Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: torppis - 19.06.09 - klo:14:13
-
Tuolla kasvinviljelytopiikissa on hämmästelty kuivuri-investointeja suhteessa pinta-aloihin.
Laitanpa tänne uuden aloituksen, saa porukat pohdittavaa.
Oma hämmästelynaiheeni on yhteiskuivureiden kannattavuus, sillä en ole nähnyt vielä yhtään joka pääsisi alle oman kuivurini investointikulujen / ha.
Eli vertailun vuoksi, kuivurikoneisto ja siilostot joiden kapasiteetti riittää ilman puintikauden myyntejä hyvälläkin satotasolla n 800 e/ha alv 0 % n 10 v sitten.
Yhteistoiminta on hieno asia, mutta eikö sillä pidä saada aikaan säästöjä eikä päinvastoin?
-
kaikki kulut korvaa kuivurin saunaillat joissa vahvistetaan yhteisenkeä tai sitten ei ;D
-
666 €/ha sis. ALV. Kuivuriyhtymän kapasiteetti noin hl/ha ja hyvin kerkeää. Varastotilaa puuttuu tuosta summasta yhden pulttisiilon verran joka löytyy ennestään. Teksikö se noin 150€ ha sis. ALV eli noin 815€/ha sis. ALV. Rakennettu 2004.
-
eräs asia kannattaa sit kanssa huomioida, itselläni tavanomainen viljely, jossa kesantoja vain muutama hehtaari, satotaso viljoilla 4-6 tn/ha.
Eli jos on luomutila tai kesantoammattilainen, luvut eivät ole vertailukelpoisia, tai jos on porukka, jonka pinta-alasta suuri osa on kesantoa tai luomua.
-
Muistettaan muistettaan. Pelloilla viljellään tänä vuonna vehnää ja ohraa. Satotaso samassa haarukassa sun kans. Tosin tuo kuus tonnia onnistuu vain parhailta lohkoilta. Keskisato reilu 4500 kg/ha 10 vuoden ajalta. LHP:tä on tänä vuonna 5ha ja yhteensä viljelyksessä vähän alta 90ha.
Minä taas ihmettelen että kuinka kannattaa tehdä omia kuivureita? Muutaman kymmenen jopa alle viidenkymmenen hehtaarin tilat laittaa 240hl kaappeja... Koneistossa koon kasvaessa kustannus hehtolitraa kohti pienenee isompaan mentäessä. Kolmasosa 120tn/h elevaattorista maksaa vähempi kuin yksi 40tn/h elevaattori (kuka niin pientä ostaa? saako niitä edes?). Perustukset maksaa ym. ym. Vaikka olis minkälainen kaappi niin oma olisi maksanu vähintään tuplasti, että en oikein ymmärrä mihin nuo väittämäsi perustat?
-
Tuolla kasvinviljelytopiikissa on hämmästelty kuivuri-investointeja suhteessa pinta-aloihin.
Eli vertailun vuoksi, kuivurikoneisto ja siilostot joiden kapasiteetti riittää ilman puintikauden myyntejä hyvälläkin satotasolla n 800 e/ha alv 0 % n 10 v sitten.
Omaan pinta-alaan suhteutettuna alle tonnin hehtaari, sisältäen alvin ja rakennusvuosi 2008 ja tänä kesänä lisää siilotilaa noin 400m3,sisältyen hintaan. Rahtia kuivaan vähän vähemmän kuin omia,rahtikuivaukset laskee vielä hintaa huomattavasti. Viljat mahtuu varastoihin,hyvänäkin vuonna. Nyt on viime vuotisiakin laarissa ja jääkin näillä hinnoilla :)
Yo. edellyttää edullista rakentamista, perinteisiä kaurakirkkoja ei näillä luvuilla tehdä :) Samoin vanhojen rakennusten hyväksikäyttöä,mm. kahdessa vanhassa laakasiilossa viljatilaa noin 300m3.
-
Minä taas ihmettelen että kuinka kannattaa tehdä omia kuivureita? Muutaman kymmenen jopa alle viidenkymmenen hehtaarin tilat laittaa 240hl kaappeja... Koneistossa koon kasvaessa kustannus hehtolitraa kohti pienenee isompaan mentäessä. Kolmasosa 120tn/h elevaattorista maksaa vähempi kuin yksi 40tn/h elevaattori (kuka niin pientä ostaa? saako niitä edes?). Perustukset maksaa ym. ym. Vaikka olis minkälainen kaappi niin oma olisi maksanu vähintään tuplasti, että en oikein ymmärrä mihin nuo väittämäsi perustat?
[/quote]
Olet osittain oikeassa, alle 50 ha ei taida pystyä kannattavaa kuivuria tehdä ellei sitten korkeintaan vaunukuivuri olemassaolevan siilon viereen. Niissä yhteiskuivuri on ainut järkevä. Kuivurikoneisto onkin ainut, mikä tuo säästöjä yhteishankkeessa, sillä siilotila ei voi olla yhteistä (tai siis riippuu kuitenkin yhteispinta-alasta). Mutta oman kuivurin ei tarvitse eikä pidä olla yli 200 hl jos pinta-alaa ei ole tarvittavasti, pienempiäkin voi laittaa.
Yhteiskuivureissa koko ja käsiteltävät viljamäärät kasvavat, joten ne on käytännössä oltava alleajettavilla siiloilla ja nykyisin myös automatiikalla. Omaan käyttöön en rakenna alleajettavia siiloja, koska ne perustukset maksavat tolkuttomasti. Muitakin ratkaisuja on, kuten kartiopohjakanttisiilot tai kartiopohjapyöreät pöntöt. Omassa käytössä automatiikkaa ei pienemmässä mittakaavassa kannata hankkia. (tarkoitan logiikkaohjausta täyttöön ja tyhjennykseen).
Pyörimme samoissa peltoaloissa ja kumpikin on löytänyt oman hyvän ratkaisun. Kuivauskapasiteettia minulla on 1,75 hl/ha + 20 % rahtikuivausta, mikä jäi aiemmista luvuista pois.
Jutun juuri on se, että halusin herätellä ihmisiä laskemaan mitä kuivauskapasiteetti oikeasti maksaa. Lehdistössä olleet yhteishankkeet ovat tähän asti olleet kaikki reilusti kalliimpia kuin omani, lisäksi siihen tulee vielä käyttökulujen lisäksi hoitajan palkka. Jos yhteishankkeella päästään edes lähelle samoihin lukuihin kuin itse olen päässyt ja samalla saadaan kuivurille hoitaja, on yhteishanke onnistunut. Muutoin rahoitetaan sosiaalista toimintaa ;)
-
Yhteistoiminta on hieno asia, mutta eikö sillä pidä saada aikaan säästöjä eikä päinvastoin?
- Kyllä, ja yhteistyöllä saa valtavia säästöjä.
Torppis, mikä on viljelysi tavoite ?? "valtavat sadot" ?? huom. suomi on luonnonhoito aluetta, keski eurooppa on vilja-aitta..
Olin itse ennen "teho" tuottaja kunnes järki tuli päähän.. nurmiviljelyä, luonnonhoitopeltoa ja pikkuisen viljelykierron takia vilja- ja öljy-kasveja
ja kaiken lisäksi työmäärä on romahtanut entisestä ja tulos noussut !
-
Miksi yhteiskuivuri tarvitsee hoitajan? Tarkoitan nyt siis yhteiskuivuria (1-5 osakasta) enkä maamiesseuran ym. koko kylän kuivureita. Meillä siis kolme osakasta. Kuivurin täytöt ja tyhjäykset "manuaalisesti". Se joka kuivurin seuraavaksi täyttää tyhjää myös edellisen erän.
Kuivurin kokoon palatakseni taitaa asia olla niin että alle 150ha on erittäin vaikea tehdä kannattavasti omaa kuivuria. Vanhoja olemassa olevia rakenteita hyväksikäyttäen ehkä kyllä, mutta ei täisin uutta rakennusta. Alle 250hl kuivurikoneistoissa on kalleimmat hehtolitrat.
En kiistä että yhteiskuivureissa on tehty ylilyöntejä ( esim. 2 isäntää, noin 130 ha ja 700hl koneisto, vieläpä kasvitiloja), mutta yli puolet yksittäisten isäntien uudiskuivureista on ylilyöntejä!
Provoan mutta en turhaan!
-
-Miksi yhteiskuivuri tarvitsee hoitajan? Tarkoitan nyt siis yhteiskuivuria (1-5 osakasta) enkä maamiesseuran ym. koko kylän kuivureita. Meillä siis kolme osakasta. Kuivurin täytöt ja tyhjäykset "manuaalisesti". Se joka kuivurin seuraavaksi täyttää tyhjää myös edellisen erän.
Teillä on toimiva systeemi ja hyvä niin, toivonkin noita onnistuneita ratkaisuja julkisuuteen, koska julkisuudessa olleet ratkaisut ovat olleet järjestään liian kalliita.
-Kuivurin kokoon palatakseni taitaa asia olla niin että alle 150ha on erittäin vaikea tehdä kannattavasti omaa kuivuria. Vanhoja olemassa olevia rakenteita hyväksikäyttäen ehkä kyllä, mutta ei täisin uutta rakennusta. Alle 250hl kuivurikoneistoissa on kalleimmat hehtolitrat.
Kyllä se onnistuu, ainakin minulla onnistui täysin uusi rakennus. Mutta silloin ei tehdä alleajettavia siiloja eikä perinteistä kaurakirkkoa vaan käytetään järkeä suunnittelussa. Kuivureissa on myös pienempiä malleja ja ne eivät maksa maltaita, tosin alle 150 hl ei kannata nykyisin tehdä missään. Pienellä tilalla kuivurin koko kannattaakin mitoittaa perävaunujen kanssa yksiin.
Kun itse rakensin kuivurin, olisin maksanut tehtaan valmispaketista melkein kaksinkertaisen hinnan ilman alleajettavia siiloja (tyhjennys kaatokuilun kautta). Alleajettavilla siiloilla kustannus olisi ollut yli kaksinkertainen.
Eli kaikkia koneita ei kannata ostaa sen mukaan millainen naapurilla sattuu olemaan ;)
-En kiistä että yhteiskuivureissa on tehty ylilyöntejä ( esim. 2 isäntää, noin 130 ha ja 700hl koneisto, vieläpä kasvitiloja), mutta yli puolet yksittäisten isäntien uudiskuivureista on ylilyöntejä!
Provoan mutta en turhaan!
Et povoakaan turhaan, sillä ylilyöntejä on molemmissa, se on totta. tiedän minäkin suuria kaurakirkkoja pienemmillä aloilla kuin itselläni ja ne ovat maksaneet ainakin tuplat. Toivoisin vain että näiden tehtaiden mannekiinien sijasta julksiuuteen saataisiin niitä onnistuneita ratkaisuja, joissa kustannukset on oikeasti saatu kuriin.
-
ja mikä on riittävä kuivauserien määrä/syksy ?
-
ja mikä on riittävä kuivauserien määrä/syksy ?
Eikai erämäärällä niin väliä,kunhan tunteja tulee riittävästi. Siis jos olettaa että pystyy keskimäärin kuivaamaan "kuivana",erämäärä reilumpi kuin alueella jossa kuivattavat viljat hieman kosteampia. Viime syksynä tuli uuteen kuivuriin,365hl,hieman yli 300 tuntia ja vanhaan muutama satsi.
Tunteja tai viljaeriä olisi tullut huomattavasti enemmänkin mutta myin tuoreempia eriä suoraan litistykseen. Samalla kuivasin rahtia, mielestäni tein oikean ratkaisun ja teen näin jatkossakin. Euro on vahva konsultti, sekä rakentaessa että käyttäessä koneita/pääomia.
Pelkästään omaan käyttöön rakentaessa riittää suhteellisen pienikin koneisto, viljelykasveilla ja lajikkeilla saa tosi pitkän puintiajan ja hehto per hehtaari riittää hyvilläkin sadoilla...
Vanhaan kuivuriin tuli parhaana syksynä muistaakseni 600-700 tuntia ja se on liian paljon kun muillekin kuivaa ja pääasiallinen viljelykasvi näillä lakeuksilla ohra.
-
Omassa käytössä riittäisi alle hehto/hehtaari. Nyt kuitenkin kuivattavaa n. 350ha josta vehnää n.120ha ja ohraa saman verran. Pyritty kuivaamaan kaks erää per talo, että saa edes hetken loksuttaa. Kuivuriyhtymällä yhteinen puimuri. 1997 vuosimallin 2045 sampo. Ei oo vielä ikinä jääny tähkääkään puimatta...
-
Kymmenen vuotta tuli siitä kun kuivurin perustuksia alettiin väsäillä. Hehtaarit jossain 50-100 välillä. Koneisto 273hl. Ainoa moka mikä tuli tehtyä oli, että siilotilaa olisi pitänyt olla enemmän. Mutta ei silloin osannut ajatella, että viljaa pitää alkaa säilyttämään varastossa vuosikausia. Karjahommakin toi osaltaan vääristymää.
Mutta päivääkään ei koneiston koko ole harmittanut. Minä en suostu käsittämään, minkä takia koneiston koko olisi sellainen asia mistä pitäisi tinkiä. Päinvastoin. Koneisto pitää olla niin iso kuin rahkeissa on vähänkin varaa. Minun mielestäni viljan kuivauksen pitää olla tehokasta ja nopeaa. Näillä leveysasteilla isännällä on muitakin hommia, kuin venailla satsin valmistumista.
Paljon näkee täälläkin kuivureita rakennettavan liian pienillä koneistoilla vaikka hehtaareita on takana paljon. Puimurit on jo tosi tehokkaita, mutta kuivaaminen on yleensä se pullonkaula. Suomessa nämä kelit on yleensä sellaisia, että viljaa pitäisi saada H-hetkellä irti paljon. Jollain ne tarvii saada myös kuivaksi.
Menee jo vähän toiston puolelle joten on syytä lopetella, mutta ydinasia varmaan tuli selväksi.
Älkää Säästäkö Koneiston Koossa!
-
Kylmis on oikeassa, säästää sitten vaikka siinä siilossa, eli pakettikuivaamo on turhan kallis vrt pyöreä pytty.
-
Ymmärrän että viljaa on kuivattavakin mutta kun 1-4 puimuria pui, 1 tai 2 traktoria tuo kuormia betonilaatalle josta kuormaaja mättää murskaan ja työntää laakasiiloon nii ei kuivaamon koko raavituta päätä. 1975 tehty n.180hl jaakko kuivaa pari satsia syksyssä siemeniksi. €/ha? EVVK
-
Yhteistoiminta on hieno asia, mutta eikö sillä pidä saada aikaan säästöjä eikä päinvastoin?
- Kyllä, ja yhteistyöllä saa valtavia säästöjä.
Torppis, mikä on viljelysi tavoite ?? "valtavat sadot" ?? huom. suomi on luonnonhoito aluetta, keski eurooppa on vilja-aitta..
Olin itse ennen "teho" tuottaja kunnes järki tuli päähän.. nurmiviljelyä, luonnonhoitopeltoa ja pikkuisen viljelykierron takia vilja- ja öljy-kasveja
ja kaiken lisäksi työmäärä on romahtanut entisestä ja tulos noussut !
Muista kiittää Luojaa iltaisin yksinkertaisista veronmaksajista...
Ja ettei mikään muuttuisi! ::)
-
Ymmärrän että viljaa on kuivattavakin mutta kun 1-4 puimuria pui, 1 tai 2 traktoria tuo kuormia betonilaatalle josta kuormaaja mättää murskaan ja työntää laakasiiloon nii ei kuivaamon koko raavituta päätä. 1975 tehty n.180hl jaakko kuivaa pari satsia syksyssä siemeniksi. €/ha? EVVK
Jospa olis kulutusta sen verran, että ilmatiivis olis sopiva, niin sellainen olis, mukko ei ole. Kokoluokkaan 150-200 tonnia vähän hankala, yhteistyö kiinnostaisi, mutta etäisyydet harmillisen pitkiä joka päivä ajella...
Myyrätuubi ei innosta, varikset nokkii päältä, myyrät kaivaa alta, rotta päästä, rusakot ja peurat syö ja paskoo sisälle. Hukkaa enempi kuin vuoden tarve...
-
Tota ööö. En tiedä noista pannujen ja varastosiilojen koosta, kun minulla on kuivurina murskamylly. Se vain ihmetyttää kun verrataan 10 vuoden takaisia rakennuskustannuksia uusiin investointeihin. Toisaalta ei ne paljoa tunnu muuttuneen. Oma navetta maksoi 10 v sitte vähän toista miljoonaa rahayksikköä. Avoimilla ovilla yhden tutun uudessa navetassa näytti menneen suurinpiirtein sama kappalemäärä käytössä olevaa valuuttaa...
-
Itsellä kuivurin kiinteät kustannukset 10v:den kuoletusajalla n.47€/ha ja siihen tietysti päälle käyttökustannukset sähkö ja öljy.