Agronet
Keskusteluaiheet => Sikatalous => Aiheen aloitti: pienviljelijä1 - 08.08.09 - klo:15:52
-
Lannanlevitysalavaatimusta ollaan voimakkaasti lisäämässä. Myös ravinteiden laskentaa kiristetään. Myös lietelannan multauspakko on varmaankin tulosssa koko maahan lähivuosina. Tämä tietää karjatiloille jälleen lisäinvestointeja kalustoon. Entistä kauempaa saadaan haeskella peltoa johon lantaa voi levittää kun lähipellot on jo lannalla kyllästettyjä. Oman ongelmansa aiheuttavat epävakaat ja sateiset säät varsinkin syksyllä. Mitenkä multaimen kanssa ajetaan märällä upottavalla pellolla jossa hädintuskin pääsee pintalevittimen kanssa menemään. MTK sanoo että ruuan hinta nousee tämän vaatimuksen vuoksi. Taitavat kuitenkin vain suomen viljelijöiden kustannukset nousta ja kilpailukyky heikkenee entisestään.
-
Lannanlevitysalavaatimusta ollaan voimakkaasti lisäämässä. Myös ravinteiden laskentaa kiristetään. Myös lietelannan multauspakko on varmaankin tulosssa koko maahan lähivuosina. Tämä tietää karjatiloille jälleen lisäinvestointeja kalustoon. Entistä kauempaa saadaan haeskella peltoa johon lantaa voi levittää kun lähipellot on jo lannalla kyllästettyjä. Oman ongelmansa aiheuttavat epävakaat ja sateiset säät varsinkin syksyllä. Mitenkä multaimen kanssa ajetaan märällä upottavalla pellolla jossa hädintuskin pääsee pintalevittimen kanssa menemään. MTK sanoo että ruuan hinta nousee tämän vaatimuksen vuoksi. Taitavat kuitenkin vain suomen viljelijöiden kustannukset nousta ja kilpailukyky heikkenee entisestään.
Miten tämä muka vaikuttaa ruuan hintaan?
Mielestäni ei mitenkään, ei tähänkään asti viljelijöille asetetut lisävelvoitteet ole vaikuttaneet ainakaan tuottajahintoja nostavasti.
Aikanaan lopetettiin sairasteuraskuljetukset, siinä tuli säästöjä teurastamoille, mutta se ei näkynyt tuottajahinnoissa. Sitten tuli kuolleiden eläinten hautauskielto, ne pitää kuljettaa Honkajoelle, joka nyt tekee bisnestä tekemällä lannoitetta ilmaisesta raaka-aineesta, tästäkään velvoitteesta ei ole viljeljöille kuin kuluja.
En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, millä perusteella tämä lannanlevitysvaatimusten tiukentuminen nostaisi ruuan hintaa, kyllä tämä jää täysin viljelijöiden rasitteeksi.
-
En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, millä perusteella tämä lannanlevitysvaatimusten tiukentuminen nostaisi ruuan hintaa, kyllä tämä jää täysin viljelijöiden rasitteeksi.
Oletko ihan tyhmä?
Ruuan KULUTTAJAHINTA nousee taas tuonkin vaatimuksen vuoksi.
Samasta syystä TUOTTAJAHINTA sen sijaan pysyy ennallaan tai laskee.
-
Mitenkä multaimen kanssa ajetaan märällä upottavalla pellolla jossa hädintuskin pääsee pintalevittimen kanssa menemään.
Todennäköisesti vaikeasti. Mutta mun mielestäni tärkeämpi kysymys olisi, miksi niin pitäisi tehdä? Levitysaikaa on kuitenkin yli puolet vuodesta, miksi levitys pitäisi ajoittaa huonojen kelien kohdalle?
-
>>>Levitysaikaa on kuitenkin yli puolet vuodesta, miksi levitys pitäisi ajoittaa huonojen kelien kohdalle?
Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole kovinkaan monella kovia haluja mennä viljapelloille paskaa levittelemään.
-
>>>Levitysaikaa on kuitenkin yli puolet vuodesta, miksi levitys pitäisi ajoittaa huonojen kelien kohdalle?
Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole kovinkaan monella kovia haluja mennä viljapelloille paskaa levittelemään.
Sarjassamme ei ehkä niin tyhmiä kysymyksiä, niin miksi pitäisi ylipäänsä levittää syksyllä lantaa pellolle, edes syysviljoille? Nykyiset laskennalliset hyötyprosentit ovat sen verran kovat, ettei seuraavana vuonna paljoa lisäravinnetta enään peltoon laiteta.
...kiroaa probleemaa vähine peltoineen itsekin... ;)
-
En tiedä kultaako aika muistia, mutta silloin, varmaan joskus Kekkosen aikaan, kun minulla vielä oli emakoita ( Nykyään olen tervehtynyt, kiitos kysymästä) oli huomattavasti parempi vaihtoehto ajaa syksyllä paskaa pellolle, kuin että jouluntienoissa olisi alkanut lietesäiliö vuotaa yli.. Vaikka kuinka olisi vuoden tai puolentoista varastot, niin aina levitysajankohtaa ei saa millään päätettyä itse, joskus sen tekevät luonnon lait.. Ja aina on otettava huomioon, että mitäs sitten, jos keväällä ei ääriään täynnä olevaa säiliötä pääsekkään tyhjentämään ennen vappua?
Sänkipelto sitäpaitsi muistakseni kantaa sontavaunun paremmin kuin juuri roudasta vapautunut ruoppa..
-
En tiedä kultaako aika muistia, mutta silloin, varmaan joskus Kekkosen aikaan, kun minulla vielä oli emakoita ( Nykyään olen tervehtynyt, kiitos kysymästä) oli huomattavasti parempi vaihtoehto ajaa syksyllä paskaa pellolle, kuin että jouluntienoissa olisi alkanut lietesäiliö vuotaa yli.. Vaikka kuinka olisi vuoden tai puolentoista varastot, niin aina levitysajankohtaa ei saa millään päätettyä itse, joskus sen tekevät luonnon lait.. Ja aina on otettava huomioon, että mitäs sitten, jos keväällä ei ääriään täynnä olevaa säiliötä pääsekkään tyhjentämään ennen vappua?
Sänkipelto sitäpaitsi muistakseni kantaa sontavaunun paremmin kuin juuri roudasta vapautunut ruoppa..
Mää oon nähny uppopumpun lietealtaassa maaliskuun loppupuolella...... Siitä meni letku salaojan tarkistuskaivoon.
-
Miksi ylipäätään sitä paskaa on yli alan mihin levitys mahdollista.
Onko ahneus voittanut kiimankin.
Ei viljanviljelijä viljele yhtään ylimääräistä neliötä, jos sitä ei kerran ole.
Eli tuotanto on laajentunut yli resurssien.
Ja odotetaan, jotta joku muu kantaa vastuun, mikä kuuluisi itse """yrittäjälle"""".
-
Sinällään yli oman peltoalan sonnantuottaminen ei liene kovin tuomittavaa, mutta olen aina ihmetellyt, miten joku uskaltaa tehdä velan päälle esim. sikalan, jonka ympäristölupa on riippuvainen määräaikaisista lannalevitys sopimuksista! Mitäs sitten kun tulee se märkä kevät, ja kaikki sopimuskumppanit kieltää, että " Meidän pellolle ei ainakaan lietevaunua ajeta kyllä! ". Sopimushan ei millään lailla velvoita vastaanottajaa, jos ei vaikka hotsita ottaa pellolle tänä vuonna paskaa..
-
Sinällään yli oman peltoalan sonnantuottaminen ei liene kovin tuomittavaa, mutta olen aina ihmetellyt, miten joku uskaltaa tehdä velan päälle esim. sikalan, jonka ympäristölupa on riippuvainen määräaikaisista lannalevitys sopimuksista! Mitäs sitten kun tulee se märkä kevät, ja kaikki sopimuskumppanit kieltää, että " Meidän pellolle ei ainakaan lietevaunua ajeta kyllä! ". Sopimushan ei millään lailla velvoita vastaanottajaa, jos ei vaikka hotsita ottaa pellolle tänä vuonna paskaa..
Esimerkiksi meillä on se tilanne että pystyttäisiin lanta hyödyntämään täysin säädösten mukaisesti omillakin pelloilla, mutta ympäristölupaa varten täytyy olla sopimushehtaareja. Ympäristöluvan hehtaarit eivät ole = ympäristötukiehtojen mukaiset käyttömäärät! Mikään pykälä ei tosin velvoita meitä luovuttamaan lantaa vaan se pinta-ala tulee olla varalla jos vaikka fosforit sattuis karkaamaan omilla mailla!
-
Ei koskaan ole henkilö liian vanha uusia asioita oppiakseen kyllä!
-
En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, millä perusteella tämä lannanlevitysvaatimusten tiukentuminen nostaisi ruuan hintaa, kyllä tämä jää täysin viljelijöiden rasitteeksi.
***Rasite??? Vaatimuksen tiukentaminenhan tarkoittaa sitä että SAA vuokrata lisää peltoa kalliilla. Ja sehän on siunaus peltojen omistajille.
-
En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, millä perusteella tämä lannanlevitysvaatimusten tiukentuminen nostaisi ruuan hintaa, kyllä tämä jää täysin viljelijöiden rasitteeksi.
***Rasite??? Vaatimuksen tiukentaminenhan tarkoittaa sitä että SAA vuokrata lisää peltoa kalliilla. Ja sehän on siunaus peltojen omistajille.
Timppa näkyy ymmärtäneen homman ajatuksen kyllä. Osittain taitaa taas olla tulonsiirto jatkajilta lopettajille? Vuokranmaksun järkevyys taas sitten riippuu viljan ja sianlihan hintasuhteista ja muusta. Muitakin järjestelyjä on käytettävissä joiden kannattavuus saattaa olla parempi kuin vuokrauksen tai oston.
-
Jos AB-alueen kotieläintilalla pinta-ala ei riitä lannanlevitykseen, niin kannattaa miettiä tarkkaan kotieläintuotannon kannattavuus. Minusta nautatilalle optimi eläintiheys on 0,5 eläinyksikköä hehtaarille, eli neljäsosa lantamaksimista!
-
Jos AB-alueen kotieläintilalla pinta-ala ei riitä lannanlevitykseen, niin kannattaa miettiä tarkkaan kotieläintuotannon kannattavuus. Minusta nautatilalle optimi eläintiheys on 0,5 eläinyksikköä hehtaarille, eli neljäsosa lantamaksimista!
C1 optimi 0,21 ey/ha,kuitenkin yli10 ey ;D ;D
-
Jos AB-alueen kotieläintilalla pinta-ala ei riitä lannanlevitykseen, niin kannattaa miettiä tarkkaan kotieläintuotannon kannattavuus. Minusta nautatilalle optimi eläintiheys on 0,5 eläinyksikköä hehtaarille, eli neljäsosa lantamaksimista!
C1 optimi 0,21 ey/ha,kuitenkin yli10 ey ;D ;D
Luomussa 0,5, niin saa sen 125 euroa kotieläimistä jokaiselle hehtaarille ;) ;D