä ei oo alle 10 000 lypsänyttä kanukkiisäistä tullut ainakaan 5 vuoteen vaikkei edes yritetää lehmistä ottaa kaikea irti.
Ei meilläkää.. ;) Montakos sellaista lehmää teillä sitten on?
Meillä ei oo ainuttakaa tuollaista! ;D
-
Lapin paras keskituotos 12350kg, löytyy 2 kertaa/pv lypsävältä tilalta. Parhaat päivätuotokset yli 80kg. :o
(Tieto peräisin raision mainoslehdestä.)
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
Tässäpä pohdittavaa, voisi käydä melkein jo katsomassa..
Karjakoko ?
Ostorehu % ?
Muut ongelmat?
Miten tilalla menee, noin yleensä?
-
Pikkusen vaille 12 000 kg, parsinavetta, parhaimmat päivätuotosennätykset 72, 73 ja 74 kg. Yli 50 kg useita.
Ja tässä kans, erittäin vahvaa osaamista 8)
Miten olet ajatellut eteenpäin, 5-10v suunnitelmat?
-
Mikähän pitäis keskituotos sitten robotiloilla olla, että rupeais päätä huimaamaan? Ei se nimittäin huimaa tuo kaikkien tilojen keskimääräinenkään tuotos Suomen maassa.
Suomalainen keskituotos kestää kyllä kansainvälisen vertailun, kustannusrakenne ei ???
-
Lapin paras keskituotos 12350kg, löytyy 2 kertaa/pv lypsävältä tilalta. Parhaat päivätuotokset yli 80kg. :o
(Tieto peräisin raision mainoslehdestä.)
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
Tässäpä pohdittavaa, voisi käydä melkein jo katsomassa..
Karjakoko ?
Ostorehu % ?
Muut ongelmat?
Miten tilalla menee, noin yleensä?
Raision lehti - täysrehulla ruokitaan.
Karjakoko - löytynee Nauta-lehdestä, veikkaus 10 - 15 lehmää
Työllistävyys - luulen, että kaksi immeistä päätoimisena.
-
Lapin paras keskituotos 12350kg, löytyy 2 kertaa/pv lypsävältä tilalta. Parhaat päivätuotokset yli 80kg. :o
(Tieto peräisin raision mainoslehdestä.)
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
Tässäpä pohdittavaa, voisi käydä melkein jo katsomassa..
Karjakoko ?
Ostorehu % ?
Muut ongelmat?
Miten tilalla menee, noin yleensä?
Raision lehti - täysrehulla ruokitaan.
Karjakoko - löytynee Nauta-lehdestä, veikkaus 10 - 15 lehmää
Työllistävyys - luulen, että kaksi immeistä päätoimisena.
Kannattavuus? Hollantilaiset sanoivat korkeankin maidonhinnan aikaan, että ei ole mitään järkeä ruokkia yli karjan potentiaalin, koska se ei nosta tilan tulosta mitenkään. Onhan se tietty hienoa, kun paras ystävä on rehukauppias ja kaikki kahdehtivat keskituotosta.
-
Onhan se aina hianoo kun saa nimen nautalehteen. Se on merkki karjaihmisestä? ;D
-
Onhan se aina hianoo kun saa nimen nautalehteen. Se on merkki karjaihmisestä? ;D
juu sehän on se tärkein asia maailmassa saada nimensä nautalehteen ;D ;D
sit voi leuhkia et se meitin mansikki on 50 tonnari ja näitkö kuvan.sen otti ammattikuvaaja ja makso vaan 100e :)
-
Meillä ei oo alle 10 000 lypsänyttä kanukkiisäistä tullut ainakaan 5 vuoteen vaikkei edes yritetää lehmistä ottaa kaikea irti.
Ei meilläkää.. ;) Montakos sellaista lehmää teillä sitten on?
Meillä ei oo ainuttakaa tuollaista! ;D
On niitä sit selvästi enemmän kun teillä
-
Onhan se aina hianoo kun saa nimen nautalehteen. Se on merkki karjaihmisestä? ;D
Nautalehteä ei kyllä karjaihmisten keskuudessa kovin korkealle arvosteta.
-
Mikähän pitäis keskituotos sitten robotiloilla olla, että rupeais päätä huimaamaan? Ei se nimittäin huimaa tuo kaikkien tilojen keskimääräinenkään tuotos Suomen maassa.
Suomalainen keskituotos kestää kyllä kansainvälisen vertailun, kustannusrakenne ei ???
Pakkohan tuotoksen oltava suomessa korkea kun vuosikymmeniä jalostettu melkeinpä pelkästään tuotosta.
Karjaaines suomessa ei kyllä sensijaan kestä kansaenvälistä vertailua.
-
Alunperin herätin keskustelua siitä, onko kahdesti lypsy/pv rajoite korkealle keskituotokselle ja jos on, niin mikä on raja?
Vahvasti näyttää ettei 2 x lypsy/pv ole rajoite korkealle keskituotokselle eli 10-12 tn :o
Se että onko keskituotos oikea mittari, mikä olisi parempi?
Vuodessa tuotettu maito / lehmäpaikka, millaisiin lukemiin raatilaiset ovat päässeet? Ja rehellisesti!
Ja vaikka lehmäpaikalla jossa on vuoden makoillut naapurin hieho, niin sekin lasketaan jos sitä voi käyttää lehmille tai lypsypaikkana parsinavetassa!
-
Ja rikoin vahingossa edellisellä viestillä 200 000 viestin rajapyykin, täytyy hakea sen kunniaksi kylmä ohra jääkaapista ;D 8)
-
Mikähän pitäis keskituotos sitten robotiloilla olla, että rupeais päätä huimaamaan? Ei se nimittäin huimaa tuo kaikkien tilojen keskimääräinenkään tuotos Suomen maassa.
Suomalainen keskituotos kestää kyllä kansainvälisen vertailun, kustannusrakenne ei ???
Pakkohan tuotoksen oltava suomessa korkea kun vuosikymmeniä jalostettu melkeinpä pelkästään tuotosta.
Karjaaines suomessa ei kyllä sensijaan kestä kansaenvälistä vertailua.
Vähän kuin vetäis 502:lla full pullin open modified-luokassa vai?
Tuskin kait sentään, mutta mikä rajoittaa aineksessa tuloksentekoa?
-
Vahvasti näyttää ettei 2 x lypsy/pv ole rajoite korkealle keskituotokselle eli 10-12 tn :o
Meillä jokavuosi 5-7 lehmän vuosituotos 2 lypsykerralla/pv luokkaa 15,5 tn
-
Onhan se aina hianoo kun saa nimen nautalehteen. Se on merkki karjaihmisestä? ;D
Nauta-lehteenhän saa nimen jo alle 10t keskituotoksella, ::)
listoilta löytynee myös ne, joilla on pienin tuotantokustannus /maitolitra? :-\
Lapin paras keskituotos 12350kg, löytyy 2 kertaa/pv lypsävältä tilalta. Parhaat päivätuotokset yli 80kg. :o
(Tieto peräisin raision mainoslehdestä.)
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
Tässäpä pohdittavaa, voisi käydä melkein jo katsomassa..
Karjakoko ?
Ostorehu % ?
Muut ongelmat?
Miten tilalla menee, noin yleensä?
Raision lehti - täysrehulla ruokitaan.
*Taisi olla täysrehu ja puolitiiviste
Karjakoko - löytynee Nauta-lehdestä, veikkaus 10 - 15 lehmää
*reilut 30 lehmää
Työllistävyys - luulen, että kaksi immeistä päätoimisena.
Rehustus kustannuksista puhutaan lähes aina, kun joku on saavuttanut kovia tuotoksia.
Tiedättekö oikeasti tiloja, joilla on yli10t keskituotos, mutta taloudellisesti menee keskimääräistä huonommin?
Kiinteät kustannukset litraa-/parsipaikkaa kohden kuitenkin pienenee tuotosten kasvaessa. ::)
-
Mikähän pitäis keskituotos sitten robotiloilla olla, että rupeais päätä huimaamaan? Ei se nimittäin huimaa tuo kaikkien tilojen keskimääräinenkään tuotos Suomen maassa.
Suomalainen keskituotos kestää kyllä kansainvälisen vertailun, kustannusrakenne ei ???
Pakkohan tuotoksen oltava suomessa korkea kun vuosikymmeniä jalostettu melkeinpä pelkästään tuotosta.
Karjaaines suomessa ei kyllä sensijaan kestä kansaenvälistä vertailua.
Vähän kuin vetäis 502:lla full pullin open modified-luokassa vai?
Tuskin kait sentään, mutta mikä rajoittaa aineksessa tuloksentekoa?
Lehmien rakenne suomessa keskimäärin todella huono. Enkä tarkoita etä lehmien oltava mitään näyttelyeläimiä. Hyviä käyttöeläimiä kun ei tahdo suomesta löytää hakemallakaan...
-
Minä tiedän. Totuus on, että noin 25%:lla yli 10000 keskituotoksen karjoilla maitotuotto-rehukustannus on pienempi kuin 8500 tuottajilla keskimäärin. Eli lypsävät 1500 kg maitoa enemmän mutta rahaa jää rehukulujen jälkeen vähemmän.
Keskituotos ei huomioi siis maidon prosentteja eikä hukkamaidon määrää. Eikä sitä missä luokassa maito meijeriin menee.
Hyvä seurannan suhdeluku mielestäni olisi myydyt energiakorjatut maitokilot/uusitun navettarakennuksen kaikki käytössäolevat lattianeliöt. Lattianeliöt voidaan käsittää/laskea eri tavalla..
Muistoista: 16500 kiloa EKM, kaksi lypsyä, murskevilja,rypsi, säilis ja kivennäiset aperuokinnalla.Onhan se aina hianoo kun saa nimen nautalehteen. Se on merkki karjaihmisestä? ;D
Nauta-lehteenhän saa nimen jo alle 10t keskituotoksella, ::)
listoilta löytynee myös ne, joilla on pienin tuotantokustannus /maitolitra? :-\
Lapin paras keskituotos 12350kg, löytyy 2 kertaa/pv lypsävältä tilalta. Parhaat päivätuotokset yli 80kg. :o
(Tieto peräisin raision mainoslehdestä.)
Kolmas lypsykerta työllistää aikas runsaasti, joten tuotokset/lehmien kestävyys pitää parantua huomattavasti, jotta lisätyölle saa riittävän korvauksen. :-\
Tässäpä pohdittavaa, voisi käydä melkein jo katsomassa..
Karjakoko ?
Ostorehu % ?
Muut ongelmat?
Miten tilalla menee, noin yleensä?
Raision lehti - täysrehulla ruokitaan.
*Taisi olla täysrehu ja puolitiiviste
Karjakoko - löytynee Nauta-lehdestä, veikkaus 10 - 15 lehmää
*reilut 30 lehmää
Työllistävyys - luulen, että kaksi immeistä päätoimisena.
Rehustus kustannuksista puhutaan lähes aina, kun joku on saavuttanut kovia tuotoksia.
Tiedättekö oikeasti tiloja, joilla on yli10t keskituotos, mutta taloudellisesti menee keskimääräistä huonommin?
Kiinteät kustannukset litraa-/parsipaikkaa kohden kuitenkin pienenee tuotosten kasvaessa. ::)
-
Hyvä seurannan suhdeluku mielestäni olisi myydyt energiakorjatut maitokilot/uusitun navettarakennuksen kaikki käytössäolevat lattianeliöt. Lattianeliöt voidaan käsittää/laskea eri tavalla..
Jokainen tietysti määrittelee itse mittarinsa joilla toimintaansa arvioi, mutta miksi lehmät pitäisi ahtaa mahdollisimman tiukkaan? Parsinavetta taitaakin olla aivan ylivoimanen ratkaisu..
Itse olen seurannut meijerimaidon määrä/keskilehmäluku, antaa mun mielestä kokonaisvaltaisemman kuvan kuin mitattu keskituotos. Investointien järkevyyteen on sitten omat mittarinsa.
Tuo mainitsemasi energiakorjaus olis edistysaskel tähän nyt käyttämääni litralaskentaan, tai pitäisi kai laskea kuiva-aine kiloja. Eikös ruåttalaiset käytä tuotostarkkailussa jonakin tunnuslukuna rasva-ja valkuaiskilojen yhteismäärää?
-
Ääähh... Tietysti normit ja lait määrittävät tilantarpeen ja parsi- ja pihattokarjat saisivat omat suhdelukunsa. Tällä mittarilla voisi siis seurata investoinnin laajuutta suhteessa saatuun hyötyyn. Tämä jää nimittäin nykymittareilla laskematta. Tai on joku "sidottu pääoma/lehmä" joka on vähän tämän suuntainen.
Totuus taitaa olla, että parsinavetassa kannattavuus on paljon pihattoa parempi. Laskee sen miten vaan ja millä tahansa talouden mittarilla. Hyvinvointi on huonompi, mutta sekää n ei näy ainakaan eliniässä tai sairauksien tiheydessä. Tarkoitan tietysti parsinavetalla oiken mitoitettua ja nykyaikaista navettaa jossa ulkoilutus tapahtuu vapaaehtoisesti eikä pakolla. Pihatto ei tee ketään autuaaksi, osa uusistakin pihatoista on melkoisen järkyttäviä kokemuksia.
Vaan eipä tämäkään jorina kuulu tämän otsikon alle.
-
Tällä mittarilla voisi siis seurata investoinnin laajuutta suhteessa saatuun hyötyyn. Tämä jää nimittäin nykymittareilla laskematta. Tai on joku "sidottu pääoma/lehmä" joka on vähän tämän suuntainen.
Vaan eipä tämäkään jorina kuulu tämän otsikon alle.
Eipä kuulukaan, mutt ei se mitään. Tuo sun mittari sekoittaa kaksi eri asiaa keskenään joten se ei pysty kertomaan onko ongelma tuotannossa vai rakentamisessa.
-
Eikö sitä makseta samasta lompsasta sekä rakentamisen että tuotannon virheet? Ei keskituotoskaan yksinään kerro johtuuko taso hyvistä olosuhteista, ruokinnasta tai jalostuksesta.
Mittareista yleensä: Yksittäisen tilan kannalta on lähes yhdentekevää mitä tällaiset mittariluvut näyttävät keskimäärin. Keskimääräisyydessä on niin valtava hajonta että niillä tiedoilla ei vaan tee mitään.
Pääasia että mittaa jotain ja rehellisesti. Ja oleellista on, että ei jää tuijottamaan vain yhteen mittariin. Voihan se nopeusmittari näyttää Opelissakin 245km/h, mutta öjlynpaine ja polttoainemittari lähes nollaa.
-
Eikö sitä makseta samasta lompsasta sekä rakentamisen että tuotannon virheet? Ei keskituotoskaan yksinään kerro johtuuko taso hyvistä olosuhteista, ruokinnasta tai jalostuksesta.
Mittareista yleensä: Yksittäisen tilan kannalta on lähes yhdentekevää mitä tällaiset mittariluvut näyttävät keskimäärin. Keskimääräisyydessä on niin valtava hajonta että niillä tiedoilla ei vaan tee mitään.
Pääasia että mittaa jotain ja rehellisesti. Ja oleellista on, että ei jää tuijottamaan vain yhteen mittariin. Voihan se nopeusmittari näyttää Opelissakin 245km/h, mutta öjlynpaine ja polttoainemittari lähes nollaa.
Joo menee se kyllä noinkin, mutta... Kuvitteellinen ja kärjistetty esimerkki: Jos sulla on 90% makuuparsipaikoista täynnä ja lehmät kiittävät väljyydestä korkealla tuotoksella ja olemalla terveenä. Päätät "tehostaa" täyttämällä pihaton 110%. Tulee ongelmia, karja sairastaa ja tuotos laskee. Meijerimaidon määrä on sama molemmissa tilanteissa eli mittarisi näyttää samaa: neula jumittaa!
-
Puhut ihan totta kuten yleensäkin... Entäs jos täytän navetan 100% asteelle? Tai 99%:in? Ylitäyttö on aina typerä idea, se johtaa yleensä vain kuvailemaasi tilanteeseen: Maitomäärä pienenee ja rehukulut kasvavat.
Faktaa: jos siirtyy kahdesta lypsystä kolmeen niin tuotos tutkimusten mukaan kohoaa 10-15%. Tarvittavan rehun määrä nousee samassa suhteessa. Suomessa tällä hetkellä on "joitakin kymmeniä" kolmesti lypsäviä tiloja. Nämä tiedot virallisesta lähteestä.
-
Puhut ihan totta kuten yleensäkin... Entäs jos täytän navetan 100% asteelle? Tai 99%:in? Ylitäyttö on aina typerä idea, se johtaa yleensä vain kuvailemaasi tilanteeseen: Maitomäärä pienenee ja rehukulut kasvavat.
Faktaa: jos siirtyy kahdesta lypsystä kolmeen niin tuotos tutkimusten mukaan kohoaa 10-15%. Tarvittavan rehun määrä nousee samassa suhteessa. Suomessa tällä hetkellä on "joitakin kymmeniä" kolmesti lypsäviä tiloja. Nämä tiedot virallisesta lähteestä.
Onko fakta??? Mutu sanoo toista...
-
Lehmä ei tuota maitoa siitä alipaineesta jota lypsykoneen alipainepumppu tuottaa letkujen välityksellä nännikumeille. 6 vuotiaana oivalsin tämän ja sen jälkeen olen muutamia vuosia pyrkinyt selventämään itselleni että miksi se maito sinne urateeseen tulee.
Itse asiassa ne viimeiset maitolitrat tuotetaan suuremmalla rehumäärällä kuin "vähän aikaisemmat". Lehmät hyötysuhde heikkenee korkeissa tuotoksissa VAIKKA elatusrehu lasketaankin koko maitomäärälle. Jos siis lypsät kolmesti VOIT saada 10-15% enemmän maitoa JOS olet ruokkinut lehmääsi 12-17 % enemmän.
Vai mistä sinulla oli Mutu tuntuma? Näistä prosenteista vissiin. Sorry, olen vähän väsynyt joten saatan vastailla vähän ärtyneen oloisesti. Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä.
Lisää faktaa ja edellistä tarkempaa:
Tuotostarkkailussa Suomessa on tällä hetkellä 19 kolmesti lypsävää karjaa. Näiden keskituotos on varsin korkea, vain hitusen alle 10000 kiloa (ei ekm). Varsin hyvin siis :) Soluluvuiltaan ja elinikäistuotokseltaan nämä karjat eivät KESKIMÄÄRIN erotu edukseen muista Suomen karjoista. Eli soluja on samaan tapaan ja tuotosta ei kerry muita enempää. Ja huom! Siis koko 19 karjan aineiston keskiarvo, mukana on myös todellisia menestyjiä!! Nämä tiedot oikeasta lähteestä, jolle kiitos jos lukee tätä.
Loppupäätelmä: Jos aikoo lypsää kolmesti, niin lypsytekniikan täytyy olla tavallista parempi. Vetimet eivät kestä kolmea huonoa lypsyä päivässä, kaksi ne ehkä vielä kestävät.
-
Itse asiassa ne viimeiset maitolitrat tuotetaan suuremmalla rehumäärällä kuin "vähän aikaisemmat". Lehmät hyötysuhde heikkenee korkeissa tuotoksissa VAIKKA elatusrehu lasketaankin koko maitomäärälle. Jos siis lypsät kolmesti VOIT saada 10-15% enemmän maitoa JOS olet ruokkinut lehmääsi 12-17 % enemmän.
Vai mistä sinulla oli Mutu tuntuma? Näistä prosenteista vissiin.
Hyötysuhde on avainsana. Esittämäsi luvut ovat epäilemättä oikein, mutta onko ne kaivettu tilastoista, jotka on koottu kahdenlypsynkarjoista? Voiko lypsykertojen lisääminen muuttaa tätä hyötysuhdetta? Siis samasta rehumäärästä enemmän maitoa ja vähemmin läskiä ja/tai paskaa ??? ??? ???
-
En osaa vastata.. 99,9% tilastoista ja oletuksista "menee kahden lypsykerran mukaan". Luulen että useammat lypsykerrat parantavat lehmän tuottavuutta. Tämä tarkoittaa myös sitä että eläin tekee enemmän töitä vuorokaudessa. Jos maitomäärää nostetaan tällä keinolla 10%, niin minimitekijä tulee nopeasti vastaan muualtakin kuin ruokinnasta. Kaiken täytyy olla vielä enemmän kohdallaan kuin eläimillä joille sallitaan pienempi tuotos. Maksat pettävät jo nyt, eläinten luustot ja sidekudokset ovat liian kovilla, ruoansulatuselimistä on liian pieni käsittelemään tarpeeksi rehua..
Tätä lypsymäärien lisäystä kannattaisi minun mielestäni kokeilla vasta kun kaikki muu on jo täydellistä. Uskon että ajatus on toimiessaan myös kannattava vaikka hyötysuhde olisikin sama. Siis lisätuotannon hyötysuhde.
-
En osaa vastata..
Hyvä yritys kuitenkin. Kiitos.
Nyt se kolmas lypsy iskee, pitää mennä...
-
Jos sinulla on hyvää dataa kolmen lypsyn systeemistä niin voin laskea huvikseni hyötysuhteita. Minua kiinnostavat tällaiset erikoisuudet. Ota yhteyttä.