Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Reino - 25.06.09 - klo:23:35
-
Jos ostan vanhan kovapaalaimen ,niin minkämerkkisistä kannataa pysyä kaukana?Vai pelaako kaikki?
-
Verkuista ihan hyvin kokemuksia ja Rivierre Casalikset saattaa olla rujon näkösiä päällepäin, mut toimintavarmoja pelejä kunnossa ollessaan.
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. Ruuvisyöttöisistä Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Kenellä muuten on "uusi" kovapaalain, eli ihan tällä vuosituhannella hankittu, vai hakkaavatko kaikki heinänsä joillain 80-luvun "ikuisesti" kestävillä paalaimilla?
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. Ruuvisyöttöisistä Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Kenellä muuten on "uusi" kovapaalain, eli ihan tällä vuosituhannella hankittu, vai hakkaavatko kaikki heinänsä joillain 80-luvun "ikuisesti" kestävillä paalaimilla?
Itsekin olen suunnitellut hankintaa. Ikään kuin varmuuden vuoksi. Jos saisi hevostytön ymmärtämään omaa parastaan. Internationaali tai klaasi olis kai ne ikuiset. Kun ei perseruvella tee, niin voi hiukan pajottaakin silloin tällöin. Jos noita nyt pajottaa edes voi. :)
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. ...
Tämän vahvistan Welgerin osalta eli sisalin lisäksi toimii Piipon punainen lanka. Muilla ei sidonta onnistu, sen verran monta kertaa sitä on tälläkin mäellä kokeiltu (juu mää en oo mutta muut). Meidän Welger 42 on runsaat parikymmentä vuotta vanha, uutena taloon tullut eikä juurikaan oo murheita ilmeisesti ollut. Määrät pieniä, kuten pienissä paikoissa on.
-
Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Mitä nyt 20 v aikana on John Deere 339 paalattu niin aluksi oli ongelmia sidonnan kanssa mutta sitten kun 30 000 paalia oli saatu sisään ajossa paalatuksi niin sitten ei ole ollut ongelmia juuri ollenkaan.
Jontikan paalit on ihan hyvän muotosia ja kuullut että niitä on sanottu ihan parhaiksikin, et onko se ruuvisyöttöisyyden etu vai mistä johtuu, mutta kyllä se hyvä laite on ollut.
Onko kellään muulla käytössä Niperen tai jonkun muun valmistamaa suolasirotinta pikkupaalaimessa? Tohon se on joskus 90-luvun alussa kiinnitetty noukkimen päälle joka annostelee suolan suoraan paalin sisään.
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. Ruuvisyöttöisistä Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Kenellä muuten on "uusi" kovapaalain, eli ihan tällä vuosituhannella hankittu, vai hakkaavatko kaikki heinänsä joillain 80-luvun "ikuisesti" kestävillä paalaimilla?
Ei sentäs niin tuoreella koneella. Verku 15 on 70-luvun puolestavälistä. Syö vain heinää ja sisalia. Klappia alkaa olla pari senttiä männässä ja jonkin verran vauhtipyörässä. Mutta eihän sitä voi ilmaiseksi antaa kuusankoskelle.
-
Kantakotona on verkun paalain en muista numeroa, pelaa kuin kello kun terottaa vastaterän ja sitojan terät ja puhistaa sitojat aika ajoin. Laadukas kone
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. ...
Tämän vahvistan Welgerin osalta eli sisalin lisäksi toimii Piipon punainen lanka. Muilla ei sidonta onnistu, sen verran monta kertaa sitä on tälläkin mäellä kokeiltu (juu mää en oo mutta muut). Meidän Welger 42 on runsaat parikymmentä vuotta vanha, uutena taloon tullut eikä juurikaan oo murheita ilmeisesti ollut. Määrät pieniä, kuten pienissä paikoissa on.
Meillä ainanki 240 Ferku on vanha ku synti mut varma peli vetämään.. ja hyvin mänee piipon muovilangat läpite.
Joskus aikanaa oli semmonen sisalikela mikä oli vuoden ollu konehallin lattialla ja siinä langassa oli semmosta mustaa hometäplää ni sen kanssa meni kyl vehkeet tukkoon.
hangoissa alkaa olemaa väljää kun osaa niistä nivelistä ei pysty edes rasvaamaan, ja samoin kulmavaihde mikä niitä käyttää on semmosta tekoa ettei sinne pysty vaihtamaan öljyjä.
Tänääki taas reilut 400 paalia paukutettii menemään
Muistaa vaa putsailla/öljyillä kunnolla käytön jälkeen ni hyvin toimii :)
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. Ruuvisyöttöisistä Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Kenellä muuten on "uusi" kovapaalain, eli ihan tällä vuosituhannella hankittu, vai hakkaavatko kaikki heinänsä joillain 80-luvun "ikuisesti" kestävillä paalaimilla?
Ei tuo JD339 enää uusi oo, muttei ihan ikivanhakaan. Hankittu -92 uutena. Oli suunnilleen yks viimeisistä Suomeen tuoduista kovapaalaimista. Onkohan tuo nyt vasta sisäänajettu, jos sitäkään, kun vain murtopultteja on joskus katkennut. Ruuvisyöttöisyys takaa tasaiset paalit. Muovinarulla on aina vedetty vaikka taitais tuo toimia karvanarullaki. Välitykset pääsääntöisesti akseleilla ja rattailla, ruuville hihnavälitys, sullojahangolla jousilaukaisu. Viimeisin Welger-sukupolvikin asiallinen kone, kun ymmärsivät laittaa lehtijousilaukaisimet hankosullojiin murtopulttien tilalle.
Karu tosiasia on se, että suurin osa kovapaalaimista lähestyy loppusijoituspaikkaansa ja siinä vaiheessa, kun uusia aletaan kaivata, konekauppiaatkin huomaavat hinnoitella uudet kovapaalaimet "oikein".
-
New hollandin pikkupaalaja ollut hyvä kone . Parhaimpina vuosin paalattiin 12000 paalia . Enään ei oikein innosta pikkupaalien teko.
-
Osta welger, niitä valmistetaan vielä ja osia saa vielä varmaan kymmenen vuoden päästä. Itellä MF 14 ja sitojan sormi hakusessa
-
Meillä on koneena welgerin ap 400 kone on ostettu uutena joskus 80-90 luvun vaihteessa.
Itselläni ei ainakaan ole moitittavaa koneesta, varaosia ei ole tarvinnut ainakaan tähän tullessa ostaa. nykyisellään tulee kesässä paalattua noin 5000 paalua, joskus aikoinaan kun paalausta oli kylillä enemmänkin oli määrät huomattavasti suurempia.
luja ja varmatoiminen kone kaiken kaikkiaan.
-
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. Ruuvisyöttöisistä Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Kenellä muuten on "uusi" kovapaalain, eli ihan tällä vuosituhannella hankittu, vai hakkaavatko kaikki heinänsä joillain 80-luvun "ikuisesti" kestävillä paalaimilla?
Ei tuo JD339 enää uusi oo, muttei ihan ikivanhakaan. Hankittu -92 uutena. Oli suunnilleen yks viimeisistä Suomeen tuoduista kovapaalaimista. Onkohan tuo nyt vasta sisäänajettu, jos sitäkään, kun vain murtopultteja on joskus katkennut. Ruuvisyöttöisyys takaa tasaiset paalit. Muovinarulla on aina vedetty vaikka taitais tuo toimia karvanarullaki. Välitykset pääsääntöisesti akseleilla ja rattailla, ruuville hihnavälitys, sullojahangolla jousilaukaisu. Viimeisin Welger-sukupolvikin asiallinen kone, kun ymmärsivät laittaa lehtijousilaukaisimet hankosullojiin murtopulttien tilalle.
Karu tosiasia on se, että suurin osa kovapaalaimista lähestyy loppusijoituspaikkaansa ja siinä vaiheessa, kun uusia aletaan kaivata, konekauppiaatkin huomaavat hinnoitella uudet kovapaalaimet "oikein".
Jep, ostin tuollaisen JD 339:n reilu vuosi sitten 300 eurolla.
Paalasin vajaat 3000 heinä + olkipaalia.
Ei ollut vikoja, mutta en uskalla muuten kehua, nimittäin silloin se hajoaa varmasti huomenna.
On muuten ensimmäinen JD:n tuote, mitä olen ostanut.
-
Meillä on koneena welgerin ap 400 kone on ostettu uutena joskus 80-90 luvun vaihteessa.
Minkähän hintainen tuo oli uutena?
Minulle tarjottiin sellaisen mutta hintapyyntö oli niin kova että olisin saanut samalla rahalla näitä uudempia valko-punaisia (630) halvemmalla. Minullakin haussa pinempi kanttipaalain, olisi enemmän pelivaraa huonmpina vuosina
-
Meillä on koneena welgerin ap 400 kone on ostettu uutena joskus 80-90 luvun vaihteessa.
Minkähän hintainen tuo oli uutena?
Minulle tarjottiin sellaisen mutta hintapyyntö oli niin kova että olisin saanut samalla rahalla näitä uudempia valko-punaisia (630) halvemmalla. Minullakin haussa pinempi kanttipaalain, olisi enemmän pelivaraa huonmpina vuosina
Eikö tuo ap400 ole juuri valkopunainen. Nämä ap42:set on niitä punakeltaisia. Markka-aikana Claas taisi olla kallein kovapaalain ja maksoi 70 000 markkaa. Tuon Claasin tyyppinumeroa en muista. Keski-Euroopassa käytetyt kovapaalaimet ovat huomattavasti hintavampia kuin täällä eli tuonti ei kannata ;)
Mutta asiaan: Meillä on ollut käytössä todella pitkään MF 120 kovapaalain vuosimallia 1986. Tällä paalajalla on paalattu omia ja kyläläisten heiniä niin pelottavan paljon, että täksi kesäksi piti hankkia "uudempi" Welger 430 vuosimallia 1993.
Massikassa ei ole ollut mitään ongelmia. Ainoat "viat" vuosienvarrella ovat seuraavat:
- paalin pituuden säätö tunnoton eli ihan sama mitä säädät, niin paali on aina saman mittainen
- männän laakeri vaihdettiin ja siihen pitää olla ihan spesiaalilaakeri, niin se maksoi maltaita markka-aikana, jtn 700 mk.
- Welgriin verratuna paljon ketjuja voimansiirrossa ja ketjut ovat kanssa sellaisia, että niitä ei saanut normaalista ketjukaupasta. Agrimarketista sai mutta ne eivät olleet älyttömän kalliita
- suuresta käyttömäärästä johtuvat väljyydet
Welgeriin päädyttiin juuri tuon varaosahuollon takia.
Muuten Massikka on idioottivarma,kun pitää terät terävinä ettei pauku murtopultit ;D
-
Kovapaalaimissa on hinta/laatu suhde kohdallaan, verrattuna pyöröpaalaajaan.
-
Meillä oli joku Rivierre Casalis joskus pimeällä 80-luvulla.
Ei kyllä paljoa kiinnostanut alle 15 vuotiaana niitä paaleja pelloilta kerätä. Sitä vaan kateellisena katseli, kun jollain oli pyöröpaalain ja ne sai tehtyä heinät parissa tunnissa, kun itse keräiltiin pikkupaaleja viikon verran yötä myöten.
-
Meillä on koneena welgerin ap 400 kone on ostettu uutena joskus 80-90 luvun vaihteessa.
Minkähän hintainen tuo oli uutena?
Minulle tarjottiin sellaisen mutta hintapyyntö oli niin kova että olisin saanut samalla rahalla näitä uudempia valko-punaisia (630) halvemmalla. Minullakin haussa pinempi kanttipaalain, olisi enemmän pelivaraa huonmpina vuosina
Massikassa ei ole ollut mitään ongelmia. Ainoat "viat" vuosienvarrella ovat seuraavat:
- paalin pituuden säätö tunnoton eli ihan sama mitä säädät, niin paali on aina saman mittainen
- männän laakeri vaihdettiin ja siihen pitää olla ihan spesiaalilaakeri, niin se maksoi maltaita markka-aikana, jtn 700 mk.
- Welgriin verratuna paljon ketjuja voimansiirrossa ja ketjut ovat kanssa sellaisia, että niitä ei saanut normaalista ketjukaupasta. Agrimarketista sai mutta ne eivät olleet älyttömän kalliita
- suuresta käyttömäärästä johtuvat väljyydet
Muuten Massikka on idioottivarma,kun pitää terät terävinä ettei pauku murtopultit ;D
Toinen ääni massikan 120:selle, kova kone
-
Meillä on koneena welgerin ap 400 kone on ostettu uutena joskus 80-90 luvun vaihteessa.
Minkähän hintainen tuo oli uutena?
Minulle tarjottiin sellaisen mutta hintapyyntö oli niin kova että olisin saanut samalla rahalla näitä uudempia valko-punaisia (630) halvemmalla. Minullakin haussa pinempi kanttipaalain, olisi enemmän pelivaraa huonmpina vuosina
En kyllä muista paljonko kone olisi maksanut :-\ Mutta kohtalaisen kovia on pyynnit niistä, kun vaikka nettikoneesta selailee.
Welgerissä tuo voimansiirto on kyllä toteutettu aika varman oloisesti.
-
Eikö tuo ap400 ole juuri valkopunainen
Nuo ekat 400 olivat samanväriset kuin AP42 yms. Noita 42:ia löytyy joka kylästä aika halvallakin, mutta omistajat yleensä täälläpäin turkistarhaajia jotka teki kuivikkeeksi eikä niille kone ollut 80-luvun huumassa minkään arvoinen. Katselin keväällä 4 kpl 100 km säteellä ja jokaisessa oli jotain korjattavaa, alle tonnilla olisi saanut hakea pois. Sitten löytyi uudenveroinen 400 mutta omistaja ymmärsi sen arvon joten Mascus tarjosi 10v uudempaa 630:stä samalla rahalla Hollannista tai Saksasta ja kaupanteko jäi siihen.
Welgeriä minä kyllä katson ainoastaan, heinäkoneet meillä ennen pelkästään Welgerit eikä koskaan ollut ongelmia.
-
New Holland on pikkupaalaajia kaiketi kaikkein eniten kautta aikojen valmistanutkin, joten siinä pitäisi olla aika varma merkki. Lanseerasivat tälle vuodelle uudistetun malliston (tosin ei Euroopan markkinoille vielä). Ja varaosia on taatusti saatavilla.
Vanhoista Wärtsilän valmistama lisenssi Rivierre Casalis on kyllä kokemusten mukaan varma peli, ja on edullinen hankkia. Varaosia etsiessä tosin saattaa joutua sitten ostamaan toisenkin... ;D ;D
Uui pikkupalaaja maksaa kaiketi jotain 20 000 - 25 000 €uroa. Tosin kannattaa Agrimarketilta kysyä, sieltä löytyy yksi uusi- eli useita vuosia myymättömänä ollut JD:n malliston pienempi paalain. Voi lähteä kohtuuhintaan.
-
MF, Welger, JD ja NH tekee vielä pikkupaalaajia. Welger ja MF saa ruotsista uutena. MF on kopioitu suurkantti paalajasta paitsi et se on pien paalaajaa
http://www.trejon.se/content.php?s=240
http://www.masseyferguson.com/EMEA/SV/products/harvesting/square/270.aspx
http://www.deere.com/servlet/com.deere.u90785.productcatalog.view.servlets.ProdCatProduct?tM=FR&pNbr=0338%20E
http://www.newholland.com/h4/products/products_series_specs.asp?Reg=NA&RL=ENNA&NavID=000001277003&series=6060011&feature=6062411
Claasi ja Casalista en löytänyt tietoa uusista pikku paalaajista
-
New Holland on pikkupaalaajia kaiketi kaikkein eniten kautta aikojen valmistanutkin, joten siinä pitäisi olla aika varma merkki. Lanseerasivat tälle vuodelle uudistetun malliston (tosin ei Euroopan markkinoille vielä). Ja varaosia on taatusti saatavilla.
Vanhoista Wärtsilän valmistama lisenssi Rivierre Casalis on kyllä kokemusten mukaan varma peli, ja on edullinen hankkia. Varaosia etsiessä tosin saattaa joutua sitten ostamaan toisenkin... ;D ;D
Uui pikkupalaaja maksaa kaiketi jotain 20 000 - 25 000 €uroa. Tosin kannattaa Agrimarketilta kysyä, sieltä löytyy yksi uusi- eli useita vuosia myymättömänä ollut JD:n malliston pienempi paalain. Voi lähteä kohtuuhintaan.
Tuolla hintaahan saa jo noita kronen kolaketju paalaajia, siis pyöröpaalaajan. :o
-
MF, Welger, JD ja NH tekee vielä pikkupaalaajia. Welger ja MF saa ruotsista uutena. MF on kopioitu suurkantti paalajasta paitsi et se on pien paalaajaa
Tuossa suurkanttipaalaimesta kopioidussa/pienennetyssä on se etu tavanomaiseen verrattuna, että ajetaan karheen päältä, jolloin ei tarvi ajojärjestystä pahemmin miettiä.
-
MF, Welger, JD ja NH tekee vielä pikkupaalaajia. Welger ja MF saa ruotsista uutena. MF on kopioitu suurkantti paalajasta paitsi et se on pien paalaajaa
Tuossa suurkanttipaalaimesta kopioidussa/pienennetyssä on se etu tavanomaiseen verrattuna, että ajetaan karheen päältä, jolloin ei tarvi ajojärjestystä pahemmin miettiä.
Näin tuommosen ruotsissa, meni kyllä "sitten kun voitan lotossa" hankintalistan kärkisijoille. :D
Hieno peli oli!
-
Paljonko se olisi maksanut siellä?
-
Paljonko se olisi maksanut siellä?
Sais varmasti kruunun kurssin avituksella alennusta verrattuna kotimaan törkeisiin hintoihin.
-
Mulla on "paikalliskäytössä" JD 349. Paalattu pöyröpaaleja pieniksi n.400000kg. Ostin v.2003 h.1800e. Ei mitään suuria vikoja.Pari vuotta sitten ostin samanlaisen maastullissa olleen ilmoituksen perusteella näkemättä "varaosiksi." Jossain vaiheessa kun aika jättää ekasta niin saa yhdisteltyä yhden toimivan koneen.Ei ole tarvinnut tähän "uudempaan" vielä koskea eli siellä se pojottaa ladossa öljyttynä odottaen käskyä tosi toimiin. Luulen että nämä koneet yhdessä kestävät niin kauan kuin minä elän... :P
-
Meillä oli ennen Claass Markant 50 kovapaalain vm-74. Joskus laskeskeltiin isän kanssa että sillä oli paalattu siihen mennessä ehkä 100 000 - 150 000 paalia. Toimiva peli varmaan vieläkin tosin seisonut yhteistyötilan omistuksessa ja käyttämättömänä n 10vuotta. Eipä siinä mitään suuria remontteja ollut, joitain "pirullisia" sitojasokan katkeamisia ja joku ketjun katkeaminen ja siitä johtuva "moka". Mutta jostain syystä sillä ei saanut pitävää solmua kuin sisallankaan. Ja paalin pituus heitteli samalla säädöllä melko paljon, joten kuorman teossa oli sovittelemista. Ja kyseisessä paalaajassa paalikammion koko on niin suuri että paaleista tuli liian raskaita jos pituus olisi ollut n.2*leveys. Paalaaja oli varustettu pitkällä aisalla ja kaksoisnivelellä joten sillä sai kääntyä huoletta.
-
Klapikasa. ny olis koko mf 14 paalain myynnissä varaosiksi. Noukkija rikki mut siitä taaksepäin ehjä kone,
mitä maksaisit.
-
....
Onko kellään muulla käytössä Niperen tai jonkun muun valmistamaa suolasirotinta pikkupaalaimessa? Tohon se on joskus 90-luvun alussa kiinnitetty noukkimen päälle joka annostelee suolan suoraan paalin sisään.
Claasi oli joskus aikaa sitten tilalla paalaimena, mutta tollanen Nipere pöttö pyörii vielä nurkissa. Ottaa virran perävaunupistokkeesta eikä ole koskaan otettu käyttöön.
-
Meiltäkin löytyy MF 120 tai 140..en nyt muista..siitä hajos jotain, ehkä solmijaan liittyvää, kun olin reissuillani. Laite on muuten aika priimakuntonen, katon alla pidetty ja öljytty. Vikaa en tiedä kun ei ole keltä kysyä enää, itte ei ehdi tutkiin. Tuo lähtee meiltä aika edukkaasti, ei ehkä paha rasti korjata jos tuntee MF:n sielunelämän.
-
Mitä eroa on Claasin pikkupaalainmalleilla Markant 40 ja 41? Entä 50 ja 51??
-
Meillä isäukko osti v.1991 uuden Rivierre Kasaliksen,kone on kuin uusi kun on mulla tuo Claasi 62:n.Sen pikkupaalarin kausi jäi muutamaan vuoteen.Kyllä ne aika verkkaan pikkupaalaajat karhetta syö,päisteissä on vaara ajaa paalien päälle kun ei viitsisi hyppiä ulos,noukkimen puolelle ei voi kääntyä paljoa..Toisaalta niitä pieniä paaleja on helppo myydä ja varastaa ladoista...
Ne solmijat pitää olla hyvin huollettu ja neulat suorat ja jotkut mädännytti paalaajansa pitämällä ulkona heinää sisällä talven yli.
-
eli jos jollain noita pikkupaalareita pyörii nurkissa, tiedän niille kanavan Latviaan. Tuttava Latviasta ostaa koko ajan kaikenlaista vanhaa maatalouskonetta suomesta, ja paalaimetkin kelpaa. Tosin kuten jokainen arvaa, hinta ei ole päätä huimaava.
-
Mulla on edelleen 2 kpl JD-349 paalaimia, toinen pääasiassa paikalliskäytössä ja toinen seisoo varastorasvoissaan ladossa käyttämättömänä. Jossain vaiheessa jos tästä käytössä olevasta aika jättää, niin otan melkein iskemättömän käyttöön ja nykyinen jää varaosiksi. Luulen pärjääväni noilla n. 30 vuotta eteenpäin. 8)
-
Meillä on jossain JD 330 -kovapaalain. Mun muistaakseni sillä on paalattu jotain 40 000 paalia, ainostaan neulojen hahlot ovat venyneet, sisalilanka nääs kulutti niitä joskus 80-luvulla.
Ja paalattiin sillä vissiin nytkin heppaheinää serkkulassa ???
-
Meillä on jossain JD 330 -kovapaalain. Mun muistaakseni sillä on paalattu jotain 40 000 paalia, ainostaan neulojen hahlot ovat venyneet, sisalilanka nääs kulutti niitä joskus 80-luvulla.
Ja paalattiin sillä vissiin nytkin heppaheinää serkkulassa ???
Meillä oli vuoden -74 Claas 50 paalain ja joskus laskeskeltiin , että sillä on varmuudella paalattu yli 100 000 paalia. "Yhteisonmistajuuden" päätteeksi se jäi naapurille joskus 15v sitten käyntikuntoisena mutta toimettomana. Siitälähtien seisonut samat ilmat renkaissa samoilla renkaantiloilla. Uskoisin, että vois olla "myynnissä" jos joku tarttis 8)
-
eli jos jollain noita pikkupaalareita pyörii nurkissa, tiedän niille kanavan Latviaan. Tuttava Latviasta ostaa koko ajan kaikenlaista vanhaa maatalouskonetta suomesta, ja paalaimetkin kelpaa. Tosin kuten jokainen arvaa, hinta ei ole päätä huimaava.
Ei sinne tarvittais 250 RC Claassia? Tai johonkin, kun on yhdistelmäkones kiikarissa. ::)
-
Tai 220 welgeriä?
-
Kyllä ne pojat pyöröpaalaimiakin ostaa. Kunnosta ei herkästi napise, mutta hinta on oltava järkevä.
-
Mulla kans jemmassa aikoinaan talon paras urakointikone, Welgerin AP40 vuodelta noin -80.Paalaaminen maksoi markan paali, ja paaleja tuli tunnissa melkoinen läjä, päivässä paukutti monen talon heinät... Itselle toki paaliradan kanssa ;D
Pikkupaaleja oli käytössä vielä muutama vuosi sitten, milloin lie paalattuja. Katetun rehusiilon päällä hyvänä painona/ rehun sulana pitäjänä. Oli se ilo, kun siitä pinosta pääsi eroon lopullisesti ;D
-
Miten, onko kellään "pikkupaalainta" Agronic Minicombia käytössä?
-
Mulla kans jemmassa aikoinaan talon paras urakointikone, Welgerin AP40 vuodelta noin -80.Paalaaminen maksoi markan paali, ja paaleja tuli tunnissa melkoinen läjä, päivässä paukutti monen talon heinät... Itselle toki paaliradan kanssa ;D
Pikkupaaleja oli käytössä vielä muutama vuosi sitten, milloin lie paalattuja. Katetun rehusiilon päällä hyvänä painona/ rehun sulana pitäjänä. Oli se ilo, kun siitä pinosta pääsi eroon lopullisesti ;D
Ennen sai tosiaan markan paali kun paalasi.Eräs tunnettu toimittaja oli hieman katkera kun runsas puoli päivää ajoa ja 900markkaa velotin siltä.
Paras mitä ikinä olen pikkupaaleja paalannut on 750kpl ja 40 minuuttia meni.Joskus ei saanut 300-400 enempää päivässä kun täytyi keruuporukkaa auttaa koko ajan.