Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: m.v - 25.12.07 - klo:17:45
-
Konehallin ja talon lämmitys? Ajatuksia ja käytännön tietoa...-kumpi edukkaampi?
-
Jos omaa metsää, niin kyllä hake vie voiton, pientä roskapuuta tulee, jolle ei käyttöä. Varmaan saa haketta aikaan 10 euroa/motti, joka sisältää noin 800 kWh:a energiaa, siis maksaa noin 1,25 c/kWh. Jos käytät maalämpöä, tuotettu energia maksaa sähkön hinta jaettuna 3:lla eli nyt noin 3c/kWh.
Lämmitysenergian tarve lienee sinulla 40000-50000 kWh/v eli energia tulee 700-800 euroa halvemmaksi. Investoinkuluissa ei liene suurta eroa, jos hakesysteemin tekee mahdollisimman automaattiseksi. Sinun tapauksessasi kontti lienee helpoin ratkaisu ja paloturvallisuuden kannalta myös hyvä.
-
Jos omaa metsää, niin kyllä hake vie voiton, pientä roskapuuta tulee, jolle ei käyttöä. Varmaan saa haketta aikaan 10 euroa/motti, joka sisältää noin 800 kWh:a energiaa, siis maksaa noin 1,25 c/kWh. Jos käytät maalämpöä, tuotettu energia maksaa sähkön hinta jaettuna 3:lla eli nyt noin 3c/kWh.
Lämmitysenergian tarve lienee sinulla 40000-50000 kWh/v eli energia tulee 700-800 euroa halvemmaksi. Investoinkuluissa ei liene suurta eroa, jos hakesysteemin tekee mahdollisimman automaattiseksi. Sinun tapauksessasi kontti lienee helpoin ratkaisu ja paloturvallisuuden kannalta myös hyvä.
[/quote
Kuinka saa hakelämmityksen toimimaan kesällä, kun tarvii vain lämmön käyttövedelle?
-
Kanala lämpiää maalämmöllä, kun vaan muistaa sähkölaskun maksaa niin lämpöä tulee.Ensimmäisen vuoden aikana ei mitään ongelmaa tai käyttökatkosta, mukavaa lämmitystä :) En vaihtais.
-
Maalämpö ehdottomasti. On vaivaton ja turvallisempi kuin hake. Itse kun mietin tuvan ja konehallin lämmitysratkaisua, niin hake oli pitkään ykkösvaihtoehtona. Tarkemmin asiaa ajateltuani päädyin kuitenkin maalämpöön. Syinä olivat mm. paloturvallisuus, en halunnut avioliittoon lämmityskattilan kanssa, koska saatan lämmityskaudella olla joitain vuorokausia putkeen kotoa poissa, lämmitystyöhön käytettävä aika olematon, kesäaikaan käyttöveden tuotto ongelmatonta ym.
Parin vuoden kokemuksella olen ratkaisuuni edelleen erittäin tyytyväinen.
-
Itse mähkylöin kanssa pitkään että laittaisko maalämmön vai tekiskö lämpökeskuksen kiinteälle polttoaineelle. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, lähinnä sen takia että sitä on helppo sitten tarvittaessa muuttaa isompitehoiseksi, kun taas maalämpösysteemissä se ei ihan niin helposti onnistune. Ja tuosta on nyt sitten tarkoitus ottaa myöskin lisälämpöä kuivaajallekin.
Jos pelkästään omakotitaloon tai vastaavaan olisin tekemässä, niin melko varmasti laittaisin maalämpövehkeet.
-
Tuosta läpimän veden tuottamisesta kesäaikaan ei minulla kokemusta, lieneekö sitten eri stokereilla eroa syttyvyydessä, kun käyntiväli pitenee. Joku pistää hätävaraksi systeemiin varaajan, jos joskus tulee odottamaton juttu, siis hake loppuu tai jokin syöttöhäiriö tulee. Tuolla varaajallahan voisi asian hoitaa, vetää sen kuumaksi 3-4 päivän välein ja käyttää sen latausta lämpimän veden tuottoon.
Alkukysymyseen, että kumpi edukkaampi, niin on hake kylläkin oikea vastaus. Ei maalämpö koskaan voita bioenergiajärjestelmää, etenkin jos on vielä omaa metsää. Jopa ei -metsänomistaja saa lämmityksensä halvemmalla, kyllä roskapuuta vielä saa kerätä metsästä täysin ilmaiseksi ja pellon- ja tienreunat sisältävät uskomattoman määrän energiaa.
Ei nykyaiakinen hakejärjestelmä ole edes työläs, tutullani järjestelmässä kaksi OK-taloa ja konehalli, talvella siilo pitää täyttää 1,5 kuukauden välein. Hälytykset tulevat kännykkään, eikä kuulemma ole paljon yöunet häiriintyneet, hyvin ovat säätötulen laitteet pelanneet.
On otettava myös huomioon, että Suomessa tällä hetkellä sähkö on sikahalpaa verrattuna keskierooppaan. Markkinat harmonisoituvat ja firmat myyvät sähkön sinne, mistä parhaan hinnan saavat, joten sähkön hinta tulee kallistumaan vääjäämättä, kun taas omasta metsästä hankittu risu ja ranka maksavat lähinnä sen tekemisen vaivan.Lumppikasoja saa 15-20 euroa kiintomotti, myös hyvää hakkeen raaka-ainetta. Hakeurakoitisioita nykyään löytyy ja talven hakkeita ei montaa tuntia tehdä.
-
Vesipatteri systeemiin ei kannata laittaa maalämpöä mutta jos hallissa ja tuvassa lattialämmitys vesisysteemillä silloin voi pelata muutaman vuoden ettei tarvitse kompuroita uusia.
Juuri tuo kestävyys on heikko maalämpö systeemissä .
Ei ole vielä tullut vastaan maalämpösysteemiä joka olisi toiminut 30 vuotta ilman suurta remonttia.
Vesipatteri järjestelmässä lämpö on liian korkea ja se huonontaa hyötysuhdetta ja pitää kompurat liian kuumina ei kestä kauaa kun saa laittaa uudet kompurat ym sälää ja se maksaa.
Sopii ainoastaan lattialämmitykseen tämä on nyrkkisääntö joka kannattaa suunnitelussa ottaa huomioon.
-
Vesipatteri systeemiin ei kannata laittaa maalämpöä mutta jos hallissa ja tuvassa lattialämmitys vesisysteemillä silloin voi pelata muutaman vuoden ettei tarvitse kompuroita uusia.
Juuri tuo kestävyys on heikko maalämpö systeemissä .
Ei ole vielä tullut vastaan maalämpösysteemiä joka olisi toiminut 30 vuotta ilman suurta remonttia.
Vesipatteri järjestelmässä lämpö on liian korkea ja se huonontaa hyötysuhdetta ja pitää kompurat liian kuumina ei kestä kauaa kun saa laittaa uudet kompurat ym sälää ja se maksaa.
Sopii ainoastaan lattialämmitykseen tämä on nyrkkisääntö joka kannattaa suunnitelussa ottaa huomioon.
naapurilla meni yli 20 v ennenkuin pumppu meni vaihtoon...
-
Ei ole vielä tullut vastaan maalämpösysteemiä joka olisi toiminut 30 vuotta ilman suurta remonttia.
Montakos hakesysteemiä tiedät jotka olisi noin kauan toimineet ilman remonttia? ;D
-
Montakos hakesysteemiä tiedät jotka olisi noin kauan toimineet ilman remonttia? ;D
Meillä on stokerilämmitys ollut pian 20 vuotta, toinen kattila ja kolmas stokeri menossa... :) Nykyinen laitteisto ollut kolme vuotta ja palopää alkaa olla vaihtokunnossa. Voi tietysti johtua merkkivalinnastakin.
-
Meillä on stokerilämmitys ollut pian 20 vuotta, toinen kattila ja kolmas stokeri menossa... :) Nykyinen laitteisto ollut kolme vuotta ja palopää alkaa olla vaihtokunnossa. Voi tietysti johtua merkkivalinnastakin.
Mikä on ollut merkkivalinta?
-
Hake,nykyään oikein valituilla systeemeillä homma toimii.Tulee metsän hoitoakin sitten samalla.
Tämä on tietysti tilakohtaista.Kaikkihan tekevät oikein.Ö ;D
-
Voihan sinne metsään mennä vaikka olisi maalämpö, hakerangan voi myydä. Ostajia taitaa nykyisin riittää.
Itse olen harkinnut hakelämmitystä, investointikustannukset ovat aikamoiset. Täytyy olla reippaasti lämpöenergian tarvetta.
Kun kaikki kustannukset otetaan huomioon, harvemmin hakelämmitys on merkittävästi edullisempi.
Pienemmissä systeemeissä klapikin on ihan varteenotettava vaihtoehto.
-
...Pienemmissä systeemeissä klapikin on ihan varteenotettava vaihtoehto.
Näin meillä ainakin tuumailtiin vuos sitten, kun vesi juoksi vanhan kattilan palotilasta. Jämän tilalle tuli Arimax ja hyvin on toiminut. Tehoa on edeltäjään verrattuna enemmän, joten senkin vuoksi toimii paremmin. Ja meillä on aika pieni systeemi mielestäni, hakesysteemit tuntui vähän rajulta, joskin jälkeenpäin olen vastaavan kokoisten laitosten toteutuksia bongannutkin jostain.
-
Kyllä lattialämmitystaloon maalämpö kuulostaa suht järkevältä, ainakin ympärivuotinen säädettävyys ja lämmityksen automatisointi plussaa.
Konehallin osalta kannattaa miettiä tarviaako sitä pitää jatkuvasti lämpimänä vaiko vaan plussan puolella ja tarvittaessa nostaa lämmöt vaikkapa lämminilmakehittimellä jolla saa roskatkin poltettua. Tai pitää konehallista vaikkapa yhtä eristettyä huonetta lämpimänä ja loput hallin puolilämpimänä tai jopa kylmänä. Energian säästö vuositasolla näin erittäin suuri.
-
Mikä on ollut merkkivalinta?
Säätötuli. Ensimmäinen oli 40 kW 420 litran säiliöllä, toinen 40 kW 940 litran säiliöllä ja nyt on 80 kW Kaks2-pohjalla etukuormaajatäyttöisenä.
-
Vanha klapikattila alkoi vuotaa joten ostin uuden stokerivalmiudella. Uuden stokerilaitteiston hinta kattilan kylkeen siiloineen pyörii tässä teholuokassa 4-5000 euron haarukassa, kyseessä pelkkä asuinrakennus. Kaveri laittoi maalämmön, kustannus kaikkineen n. 17000 euroa, joten hakesysteemi kyllä käsittääkseni huomattavasti edullisempi, käyttökustannukset sitten varmaan ratkaisevat kokonaistaloudellisuuden.
Olen suunnitellut lähivuosina siirtyväni hakelämmitykseen, ja kesäiset käyttöveden lämmitykset aion hoitaa niin, että parina päivänä viikossa lämmitän klapeilla varaajan lämpimäksi ja kylmän kauden lämmitän hakkeella, hakepoltinta kun ei tarvitse poistaa klapeilla lämmittämisen ajaksi.
-
Minkä ikäinen merkkinen kattila rupes vuotaan? Sisältyykö tuohon 4-5000 eur minkä kokoinen stokeri, entä kattila?
-
Vesipatteri systeemiin ei kannata laittaa maalämpöä mutta jos hallissa ja tuvassa lattialämmitys vesisysteemillä silloin voi pelata muutaman vuoden ettei tarvitse kompuroita uusia.
Juuri tuo kestävyys on heikko maalämpö systeemissä .
Ei ole vielä tullut vastaan maalämpösysteemiä joka olisi toiminut 30 vuotta ilman suurta remonttia.
Vesipatteri järjestelmässä lämpö on liian korkea ja se huonontaa hyötysuhdetta ja pitää kompurat liian kuumina ei kestä kauaa kun saa laittaa uudet kompurat ym sälää ja se maksaa.
Sopii ainoastaan lattialämmitykseen tämä on nyrkkisääntö joka kannattaa suunnitelussa ottaa huomioon.
Onpa sitten allekirjoittaneella käynyt virhe talon teossa, mutta eipä nuo yllämainitut systeemit (lämpöpumppu + patterit) ole vielä olleetkaan kuin 16 vuotta. Senverran pitää kyllä kehaista, ettei toistaiseksi ole tarvinnut tehdä sitä pientäkään remonttia. Ei minkäänlaista. Pumppu hyrrää ja lämmintä tulee...
-
Vanha klapikattila alkoi vuotaa joten ostin uuden stokerivalmiudella. Uuden stokerilaitteiston hinta kattilan kylkeen siiloineen pyörii tässä teholuokassa 4-5000 euron haarukassa, kyseessä pelkkä asuinrakennus. Kaveri laittoi maalämmön, kustannus kaikkineen n. 17000 euroa, joten hakesysteemi kyllä käsittääkseni huomattavasti edullisempi, käyttökustannukset sitten varmaan ratkaisevat kokonaistaloudellisuuden.
Olen suunnitellut lähivuosina siirtyväni hakelämmitykseen, ja kesäiset käyttöveden lämmitykset aion hoitaa niin, että parina päivänä viikossa lämmitän klapeilla varaajan lämpimäksi ja kylmän kauden lämmitän hakkeella, hakepoltinta kun ei tarvitse poistaa klapeilla lämmittämisen ajaksi.
Öh, mitäs tässä nyt verrataan? Pelkkä stokeri vs. maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannus? Onko hakelämmitys valmis pelkällä stokerilla?
-
Vanha klapikattila alkoi vuotaa joten ostin uuden stokerivalmiudella. Uuden stokerilaitteiston hinta kattilan kylkeen siiloineen pyörii tässä teholuokassa 4-5000 euron haarukassa, kyseessä pelkkä asuinrakennus. Kaveri laittoi maalämmön, kustannus kaikkineen n. 17000 euroa, joten hakesysteemi kyllä käsittääkseni huomattavasti edullisempi, käyttökustannukset sitten varmaan ratkaisevat kokonaistaloudellisuuden.
Olen suunnitellut lähivuosina siirtyväni hakelämmitykseen, ja kesäiset käyttöveden lämmitykset aion hoitaa niin, että parina päivänä viikossa lämmitän klapeilla varaajan lämpimäksi ja kylmän kauden lämmitän hakkeella, hakepoltinta kun ei tarvitse poistaa klapeilla lämmittämisen ajaksi.
Öh, mitäs tässä nyt verrataan? Pelkkä stokeri vs. maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannus? Onko hakelämmitys valmis pelkällä stokerilla?
Juu ei ole siten minäkin kohta vaihdan kämpän lämmön Pö:hön...Koko kalusto 2000€+asennus... Sen jälkeen kämppä lämmin ilman hikoilua...PS. noi hakelämmiitäjät saa hakea sitä haketta metistäni jos haluavat...Rahaa vastaan tietysti...
-
Maalämmössä valtio tietää miten mittari pyörii, hakelämpö on verotonta.
Itse investoin syksyllä stokeriin, mikään asia ei ole niin varma kuin että metsänomistaja ei tule koskaan saamaan teollisuuden raaka-aineistaan (paitsi ehkä tukista nyt kovan lankkukysynnän aikana) palkkaa vastaavaa tuloa. Eli vaikka ostaisi koko vuoden omakotitalon hakemäärän niin se on kuitenkin edullista ja suhteessa muihin halpenee edelleen.
Itse arvioin talonrakennusvaiheessa sen näin; maalämpö ehdottomasti vaivattomin ja kaupan päälle maaviileä kesäisin. Mutta; jos ottaa huomioon järjestelmän käyttöä myös muissa rakennuksissa maalämpöpumpun koon kasvaessa niin tekee myös hinta. Päädyin stokeriin, jolla voin vaivatta lämmittää myös autotallin, tulevan konehallin päädyn ja tietysti talon itse. Minulla olisi myös mahdollisuus vetää lämpöputken patterille tuulettimen eteen, pienillä muutoksilla siitä saisi viljalle kuivaajan mutta kun vielä vanha on toiminnassa niin aika näyttää. Jos se totetutuu, kattilan vaihto isompaan on helppoa. Maalämpö ei tähän kykene pienellä rahalla. Lisäksi uskon stokerin kompensoivan piikkejä paremmin kuin maalämpö, esim yksi hlö suihkussa ja lämpimän veden juoksutus ottaa hieman lämpötehoa pois muualta, mutta maalämpö yrittää kompensoida sen sähkömittarin kautta mikä on turhaa, rakennuksethan eivät jäähdy oleellisesti tämän ½h aikana.
Jos lämmittää taas pari tuhatta kuutiota niin pieni kippikärry menee äkkiä (viikossa...), joten se määrä kysyy kyllä herkemmin omaa työpanosta.
-
Mä tein juuri viime keväänä valinnan näiden kahden välillä,tosin maalämpö oli vain ajatus asteella mutta jäi hyvin pian pois kuvioista. Lämmitettävää paja,lämmintä tilaa pannuhuoneen ympärilä,traktoritalli ja suurehko ok. talo autotalleineen. Lisänä lähtö kuivurille,saa nähdä otanko käyttöön ensi kesänä.
Itse näen näin että hakelämmitys kertainvestointi,muut maksellaan käyttömaksuina vuosien saatossa ja tunnetustihan energian hinta ei ole laskenut... Ja kun lähtökohtaisesti hake halvempaa,ei tartte kahta kertaa miettiä. Varsinkin kun kokemusta pian 30 vuotta,nyt syksyllä lähti kolmas stokeri pyörimään. Pannuhuoneella kävin viimeks viime viikolla,patterit on lämpimät ja hälyjä ei oo kännykkään tullut,oletan että homma pelaa ;D
Kesäkäyttöön pulssiohjattu takapalosuoja ja kattilassa "suoraveto",katotaan kuinka pelaa kesällä. Lisänä sitten muut palosuojaukset,säätöjä tuskin tarttee muuttaa kesää varten,ylläpitotulta vain enemmän ja sitä myöten nokeaa enemmän-> pienempi teho ilman nuohousta :)
Tarkoitus tehdä tuoreemmasta puusta haketta,talven hake kuivaa. Hakesiilo 11m3,riittää omassa käytössä mainiosti ettei tartte ressata.
Ois kaupan edellinen 40KW:n säätötulen stokeri,420l säiliöllä. Strong-malli,2002 vuosimalli ja palopää vuoden pari vanha. LAKA:n happoteräs kattilakin tarjolla erittäin edukkaasti,tarjota saa yksityisviestillä tai kysellä enemmän :)
-
Mä tein juuri viime keväänä valinnan näiden kahden välillä,tosin maalämpö oli vain ajatus asteella mutta jäi hyvin pian pois kuvioista. Lämmitettävää paja,lämmintä tilaa pannuhuoneen ympärilä,traktoritalli ja suurehko ok. talo autotalleineen. Lisänä lähtö kuivurille,saa nähdä otanko käyttöön ensi kesänä.
Itse näen näin että hakelämmitys kertainvestointi,muut maksellaan käyttömaksuina vuosien saatossa ja tunnetustihan energian hinta ei ole laskenut... Ja kun lähtökohtaisesti hake halvempaa,ei tartte kahta kertaa miettiä. Varsinkin kun kokemusta pian 30 vuotta,nyt syksyllä lähti kolmas stokeri pyörimään. Pannuhuoneella kävin viimeks viime viikolla,patterit on lämpimät ja hälyjä ei oo kännykkään tullut,oletan että homma pelaa ;D
Kesäkäyttöön pulssiohjattu takapalosuoja ja kattilassa "suoraveto",katotaan kuinka pelaa kesällä. Lisänä sitten muut palosuojaukset,säätöjä tuskin tarttee muuttaa kesää varten,ylläpitotulta vain enemmän ja sitä myöten nokeaa enemmän-> pienempi teho ilman nuohousta :)
Tarkoitus tehdä tuoreemmasta puusta haketta,talven hake kuivaa. Hakesiilo 11m3,riittää omassa käytössä mainiosti ettei tartte ressata.
Ois kaupan edellinen 40KW:n säätötulen stokeri,420l säiliöllä. Strong-malli,2002 vuosimalli ja palopää vuoden pari vanha. LAKA:n happoteräs kattilakin tarjolla erittäin edukkaasti,tarjota saa yksityisviestillä tai kysellä enemmän :)
Onko se kerta investointi jos masiinat uusitaan 10 vuoden välein..
-
Itse näen näin että hakelämmitys kertainvestointi,muut maksellaan käyttömaksuina vuosien saatossa ja tunnetustihan energian hinta ei ole laskenut...
Onko se kerta investointi jos masiinat uusitaan 10 vuoden välein..
Vajaa pari tonnia meni edellisessä vaihdossa kun kalusto pysyi samanlaisena,kesti vajaan kymmenen vuotta mutta oli pahasti alamitoitettu. Edellinen ois teknisesti kestänyt kauemmin mutta remppa oli tehtävä nyt,turhaa pitkittää tulevaisuuteen. Nykyisen kestävyys arvoitus,hintaa ainakin oli mutta eiköhän lie edullisempi kuin maalämpö,aika näyttää kestävyyden ja sitä myöten kustannuksen...
-
Minkä ikäinen merkkinen kattila rupes vuotaan? Sisältyykö tuohon 4-5000 eur minkä kokoinen stokeri, entä kattila?
Arimaxin 25 alkoi vuotaa, ikää suunnilleen samaiset 25 vuotta. Hintahaarukka kysytty vain alustavasti Ala-Talkkarin n. 40 kW:n systeemiin, muitakin ehdokkaita varmasti tulee. Ja tuo hinta on kattilan lisäksi, mutta jos tuohon hintaan saisi stokerin+kuljettimen+siilon, kokonaishinta ostamani kattilan kanssa jäisi reilusti alle 10k€.
-
Monelta unohtuu sähkönkulutuksen taso ilman maalämpöä eli normaali omakotitalo 120-150 neliöö missä sähköä käytetään vain valaistukseen ja kodinkoneet kulutus noin 5000-6000 kw.Tästä voi jokainen laskee paljonko menee maalämmön avitukseen sähköä joka kallistuu lähivuosina jopa 100 %.Haketta (kunnollista ja kuivaa menee kyseisessä talossa noin 15 -25 mottia .Ja toisekseen metsät tuottavat hyvin kun rankapuuta otetaan säännölisesti.
-
Tästä voi jokainen laskee paljonko menee maalämmön avitukseen sähköä joka kallistuu lähivuosina jopa 100 %.Haketta (kunnollista ja kuivaa menee kyseisessä talossa noin 15 -25 mottia .Ja toisekseen metsät tuottavat hyvin kun rankapuuta otetaan säännölisesti.
Ja hakelämmityssysteemi toimii ilman sähköä? Ite lämmitän öljyllä sekä klapeilla varaavan takan kautta.
-
Laittaako kukaan enää klapivehkeitä ???
Joka tuutti paasaa hakehommeleista mutta ei kustannuseroista esim. klapikattilaan ja varaajaan nähden. Naapuri pykästeli hakevehkeet ja maksoi komiasti kymmeniä tuhansia. Toki ovat varmaan helppokäyttöisemmät kuin klapivehkeet mutta hinnanero tekee klapihommille hyvän tuntipalkan... Energiaa tuhlaantuu aika tavalla jos märkää haketta menee kaksi ja puolisataa mottia ja kuivia puita noin viisikymmentä pinokuutiota. Jonkunhan täytyy ne puut tehdäkin.
Lienevätkö tämmöiset kerettiläisyyttä aikana jolloin hienoista hakelämmitysjärjestelmistä on tullut kilpavarustelun väline.
-
Kyllä klapijärjestelmä sopivan kokoisella varaajalla on mielestäni ihan kilpailukykyinen. Nykyaikainen alapalo/käänteispalokattila on varsin vähätöinen, talvella kerran päivässä pannun täyttö ja sytytys ja tarvittaesa puiden lisääminen 3-4 tunnin välein, kesällä 1-2 kertaa viikossa lämpimän veden käytöstä riippuen. Joillain pannuilla vielä pystyy hieman poltelemaan erilaista purkki ja paperijätettä, jota siunaantuu nykyään yllättävän paljon. Johonkin Vedan pannuun saa nakata metrin halkoa, joten ei klapien tekokaan ole kovin suuritöistä. Ainakin kasvinviljelijällä on runsaasti aikaa noita polttopuita tehdä, eikä nuo hakerankatkaan kuitenkaan ihan ilman työtä metsästä kotiin kävele. Hake tarvitsee aina asianmukasen säilytystilan, noita kalpeja ja halkoja pinoaa kuormalavojen päälle, joissa helppo siirrellä pannuhuoneelle ja voi varastoida paikoissa joissa tilaa tai sitten pressun alla ulkona. Jos kuluja ajattelee, niin asiallisen kalpilämmityssen rakentaa halvemmalla kuin hakesysteemin, jo pelkkä stokeri maksaa enemmän kuin klapikattila. Veikkasin että eroa tulee helposti yli 10000 euroa. Stokeri näyttää olevan kulutustavaraa, klapikattila pelittää varmaan tuon 25 vuotta.
-
Olet oikeassa jos pelkkä omakotitalo niin eipä kannata laittaa hakevehkeitä mutta jos perässä konehalleja ,navettaa niin silloin kyllä.
Nykyään varustellaan aika rahakkaasti lämpölaitoksia kaiken maailman hienoudet vaikka lämmitettävää ei niin kovasti takana ole ,mutta jos löysää rahaa on niin mikä ettei.
-
klapihommille hyvän tuntipalkan... Energiaa tuhlaantuu aika tavalla jos märkää haketta menee kaksi ja puolisataa mottia ja kuivia puita noin viisikymmentä pinokuutiota. Jonkunhan täytyy ne puut tehdäkin.
Tuohan se onki hyvä lähtökohta vertailulle. Entä jos hake on kuivaa ja klavut märkiä?
-
Heittäkääs arvio, mikä on esim. 40kW:n kokoluokassa hankintahinta stokerisysteemille (pannu, stokeri, hakevarasto), klapilämmitykselle, maalämmölle ja öljykattilalle (& säiliölle).
Taitaa stokerin ja öljykattilan hinnan erolla saara monen vuoren öljyt! Lisäksi esim. edellinen öljykattila kesti n.30 vuotta ja oli uuteen vaihdettaeskin vielä kunnossa.
-
Laittaako kukaan enää klapivehkeitä ???
Joka tuutti paasaa hakehommeleista mutta ei kustannuseroista esim. klapikattilaan ja varaajaan nähden. Naapuri pykästeli hakevehkeet ja maksoi komiasti kymmeniä tuhansia. Toki ovat varmaan helppokäyttöisemmät kuin klapivehkeet mutta hinnanero tekee klapihommille hyvän tuntipalkan... Energiaa tuhlaantuu aika tavalla jos märkää haketta menee kaksi ja puolisataa mottia ja kuivia puita noin viisikymmentä pinokuutiota. Jonkunhan täytyy ne puut tehdäkin.
Lienevätkö tämmöiset kerettiläisyyttä aikana jolloin hienoista hakelämmitysjärjestelmistä on tullut kilpavarustelun väline.
Näin juuri, ainakaan maitotilallisella ei ole aikaa metsästä rankoja völjätä. Talon ja pajan lämmitykseen ei kannata missään nimessä satsata puuhun, eri asia jos harrastuksena on metsätyöt.
-
Ajatus meni kai niin, että käy mahdottoman kalliiksi rakentaa hakkeen käsittelylle edellytykset joiden lopputuloksena on kuiva hake,tämän takia kai hakkeen kuivaamisesta ollaan luopumassa. Toiseksi, jos ylimitoittaa kattilan niin kuin meilläpäin on nykyään tapana, ei se pelaa muuten kuin märkää haketta polttamalla. Ja sitä kai voidaan kysyä miksi on niin?
-
Eikä nuo stokerivehkeet kyllä ihan millä hyvänsä hakkeella pala, vaikka olisi kuinka ylimitoitettu. Tuossa lähellä olevalle koululle viime talvena tuotiin hieman tuoretta tavaraa ja kun sitä aikansa sytyteltiin(kun ei palanut) öljyllä, niin siilo oli tyhjennettävä.
Isoissa arinapolttokattiloissa palaa vielä noin 60%:n, mutta niissäkin piipun päästä tulee vain runsaanlaisesti vesihöyryä ja teho hukkuu tuohon häyrytämiseen.
Kyllä monesti nuo automaattiset hakesysysteemit ovat pienissä teholuokissa aika kalliita ratkaisuja. Taitaa tällä hetkellä paras systeemi olla jos automatiikka kiinnostaa pellettilämmitys. Vanha puhallustäytteinen irtorehusiilo vaan nurkalle ja siitä syöttö kattilaan. Muutaman kymmene kuution erissä kun pelletin ostaa, niin sen saa varmaankin 40%:lla öljyn hinnasta. Iso karjatila voi vaikkapa ostaa pelletöintikoneen itselleen ja samalla koneella rakeistaa rehua.
-
Näin juuri, ainakaan maitotilallisella ei ole aikaa metsästä rankoja völjätä. Talon ja pajan lämmitykseen ei kannata missään nimessä satsata puuhun, eri asia jos harrastuksena on metsätyöt.
Niinpä, senpä vuoksi meilläkin on jatkuvasti lämmitetty palaturpeella. 80-luvun alussa oli kyllä klapilämmitys, mutta onneksi siitä on päästy eroon jo yli 20 vuotta sitten. Jatkopesällä ollut kattila ladattiin illalla täyteen ja aamulla oli joka paikka kylmänä. Nyt riittää, kun varastosiilon täyttää 2-3 kk välein. Päivittäin tulee toki käytyä kattilahuoneessa katsomassa stokerin toimintaa.
-
teholuokissa aika kalliita ratkaisuja. Taitaa tällä hetkellä paras systeemi olla jos automatiikka kiinnostaa pellettilämmitys. Vanha puhallustäytteinen irtorehusiilo vaan nurkalle ja siitä syöttö kattilaan. Muutaman kymmene kuution erissä kun pelletin ostaa, niin sen saa varmaankin 40%:lla öljyn hinnasta. Iso karjatila voi vaikkapa ostaa pelletöintikoneen itselleen ja samalla koneella rakeistaa rehua.
Ei taida 40% onnistua pelletin hinnassa, kyllä Vapo on siitä pitänyt huolen. Halpaa ei oo pelletin polttokaan.
Mistäköhän sitten taas tuohon pelletöintiä varten järjestyisi se kuiva puutavara, jos se kerran on ihan täysin mahdotonta saada hakejärjestelmää varten onnistumaan... ;D Ja aika iso pitää karjatilan olla, että saa pelletöintilaitteiden hankinnan perusteltua taloudellisesti. Ei rehua oo mikää pakko pelletöidä.
-
Pelletin raaka-aineeksi käy kyllä muukin kuin puru, esim. Rypsi todella tönyä tavaraa pelletin raakaaineena, samoin turve. Pelletin hinta isoissa erissä irtona on sitten aivan eri luokkaa kuin pienkuluttajan hinta. Tälläkin hetkellä pienkuluttaja maksaa noin 50% korkeampaa hintaa kuin suurkuluttaja. Suurkuluttajan hinta lienee siinä 24-25 eur/MWh. Pelletöintikone, siis jossa tehoa, niin maksaa päälle kymppitonnin, mutta ei tuolla rahalla paljon hakejärjestelmääkään rakenneta.
Kait rehun pelletöinti jossain määrin on perusteltua, kun ei irtorehuja kait jauhemuodossa myydä paljoakaan. Etuina on ainakin jonkinverran rehuhyötysuhteen paraneminen, pölyämmöttömyys ja sitten kulkee se paremmin ruokintalaitteissa.
Pelletin hinta toki nousee samaa tahtia kuin muutkin energiamuodot, jos näin ei kävisi, saattasi edessä jossain vaiheessa olla melkoiset markkinahäiriöt eli pelletistä tulisi pirunmoinen pula, jonka jälkeen hinta taatusti hakeutuisi kysynnän ja tarjonnan edellyttämälle tasolle. Se on noita kapitalismin lainalaisuuksia, jotka eivät paljon firmoista riipu. Jos pellettiliiketoiminnasta tulee todella kannattavaa, niin kyllä kilpailijoita ilmaantuu taatusti, sitä ei Vapokaan millään pysty estämään.Monet pientuottajat toimittavat tällä hetkellä pellettinsä Vapolle, nähtävästi hinta tyydyttää ja markkinointi pelaa jouheammin. Jotkut vuokraavat noista pientuottajista pellettikonttia, johon sitten toimittavat ohi Vapon pelletin, konttien teho 200-300 kW:n. Ainakin pari vuotta sitten oli aika edullinen ratkaisu vuokrata tuollainen kontti.
-
Ajatus meni kai niin, että käy mahdottoman kalliiksi rakentaa hakkeen käsittelylle edellytykset joiden lopputuloksena on kuiva hake,tämän takia kai hakkeen kuivaamisesta ollaan luopumassa.
A: Kuivaa haketta saa kun tekee rankakasan oikeaan paikkaan ja peittää syksyllä,vähintäänkin yhden vuoden ylivuotista rankaa. Siinä on se hakevarastokin samalla,peräkärryissä loput ellei katonalaista tilaa.
B: Pienelläkin stokerilla menee kokopuuhake,hakkurin pitää olla kunnollinen. Kokeiltu on kahdella rumpuhakkurilla,toisella tuli hyvää haketta silppuamatta puruksi. Omalla laikkahakkurilla tulee hyvää haketta karsitusta,omaa hakkuria ei vain kenenkään kannata enää ostaa jos urakoitsijan saa suunnilleen silloin kuin haluaa.
Klapeilla lämmittänyt joinakin kesinä kun hake ollut liian kuivaa,jo kesälämmitys tuntui työläältä vaikka varaaja oli iso :)
-
Klapeilla lämmittänyt joinakin kesinä kun hake ollut liian kuivaa,jo kesälämmitys tuntui työläältä vaikka varaaja oli iso :)
Meilläkin oli silloin klapilämmityksen aikana 3000 litran varaaja, siinä olikin lämmittämistä, kun se pääsi kylmäksi. Nytkin on vielä 1500 litrainen, vaikka stokeri onkin. Se hyvä puoli klapeilla (+ turvetta) lämmittämisessä oli, ettei piippua tarvinnut nuohota, lieskat näkyi pihalle asti :D.
-
Kahtena kesänä lämmitin sahanpurulla ja pelasi tosi hyvin, purun tosin kuivasin virattomaksi jääneessä heinäkuivurin ritilällä.Tuoretta purua kun laittaa kuivan hakkeen sekaan niin palaa ja pelaa hyvin.Tosin purukin on nykyään hinnoissaan mutta meilläkin kävi kenttäsaha josta sitä tuli 20 kuutioo.
Yhtenä syksynä piruuttaan hakkasin 15 kiintoa koivunkuitua ja karsinnan yhteydessä raidoin puut neljältä sivulta ja ajoin rankalaanille puolimetriä maasta olevien sähkötolpista tehtyjen niskasten päälle niin seuraavana syksynä osan siitä haketin niin johan olivat kuivia ,tosin kesä oli sellainen että sadetta ei tullut koko kesänä (2006) Rankakasa pitää peittää 2-kertasella muovilla heti kun kesän kuivimmat kelit on ohi heinä-elokuun tietämillä.Seuraavana kesänä olen sitten hakettanut (elokuussa) puut ja on ollut kuivia.
Kasanpaikka pitää olla aukealla tai sen laidassa niin että päivänaurinko paistaa mutta iltaauringosta ei niin väliksi.
Luoteeseen olisi hyvä olla tuulensuojaa koska sieltä yleensä pahimmat myrskyt tulee.Painoksi muovin päälle käy rangat ei kuivia ne tuuli vie huisin nevadaan.
Teetän hakkeen urakoitsijalla ja siinä hakkurissa on seula.
Kattila maksoi vuonna 2000 2000 euroa vaajat ja stokeri pikkusen yli 2000 ,asensin kaikki itse vain sähkötyöt teetin.
Eipä nämä värkit paljon öljysysteemiä kalliimpia olleet, tosin stokeri on käsitäyttöinen mutta on nopea täyttää.Kattila on 50 kw ja stokerti Säätötulen strong/420. Tänä päivänä kattila on liian suuri mutta sitä voi säätä 25 kw:i laittamalla lattaraudan solaan kätevää?Miksi kattila suuri sen takia kun lopetin karjahomman 2005 ja kaikki suunnitelmat meni uusiin puihin.
-
Hake jos on mettää paljon ainakin 50ha. Eipä sitä kauheen usein tartte täytellä ainakan näillä keleillä . Monta viikko menee ja kovilla pakkasilla viikko riittää hyvin. Hakkeen laatu taasen pitää olla hyvää ,muuten ongelmia ilmenee. Laitteethan nyt tuntuvat kalliilta kertainvestointina,mutta kyllä sen sitten näkee muutaman vuoden päästä ,kun hintansa takasin tienannu. Sähkön , öljyn ja pelletin hinta nousee yms.
Sähkölaskussa on pelkillä kevyillä pakkasilla ollu jo yli 100e kuukausisäästöjä n.300 neliön talossa.
Haketuksesta sen verran ,että ei niitä hakettimia ittellä kannata ostaa.
Nämä isäntälinjan junkkarit ,farmit yms. ovat aika leluja ja hintaakin on kumminkin n.30t€-50t€ ,eikä siitä kovin paksu puu läpi mene.
Rahtari meillä käy jolla on keslan c4560 ja iso Valmetti. Sillä syntyy hyvää haketta ja hintakan ei päätä huimaa.
Maakaasusta taasen ei ole kokemuksia. Ennen haketta oli klapikattila/sähkö ja sitä ennen öljy/sähkö (kun halpaa oli vielä joskus)
Itsellä Arimaxin vehkeet löytyy laitteet olivat siinä 20t€+ rakennuskulut (joka tosin oli hyötykäyttöä vanhalle pohjalle+oma puutavara)
-
Maakaasu on mun käsittäkseni kupla joka puhkeaa siinä vaiheessa kun Venäjän kaasun toimituskyky ei riitä kysynnän kattamiseen.Meneehän siihen aikaa,mutta sitten ongelma on iso.Toinen asia on,ettei kaasu ole vaihtoehto muuta kuin semmoisille jotka ovatten ihan putken vieressä.
-
Vanha klapikattila alkoi vuotaa joten ostin uuden stokerivalmiudella. Uuden stokerilaitteiston hinta kattilan kylkeen siiloineen pyörii tässä teholuokassa 4-5000 euron haarukassa, kyseessä pelkkä asuinrakennus. Kaveri laittoi maalämmön, kustannus kaikkineen n. 17000 euroa, joten hakesysteemi kyllä käsittääkseni huomattavasti edullisempi, käyttökustannukset sitten varmaan ratkaisevat kokonaistaloudellisuuden.
Olen suunnitellut lähivuosina siirtyväni hakelämmitykseen, ja kesäiset käyttöveden lämmitykset aion hoitaa niin, että parina päivänä viikossa lämmitän klapeilla varaajan lämpimäksi ja kylmän kauden lämmitän hakkeella, hakepoltinta kun ei tarvitse poistaa klapeilla lämmittämisen ajaksi.
Öh, mitäs tässä nyt verrataan? Pelkkä stokeri vs. maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannus? Onko hakelämmitys valmis pelkällä stokerilla?
Juu ei ole siten minäkin kohta vaihdan kämpän lämmön Pö:hön...Koko kalusto 2000€+asennus... Sen jälkeen kämppä lämmin ilman hikoilua...PS. noi hakelämmiitäjät saa hakea sitä haketta metistäni jos haluavat...Rahaa vastaan tietysti...
Kannattaisi ihan ajatuksella lukea mitä kirjoitetaan ettei paljastuisi.... eli näin kirjoitin: "Vanha klapikattila alkoi vuotaa joten ostin uuden stokerivalmiudella. Uuden stokerilaitteiston hinta kattilan kylkeen siiloineen pyörii tässä teholuokassa 4-5000 euron haarukassa...." Jäi kylläkin mainitsematta, että tuon ostamani uuden stokerivalmiudella varustetun kattilan kustannus asennuksineen oli n. 4000€ ja siihen mainitsemani stokerilaitteisto asennettuna n.5000€ (kevään 2007 hintaa) eli yhteensä ollaan vielä alle 10000 euron hinnassa, ja mielestäni se edelleen on aika paljon vähemmän kuin 17000€ !! Toistaiseksi poltan kylläkin klapeja kun sitä varastoa on muutamaksi vuodeksi....
-
Hake jos on mettää paljon ainakin 50ha. Eipä sitä kauheen usein tartte täytellä ainakan näillä keleillä . Monta viikko menee ja kovilla pakkasilla viikko riittää hyvin. Hakkeen laatu taasen pitää olla hyvää ,muuten ongelmia ilmenee. Laitteethan nyt tuntuvat kalliilta kertainvestointina,mutta kyllä sen sitten näkee muutaman vuoden päästä ,kun hintansa takasin tienannu. Sähkön , öljyn ja pelletin hinta nousee yms.
Sähkölaskussa on pelkillä kevyillä pakkasilla ollu jo yli 100e kuukausisäästöjä n.300 neliön talossa.
Haketuksesta sen verran ,että ei niitä hakettimia ittellä kannata ostaa.
Nämä isäntälinjan junkkarit ,farmit yms. ovat aika leluja ja hintaakin on kumminkin n.30t€-50t€ ,eikä siitä kovin paksu puu läpi mene.
Rahtari meillä käy jolla on keslan c4560 ja iso Valmetti. Sillä syntyy hyvää haketta ja hintakan ei päätä huimaa.
Maakaasusta taasen ei ole kokemuksia. Ennen haketta oli klapikattila/sähkö ja sitä ennen öljy/sähkö (kun halpaa oli vielä joskus)
Itsellä Arimaxin vehkeet löytyy laitteet olivat siinä 20t€+ rakennuskulut (joka tosin oli hyötykäyttöä vanhalle pohjalle+oma puutavara)
Mainitsit että sähkölaskussa on ollut 100e kuukausi säästöjä. En siis huomannut vain tai en tiedä viittasitko johonkin aiempaan, mutta siis suhteessa mihin on se 100e säästö?
-
Ehdottamasti maalämpö. Ilman epäilystä. Sitä et voi myydä, mutta hakkeesi voit, jotta voit täpinöidä metsissä. Ja mitoitus niin reiluksi, että varmasti riittää seuraavat 30-40 vuotta. Ja avustustahan investointiin saa perkeleesti, melkein 110 %.
-
Sähkölaskussa on pelkillä kevyillä pakkasilla ollu jo yli 100e kuukausisäästöjä n.300 neliön talossa.
***Millais tuollainen säästö on mahdollista? Ittellä on hiukka pienemmässä torpassa sähkölasku 200€/kk
Sanoisin ja sanonkin, että 100€:n pruuttaaminen tuosta on mahdotonta koska suurin osa laskusta on kodinkoneitten kulutusta.
-
100 € säästö per kuukausi, siis 1200 € per vuosi vähemmän sähkölaskua, kun käyttää melko hintavaa hakesysteemiä ja noin suuri huusolli, kyllä jokin mättää, sähköhän laitekulut huomioonottaen on halvempi lämmitysmuoto eikä muuta vaivaa kuin sähkölaskun maksaminen.
Tuollainen talo vie sähköllä lämmittäen kWh:a ainakin 40000 kWh, ero hakkeen hyväksi muuttuvissa kuluissa pitäsi olla 2500-3000 euroa.
-
Tällä juttusarjalla kukaan hakeintoilija ei ole maininnut, että risuillakin on korjuukustannus sekä haketuskustannus, jotka eivät ole kertainvestointi. Jos haketetaan propsia, sillä on myyntihintakin. Sitä pienempi puuaines on työlästä ja aikaaviepää kerätä. Metsässä kuluu työajan lisäksi koneet sahat ja polttoaineet. Kalusto pitää olla kunnollinen; traktori, kärry,kuormaaja, saha, haketin tai niiden urakointi. Metsätyössä on aina myös riskit. Yhden traktorinrenkaan rikkoutuminen maksaa jo tonnikaupalla. Jos on Velmutti, niin pitää laskea myös usein toistuvat vaihtokonekustannukset.
Maalämpö on enemmän kertainvestointi ja kulunkipuolella sähköä menee varmasti vähemmän kuin hakepuolella. Onhan selvää, että kun on liikkuvia ja kuluvia osia vähemmän, homma sujuu kätevämmin pitempään. Hakepuolella liikkuvia osia on koko ketjussa kaadosta lämmönsiirtoon runsaasti, laite- ja ja rakennuskustannukset suuremmat, hakevarastoineen, täyttökuormaajineen yms.
Lämminilman siirtoa ei juuri ole käsitelty tässä sarjassa. Lämminilmansiirto lämmityskohteisiin on
melko huoltovapaata.
-
Vanha ja uskollinen öljypoltin alkaa lähestyä tiensä päätä ja pirtin lämmitys pitäisi uusia. Klapilämmitys kiinnostaa kovasti kun polttopuuta on riittävästi omasta takaa ja tilakin soveltuva, kunhan pannuhuoneesta tehdään ovi autotallin puolelle niin puuhuolto helpottuu. Pirtissä on kokonaispinta-alaa noin 200m, josta osa autotallia. Talo on 70-luvun puolivälissä tehty tiilitalo, eli lämpöhukkaa on mutta ei aivan harakanpesä kuitenkaan.
Asiaan.. Kokemuksia kaipailisin.. Minkä valmistajan kattila olisi hyvä ja pitkäikäinen ja mitä pitää välttää?
Valmistajia löysin äkkiseltään ainakin Ariterm, Kaukora, Eneka, Laka, Rica, Veda, Warmax, Ala-talkkari?
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa?
Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Alapalokattiloita suurin osa, tosin ainakin Rica ja ala-talkkari valmistavat käänteispalokattiloita.
Tuossa vielä lämpimikseni linkitin valmistajien sivut
http://www.ariterm.fi/?page=90&lang=
http://www.kaukora.fi/fi/products/kattilat/puukattilat/ecopuu25__/
http://www.eneka.fi/content/view/5/6/
http://www.laka.fi/pdf/LAKA%20YR.pdf
http://www.ricadesign.com/index.php?sid=1199727416e16b6388a99d56cb8369fc88832606bd&rand=1937058564&article_id=688
http://www.veda.fi/
http://www.warmax.fi/fi/technical_data.asp
http://www.ala-talkkari.fi/?lang=1&yks=1&kax=0
-
Tällä juttusarjalla kukaan hakeintoilija ei ole maininnut, että risuillakin on korjuukustannus sekä haketuskustannus, jotka eivät ole kertainvestointi.
Tänä päivänä bioenergia on niin kova sana että (elinvoimaisella) maaseudulla löytyy haketusurakoitsija 50 km säteellä lähes joka paikasta. Jotta he saisivat hypetyksen aikaansaaneen investoinnin maksettua täälläpäin hakettavat muutamalla €:lla kuution. Eli omakotitalon tarvitsema reilut 50 m3 vuodessa hakettaa alle 200 sadalla. Ja jos puhtaana käteen ostaa 50 m3, kustannus tänä päivänä reilut 10€/kuutio eli yhteensä 500€. Kuten alussa mainitsin, metsänomistaja ei koskaan tule saamaan itselleen palkkaa energiapuusta, joten yhtä hyvin se korjuutyö voi laittaa omaan lämmitykseen. Kuitenkin täytyy kalustoa olla rankojen, halkopuiden, massapuun ja tukkien korjuun. Ainakin minä sahaan tukkipuuta itse, massaksi menee vain se joka pakosta ei mahdu hakkuriin ja rangat kerään ja (nykyään) aion hakettaa. Ihan turhaan myyn eteenpäin massapuuna 30€/m3 josta 1/3 veroa, käteen jää työt ja purilan siirto, joka on työlästä suhteessa sen arvoon. Tottakai hake on työläämpi kuin maalämpö, mutta jos itse tekee jonkin verran metsähommaa niin se tulee kaupan päälle. Jos ei ikinä itse ole puita hakannut ja prosessori korjaa niin silloin on jo liian myöhäistä ruveta hakelämmittäjäksi.
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa? Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Ei liity tähän mutta kuitenkin; tiedän tapauksen jossa rakennettiin isohko okt, jossa maalämpö, 3m3 varaaja ja halkopannu. Noh, maalämmöllä mentäisiin ja klapeilla säästöä. Kävi niin että maalämmön kaikki energia meni varaajan lämmittämiseen eikä riittänyt, jos haluttiin lämmintä vettä piti etukäteen lisälämmittää klapeilla. Taisi lisäksi olla automatisoitunut niin "hyvin", että kun varaaja oli lämmin, maalämpöä ei tietenkään tar*****, mutta sen jäähdyttyä maalämpö rupesi vain lämmittämään varaajaa, ja talossa ei ollut tietokaan hienosta järjestelmästä. Käsittääkseni isäntä oli itse sen "suunnitellut". Olisi ilmeisesti pitänyt olla kaksi toisistaan riippumattomampaa järjestelmää tms.
-
Asiaan.. Kokemuksia kaipailisin.. Minkä valmistajan kattila olisi hyvä ja pitkäikäinen ja mitä pitää välttää?
Valmistajia löysin äkkiseltään ainakin Ariterm, Kaukora, Eneka, Laka, Rica, Veda, Warmax, Ala-talkkari?
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa?
Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Vanhat klapimiehet sanoo että Laka se on hyvä. Miinusta tulee kuitenkin pienestä klapin maksimimitasta. Vähänkin pitkällä puulla pesä helposti holvaa.
Veda on kiinnostava pitkän pesänsä ja pyöreän, lämpölaajenemista hyvin kestävän muodon takia.
Vanhan varaajan osto on aika iso riski. Päältä hyvän näköinen ja sisällä syöpymä. Asennuksesta iso vaiva ja parin vuoden päästä puhki.
-
...Asiaan.. Kokemuksia kaipailisin.. Minkä valmistajan kattila olisi hyvä ja pitkäikäinen ja mitä pitää välttää?
Valmistajia löysin äkkiseltään ainakin Ariterm, Kaukora, Eneka, Laka, Rica, Veda, Warmax, Ala-talkkari?...
Meillä on nyt vuoden ollut Arimaxin 60 kW alapalokattila. Vaihdettiin vanhan 11 vuotta kestäneen Jämän tilalle (http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID4/7492.html). Tämä uusi on isompi kuin edeltäja ja toimii vanhan 2.8 m3:n varaajan kanssa hyvin. Pitkäikäisyys on suhteellinen käsite, mutta vakuutusyhtiön mielestä 11 vuotta vanhan peltikattilan hajoaminen on "normaalia" - valurautaiset aikanaan kestivät sen 30 vuotta.
Talvella on tehty tulet aamuin illoin, vähän puista riippuen on poltettu pesällinen tai puolitoista kerralla. Ja edelleen puista riippuen palaa puolestatoista kolmeen tuntiin. Varaajan lämpö nousee talvella liki 100 asteeseen ja pysyy iltaan asti yli 60 asteen = saadaan myös kuumaa käyttövettä. Lämmitettävää alaa on kanaalin päässä asuinrakennuksessa noin 250 m2, navettaa ei tarvitse lämmittää kun siellä on riittävästi eläimiä. Muuta lämmitettävää tilaa ei ole.
Kesällä riitti lämmitys puolentoista, joskus jopa kahden vuorokauden välein.
Nyt on poltossa sahauspintaa, josta ei ihan samoja tehoja tuu kuin ylivuotisesta rangasta. Klapin mittahan on puolimetriä tässä kattilassa ja noista pinnoista pappa teki osittain vähän pitkiä - vaikeuttaa sytyttämistä huomattavasti kun ei saa tiiviisti alaosaan (=holvaa ja valkea sammuu kun ei putoa uutta poltettavaa).
Klapilämmitys on työläs, sen voin myöntää. Eikä ne polttopuut itsestään metsästä lavoille mene. Meillä ei edes harkittu muita vaihtoehtoja, lähinnä niiden kalleuden vuoksi. Lisäksi meillä käydään navetassa työssä joka päivä aamuin illoin, lämmityskattilan täyttö ja sytytys on vian yksi lisätyö päivittäisiin askareisiin.
Tyytyväisiä ollaan oltu, tehoa on enemmän kuin vanhassa ja tämä kattila myös toimii kuten pitäisi. Latauspaketti otettiin myös. Remontin kokonaiskustannukset olivat vajaan kymppitonnin verollisena, sisältäen kattilan (4000), piipun (3000) ja asennuksen tarvikkeineen (2000). Syystä, että kattila on jokseenkin korkea, niin päältätäytettävänä sen käyttö on melkein yksinomaan jäänyt mulle (yx lomittajistakin on niin lyhyt, että ei saa ilman koroketta kattilaa täytettyä - oon sitten ite lämmittänyt noina päivinä). :)
Huono puoli on se, että sähkökatkon sattuessa käy pahimmassa tapauksessa huonosti. Oli nimittäin viime keväänä semmoinen tilanne, että oli kattilassa tuli ja tuli pitkähkö sähkökatko. Ei oltu kotona ja kun ei ollut lypsyaika, ei olis ehkä agregaattia heti viriteltykään. Sen verran lämpes kattila, että vedonsäädin, lataustermostaatti ja latauspumpun ohjaustermostaatti sulivat. Putkiliitokset näyttivät siltä, että olivat olleet kovilla, mutta kesti paikat muuten. UPSi on ollut siitä asti suunnitteilla kiertovesipumppuihin mutta en oo saanut aikaiseksi (eipä oo sen jälkeen ollut sähkö pois kuin kerran ja silloinkin olin kotona, joten laitoin aggregaatin). Kop kop. Et niin huoleton se on.
-
Varaajan mitoituksella voidaan vaikuttaa pesän latausväliin. Toki kattilan tehonkin on kasvettava jossain suhteessa.
Tuttavalla on viisikymmentäluvun omakotitalossa viiden motin vaaraaja. Pakkasillakaan ei latausväli taida olla edes kerran päivässä.
-
Asiaan.. Kokemuksia kaipailisin.. Minkä valmistajan kattila olisi hyvä ja pitkäikäinen ja mitä pitää välttää?
Valmistajia löysin äkkiseltään ainakin Ariterm, Kaukora, Eneka, Laka, Rica, Veda, Warmax, Ala-talkkari?
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa?
Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Vanhat klapimiehet sanoo että Laka se on hyvä. Miinusta tulee kuitenkin pienestä klapin maksimimitasta. Vähänkin pitkällä puulla pesä helposti holvaa.
Veda on kiinnostava pitkän pesänsä ja pyöreän, lämpölaajenemista hyvin kestävän muodon takia.
Vanhan varaajan osto on aika iso riski. Päältä hyvän näköinen ja sisällä syöpymä. Asennuksesta iso vaiva ja parin vuoden päästä puhki.
Etna kattilaa joskus kehuivat. Ei vaan taideta enää tehdä :-[
-
Joo työtä klapilämmitys varmasti teettää runsaasti enemmän kuin mikään, mutta en oikein keksi mitään pidemmällä tähtäimellä järkevämpää systeemiä. Vielä kun venäläisten kaasutoimitukset alkavat takkuilemaan niin johan maksaa energia hunajaa joka muodossa, senverran on suomi jo nyt rakennettu kaasuenergian varaan.
Hakesysteemit turhan kalliit perustaa, kun energian tarve on kohtalaisen pieni.
Kallis remontista tulee joka tapauksessa. Kattila, varaaja, piippu ja työt, reilusti 10000€ menee varmasti.
Latauspaketti on välttämätön, sekä varolaitteet sähkökatkon varalle hyvät olla, tarviiko vielä muuta?
-
Etna kattilaa joskus kehuivat. Ei vaan taideta enää tehdä :-[
Näemmä samoissa tiloissa valmistetaan näitä: http://www.termax.fi/index.php?mid=143
Kiitos vinkistä, yksi vaihtoehto lisää...
Edit:
Nojaa ei pitäisi aina uskoa heti kaikkea mitä netissä lukee.. Tuossa on sama kattila eri merkillä, jonkun lähteen mukaan puolassa tehty http://www.ksm.fi/tuotteet/orlanpuukattilat
Edit2: Lisää kattiloita; Tuossa ruotsalainen kattila josta mitattu 91% hyötysuhde: http://www.trebema.se/?art_id=33&_Calmar_Pannan_V33
-
Hakesysteemit turhan kalliit perustaa, kun energian tarve on kohtalaisen pieni.
Tuotakaan en ihan allekirjoita: talossa pitää olla sama vedenkiertojärjestelmä riippumatta millä veden lämmittää, ja se on kallis. Poikkeus on suora sähkölämmitys, joka investointikustannukseltaan on edullisin mutta hankalasti vaihdettava muuhun myöhemmin.
Oma hakepannuhuone teetti parin viikon työt, se tulee uuden tavallisen autotallin päätyyn alaskaivettuna monttuun että talli näyttää tavalliselta, takapuolella kippitasku eri kattolipan läpi. Lecaa ja laastia meni jonkin verran + kaivuutyöt. Tallin teen valmiiksi kesällä. Kuitenkin stokeri + kattila maksoivat reilut 8000,- alveineen, tähän pitää vielä laskea "viimeistelytyöt" ja asennus niin se tekee 10k€ (Ala-talkkari 30kW + VetoMaxi 2m3stokeri automatiikalla). Maalämpöpumppu olisi jo maksanut enemmän + poraus, joka ei ole lainkaan ilmainen (30€/m x metri/neliö) Haketus tuottaa työtä jonkin verran, mutta vaikka tästä päivästä ostaisin hakkeen kotiintoimitettuna niin se on kuitenkin tänään sama raha kuin sanotaan lämpöpumpun vaatimat 6000kWh x 0,09 c/kWh = 540€. Eli käyttökustannukset menee aika lailla yks-yhteen, mutta niin kauan kuin rangat tulee kaupan päälle teen tällä tavalla. 20+ v päästä kun kattila on loppu ja metsät hakattu laitan maalämpöpumpun pannuhuoneeseen. Eli investointierolla lasken saavani jopa muutaman pennin työstäni. :D
-
Ei liity tähän mutta kuitenkin; tiedän tapauksen jossa rakennettiin isohko okt, jossa maalämpö, 3m3 varaaja ja halkopannu. Noh, maalämmöllä mentäisiin ja klapeilla säästöä. Kävi niin että maalämmön kaikki energia meni varaajan lämmittämiseen eikä riittänyt, jos haluttiin lämmintä vettä piti etukäteen lisälämmittää klapeilla.
Jotakin vikaa oli tuossa toteutuksessa. Täällä on maalämpö yhdistetty 3m3 varaajaan eikä ole ongelmia lämmön riittämisessä. 5 asteen pakkasiin asti riittää pelkkä yösähkö maalämpöpumpun pyörittämiseen. Kovemmilla pakkasilla käytetään päivälläkin. Sähkön tarve on pienempi kuin mitä kauppiaat laskelmissaan esittivät. Ison varaajan järkevyys maalämmön yhteydessä on sinänsä kyseenalainen, kun yösähkön hintaetu on pienentynyt viime vuosina.
-
Ison varaajan järkevyys maalämmön yhteydessä on sinänsä kyseenalainen, kun yösähkön hintaetu on pienentynyt viime vuosina.
Ja myös siksi että lämpöpumpun hyötysuhde ns. lämpökerroin pienenee maksimilämpötilan kasvaessa. Eli mitä kuumemmaksi varaajaa lämmitetään, sitä huonommalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii.
Vesikiertoinen lattialämmitys ja pieni varaaja on paras lämpöpumppusysteemin taloudellisuuden kannalta
-
Tällä juttusarjalla kukaan hakeintoilija ei ole maininnut, että risuillakin on korjuukustannus sekä haketuskustannus, jotka eivät ole kertainvestointi.
Tänä päivänä bioenergia on niin kova sana että (elinvoimaisella) maaseudulla löytyy haketusurakoitsija 50 km säteellä lähes joka paikasta. Jotta he saisivat hypetyksen aikaansaaneen investoinnin maksettua täälläpäin hakettavat muutamalla €:lla kuution. Eli omakotitalon tarvitsema reilut 50 m3 vuodessa hakettaa alle 200 sadalla. Ja jos puhtaana käteen ostaa 50 m3, kustannus tänä päivänä reilut 10€/kuutio eli yhteensä 500€. Kuten alussa mainitsin, metsänomistaja ei koskaan tule saamaan itselleen palkkaa energiapuusta, joten yhtä hyvin se korjuutyö voi laittaa omaan lämmitykseen. Kuitenkin täytyy kalustoa olla rankojen, halkopuiden, massapuun ja tukkien korjuun. Ainakin minä sahaan tukkipuuta itse, massaksi menee vain se joka pakosta ei mahdu hakkuriin ja rangat kerään ja (nykyään) aion hakettaa. Ihan turhaan myyn eteenpäin massapuuna 30€/m3 josta 1/3 veroa, käteen jää työt ja purilan siirto, joka on työlästä suhteessa sen arvoon. Tottakai hake on työläämpi kuin maalämpö, mutta jos itse tekee jonkin verran metsähommaa niin se tulee kaupan päälle. Jos ei ikinä itse ole puita hakannut ja prosessori korjaa niin silloin on jo liian myöhäistä ruveta hakelämmittäjäksi.
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa? Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Ei liity tähän mutta kuitenkin; tiedän tapauksen jossa rakennettiin isohko okt, jossa maalämpö, 3m3 varaaja ja halkopannu. Noh, maalämmöllä mentäisiin ja klapeilla säästöä. Kävi niin että maalämmön kaikki energia meni varaajan lämmittämiseen eikä riittänyt, jos haluttiin lämmintä vettä piti etukäteen lisälämmittää klapeilla. Taisi lisäksi olla automatisoitunut niin "hyvin", että kun varaaja oli lämmin, maalämpöä ei tietenkään tar*****, mutta sen jäähdyttyä maalämpö rupesi vain lämmittämään varaajaa, ja talossa ei ollut tietokaan hienosta järjestelmästä. Käsittääkseni isäntä oli itse sen "suunnitellut". Olisi ilmeisesti pitänyt olla kaksi toisistaan riippumattomampaa järjestelmää tms.
Tuossa jutussa nyt kiertää kovin pieniä summia. Ennenkuin pienpuurisut ovat tienvarressa tai pihalla valmiina haketusta varten on kulunkeja syntynyt melkoinen kukkarollinen. Kyllä minä pidän hikipisaroitani palkan arvoisina.
-
Tuossa jutussa nyt kiertää kovin pieniä summia. Ennenkuin pienpuurisut ovat tienvarressa tai pihalla valmiina haketusta varten on kulunkeja syntynyt melkoinen kukkarollinen. Kyllä minä pidän hikipisaroitani palkan arvoisina.
Hakelatvojen kerääminen aukolta urakoitsijan toimesta,100€. Haketus,134m3 vajaa 3.5€/m3,ajo kotiin 3 traktoria noin 2h per kone. Suoranaiset kulut siis noin 600€,yli vuoden hakkeet omaan käyttöön kun hakeranka kuin ruutia,osan sain myydäkin a´12€/m3+alv. Puhdasta riihikuivaa rahaa paloi vuoden hakkeiden tekemiseen noin 300€,ja omaa aikaa 2 tuntia + pakollinen kahvittelu päälle,hikeä ei saanut aikaiseksi millään ;D
Kuvaa uskottomille hakkeen teon helppoudesta ;D
(http://i267.photobucket.com/albums/ii288/ijasja2/hakkurijadeutsi.jpg)
-
Juu tollasta toimintaa se on. Itellä kans aina porukalla haketellaan ja parannellaan maailmaa ku on osuuskunta. Millanen hakkuri tolla on tossa valturan perässä ja kauanko kuormaa joutunee ootteleen? Ja onko seula kones vai työntääkö takkapuut samalla. Onkos toi Doitsi muuten agrotron 165.7 ku näyttää nii pitkältä?
-
Hakkuri omatekoinen,mika muistaa paremmin mikä rumpu. Joutuuhan tuossa oottelemaan aika kauan,kauemmin ku 1350JF:n torven alla eli useamman minuutin,menisköhän parikymmentä minuuttia kuorman tekoon,170tuhti :) Hiukan vallu ähkäsee kun puuta menee melkoisella vauhdilla.
Tekee hiton hyvää haketta kun terät kunnossa,säätötulen 40KW pikkustokeri oli mulla tuolloin ja muillakin pikkustokereita joille hakettaa säännöllisesti. Foresteri tekee tikkupskaa tohon verrattuna,vaikka pikkuseulalla ja terävät terät.
Teutsi on 140.7
-
Tuossa jutussa nyt kiertää kovin pieniä summia. Ennenkuin pienpuurisut ovat tienvarressa tai pihalla valmiina haketusta varten on kulunkeja syntynyt melkoinen kukkarollinen. Kyllä minä pidän hikipisaroitani palkan arvoisina.
Hakelatvojen kerääminen aukolta urakoitsijan toimesta,100€. Haketus,134m3 vajaa 3.5€/m3,ajo kotiin 3 traktoria noin 2h per kone. Suoranaiset kulut siis noin 600€,yli vuoden hakkeet omaan käyttöön kun hakeranka kuin ruutia,osan sain myydäkin a´12€/m3+alv. Puhdasta riihikuivaa rahaa paloi vuoden hakkeiden tekemiseen noin 300€,ja omaa aikaa 2 tuntia + pakollinen kahvittelu päälle,hikeä ei saanut aikaiseksi millään ;D
Kuvaa uskottomille hakkeen teon helppoudesta ;D
(http://i267.photobucket.com/albums/ii288/ijasja2/hakkurijadeutsi.jpg)
*Tuossa kuvassa näyttäisi olevan 200.000 ögön vehkeet. Ja sitten ne muut valmetit kuskeineen, jotka ovat parhaillaan liikenteessä. Mitähän muuta vehkeet tekevät kuitatakseen olemassaolonsa. Sitten purut kipataan 50.000 ögön liiteriin odottelemaan savuksi muuttumista. Niin ja sitten tieteski siellä liiterissä on 40.000 ögön kuormaaja odottelemassa nostelemista. Luulen, että jossain vaiheessa tulee hiki, ainakin tuskanhikin.
-
*Tuossa kuvassa näyttäisi olevan 200.000 ögön vehkeet. Ja sitten ne muut valmetit kuskeineen, jotka ovat parhaillaan liikenteessä. Mitähän muuta vehkeet tekevät kuitatakseen olemassaolonsa. Sitten purut kipataan 50.000 ögön liiteriin odottelemaan savuksi muuttumista. Niin ja sitten tieteski siellä liiterissä on 40.000 ögön kuormaaja odottelemassa nostelemista. Luulen, että jossain vaiheessa tulee hiki, ainakin tuskanhikin.
Ei lähe noi kamppeet kahella sadalla tuhannella mutta eipä noita koneita tuota vallua ja hakkuria lukuunottamatta ole tuohon hommaan tarkoitettukaan. Eikä liiteriä saa 50 000ögöllä kun sillä muutakin käyttöä,kuormaaja sentään halvempi nykyarvoltaan;D
Ei mulle noista tuskan hikeä tuu,missään vaiheessa. Tärkeintä se mitä jää viivan alle kaikkien harrastusten jälkeen kun pankki vie omansa,välillä saa tapahtua mitä vain ;D
-
Ei lähe noi kamppeet kahella sadalla tuhannella mutta eipä noita koneita tuota vallua ja hakkuria lukuunottamatta ole tuohon hommaan tarkoitettukaan. Eikä liiteriä saa 50 000ögöllä kun sillä muutakin käyttöä,kuormaaja sentään halvempi nykyarvoltaan;D
*Taitaa suoranaiset 600 ögöä olla viivan alla satua, kun tunnustat vehkeetkin kalliimmaksi. Milläs matematiikalla siellä päin lasketaan. Meillä on käytössä 'Ojalan laskuoppi'.
-
Minkä ikäinen merkkinen kattila rupes vuotaan? Sisältyykö tuohon 4-5000 eur minkä kokoinen stokeri, entä kattila?
Arimaxin 25 alkoi vuotaa, ikää suunnilleen samaiset 25 vuotta. Hintahaarukka kysytty vain alustavasti Ala-Talkkarin n. 40 kW:n systeemiin, muitakin ehdokkaita varmasti tulee. Ja tuo hinta on kattilan lisäksi, mutta jos tuohon hintaan saisi stokerin+kuljettimen+siilon, kokonaishinta ostamani kattilan kanssa jäisi reilusti alle 10k€.
***keneltä otit tarjouksen kun mulle tarjosivat 16k:n hintaan.
-
*Taitaa suoranaiset 600 ögöä olla viivan alla satua, kun tunnustat vehkeetkin kalliimmaksi. Milläs matematiikalla siellä päin lasketaan. Meillä on käytössä 'Ojalan laskuoppi'.
[/quote]
Mitäs väliä koneiden hinnalla on siihen millä hinnalla tehdään töitä per yksikkö,yksiköitä riittävästi tunnissa niin siitähän syntyy tulosta? Ei oo mun hakkurikamppeet kuvassa. "Ojalan laskuoppi" mullakin käytössä,ainakin tähän saakka pelannut ihan hyvin ::) Omia koneita ollut käytössä ko. hakkeiden tekemisessä kuin kolme traktoria ja kärryä pari tuntia,mitään niitä ei ole hankittu hakkeenajoa varten. Kaikki muu ko. työssä hoitui urakoitsijoiden toimesta, hakkuusta haketukseen...
-
Nää valinnathan on tilakohtaisia..jos jostakusta tuntuu maalämpö hyvältä niin ok.
Mä kannatan haketta,hakkeen teossa saa noita xxxögön maatalousvehkeitä työllistettyä yksityispuolelle.
Tää on tämmöistä...
-
Minkä ikäinen merkkinen kattila rupes vuotaan? Sisältyykö tuohon 4-5000 eur minkä kokoinen stokeri, entä kattila?
Arimaxin 25 alkoi vuotaa, ikää suunnilleen samaiset 25 vuotta. Hintahaarukka kysytty vain alustavasti Ala-Talkkarin n. 40 kW:n systeemiin, muitakin ehdokkaita varmasti tulee. Ja tuo hinta on kattilan lisäksi, mutta jos tuohon hintaan saisi stokerin+kuljettimen+siilon, kokonaishinta ostamani kattilan kanssa jäisi reilusti alle 10k€.
***keneltä otit tarjouksen kun mulle tarjosivat 16k:n hintaan.
Paikallisessa arkimarketissa viime keväänä tuollaista hintaa ala-talkkarista puhuttiin, pannu piti ottaa paikallisesta lvi-likkeestä kun tehdas ei myynyt suoraan.
-
Paikallisesta lvi putkasta tuli tällainen tarjous.. Miltä hinnat vaikuttaa? Puukattila olisi tarkoitus vaihtaa öljypannun tilalle. Hormillekin olisi samalla hyvä tehdä jotain, löytyisiköhän mistään 120*250mm sisäputkea? Oon katellut että pyöreää tai 120*160 ovaalia putkittajat tarjoavat..
- Arimax 35+ 3650;-
- 3000 L akvaterm-varaaja 2250;-
- 300 L kalvopaisunta-astia 350;-
- dn 32 hanatuote-latauspaketti 295;-
- hinnat sis. ALV 22%
-
Juu tollasta toimintaa se on. Itellä kans aina porukalla haketellaan ja parannellaan maailmaa ku on osuuskunta. Millanen hakkuri tolla on tossa valturan perässä ja kauanko kuormaa joutunee ootteleen? Ja onko seula kones vai työntääkö takkapuut samalla. Onkos toi Doitsi muuten agrotron 165.7 ku näyttää nii pitkältä?
***siinä on heinolansahakoneiden 900mm halkaisijan teollisuus rumpu, 4 teräpaikkaa mutta 2 terää käytössä. syöttöaukko on 700mm leveä ja n. 500-700mm korkea? tuplakuulalaakerit rummulla.
heittosiivikko eri akselilla hihnavälityksellä.
syöttörullia pyörittää sisunvetomoottorit.
seula saman tapanen kun foresterissa ja jenzissä.
kaiken kaikkiaan ihan asiallinen hakkuri. urakoitsija on sen itse tehnyt.
valmetissa on 400hv tehoa.
-
Mä tein juuri viime keväänä valinnan näiden kahden välillä,tosin maalämpö oli vain ajatus asteella mutta jäi hyvin pian pois kuvioista. Lämmitettävää paja,lämmintä tilaa pannuhuoneen ympärilä,traktoritalli ja suurehko ok. talo autotalleineen. Lisänä lähtö kuivurille,saa nähdä otanko käyttöön ensi kesänä.
Itse näen näin että hakelämmitys kertainvestointi,muut maksellaan käyttömaksuina vuosien saatossa ja tunnetustihan energian hinta ei ole laskenut... Ja kun lähtökohtaisesti hake halvempaa,ei tartte kahta kertaa miettiä. Varsinkin kun kokemusta pian 30 vuotta,nyt syksyllä lähti kolmas stokeri pyörimään. Pannuhuoneella kävin viimeks viime viikolla,patterit on lämpimät ja hälyjä ei oo kännykkään tullut,oletan että homma pelaa ;D
Kesäkäyttöön pulssiohjattu takapalosuoja ja kattilassa "suoraveto",katotaan kuinka pelaa kesällä. Lisänä sitten muut palosuojaukset,säätöjä tuskin tarttee muuttaa kesää varten,ylläpitotulta vain enemmän ja sitä myöten nokeaa enemmän-> pienempi teho ilman nuohousta :)
Tarkoitus tehdä tuoreemmasta puusta haketta,talven hake kuivaa. Hakesiilo 11m3,riittää omassa käytössä mainiosti ettei tartte ressata.
Ois kaupan edellinen 40KW:n säätötulen stokeri,420l säiliöllä. Strong-malli,2002 vuosimalli ja palopää vuoden pari vanha. LAKA:n happoteräs kattilakin tarjolla erittäin edukkaasti,tarjota saa yksityisviestillä tai kysellä enemmän :)
Mitenkä on käyttöveden lämmitys kesähelteillä pelannut?
Myös viljankuivaamon liitännät kiinnostavat. Onko kokemuksia kuivaamon öljypannun imuilman esilämmittämisestä hakehärveleillä? Syksyllä kun ei vielä asuinrakennusta tarvitse suuremmin lämmittää, niin öljykuluissa olisi mukava säästää, ja mielummin pienellä vaivalla siten ettei viljankuivaamon toiminta vaaraannu hakekattilan epävarmuuden takia....
-
Mä tein juuri viime keväänä valinnan näiden kahden välillä,tosin maalämpö oli vain ajatus asteella mutta jäi hyvin pian pois kuvioista. Lämmitettävää paja,lämmintä tilaa pannuhuoneen ympärilä,traktoritalli ja suurehko ok. talo autotalleineen. Lisänä lähtö kuivurille,saa nähdä otanko käyttöön ensi kesänä.
Itse näen näin että hakelämmitys kertainvestointi,muut maksellaan käyttömaksuina vuosien saatossa ja tunnetustihan energian hinta ei ole laskenut... Ja kun lähtökohtaisesti hake halvempaa,ei tartte kahta kertaa miettiä. Varsinkin kun kokemusta pian 30 vuotta,nyt syksyllä lähti kolmas stokeri pyörimään. Pannuhuoneella kävin viimeks viime viikolla,patterit on lämpimät ja hälyjä ei oo kännykkään tullut,oletan että homma pelaa ;D
Kesäkäyttöön pulssiohjattu takapalosuoja ja kattilassa "suoraveto",katotaan kuinka pelaa kesällä. Lisänä sitten muut palosuojaukset,säätöjä tuskin tarttee muuttaa kesää varten,ylläpitotulta vain enemmän ja sitä myöten nokeaa enemmän-> pienempi teho ilman nuohousta :)
Mitenkä on käyttöveden lämmitys kesähelteillä pelannut?
Myös viljankuivaamon liitännät kiinnostavat. Onko kokemuksia kuivaamon öljypannun imuilman esilämmittämisestä hakehärveleillä? Syksyllä kun ei vielä asuinrakennusta tarvitse suuremmin lämmittää, niin öljykuluissa olisi mukava säästää, ja mielummin pienellä vaivalla siten ettei viljankuivaamon toiminta vaaraannu hakekattilan epävarmuuden takia....
Käyttöveden lämmitys pelannut tyydyttävästi,kolme tai neljäkertaa pitänyt sytyttää tulet kun on takapalo uhannut. Stokeri tyhjentänyt ruuvin ja hukuttanut vedellä ruuvin alkupään.
Jotain logiikkaa kaipais tähän,ettei olisi noin radikaali toimenpide mikäli putki lämpenee. Ruuvaisi vaikka ruuvin tyhjäksi ja jatkaisi hetken päästä normaalia lämmittämistä,täyttäen ensin ruuvia säädetyn ajan? Nyt toiminta loppuu mikäli lämpö nousee keskiputkessa(jossa säädettävä anturi) liikaa.
Pulssiohjatulla takapalosuojalla anturi sekä vesiputki palopään vieressä,säädöt hakusessa edelleen. Ehkä voisi ruutata vettä enemmän kerrallaan tai pieniä pulsseja tiheämmin,säätöjä paljon... Kenelläkään heittää esimerkkisäätöjä omasta koneestaan?
Känykkään ei ole tullut pannuhuoneelta viestejä juhannuksen jälkeen,tais ukkonen rikkoa modeemin,meni mykäksi. Alkukesästä ei pannuhuoneessa tullut käytyä kuin silloin tällöin,nyt lähes päivittäin. Haketta menee tosi vähän,ehkä noin 4m3 kuukaudessa. Tämä kuivaa,tarttis käydä metsässä kesällä ja tehdä tuoreesta haketta. Oletettavasti takapalon vaara vähenisi melkoisesti kun haketta kuluisi enemmän,eikä tarvisi lisätä vettä hakkeeseen.
Mulla stokerissa lyhin mahdollinen palopään puoleinen syöttöputki,noin 1.5m pudotussuppiloineen. Pidemmällä putkella toimisi oletettavasti paremmin kun palopään ja viimeisien lämpöantureiden väli kasvaa, putkessa enemmän tilaa "takapalolle" ennen viimeisiä antureita.
Kuivurille ei ole ehtinyt putkia värkkäämään,pannuhuoneen seinässä radiaattorille paikka mutta jää hamaan tulevaisuuteen. Mietin lämmitystä uudelleen talven aikana,ehkä joku käytetty budjettikattila vaikka halkolämmityksellä josta lähtee löylyä 200-300kw ja tämä pellolle kauemmaksi rakennuksista,sieltä lisälämpöä kuivurille?
Vaikka öljy on kallista,monensadan kilowatin hakekamppeet tulee tosikalliiksi ellei niille muutakin käyttöä.
-
Pari käytettyä kuorma-auton syyläriä kiertovesipumppu ja vähä putkea +työ. Ei sillä rahalla paljon osteta kuivuriin öljyä.
-
Pari käytettyä kuorma-auton syyläriä kiertovesipumppu ja vähä putkea +työ. Ei sillä rahalla paljon osteta kuivuriin öljyä.
+Kattila ja stokeri,hakesäiliö ja rakennus päälle ???
Tuo sun mainitsema riittää pieneen tarpeeseen tai pienestä pannusta lisälämmön ottamiseen kuten mulla. Muttei lähimainkaan koko koko kuivurin lämmittämiseen. Kylällä ollut ties kuinka kauan pienen kuivurin lämpölähteenä mainitsemas paketti,hyvin on pelannut.
-
Joo ei sitä stokeria toki kannata yksin viljankuivuria varten laittaa mutta jos on muuta lämmitys
tarvetta niin kyllä elokuulla yleensä on kapasiteettia irrottaa kuivaukseen. Apuna se on pienikin
lisälämpö varsinkin jos sen saa käyttöön kohtuu investoinnein.