Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Poikapoloinen - 15.07.09 - klo:11:29
-
Minkäpälaista ruokintasysteemiä tekisitte, jos ruokintapöydän leveys olisi 220cm ja haluttaisiin aperuokinta? Rehunkäsittelytilassa tilaa löytyy vähän rajoitetusti.
-
Jos on pienkuormaaja valmiina tai löytyy muuta käyttöä, niin sillä. Tai sitten mattoruokkija...
-
Mattoruokkijallahan tuo onnistuu, mutta pienkuormaajahan pitää olla jokatapauksessa. Varasysteemiksi ja pöydänpuhdistukseen. Mattoruokkija ei vaadi välttämättä muuta tilaa laisinkaan koska sen pään voi vetää suoraan ulos taivasallle johon puretaan sitten suoraan apevaunusta... Pohjanmaalla tälläinenkin toteutus ja hyvin tuntu toimivan
-
Tästä tuli mieleen että missä vaiheessa ruokintapöytää täytyy siivota rehun jäämistä? Apereseptin mukaan päiväannostus ja ehkä jopa hieman ylikin. Siltikään ei jää siivottavaa. Vai olisiko parempi ottaa jo heti ennen ruokintaa jonnekin sivuun tämä määrä joka täytyy jäädä ruokinnasta yli? :)
Toisaalta tuo määrä taitaa jäädä jo pellolle paalausvaiheessa eli siinä mielessä lienevät yhtälön jälkeen neuvojat tyytyväisiä. :)
-
Jos kyseessä on lypsylehmät, ei silloin saa pöytä tulla koskaan tyhjäksi, eikös se ole 10% appeesta kun pitäisi olla loppuvaiheessa vielä pöydällä kun uutta tehdään. Eli kyllä joka tapauksessa pitää olla siivottavaa pois. Jos pöytä on tyhjä, lehmät ei lypsä.
Olisko ketjupöytä mahdoton ajatus? Se siivoisi samalla pois vanhat jämät, ja sopivalla eläinten sijoituksella ruokinta menisi kohdilleen esim. umpeutettavat loppupäähän ja silleen, you know!
-
Jos kyseessä on lypsylehmät, ei silloin saa pöytä tulla koskaan tyhjäksi, eikös se ole 10% appeesta kun pitäisi olla loppuvaiheessa vielä pöydällä kun uutta tehdään. Eli kyllä joka tapauksessa pitää olla siivottavaa pois. Jos pöytä on tyhjä, lehmät ei lypsä.
Kyllä meillä ainakin on ollut 10 vuotta periaate, että pöydällä ei ole kuin murusia, kun uutta rehua jaetaan. Tänäänkin opastin lomittajaa, kun rehua oli jäänyt reilusti pöydälle, että pienempää annosta vain. Sitten kun pöytä menee taas tyhjäksi, voi satsia suurentaa. Ja mitä maidontuloon tulee, ainakin vielä on juorulistalle päästy. ;D
-
Meillä on ruokintapöytä 220 cm, ja saisi olla 20 senttiä kapeampi.
Järjestelmän valintaan sitten vaikuttaa moni muukin asia, eikä kaikkein vähiten säilörehuntekomenetelmä. Itsellä on Mullerup Mix Feeder, jota kyllä uskallan suositella jos käytössä on tarkkuussilputtu esikuivattu rehu. Noukinvaunurehukin onnistuu varauksin.
Mä oon kans niin laiska, jotten alkaa pöytää erikseen siivoilemaan. Yöllä on pidempi väli jaossa nimenomaan sen takia, että söisivät pöydän tyhjäksi. Tuolla on toki helppo tämmätä jakomääriä ja -kertoja niin että pöytä ei sentään tuntikaupalla ole tyhjänä. Ja kyllä maitoauto on meilläkin vielä toistaiseksi joka toinen päivä pysähtynyt. :)
-
Mix feederistä on niin paljon huonoja kokemuksia kuulunut, etten sellaista uskaltaisi laittaa... Käytössä tornirehua ja paalirehua... Lähinnä kiinteää apesekoitinta+mattoruokkijaa olen haaveillut, vielä vaan ei oikein tiedä mistä sellaisen yhdistelmän uskaltaa ostaa.
-
Jos kyseessä on lypsylehmät, ei silloin saa pöytä tulla koskaan tyhjäksi, eikös se ole 10% appeesta kun pitäisi olla loppuvaiheessa vielä pöydällä kun uutta tehdään. Eli kyllä joka tapauksessa pitää olla siivottavaa pois. Jos pöytä on tyhjä, lehmät ei lypsä.
Olisko ketjupöytä mahdoton ajatus? Se siivoisi samalla pois vanhat jämät, ja sopivalla eläinten sijoituksella ruokinta menisi kohdilleen esim. umpeutettavat loppupäähän ja silleen, you know!
Apereseptin mukaan annokset tehdään eli päivittäisen rehutarpeen mukaan ja jopa hivenen yli. Esimerkkinä voi kertoa hieho joka DairyPlanissa näyttää keskimääräiseksi päivätuotokseksi 35,8. Kuntoluokka kolmessa ja eilen sai siemenet sisäänsä. Määritelmä pöydän tyhjyydestä sopii mielestäni pelkästään siihen tilanteeseen jolloin ruokinta tehdään apevaunulla kerran päivässä lehmien eteen.
Yhtään huono ajatus Poikapoloisella ei ole tutustua huolella laitteistoihin jotka uskaltaisi ostaa. Käyttäjäkokemukset siinä asiassa merkitsevät paljon paljon enemmän kuin mitkään muut tekijät.
-
Minusta ruokintajärjestelmän tulee sopeutua kaikenlaisiin rehunkorjuumenetelmiin.
-
ja jos tekniikka pettää apevaunun saa hakea kylältä lainaan-mattoruokkijaa ja sähköhärpäkkeitä ei ehkä niinkää..
-
Yksinkertainen on kaunista kaikissa asioissa jonka pitää toimia joka päivä. Eli traktorin perässä oleva apevaunu ja pienkuormain jolla rehut eteen. Näissä on harvoin vikoja joita keskimääräisen kätevä maajussi ei pysty myös sunnuntaina korjaamaan. Sunnuntainahan ne kaikki koneet hajoaa, vai???
-
Meillä keenanin kiintea apesekotin ja mattoruokkija. Kun sit ohjauskeskukseen tuli vikaa soitin keenanin suomen ainoalle huoltomiehelle joka normaalin tapaan ei vastannut. Seuraavaksi ohjauskeskuksen tekijälle joka ilmoitti tylysti tekstiviestillä että olen lomalla hae apua muualta. On se kummallista ettei 2.5 vuoteen olla saatu järjestettyä minkäänlaista huoltoa muualle kun pohjanmaalle. Ikinä en sit ikinä enään en osta mitään keltään jolla ei ole huoltohommat ja jälkimarkkinointi hallussa.
Jos ostaisin kiinteän sekoittimen laittasin siiihen sata varmasti Tampereen Projektityön tekemän ohjauskeskuksen. Huolto ja jälkimarkkinoiti heillä kunnossa.
Sääli sinänsä kun sekotin tekee todella hyvää apetta ja ruokintaneuvonta ihan huippuhyvää ( ruokintaa katsotaan kokonaisuutena ei pelkää apereseptiä). Ikinä en sit ikinä enään en osta mitään keltään jolla ei ole huoltohommat ja jälkimarkkinointi hallussa.
Uutta nostokuljetinta vanhaan seulan korvaajaksi odottanut jo reilu 2 vuottaa...
-
Jos kyseessä on lypsylehmät, ei silloin saa pöytä tulla koskaan tyhjäksi, eikös se ole 10% appeesta kun pitäisi olla loppuvaiheessa vielä pöydällä kun uutta tehdään. Eli kyllä joka tapauksessa pitää olla siivottavaa pois. Jos pöytä on tyhjä, lehmät ei lypsä.
Määritelmä pöydän tyhjyydestä sopii mielestäni pelkästään siihen tilanteeseen jolloin ruokinta tehdään apevaunulla kerran päivässä lehmien eteen.
Tätä yritin tarkoittaa, en vain osannut muuta ajatellakaan kun on niin täälläpäin kaikki tehny....
-
onnistuisiko visiiriseinä hässäkän rakentaminen??
-
Apereseptin mukaan annokset tehdään eli päivittäisen rehutarpeen mukaan ja jopa hivenen yli
***Ei sitä päivittäistä rehutarvetta kannata murehtia. Resepti tehdään energia/valkuais-, väkirehu/karkearehu- ja ndf/tärkkelys-suhteeltaan niin optimaaliseksi kuin vain on mahdollista kulloinkin käytettävissä olevien komponenttien mukaan. Lehmä sitten syö sitä kykynsä mukaan ja lypsää myös sen mukaan. Reseptin kokonaiskilomäärää sitten säädetään kulutuksen mukaan.
Näkemykseni mukaan on tärkeää, että ruokintapöydällä on aina tavaraa. Sopivaksi "jämä"rehun määräksi arvioisin kottikärryllisen per 60 lehmää. Lypsyasemasysteemissa ja kaksirivisessä pihatossa ruokintapöytä voi olla hetken tyhjilläänkin ilman vaikutuksia tankkiin. Robosysteemissä eläimien kierto mukautuu liiaksi rehujaon mukaan jos pöytä on pitkään tyhjillään. Kolme/nelirivisissä pihatoissa heikoimmat eläimet jäävät "jalkoihin" rehujaon jälkeen, jos pöytä ollut pitkään tyhjä.
-
Apereseptin mukaan annokset tehdään eli päivittäisen rehutarpeen mukaan ja jopa hivenen yli
***Ei sitä päivittäistä rehutarvetta kannata murehtia. Resepti tehdään energia/valkuais-, väkirehu/karkearehu- ja ndf/tärkkelys-suhteeltaan niin optimaaliseksi kuin vain on mahdollista kulloinkin käytettävissä olevien komponenttien mukaan. Lehmä sitten syö sitä kykynsä mukaan ja lypsää myös sen mukaan. Reseptin kokonaiskilomäärää sitten säädetään kulutuksen mukaan.
Näkemykseni mukaan on tärkeää, että ruokintapöydällä on aina tavaraa. Sopivaksi "jämä"rehun määräksi arvioisin kottikärryllisen per 60 lehmää. Lypsyasemasysteemissa ja kaksirivisessä pihatossa ruokintapöytä voi olla hetken tyhjilläänkin ilman vaikutuksia tankkiin. Robosysteemissä eläimien kierto mukautuu liiaksi rehujaon mukaan jos pöytä on pitkään tyhjillään. Kolme/nelirivisissä pihatoissa heikoimmat eläimet jäävät "jalkoihin" rehujaon jälkeen, jos pöytä ollut pitkään tyhjä.
Erittäin samaa mieltä. Tuo päivittäisen rehutarpeen laskeminen on niiiin kasarimaaseutukeskusta kun vaan voi ja jää liian monella aperuokkijalla päälle.......
-
Apereseptin mukaan annokset tehdään eli päivittäisen rehutarpeen mukaan ja jopa hivenen yli
***Ei sitä päivittäistä rehutarvetta kannata murehtia. Resepti tehdään energia/valkuais-, väkirehu/karkearehu- ja ndf/tärkkelys-suhteeltaan niin optimaaliseksi kuin vain on mahdollista kulloinkin käytettävissä olevien komponenttien mukaan. Lehmä sitten syö sitä kykynsä mukaan ja lypsää myös sen mukaan. Reseptin kokonaiskilomäärää sitten säädetään kulutuksen mukaan.
Näkemykseni mukaan on tärkeää, että ruokintapöydällä on aina tavaraa. Sopivaksi "jämä"rehun määräksi arvioisin kottikärryllisen per 60 lehmää. Lypsyasemasysteemissa ja kaksirivisessä pihatossa ruokintapöytä voi olla hetken tyhjilläänkin ilman vaikutuksia tankkiin. Robosysteemissä eläimien kierto mukautuu liiaksi rehujaon mukaan jos pöytä on pitkään tyhjillään. Kolme/nelirivisissä pihatoissa heikoimmat eläimet jäävät "jalkoihin" rehujaon jälkeen, jos pöytä ollut pitkään tyhjä.
Erittäin samaa mieltä. Tuo päivittäisen rehutarpeen laskeminen on niiiin kasarimaaseutukeskusta kun vaan voi ja jää liian monella aperuokkijalla päälle.......
Siis ennemmin perstuntumalla? ??? ;)
Lehmähän ei määräänsä enempää lypsä joten miksi turhaan pyöräyttää kuntoluokitusta roimasti kolmen yli ja muutattaa seosta hukkalämmöksi ja lannaksi jonka levitys taasen lisää kustannusta? Viimeisten litrojen kirittäminenhän tunnetusti ottaa eniten voimia sekä rasittaa lehmää.
-
ittellä sellaanen tapa jotta uuta tehdään ku pöytä melki tyhjä,säännönmukaissta kellon aikaa ei oo!? kilot päivää päälle-ei väliä.. vaihtelua on aika paljoki;onko pakkasta,hellettä,kuivittelupäivä jne kuulostaako tarpeeksi mullimiehen touhulta??
-
ittellä sellaanen tapa jotta uuta tehdään ku pöytä melki tyhjä,säännönmukaissta kellon aikaa ei oo!? kilot päivää päälle-ei väliä.. vaihtelua on aika paljoki;onko pakkasta,hellettä,kuivittelupäivä jne kuulostaako tarpeeksi mullimiehen touhulta??
No eikö tuo nyt ole aivan normaalia ;D Siihen "ihmislypsy" 1-2 krt päivässä ja mihin kellonaikaan tahansa, niin ollaan jo aika lailla mullimiehiä ::)
-
Siis ennemmin perstuntumalla? ??? ;)
Lehmähän ei määräänsä enempää lypsä joten miksi turhaan pyöräyttää kuntoluokitusta roimasti kolmen yli ja muutattaa seosta hukkalämmöksi ja lannaksi jonka levitys taasen lisää kustannusta? Viimeisten litrojen kirittäminenhän tunnetusti ottaa eniten voimia sekä rasittaa lehmää.
***Ei suinkaan perstuntumalla vaan oikeilla suhteilla kuten kirjoitin. Aperuokintaan ei kuulu ajatusmalli, jossa kerrotaan lehmälle, että kun lypsät 35 kiloa, niin syöt tämän verran ja sitten STOP.
Kun seos on laadittu suhteiltaan optimaaliseksi, saa lehmä syödä sitä kykynsä mukaan ja lypsää sen edellyttämällä tavalla. Loppulypsykaudella lehmä vähentää luonnostaan syöntiä, kun energiatarve laskee. Oikealla energia/valkuaissuhteella lehmistä ei tarvitse repiä viimeisiä litroja lypsykäyrän alkupäässä vaan käyrä loivenee ja jatkuu pitempään. Samalla maidon pitoisuudet nousevat loppulypsukaudelle eikä kuntoluokka nouse siten kuten voisi vapaalla ruokinnalla odottaa. Toki yksilöitä on mukana, jotka rasvoittuvat, oli ruokinta/suunnittelu sitten ihan miten onnistunutta tahansa.
-
Juurikin näin. Kenen reseptejä muuten käytätte, vai teettekö seossuunnittelun itse? Meillä meni apesyötön aloitus pieleen, proagrian tekemällä reseptillä....Energiaa (viljaa) paljon, valkuaista (ostorehua) vähän ja hyvää säilörehua ( ;D) Näillä eväillä sit lypsetään...Lehmät lihoi helevetisti loppulypsykaudella, umpeenlaitto helppoa, osalta maito loppui jo neljää kuukautta ennen poikimista. Reiluun vuoteen en ole enää noita PA:n ruoksuja tai rusuja vai mitäneoli katsonut....Tulokset alkoi näkyä nopeasti... ;D
-
Apemiestä ja muutamaa muuta tuttua, sekä sr:n farmitmaitoa on kiittäminen perusteista, hienosäätöä opetellaan itse. Seossuunnittelu olisi mun mielestä osattava sen henkilön, joka peltoviljelyn suunnittelee. Muuten jää se paras hyöty saamatta.....
-
Apemiestä ja muutamaa muuta tuttua, sekä sr:n farmitmaitoa on kiittäminen perusteista, hienosäätöä opetellaan itse. Seossuunnittelu olisi mun mielestä osattava sen henkilön, joka peltoviljelyn suunnittelee. Muuten jää se paras hyöty saamatta.....
Mistä adam moisen väitteen pieraisi? Opetetaanko kotieläinagronomit peltoviljelyyn? Eikö muuten Veeti olisi hyvä suunnittelemaan apeseoksia tai Aulis työnsä ohessa? ;D ;D
Paras hyöty? Eli viljanviljelyn täpinän jalo taito? ;D ;D
-
Edelleen ei osata kinnittää riittävästi huomiota seoksen rakenteeseen. Jos säilörehun d arvo lähenee 70 seosta ei saa hyväksi millään ilman jotain kortista komponenttia. Seosta usein myös sekotetan aivan liikaa jolloin rakenne pilataan . Ja ihan apemiehen iloksi pitää todeta että apesekoittimissa on isoja eroja ;D
-
Mistä adam moisen väitteen pieraisi? Opetetaanko kotieläinagronomit peltoviljelyyn? Eikö muuten Veeti olisi hyvä suunnittelemaan apeseoksia tai Aulis työnsä ohessa? ;D ;D
Paras hyöty? Eli viljanviljelyn täpinän jalo taito? ;D ;D
No ei se noin mene. Karjatilalla ruokinnasta vastaavan pitäisi vastata myös peltoviljelyn suunnittelusta, ts. vaikuttaa siihen millaisia jakeita käyttöön tulee....
Ja jiiwee, kyllä rakenteeseen kiinnitetään huomiota. Ja D75 rehusta tulee aivan loistavan rakenteista, kun mukaan laitetaan vähän vanhempaa säilistä ja timotein olkea.....
-
Mistä adam moisen väitteen pieraisi? Opetetaanko kotieläinagronomit peltoviljelyyn? Eikö muuten Veeti olisi hyvä suunnittelemaan apeseoksia tai Aulis työnsä ohessa? ;D ;D
Paras hyöty? Eli viljanviljelyn täpinän jalo taito? ;D ;D
No ei se noin mene. Karjatilalla ruokinnasta vastaavan pitäisi vastata myös peltoviljelyn suunnittelusta, ts. vaikuttaa siihen millaisia jakeita käyttöön tulee....
Ja jiiwee, kyllä rakenteeseen kiinnitetään huomiota. Ja D75 rehusta tulee aivan loistavan rakenteista, kun mukaan laitetaan vähän vanhempaa säilistä ja timotein olkea.....
Jos peltopuolella viljellään liian montaa rehua menee homma helpolla pelleilyksi. Yksinkertainen kun edelleen kaunista.
Mitä nyt tänäkin vuonna tullut käytyä yli suomalaisella 10 tilalla jossa aperuokinta ainaostaan kahdella mielestäni ollut hyyvänrakenteista apetta. Suomi edelleen apreuuokinnan kehitysmaa.
Jos tehtäis kuten Adam sanois homma toimis mut kun edelleen moni luulee että jos appeseen lisätään hieman olkea tai kortista säilörehu maitoa tulis vähemmän . ummessaoleruokinta asia mikä melkeinpä aina myös kaipais parannusta.
-
kattokaapa youtupesta appeen teko videoita euroopasta. niissä lähes kaikissa laitetaan olkea sekaan.
-
kattokaapa youtupesta appeen teko videoita euroopasta. niissä lähes kaikissa laitetaan olkea sekaan.
Kuitu on hyvästä ja tiedän monia paikkoja joissa näin tehdään .