Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: RETU - 05.06.09 - klo:11:59
-
Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?
-
Tarkkana saa olla, ettei ojiin mene, ei kannata ainakaan neljää vuotta pidempään antaa rehottaa. Kyntämällä ei juuri katkea! Törröttää siinä vaon pohjassa vaikka maat kääntyi pois!
-
Tarkkana saa olla, ettei ojiin mene, ei kannata ainakaan neljää vuotta pidempään antaa rehottaa. Kyntämällä ei juuri katkea! Törröttää siinä vaon pohjassa vaikka maat kääntyi pois!
Hmm...
Voiko juuret tukkia salaojat? :o
Kylvettiin kokeeksi hehtaari sinimailasta puhtaana kasvustona suojaviljaan tänä keväänä ja saas havaata mitä siitä tulee.
Ehkä tulevina vuosina seoksiin...
Mielenkiintoiselta kasvilta vaikuttaa viljellä..
Aika näyttää...
-
Tarkkana saa olla, ettei ojiin mene, ei kannata ainakaan neljää vuotta pidempään antaa rehottaa. Kyntämällä ei juuri katkea! Törröttää siinä vaon pohjassa vaikka maat kääntyi pois!
Hmm...
Voiko juuret tukkia salaojat? :o
Kylvettiin kokeeksi hehtaari sinimailasta puhtaana kasvustona suojaviljaan tänä keväänä ja saas havaata mitä siitä tulee.
Ehkä tulevina vuosina seoksiin...
Mielenkiintoiselta kasvilta vaikuttaa viljellä..
Aika näyttää...
Minä kylvin 4ha timotei/ruokonata/sinimailanen seosta. Pikkusen vasta alkaa tulemaan pintaan, kun ei oo oikein tuota vettä tullut. Saas nähä kuinka onnistuu. Ruiskutuksessa käy kuulemma vaan yhdenlainen myrkky? Onko muilla tietoa?
-
Millanen rehu se on nautojen ruokana?
-
Kolme ja kakasvuottaaikaa on kylvetty. Kummallakaan kerralla en saanut oikein riittävän tiheäksi. Ensimmäisellä kerralla kylvettiin heinäkuun puolivälissä. Syksy oli kuiva ja iti vasta syyskuussa. Osa siemenistä ilmeisesti yritti jo aikaisempaakin itämistä ja kuolivat matkalle. Tuon lohkon kynsin viimesyksynä. Komeita juuria oli kyntövaossa. Salaojitus pelaa paremmin kuin ennen mailasta.
Seuraavanvuoden kylvös tehtiin juhannuksen aikaan runsaan lannan kera. Ensimmäisenä vuonna kasvusto kasvoi lannan typellä ilmeisesti turhan hyvin. Kasvusto niitettiin elokuun alkupuolella maahan. Ensimmäinen talvi harvensi mailasta. Arvelisin talvituhon johtuvan lannan typen aiheuttamasta liian rehevästä kasvusta. Siemenseoksessa oli kummmallakin kerralla mailasen lisäksi ruokonataa ja timoteita.
Vanhemmasta nurmesta torjuin rikkoja ensimmäisenä satovuonna Basagran SG:llä, uudempi nurmi oli riittävän puhdas ilman torjuntaakin.
Viimekeväänä kylvettiin nuo seassa jämäsiemenet kun kylvettiin nurmea puitavan ohran alle. Kasvusto ruiskutettiin tabletilla expressiä ja 0,5 l mcpa. Lohkolla kasvaa nyt jonkinverran myös mailasta. En tiedä, kasvaisiko enemmän ilman em. torjuntaa. Lehtijutussahan väitettiin mailasen kestävän myös Gratil:ia.
Korjuussa mailasen esikuivausaika on tuntunut olevan lähellä nurmikasveja.
Mailaspeltoon tuntuisi tulevan helpommin raiteita kuin heinänurmelle, jos maa on märkä. Ilmeiseti se käyttää vähemmän vettä pellon pinnalta.
-
Sinimailasta oli tossa muutama vuosi sitten parin hehtaarin koeala, mutta vaikutti k-pohjanmaa olevan turhan kylmä paikka ko. kasville. Rupes kasvamaan vasta loppukesästä, ei massaakaan tullut kovin paljoa..
-
Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?
Kokemuksia Etelä-Savosta. Salaojien tukkeutuminen on urbaanilegenda. Ensimmäiseen talveen kannattaa satsata eli kylvö sopivan heinäseoksen kanssa ilman suojakasvia. Niukka lannoitus, kylvö ajoissa. Jos savikka ym. uhkaa, niin latvonta pitkään sänkeen heinäkuun alussa, elokuun puolivälissä saa jo normaalin sadon. Myöhempinä satovuosina useasti kakkossato on ykköstäkin parempi. Mailanen versoo myös "vanhan" kasvupisteen alapuolelta ja talven jälkeen tilanne voi näyttää pahalta, mutta syyssadossa mailasta on helposti liikaakin, valkuaista tulee enemmän kuin tarpeeksi.
Eka talvesta jos selviää, niin selvästi apilanurmia pitkäikäisempi.
Petri
-
Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?
Kokemuksia Etelä-Savosta. Salaojien tukkeutuminen on urbaanilegenda. Ensimmäiseen talveen kannattaa satsata eli kylvö sopivan heinäseoksen kanssa ilman suojakasvia. Niukka lannoitus, kylvö ajoissa. Jos savikka ym. uhkaa, niin latvonta pitkään sänkeen heinäkuun alussa, elokuun puolivälissä saa jo normaalin sadon. Myöhempinä satovuosina useasti kakkossato on ykköstäkin parempi. Mailanen versoo myös "vanhan" kasvupisteen alapuolelta ja talven jälkeen tilanne voi näyttää pahalta, mutta syyssadossa mailasta on helposti liikaakin, valkuaista tulee enemmän kuin tarpeeksi.
Eka talvesta jos selviää, niin selvästi apilanurmia pitkäikäisempi.
Petri
Voisitko täsmentää. Mitä tarkoitat latvonnalla pitkään sänkeen? Säilörehuntekoako ja niittämällä korkealta? Kuinka korkealta maasta?
Minkälaisiin valkuais määriin sinimailasella päästään? Entä siemenen saatavuus?
-
Mulla onki erikoinen kesä kun tulee 3 uutta kasvilajia viljelyyn eli vehnä,sinimailanen ja vuohenherne. Sinimailanen ja vuohenherne tulee timon kans ja vehnä virnan aisapariksi. Otinpa nyt kokeeksi nuita kun ei apila tahdo enää 30 peräkkäisviljelyvuonna pysyä nurmessa.
-
Voisitko täsmentää. Mitä tarkoitat latvonnalla pitkään sänkeen? Säilörehuntekoako ja niittämällä korkealta? Kuinka korkealta maasta?
Minkälaisiin valkuais määriin sinimailasella päästään? Entä siemenen saatavuus?
Latvontaan en osaa antaa reseptiä. Itse katsottiin silloin, kun savikasta alkaa varsi vähän kovettua, eli arvioitiin, että ei enää tule minkäänlaista jälkikasvua. Olisko tosissaan ollut heinäkuun alkupäivinä, sängen pituus jotain 15 cm, eli tavoitteena on vain antaa reilusti valoa mailaselle. Jos valtarikkakasvi olisi ollut joku toinen, toiminta olisi voinut olla joku toinen. Mutta idea on niittää sen verran, että mailasta häiritään "ei-liikaa" ja rikkakasvia "tarpeeksi".
Siemeniä on ollut ainakin Naturcomilla. Valkuaismäärät ovat aikamoiset. En muista ulkoa lukuja, mutta muistissa on joskus Jokioisten kenttäkierroksella tutkijoiden kommentit, että varsinkin kakkossato (ilman typpilannoitusta noin 70% (rehu- eli sirppi)mailasta) on yksinään liian valkuaispitoista yksinään karkearehuna syötettäväksi. Ja satotasot samaa luokkaa kuin heinänurmet normilannoituksella, kuivina kesinä nurmia parempia, syvän juuriston ansiosta.
Muistan joskus 80-luvun lopulla luomupioneeri Urho Karin pelloilta Lehtimäeltä, jossa multavalla hiekkamaalla oli tosi vankka mailaskasvusto joskus heinäkuun lopulla (jälkikasvua) ja kuivana kesänä viljelystien toisella puolella naapurin kellankalvakassa timoteikasvustossa oli sulamattomia Kemiran rakeita maanpinnalla. Kaivoin juurakkoa esiin, jossain 70 cm syvyydessä menetin näköyhteyden. Juuristotutkijoiden mukaan juuristosyvyyteen pitää lisätä ainakin 20-30 cm, siis siihen, mitä kaivamalla saa esiin.
Petri
-
onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä
-
onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä
Sinimailasessa vähän samantapasia ongelmia. Jos kohta maailmalla kyllä tehdään paljonkin kuivaa heinää mailasesta, liekö sitten heinäpoudat parempia. Kyllä kuivuri on aika ehdoton juttu kuivaheinänteossa, tällaisessa uskossa olen. Jos nurmipalkokasveista etsii lehtiää varistamatonta, niin kuulemma vuohenherne on sellainen. En ole testannut, mutta näin kertovat.
Petri
-
onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä
Sinimailasessa vähän samantapasia ongelmia. Jos kohta maailmalla kyllä tehdään paljonkin kuivaa heinää mailasesta, liekö sitten heinäpoudat parempia. Kyllä kuivuri on aika ehdoton juttu kuivaheinänteossa, tällaisessa uskossa olen. Jos nurmipalkokasveista etsii lehtiää varistamatonta, niin kuulemma vuohenherne on sellainen. En ole testannut, mutta näin kertovat.
Petri
etelä-dakotassa mailanen piti karhottaa ja paalata yökasteen aikana ettei lehdet olis varissu..
-
onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä
Sinimailasessa vähän samantapasia ongelmia. Jos kohta maailmalla kyllä tehdään paljonkin kuivaa heinää mailasesta, liekö sitten heinäpoudat parempia. Kyllä kuivuri on aika ehdoton juttu kuivaheinänteossa, tällaisessa uskossa olen. Jos nurmipalkokasveista etsii lehtiää varistamatonta, niin kuulemma vuohenherne on sellainen. En ole testannut, mutta näin kertovat.
Petri
etelä-dakotassa mailanen piti karhottaa ja paalata yökasteen aikana ettei lehdet olis varissu..
..Oletan tämän "kaste-simulaattorin" olevan juurikin tuohon tarkoitukseen...
http://www.harvesttec.com/dewsimulator.html
-
Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?
-
Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?
Empä usko, mutta niito ilman murskausta toimii jo paremmin.
-
Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?
Joskus niitettiin kokoviljasäilistä kasteella. Ei oikein tahtonut mennä koneeseen sisään. Alkoi keräämään tolloja lautaspalkin edessä ja sitten niittojälki alki kärsimään.
-
Mitenkähän toimisi viherlannoitusnurmena timotei+apila+sinimailanen? Näillä tiivistyneillä savikoilla tarvisi saada vahvajuurisia kasveja pöyhimään maata. Kaikesta huolimatta, suojaviljaan perustaisin viherlannoitusnurmenkin. Ellei mailanen sitten todella vaadi valoa tms.
-
Mitenkähän toimisi viherlannoitusnurmena timotei+apila+sinimailanen? Näillä tiivistyneillä savikoilla tarvisi saada vahvajuurisia kasveja pöyhimään maata. Kaikesta huolimatta, suojaviljaan perustaisin viherlannoitusnurmenkin. Ellei mailanen sitten todella vaadi valoa tms.
Varmaan toimii OK. Mailasen ja apilan kasvutapa on vähän toisenlainen: sinimailanen on kasvina aika kompakti, ei leviä sivusuunnassa kuten puna-apila. Apila-mailanen -seoksessa on aina pieni riski, että apila varjostaa mailasta. Mutta laita 1 kg/ha puna-apilaa "vakuutukseksi", niin mailasellekin jää tilaa.
Periaatteessa - jos onnistut tekemään täydellisen hajakylvön ja saat jokaisen siemenen itämään - noin 0,6-0,8 kg puna-apilaa heinäseokseen riittää tekemään riittävän apilaosan seoskasvustoon. Hikevillä mailla (hieta/moreenimaat) puna-apilan siemenmäärän lisääminen yli 2 kg/ha harvoin vaikuttaa satoa lisäävästi. Hiesu/savimailla taimettumisolosuhteet ovat usein kaukana hyvistä ja siemenmäärää on syytä lisätä em. luvuista.
Mailanen taas on sen verran kompakti (sivusuunnassa), että alle 10 kg/ha siemenmäärillä on turha odottaa kunnollisen tiheää kasvustoa.
Viljanviljelysysteemeissä suojaviljaan perustaminen on ehdottoman järkevää, niin työnkäytön kuin myös viherlannoitusvaikutuksen osalta. Mailasen kanssa saattaa olla vain suuria riskejä tuon talvehtimisen kanssa. Ja jos harventa suojaviljaa oikein kunnolla, niin saattaa kasvaa läpi. Mutta itsehän nuo on kokeiltava, omat kokemukset etelä-savovuosilta ovat kuitenkin niin vähäiset, etten rupea kovin varmaksi mitään neuvomaan.
Petri
-
Kiitos Petri!
Viherlannoitusnurmi tehty meillä 12kg timotei + 3kg apilaa. Erillinen kylvö suojaviljan kylvön jälkeen. Aika hyvin on onnistunut. Pitää ensi vuonna miettiä mailasen lisäämistä seokseen. Se on totta, että kokeilemalla pitää lähteä tässäkin asiassa liikkeelle.
-
Se on totta, että kokeilemalla pitää lähteä tässäkin asiassa liikkeelle.
Juu. Tutkimustietoa ei erikoiskasveista juuri löydy, vaikka talousviljelmillä niistä on jo saatu positiivisiä tuloksia. Etelän kuivilla tiivistyneillä savikoille pitäisi hakea kiivaasti jotain uutta, mutta mtt on siihen perin haluton. Oman lompakon antamissa rajoissa voipi kokeilla sitten aivan vapaasti.
-
Juu. Tutkimustietoa ei erikoiskasveista juuri löydy, vaikka talousviljelmillä niistä on jo saatu positiivisiä tuloksia. Etelän kuivilla tiivistyneillä savikoille pitäisi hakea kiivaasti jotain uutta, mutta mtt on siihen perin haluton.
MTT on timoteimiesten oma temmellyskenttä ;D
-
KM:n mukana tuli levyllinen MTT:n tutkimuksia. Kerran selailin läpitte ja toista kertaa en levyä avaa. Niin turhaa ja tarpeetonta omaan käyttöön. Omat tutkimukset ja kokeilut tuolla pelloilla tuottaa joka vuosi paljon parempia tuloksia. Ainakin oppii sen mitä ei kannata tehdä ja mitkä temput varsinkin tänä vuonna olivat totaalisen vääriä.
-
Juu. Tutkimustietoa ei erikoiskasveista juuri löydy, vaikka talousviljelmillä niistä on jo saatu positiivisiä tuloksia. Etelän kuivilla tiivistyneillä savikoille pitäisi hakea kiivaasti jotain uutta, mutta mtt on siihen perin haluton. Oman lompakon antamissa rajoissa voipi kokeilla sitten aivan vapaasti.
Sinimailasen osalta hyvin sovellettavaa on sirppimailastutkimus. Ainakin Timo Mela on tutkinut agronomiaa ja Riitta Sormunen-Cristian käyttöä lampaiden ruokinnassa. Siitä vain etsimään tietoa MTT:n sivuilta. Sinimailanen on vain arempi viljeltävä, eli talvehtimisvarmuus ei kaikin osin ole samaa luokkaa. Tuo Aatamin toteamus MTT:stä timoteimiesten temmellyskenttänä ei ole ihan perätön. On turvallisempaa viilata tuttua systeemiä kuin lähteä umpimetsään uraa tekemään.
Petri
-
Tässä on herännyt sellainen asia, että jos tätä mailasta laittais nurmiseoksiin. Esim. rainata/ruokonata 30 - timotei 45 - sinimailanen 25 -suhteessa. Lannoitus tulisi typen osalta mailasesta (ympättynä), mutta kuinkas fosfori ja kalium? Perustamisvuonna suojaviljaan karjanlannalla, mutta kuinkas tästä eteenpäin ? pussista fosfori ja kalium (ja mailanen tarttee vissiin paljon hivenravinteita?) Vai pystyiskö lannoittamaan naudanlietteellä jos ajetaan multaimen kautta maahan, vaikkakin siitä tulee typpeä. Onko tuo typpimäärä haitaksi mailaselle ? Jos heitetään veikkauksella 50kg typpeä kasvustoon vuodessa ?
Vai onko mailasta suhteessa liikaa vai liian vähän vai jopa sopivasti ?
-
Tässä on herännyt sellainen asia, että jos tätä mailasta laittais nurmiseoksiin. Esim. rainata/ruokonata 30 - timotei 45 - sinimailanen 25 -suhteessa. Lannoitus tulisi typen osalta mailasesta (ympättynä), mutta kuinkas fosfori ja kalium? Perustamisvuonna suojaviljaan karjanlannalla, mutta kuinkas tästä eteenpäin ? pussista fosfori ja kalium (ja mailanen tarttee vissiin paljon hivenravinteita?)
Mailasen määrä jää niukaksi, jotta se muodostaisi riittävän osan seoksesta. Alle 10 kg/ha en edes haaveilisi, kokeiluvaiheessa laittaisin 15 kg. Heiniä riittänee suunnilleen sama määrä. Ruokonata on hyvä seoskumppani, koska mailasen syyssadon kanssa löytyy näin myös heinää seokseen.
Jollet ole ihan kuivilla hiekkamailla, niin kaliumin suhteen en olisi huolissani. Enkä kyllä fosforinkaan. Joskus 80-luvulla Tapani Kangasmäki teki kokeita Mouhijärvellä: silloisilla hintasuhteilla hiven-PK nosti satoa sen verran, että lannoitelasku saatiin juuri maksetuksi. Palkokasvien fosforinottokyky on hyvä ja jos maassa on reservikaliumia (savesta) hiukankaan, tuskin sekään tulee ongelmaksi. Tämä tietysti siinä tapauksessa, että nurmen ikä on kohtuullinen ja karjanlanta palautetaan tasaisesti koko peltoalalle. Niukalla lannoituksella palkokasvit satsaavat enemmän juuristoon ja pystyvät kyllä imuroimaan alhaisistakin ravinnepitoisuuksista tarpeelliset eväät kasvuun.
En silti edellisessä propagoi ryöstöviljelyyn: viljelykierto ja lannan palauttaminen ovat aika ehdottomia, jos väkilannoitteita ei käytetä. Mutta tarkastelujänne pitää ulottaa koko viljelykierron mittaiseksi.
Petri
-
Tässä on herännyt sellainen asia, että jos tätä mailasta laittais nurmiseoksiin. Esim. rainata/ruokonata 30 - timotei 45 - sinimailanen 25 -suhteessa. Lannoitus tulisi typen osalta mailasesta (ympättynä), mutta kuinkas fosfori ja kalium? Perustamisvuonna suojaviljaan karjanlannalla, mutta kuinkas tästä eteenpäin ? pussista fosfori ja kalium (ja mailanen tarttee vissiin paljon hivenravinteita?)
Mailasen määrä jää niukaksi, jotta se muodostaisi riittävän osan seoksesta. Alle 10 kg/ha en edes haaveilisi, kokeiluvaiheessa laittaisin 15 kg. Heiniä riittänee suunnilleen sama määrä. Ruokonata on hyvä seoskumppani, koska mailasen syyssadon kanssa löytyy näin myös heinää seokseen.
Jollet ole ihan kuivilla hiekkamailla, niin kaliumin suhteen en olisi huolissani. Enkä kyllä fosforinkaan. Joskus 80-luvulla Tapani Kangasmäki teki kokeita Mouhijärvellä: silloisilla hintasuhteilla hiven-PK nosti satoa sen verran, että lannoitelasku saatiin juuri maksetuksi. Palkokasvien fosforinottokyky on hyvä ja jos maassa on reservikaliumia (savesta) hiukankaan, tuskin sekään tulee ongelmaksi. Tämä tietysti siinä tapauksessa, että nurmen ikä on kohtuullinen ja karjanlanta palautetaan tasaisesti koko peltoalalle. Niukalla lannoituksella palkokasvit satsaavat enemmän juuristoon ja pystyvät kyllä imuroimaan alhaisistakin ravinnepitoisuuksista tarpeelliset eväät kasvuun.
En silti edellisessä propagoi ryöstöviljelyyn: viljelykierto ja lannan palauttaminen ovat aika ehdottomia, jos väkilannoitteita ei käytetä. Mutta tarkastelujänne pitää ulottaa koko viljelykierron mittaiseksi.
Petri
Pellot on pääasias savimaita ja multavia "rapamaita" eli ei aivan turvetta mutta multavia kivennäismaita.
Meinaakko että ei tarttis lannoittaa ?
Tarkoitus olis tai ainaakin on suunniteltu, että karjantaa hieman laittetais joka vuosi ja mahdollisesti jotain Hivenravinnesosta mitä nuota nyt onkaan. Jonnekkin se liete pitää saada hukattua ja tästä mailanen - nurmiseseos saisi fosforit ja kaliumit jos tilalla on 50 ha nurmea ja esim 25ha:n alalla sinimailas-seosnurmea, että jos sitä typpeä laittais vuodes ~30-50kg hehtaarille niin kuolisko mailanen.
Haastattelin tuos jokinaika sitten isäntää joka oli jokskus 70-luvulla kokeillu sinimailasta ja sano että vähän olivat typpeä laittaneet kasvustoon vuodessa, mutta se jäi kysymättä, että oliko seoskasvusto vai kokonaan puhdas mailas kasvusto.
itteä on hirvittävästi alakanu kiinnostamaan tämä mailasen viljely "suuremmassa mittakaavassa", jahka siitä olisi jotain "hyötyä"....
-
Mitä typensitojakasveja luomumiehet käyttää multamailla? Puna-apila ilmeisesti soveltuu paremmin kivennäis- ja savimaille?
-
ei tuo apila ole mulla ainakaan ollu mitenkään hankalaa mutta kierroskoneet saat jättää talliin korjuun ajaksi! apila kestää kohtuullista pöyhintää ilmavasti kohotellen ja kun kortta työntää kynnellä ja ei tule pisaraa kynnelle niin paaliin! on onnistunu jo parikymmentä vuotta... ite niitän kuhnilla vajja kierroksilla ja sitten pöyhin ekaksi jo heti niiton jälkeen nokan 280:kelasötöksellä pienillä kierroksilla ja sitten kerran päivässä vauhtilla pintakaasulla..... neuvojat vaan noituu noita arvoja kun ei tahdo löytyä rehunjatketta.... ja kyllä natikat tykkää!
-
Mitä typensitojakasveja luomumiehet käyttää multamailla? Puna-apila ilmeisesti soveltuu paremmin kivennäis- ja savimaille?
Alsike- ja/tai valkoapila. Alsike muistuttaa kasvurytmiltään enemmän puna-apilaa, kestää pari nurmivuotta ihan hyvin. Valkoapila taas kolmen niiton systeemiin.
Mailasen typenkestosta: en usko, että tuollainen kohtuu 30-50 kg vielä on kohtaloksi. Mutta menee silti uskon puolelle, myönnän, tutkimustietoa en ole aiheesta kahlannut läpi.
Petri
-
Mitä typensitojakasveja luomumiehet käyttää multamailla? Puna-apila ilmeisesti soveltuu paremmin kivennäis- ja savimaille?
Alsike- ja/tai valkoapila. Alsike muistuttaa kasvurytmiltään enemmän puna-apilaa, kestää pari nurmivuotta ihan hyvin. Valkoapila taas kolmen niiton systeemiin.
Mailasen typenkestosta: en usko, että tuollainen kohtuu 30-50 kg vielä on kohtaloksi. Mutta menee silti uskon puolelle, myönnän, tutkimustietoa en ole aiheesta kahlannut läpi.
Petri
no sitä sitten täytyy kokeilla.
Kiitoksia Petrille ja muille vastauksista
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinimailasen+idut+tartuttivat+ehk%C3%A4+salmonellaa/1135247377559 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinimailasen+idut+tartuttivat+ehk%C3%A4+salmonellaa/1135247377559)
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinimailasen+idut+tartuttivat+ehk%C3%A4+salmonellaa/1135247377559 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinimailasen+idut+tartuttivat+ehk%C3%A4+salmonellaa/1135247377559)
Enemmän epäilisin että omalla/kaverin "lannoitteella" on lannoitettu kuin siemenen sisäistä tartuntaa...
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinimailasen+idut+tartuttivat+ehk%C3%A4+salmonellaa/1135247377559 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinimailasen+idut+tartuttivat+ehk%C3%A4+salmonellaa/1135247377559)
Tällä jutulla vaan ei ole mitään tekemistä mailasen viljelyn kanssa, typensidonnassa jylläävät vähän eri bakut.
-
KM:n mukana tuli levyllinen MTT:n tutkimuksia. Kerran selailin läpitte ja toista kertaa en levyä avaa. Niin turhaa ja tarpeetonta omaan käyttöön. Omat tutkimukset ja kokeilut tuolla pelloilla tuottaa joka vuosi paljon parempia tuloksia. Ainakin oppii sen mitä ei kannata tehdä ja mitkä temput varsinkin tänä vuonna olivat totaalisen vääriä.
jospa se mtt tutkii sitä mitä ei ikinä kannata omilla pelloilla kokeilla ;)
-
Onko kenellekkään tullut tietoa paljonko tuo sinimailanen sisältää itsessään raakavalkuaista ? Kaikissa tutkimuksissa ja lehtijutuissa vaan kerrotaan "korkeampi valkuaispitoisuus kuin puna-apialla", mutta paljonko ? ???
-
Onko kenellekkään tullut tietoa paljonko tuo sinimailanen sisältää itsessään raakavalkuaista ? Kaikissa tutkimuksissa ja lehtijutuissa vaan kerrotaan "korkeampi valkuaispitoisuus kuin puna-apialla", mutta paljonko ? ???
Reilun kuukauden päästä nähdään millaiset arvot on.
Seoksessa Timote/Ruokonata/Sinimailanen.
-
Onko kenellekkään tullut tietoa paljonko tuo sinimailanen sisältää itsessään raakavalkuaista ? Kaikissa tutkimuksissa ja lehtijutuissa vaan kerrotaan "korkeampi valkuaispitoisuus kuin puna-apialla", mutta paljonko ? ???
Reilun kuukauden päästä nähdään millaiset arvot on.
Seoksessa Timote/Ruokonata/Sinimailanen.
Toki tuokin on mielenkiintoista. Lähinnä kaipaisin pelkän sinimailasen raakavalkuaisarvoja.
-
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=rehutaulut&%24%7BHTML%7D=listma&%24%7BMAXPAGE%7D=21&%24%7BOOHTML%7D=dokoma&%24%7BSNHTML%7D=nosyn&klkoodi=7&ella=ma&rooli=rehutaulut&%24%7BFREETEXT%7D=sinimailanen&%24%7BMAXPAGE%7D=21
Tai tuos on hakusivu, jos nuo ei riitä:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Rehutaulukot/marehtijat
-
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=rehutaulut&%24%7BHTML%7D=listma&%24%7BMAXPAGE%7D=21&%24%7BOOHTML%7D=dokoma&%24%7BSNHTML%7D=nosyn&klkoodi=7&ella=ma&rooli=rehutaulut&%24%7BFREETEXT%7D=sinimailanen&%24%7BMAXPAGE%7D=21
Tai tuos on hakusivu, jos nuo ei riitä:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Rehutaulukot/marehtijat
Kiitos! :)
-
onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä
etelä-dakotassa mailanen piti karhottaa ja paalata yökasteen aikana ettei lehdet olis varissu..
..Oletan tämän "kaste-simulaattorin" olevan juurikin tuohon tarkoitukseen...
http://www.harvesttec.com/dewsimulator.html
Niin kyllähän mailasesta tehdään paljonkin kuivaa heinää, tuuppaavat vaan sekaan sitten vähän propionihappoa säilyvyyden varmistamiseksi jos meinaa olla liian kosteaa. Mailasen käsittely peltokuivauksessa tosiaan syytä olla mahdollisimman hellävaraista.
Nythän saavat Ameriikan Yhdysvalloissa ehkä jo ens kesänä kylvää myös RoundUp Ready- sinimailasta. On olluna siellä välillä pari vuotta pannassa, mutta nyt taas tulossa lailliseksi.
-
Reilun kuukauden päästä nähdään millaiset arvot on.
Seoksessa Timote/Ruokonata/Sinimailanen.
Jokos pian olis reilu kuukausi menny? :)
-
Reilun kuukauden päästä nähdään millaiset arvot on.
Seoksessa Timote/Ruokonata/Sinimailanen.
Jokos pian olis reilu kuukausi menny? :)
On... parisataa mottia on syötettykin. Hyvin maittaa, maitoa tulee ihan ok eikä ruikku lennä. Ainoa ongelma on artturi näyte. Se kun on tämmätty käsittääkseni timoteille, eikä tälläiselle timotei/ruokonata/sinimailanen/pieniosuus vehnää yhdistelmälle.
Arvot oli ihan mitä sattuu...Ensviikolla laitan uuden näytteen Koskimäen ohjeiden mukaan.
-
Reilun kuukauden päästä nähdään millaiset arvot on.
Seoksessa Timote/Ruokonata/Sinimailanen.
Jokos pian olis reilu kuukausi menny? :)
On... parisataa mottia on syötettykin. Hyvin maittaa, maitoa tulee ihan ok eikä ruikku lennä. Ainoa ongelma on artturi näyte. Se kun on tämmätty käsittääkseni timoteille, eikä tälläiselle timotei/ruokonata/sinimailanen/pieniosuus vehnää yhdistelmälle.
Arvot oli ihan mitä sattuu...Ensviikolla laitan uuden näytteen Koskimäen ohjeiden mukaan.
No ?
-
Reilun kuukauden päästä nähdään millaiset arvot on.
Seoksessa Timote/Ruokonata/Sinimailanen.
Jokos pian olis reilu kuukausi menny? :)
On... parisataa mottia on syötettykin. Hyvin maittaa, maitoa tulee ihan ok eikä ruikku lennä. Ainoa ongelma on artturi näyte. Se kun on tämmätty käsittääkseni timoteille, eikä tälläiselle timotei/ruokonata/sinimailanen/pieniosuus vehnää yhdistelmälle.
Arvot oli ihan mitä sattuu...Ensviikolla laitan uuden näytteen Koskimäen ohjeiden mukaan.
No ?
D70
Kuiva-aine35,8
Rv 13,7
ndf 44,3
Saas nähdä miten sinimailanen talvehtii, varsinkin kun niin myöhään tehtiin.
-
Sinimailanen talvehtinut kohtailaisesti tai mielestäni aika hyvin, ottaen huomioon sen lähtökohdat viimesyksynä kun varjostava tiheä ohrakasvusto lähti pois päältä valoa viemästä. Kyseessä on siis n. hehtaarin kokoinen ala puhdaskasvustoista sinimailasta.
Alkuunlähtö keväällä oli mielestäni aika vaisua, mutta kun helle aaltoa pukkasi, pukkasi myös mailanen pituutta lähes saappaanvarren mittaisesti.
Täydennyskylvöä pitäisi jonkinverran suorittaa ja jos laittais vähä timoteitä tai jotain nataa typpeä "syömään".
Viereinen puhdaskasvustoinen puna-apila on talvehtinut samallalailla ja sinnekkin olisi tarkoitus täydennyskylvää niiton jälkeen jotain heinäkasveja.
Tuossa tuli mieleen että jos täydennyskylväisi sinimailasta 3. vuoden nurmeen vaikkapa 8-10 kg/ha 1. säilörehun korjuun jälkeen. Ongelmaksi on vain muodostunut se että suorittaisiko kylvön Vieskanmetallilla vai rikka-äeskylvinyhdistelmällä, vai molemmilla? Ajatukset kylvämisestä suorakylvökoneella on siinä mielesää houkutteleva, koska se multaisi siemenen varmemmin kuin rikka-äes (HeS maahan). Ja tähänkin on perustelut koska keskustelin kerran mailasta täydennyskylväneen isännän kanssa joka oli kylväny rikka-äkeellä hiekka -ja savimaalle ja savimaalla ei ollu oikein hyvin onnistunu mailasen täydennys nurmeen...
Olisko kellään kokemuksia mailasen täydennykylvämisestä säilörehun korjuun jälkeen?
-
Olisko kellään kokemuksia mailasen täydennykylvämisestä säilörehun korjuun jälkeen?
Ei ole, mutta ainakin typpilannoitus odelmikolle on syytä jättää väliin. Muutenkin tuntuu vähän riskialttiilta, joskohan tuo ehtii tarpeeksi vankistua talvea varten?
Petri
-
Olisko kellään kokemuksia mailasen täydennykylvämisestä säilörehun korjuun jälkeen?
Ei ole, mutta ainakin typpilannoitus odelmikolle on syytä jättää väliin. Muutenkin tuntuu vähän riskialttiilta, joskohan tuo ehtii tarpeeksi vankistua talvea varten?
Petri
Tuota olen miettynyt, että ehtisikö ennen talvea juurtua talvehtimiskuntoon... Pitänee kokeilla parilla hehtaarilla, kun MTT:n timoteimiehet ei ole em. asioihin syventyneet.... hehtaari rikka-äkeellä ja hehtaari suorakylvökoneella....
Perustaminen suojaviljaan joka korjataan kokoviljasäilörehuksi olisi kuulemma hyvästä, ainakin joku niin viimevuonna teki.
by the way: sinimailanen ei ole saanut lannoitusta lainkaan kuin viimekeväänä karjanlantaa ja vähän typpeä suojaviljaan perustettaessa....
-
Mailasen täydennyskylvö ei onnistu sen takia että mailanen erittää ainetta mikä estää täydennys kylvetyn mailasen kasvun. Mailanen pitää lopettää ja pitää parin vuoden taukko että voi perustaa uuden sinimailas kasvuston.
-
Mailasen täydennyskylvö ei onnistu sen takia että mailanen erittää ainetta mikä estää täydennys kylvetyn mailasen kasvun. Mailanen pitää lopettää ja pitää parin vuoden taukko että voi perustaa uuden sinimailas kasvuston.
M.O.T. Ja muutenkin voi tehdä samanlaisen katoamistempun kuin apila. Vuonna 2008 tehtiin normi kevätsato ja syksyllä 137 paalia/4,59 ha hirveetä mailas-rottinkia, ei meinannut hitaat vaihteet riittää traktorissa. Sitten seuraavana kesänä palkokasveja jäljellä 5m välein.
-
Mailasen täydennyskylvö ei onnistu sen takia että mailanen erittää ainetta mikä estää täydennys kylvetyn mailasen kasvun. Mailanen pitää lopettää ja pitää parin vuoden taukko että voi perustaa uuden sinimailas kasvuston.
M.O.T. Ja muutenkin voi tehdä samanlaisen katoamistempun kuin apila. Vuonna 2008 tehtiin normi kevätsato ja syksyllä 137 paalia/4,59 ha hirveetä mailas-rottinkia, ei meinannut hitaat vaihteet riittää traktorissa. Sitten seuraavana kesänä palkokasveja jäljellä 5m välein.
Onnistisikohan paikkauskylvö apilalla sinimailas kasvustoon.
-
Tuosta olen kuullut ,että erittää myrkkyä maahan muttei tullut mieleen että täydennyskylvetyn tappaisi... oppia ikä kaikki, pitänee sinimailattomaan nurmeen täydennyskylvää
-
Mailasen täydennyskylvö ei onnistu sen takia että mailanen erittää ainetta mikä estää täydennys kylvetyn mailasen kasvun. Mailanen pitää lopettää ja pitää parin vuoden taukko että voi perustaa uuden sinimailas kasvuston.
M.O.T. Ja muutenkin voi tehdä samanlaisen katoamistempun kuin apila.
Ei pidä paikkaansa! Mulla on uusia yksilöitä lähtenyt nättiin kasvuun. Nyt ovat oikeen innostuneet kasvuun, ku on poutaa riittänyt. Viime vuotiset on n 50cm pitkiä tämän vuotiset on 15-20cm.
-
Mailasen täydennyskylvö ei onnistu sen takia että mailanen erittää ainetta mikä estää täydennys kylvetyn mailasen kasvun. Mailanen pitää lopettää ja pitää parin vuoden taukko että voi perustaa uuden sinimailas kasvuston.
M.O.T. Ja muutenkin voi tehdä samanlaisen katoamistempun kuin apila.
Ei pidä paikkaansa! Mulla on uusia yksilöitä lähtenyt nättiin kasvuun. Nyt ovat oikeen innostuneet kasvuun, ku on poutaa riittänyt. Viime vuotiset on n 50cm pitkiä tämän vuotiset on 15-20cm.
Olisiko ollut reikä kasvustossa?
Mailas suvun kasveille ei pitäisi onnistua paikkauskylvö tai sitten mailanen ei ole vielä ehtinyt tuottaa sitä entsyymiä.
-
Mailasen täydennyskylvö ei onnistu sen takia että mailanen erittää ainetta mikä estää täydennys kylvetyn mailasen kasvun. Mailanen pitää lopettää ja pitää parin vuoden taukko että voi perustaa uuden sinimailas kasvuston.
M.O.T. Ja muutenkin voi tehdä samanlaisen katoamistempun kuin apila.
Ei pidä paikkaansa! Mulla on uusia yksilöitä lähtenyt nättiin kasvuun. Nyt ovat oikeen innostuneet kasvuun, ku on poutaa riittänyt. Viime vuotiset on n 50cm pitkiä tämän vuotiset on 15-20cm.
Olisiko ollut reikä kasvustossa?
Mailas suvun kasveille ei pitäisi onnistua paikkauskylvö tai sitten mailanen ei ole vielä ehtinyt tuottaa sitä entsyymiä.
Kyllä sitä oli tullut kaikkialle, mutta todella nuo parhaiten kasvaneet yksilöt oli reikä paikoissa. Pitää kysellä tietääkö veli Siim asiasta ku meen Okraan.
-
Tyhmä blondi kysyy käytännönkokemuksia ??? Eli joku tuolla ketjussa aiemmin kirjoitti, että vanhemmasta sinimailaskasvustosta torjunut rikkoja Basagranilla... Mulla tossa toukokuun puolesvälis kylvetty ala, missä timotei-nurminata-raitsu (siis raiheinä...)-sinimailanen ja AIKA paljon puskee sekaan ihan kaikkee rikkaa, mitä kuvitella saattaa... Millähän kandeis ruiskuttaa, että ei häviäis ne pienenpienet mailaset? KÄYTÄNNÖN kokemuksia, pliis!?
-
Tyhmä blondi kysyy käytännönkokemuksia ??? Eli joku tuolla ketjussa aiemmin kirjoitti, että vanhemmasta sinimailaskasvustosta torjunut rikkoja Basagranilla... Mulla tossa toukokuun puolesvälis kylvetty ala, missä timotei-nurminata-raitsu (siis raiheinä...)-sinimailanen ja AIKA paljon puskee sekaan ihan kaikkee rikkaa, mitä kuvitella saattaa... Millähän kandeis ruiskuttaa, että ei häviäis ne pienenpienet mailaset? KÄYTÄNNÖN kokemuksia, pliis!?
Viime kesänä ajoin 1 tabletti expressiä ja 1l mcpa, mutta kylvös oli suojaviljaan. Se ei ainakaan tappanut sitä. Expressiä ei ole hyväksytty nurmelle (suojaviljaan on...), mutta eipä tuota mcpa:takaan varsin mainosteta siihen. ::)
Basagran mcpa on kallis ja heikkotehoinen. Gratil on kans kallis aine, mutta sen ja mcpa:n seoksen voisi ajaa. Mailasnurmet pitäisi kahtena edellisenä vuonna ennen kylvöä huolehtia puhtaaksi.
-
Tyhmä blondi kysyy käytännönkokemuksia ??? Eli joku tuolla ketjussa aiemmin kirjoitti, että vanhemmasta sinimailaskasvustosta torjunut rikkoja Basagranilla... Mulla tossa toukokuun puolesvälis kylvetty ala, missä timotei-nurminata-raitsu (siis raiheinä...)-sinimailanen ja AIKA paljon puskee sekaan ihan kaikkee rikkaa, mitä kuvitella saattaa... Millähän kandeis ruiskuttaa, että ei häviäis ne pienenpienet mailaset? KÄYTÄNNÖN kokemuksia, pliis!?
Viime kesänä ajoin 1 tabletti expressiä ja 1l mcpa, mutta kylvös oli suojaviljaan. Se ei ainakaan tappanut sitä. Expressiä ei ole hyväksytty nurmelle (suojaviljaan on...), mutta eipä tuota mcpa:takaan varsin mainosteta siihen. ::)
Basagran mcpa on kallis ja heikkotehoinen. Gratil on kans kallis aine, mutta sen ja mcpa:n seoksen voisi ajaa. Mailasnurmet pitäisi kahtena edellisenä vuonna ennen kylvöä huolehtia puhtaaksi.
No tota Gratilia oliski valmiina varastossa, mutta onko kukaan sitä sit livenä kokeillut vastaperustetulle mailasnurmelle...kun kyllähän se apilaakin ikävästi kurittaa... Joku kämmäys kävi siinä nurmen lopetuksessa Roundupilla, oikee epäonnistumisien summa, satoi ensin myrkytyksen jälkeen jne jne ja sit ei ehtinyt enää uutta myrkytysta, kun piti saada jo skeidat piiloon ja kyntöön. Nyt sit sitä satoa kerätään >:(
-
Tyhmä blondi kysyy käytännönkokemuksia ??? Eli joku tuolla ketjussa aiemmin kirjoitti, että vanhemmasta sinimailaskasvustosta torjunut rikkoja Basagranilla... Mulla tossa toukokuun puolesvälis kylvetty ala, missä timotei-nurminata-raitsu (siis raiheinä...)-sinimailanen ja AIKA paljon puskee sekaan ihan kaikkee rikkaa, mitä kuvitella saattaa... Millähän kandeis ruiskuttaa, että ei häviäis ne pienenpienet mailaset? KÄYTÄNNÖN kokemuksia, pliis!?
Viime kesänä ajoin 1 tabletti expressiä ja 1l mcpa, mutta kylvös oli suojaviljaan. Se ei ainakaan tappanut sitä. Expressiä ei ole hyväksytty nurmelle (suojaviljaan on...), mutta eipä tuota mcpa:takaan varsin mainosteta siihen. ::)
Basagran mcpa on kallis ja heikkotehoinen. Gratil on kans kallis aine, mutta sen ja mcpa:n seoksen voisi ajaa. Mailasnurmet pitäisi kahtena edellisenä vuonna ennen kylvöä huolehtia puhtaaksi.
No tota Gratilia oliski valmiina varastossa, mutta onko kukaan sitä sit livenä kokeillut vastaperustetulle mailasnurmelle...kun kyllähän se apilaakin ikävästi kurittaa... Joku kämmäys kävi siinä nurmen lopetuksessa Roundupilla, oikee epäonnistumisien summa, satoi ensin myrkytyksen jälkeen jne jne ja sit ei ehtinyt enää uutta myrkytysta, kun piti saada jo skeidat piiloon ja kyntöön. Nyt sit sitä satoa kerätään >:(
Sun piti rivien välistä osata lukea, että käytä express + mcpa... ::)
Jos siellä oikeasti hyvin kasvaa mailanen ja italian raiheinä, niin hyvä vaihtoehto on puhdistusniitto. Varsinkin raiheinä oikein hyppää ylös, ku sen katkaisee ja varjostaa rikat alleen...
-
Joo ja luin mä sen expressenin ;) mut kun ei viittis uutta ainetta ostaa parin mailashectaarin takia, jos tuolla Gratililla pärjäis... mutta tuo puhdistusniitto kans semmonen, mitä oon itsekin miettinyt, että voisi olla loppupeleissä paras konsti!
-
Tyhmä blondi kysyy käytännönkokemuksia ??? Eli joku tuolla ketjussa aiemmin kirjoitti, että vanhemmasta sinimailaskasvustosta torjunut rikkoja Basagranilla... Mulla tossa toukokuun puolesvälis kylvetty ala, missä timotei-nurminata-raitsu (siis raiheinä...)-sinimailanen ja AIKA paljon puskee sekaan ihan kaikkee rikkaa, mitä kuvitella saattaa... Millähän kandeis ruiskuttaa, että ei häviäis ne pienenpienet mailaset? KÄYTÄNNÖN kokemuksia, pliis!?
Itsellä ei ole ainekokemuksia, mutta puhdistusniitto toimii varmasti (kokemuksella)
Petri
-
Nostetaans taas kissa pöydälle. Mimmoisia satoja tuli viime kesänä sinimailasesta? Olisiko kellään rehuanalyysejä heittää? Miten kovia ry -satoja/ha olette mailasella saanut? Onko kellään ollut sirppimailas- kasvustoja?
-
Nostetaans taas kissa pöydälle. Mimmoisia satoja tuli viime kesänä sinimailasesta? Olisiko kellään rehuanalyysejä heittää? Miten kovia ry -satoja/ha olette mailasella saanut? Onko kellään ollut sirppimailas- kasvustoja?
Suht vanhana tehty timotei-nurminata + puna-apila + alsike-apila + valkoapila + sinimailanen, heiniä 17 kg/ha, apilat 5 kg/ha, sinimailanen 6 kg/ha
pH > 4,45 alle 4,53 (ka 353 g/kg)
Ammoniakkityppi > 34 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 54 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 16 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 398 g/kg N alle 500
Sokeri > 34 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
D-arvo > 610 g/kg ka yli 680
Kuiva-aine > 353 g/kg
Raakavalkuainen > 145 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) 421 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 9,5 MJ/kg ka
OIV > 80 g/kg ka yli 71
PVT > 28 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 110 yli 90
ME-indeksi > 96 yli 85
Raaka-ainenäyte toisesta sadosta, johon poimittu pelkästään sinimailasta:
D-arvo > 66,9 %/ka
Kuiva-aine > 13,2 %
Raakavalkuainen > 16,8 %/ka
Kuitu (NDF) 44,8 %/ka
Sokeri > 94 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
Ry-arvo > 0,91 ry/kg ka
Korvausluku > 8,3 kg/ry
OIV > 84 g/kg ka
PVT > 24 g/kg ka
Kivennäis- ja hivenaineet SJ >
Kalsium > 11,8 g/kg ka yli 4,0
Fosfori > 2,5 g/kg ka yli 3,0
Kalium > 24,8 g/kg ka alle 30
Magnesium > 3,7 g/kg ka yli 1,9
Natrium > 0,2 g/kg ka
Mangaani 63 mg/kg ka
Rauta 126 mg/kg ka
Kupari 10 mg/kg ka
Sinkki > 43 mg/kg ka
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde 0,7
-
Mitä muuten oot Wejjo tykänny viljellä sinimailasta? onko kuinka suurella alalla ?
-
Mitä muuten oot Wejjo tykänny viljellä sinimailasta? onko kuinka suurella alalla ? Onko kuinka suurella alalla?
Nyt ollu kierrossa 4 vuotta apilanurmen seassa vaihtelevia määriä, 2-6 kg/ha. Kyllä se tuntuu tälläkin korkeudella mukana pysyvän. Taitaa nyt olla jo kaikilla lohkoilla ollut sinimailasta, maa "tottunut" siihen, ainakin hienosti juurissa isoja punaisia nystyröitä, eli typensidonta toimii.
Sen hienoin ominaisuus on tuo toiseen satoon kasvuunlähtö. Kun eka sadossa sit ei juuri näy (ilmeisesti hitaampi lähtö keväällä ja jää apilan jalkoihin), niin niiton jälkeen viikossa se ponkaisee 20cm etumatkaa.
Itse olen tuota laittanut sillä ajatuksella, että se antaisi toisen sadon muutoin kovin "rentoon" olomuotoon vähän rakennetta, kun siinä on tuollainen kovahko varsi. Ja siinä se toimii kyll.
Nyt olisi tarkoitus ensi kesän suojaviljaan kylvää koelohko niin etten laita lainkaan apilaa, vain heinät + sinimailanen, eli kahden vuoden päästä näkee toimiiko noin.
-
Mitä muuten oot Wejjo tykänny viljellä sinimailasta? onko kuinka suurella alalla ? Onko kuinka suurella alalla?
Kielioppipoliisi hyökkää kohta. ;D
-
Nostetaan vähän. Syys rukiin jälkeen olis tarkoitus antaa pellon huilata viherlannoituskesannolla. Koska kannattaisi kylvää sinimailanen? Jos kylvää nyt heti keväällä ja ruis menee lakoon se kasvaa yli vai varjostaako ruis liikaa? Ehtiikö se kasvaa tarpeeksi että se talvehtii jos sen kylvää heti puinnin jälkeen? Vai suosiolla puhtaana kevät kylvönä -12?
-
Nostetaan vähän. Syys rukiin jälkeen olis tarkoitus antaa pellon huilata viherlannoituskesannolla. Koska kannattaisi kylvää sinimailanen? Jos kylvää nyt heti keväällä ja ruis menee lakoon se kasvaa yli vai varjostaako ruis liikaa? Ehtiikö se kasvaa tarpeeksi että se talvehtii jos sen kylvää heti puinnin jälkeen? Vai suosiolla puhtaana kevät kylvönä -12?
Kyllähän tuo ruis suojaviljana on suuren luokan riski. Selvittäisin kyllä ensin kasvin olemusta perustamalla sen ihan puhtaana kylvönä, kokemusten jälkeen haetaan sitten noita riskeja.
Petri
-
Tämänastisilla kokemuksilla kokeilisin ainakin pääosalla lohkoa kylvöä keväällä -12.
-
Mullakin ollu mailasta nyt pari vuotta kokeiltavana erittäin kuivalla lohkolla, ja siellä se menestyy. Liian vähän vaan tuli siementä laitettua, ja nyt kokeilenkin sitä lisätä suoraan, nähtäväksi jää miten onnaa. Uutus on myös kokeilussa ens vuonna, rehumailanen, jonka pitäis kasvaa apilamaisemmin, tehdä kaikenmoisia rönsyjä ja näin pärjätä pienemmällä siemenmäärällä. Mailasen rehuarvoista en osaa sanoo mitään, koskapa on sen verran vähäinen määrä viljelyssä, ja noukinvanunulla siiloihin korjataan. Mutta erityisesti kuivuudesta kärsiville maille ja runsaalla siemenmäärällä. Suojaviljan määrä vähäinen, varjosta mailanen ei näytä pitävän. Ainakin viime vuonna c-alueella tää kasvi pärjäsi juur kuivimmilla lohkoilla, missä kaikki muut ei antanu mitään. Nyt keväällä kokeilen muutamalle lohkolle 15 kg mailasta ja noin 80 kg kauraa. Ja rehumailasta pikkasen pienemmällä määrällä, ajattelin ekaks 8 kg ja 100 kauraa.
-
Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?
-
Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?
Siemenistä niin tiiä mut tän vuoden kasvu oli ihan jotain muuta kun nopeaa. Se oli jättestuuramegagiga kovaa. Ei kerenny viherlannotusta muuta kun murskaamaan pitkin kesää ja syksyä. 20-40cm kasvu muutamassa viikossa.
-
Ei kerenny viherlannotusta muuta kun murskaamaan pitkin kesää ja syksyä.
;D ;D ;D
Eikös mailasen pitänyt olla sellainen, että ei tykkää vedestä? ;)
-
Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?
Puitiin -09 kasvustoa joka oli kylvetty ilman suojaviljaa -08, jolloin tehtiin yksi hoitoniitto savikan ja emäkin vuoksi. Siemenseoksessa oli mailanen tärkeimpänä, alsike- ja puna-apila täydentämässä, heiniä ripaus mitä oli jäänyt. Tuolla siemenellä kylvetyt kasvustot ovat käytännössä puna-apilaa, mailasia saa etsimällä etsiä. Ei taida mailasen siemenviljelywtä olla päätuotantosuunnaksi Suomessa.
-
Ei kerenny viherlannotusta muuta kun murskaamaan pitkin kesää ja syksyä.
;D ;D ;D
Eikös mailasen pitänyt olla sellainen, että ei tykkää vedestä? ;)
Joo, se vissiin pelkäs pohjaveden nousua ja koitti kurkotella kohti taivasta hätäpäissään.
-
Ei kerenny viherlannotusta muuta kun murskaamaan pitkin kesää ja syksyä.
;D ;D ;D
Eikös mailasen pitänyt olla sellainen, että ei tykkää vedestä? ;)
Joo, ens vuonna jos on kuivempaa, niin sitten on rehuja jo kuudeks vuodeks........
-
Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?
Puitiin -09 kasvustoa joka oli kylvetty ilman suojaviljaa -08, jolloin tehtiin yksi hoitoniitto savikan ja emäkin vuoksi. Siemenseoksessa oli mailanen tärkeimpänä, alsike- ja puna-apila täydentämässä, heiniä ripaus mitä oli jäänyt. Tuolla siemenellä kylvetyt kasvustot ovat käytännössä puna-apilaa, mailasia saa etsimällä etsiä. Ei taida mailasen siemenviljelywtä olla päätuotantosuunnaksi Suomessa.
Kumma juttu tuo mailasen katoaminen. Mulla hävis apilat ja ruokonata vuodessa kasvustosta. Nyt on sen verran ruokonataa näkyvissä murskauksen jälkeen että voin sanoa sitä sinne kylväneeni. Apila hävis ku Horttanainen agrosta maanantaina. 2-3 viikkoo murkaamisesta ei ole muuta kun mailasta.
-
Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?
Puitiin -09 kasvustoa joka oli kylvetty ilman suojaviljaa -08, jolloin tehtiin yksi hoitoniitto savikan ja emäkin vuoksi. Siemenseoksessa oli mailanen tärkeimpänä, alsike- ja puna-apila täydentämässä, heiniä ripaus mitä oli jäänyt. Tuolla siemenellä kylvetyt kasvustot ovat käytännössä puna-apilaa, mailasia saa etsimällä etsiä. Ei taida mailasen siemenviljelywtä olla päätuotantosuunnaksi Suomessa.
Kumma juttu tuo mailasen katoaminen. Mulla hävis apilat ja ruokonata vuodessa kasvustosta. Nyt on sen verran ruokonataa näkyvissä murskauksen jälkeen että voin sanoa sitä sinne kylväneeni. Apila hävis ku Horttanainen agrosta maanantaina. 2-3 viikkoo murkaamisesta ei ole muuta kun mailasta.
Tuossa tapauksessa ei kadonnut mailanen kasvustosta, vaan se ei muodostanut siementä ja siksi ei puidulla siemenellä kylvettyyn sitä tullut.
Erään kerrran kyllä katosikin. Aivan järkyttävä syyssato 132 paalia/4,6 ha tehtiin kai väärään aikaan suht. myöhään ja seuraavana vuonna oli vain ruokonadat jäljellä. Peltoon oli keväällä laitetu suorakylvökoneella mailas-apila-heinäseosta lisää ja tehty normi-kevätsato.
-
mailasia saa etsimällä etsiä. Ei taida mailasen siemenviljelywtä olla päätuotantosuunnaksi Suomessa.
Tuli googlella haettua kuinka rapakon takana toimitaan. Rekalla tuodaan mehiläisiä pellon viereen kukinnan aikaan. Pölytyksestä 5-6 viikkoa voi korjata siemensadon. Tällaista tietoa löytyi pikaisesti. Ilmeisesti tuo pölytys on se juju? Kuinkahan tuolla Viron siemenviljelyksillä mahdetaan hoitaa asia vai tuleeko olderin siemenet myös tuolta rapakon takaa?
-
mailasia saa etsimällä etsiä. Ei taida mailasen siemenviljelywtä olla päätuotantosuunnaksi Suomessa.
Tuli googlella haettua kuinka rapakon takana toimitaan. Rekalla tuodaan mehiläisiä pellon viereen kukinnan aikaan. Pölytyksestä 5-6 viikkoa voi korjata siemensadon. Tällaista tietoa löytyi pikaisesti. Ilmeisesti tuo pölytys on se juju? Kuinkahan tuolla Viron siemenviljelyksillä mahdetaan hoitaa asia vai tuleeko olderin siemenet myös tuolta rapakon takaa?
Ettekö sitten pidä pönttöjä mailaslaihon läheisyydessä? :o Kyl mulla vaan on.
-
Käsittääkseni Olderin siemen tulee rapakon takaa.
Apilan ja mailasen seoksessa on ongelmana kun apila helposti tukahduttaa mailasen kylvövuoden syksyllä. Myöhemmin mailanen tuntuu olevan apilaa kestävämpi.
-
Käsittääkseni Olderin siemen tulee rapakon takaa.
Apilan ja mailasen seoksessa on ongelmana kun apila helposti tukahduttaa mailasen kylvövuoden syksyllä. Myöhemmin mailanen tuntuu olevan apilaa kestävämpi.
Mun mielestä Legend Dairyn pussissa luki alkuperä maana Unkari. Lajike toki on rapakon takaa.
-
Older Gruppin siemenet lisäysviljellään keskisessä Euroopassa.
-
minkähän hintaisia noi mailasen siemenet on? oispa kiva kokeilla.. :)
-
Older Gruppin siemenet lisäysviljellään keskisessä Euroopassa.
Mutta tänä keväänä tuli sinimailasta myös ameriikan laivalla. Jos sillä on merkitystä....? :o
-
Sinimailanen pitänee kylvää ilmeisen puhtaana kasvustona, siemenlisäys vanhoihin nurmiin ei onnistune?
-
minkähän hintaisia noi mailasen siemenet on? oispa kiva kokeilla.. :)
Olderilla hiukan alle 4,5€/kg pihaan tuotuna alv 0%. Kotimaasta 15€/kg + rahti + vero.
-
minkähän hintaisia noi mailasen siemenet on? oispa kiva kokeilla.. :)
Olderilla hiukan alle 4,5€/kg pihaan tuotuna alv 0%. Kotimaasta 15€/kg + rahti + vero.
k-maatalous sinimailanen Live 5,40€/kg alv0%
Naturcom sinimailanen Pontus ympätty 8,50€/kg
-rehumailanen Karlu ympätty 12,90€/kg
hinnat tältä keväältä
-
Kysykää niiltä kotimaisilta myyjiltä monenko niiton lajikkeesta on kyse eli onko lajike aikainen, keskimääräinen vai myöhäinen.....ja ostakaa siltä, joka osaa vastata ;)
Pondusta ostin kerran enkä osta toiste.
-
Sinimailanen pitänee kylvää ilmeisen puhtaana kasvustona, siemenlisäys vanhoihin nurmiin ei onnistune?
Ei tarvi olla puhdas kasvusto. Nurmikasvien kanssa yleisesti suositellaan viljeltäväksi... Ainakin suomessa. Mulla näyttäis ainakin vielä hyvältä seoskasvustot. Ensi kesänä sitten viisaampi ::)
-
Kysykää niiltä kotimaisilta myyjiltä monenko niiton lajikkeesta on kyse eli onko lajike aikainen, keskimääräinen vai myöhäinen.....ja ostakaa siltä, joka osaa vastata ;)
Pondusta ostin kerran enkä osta toiste.
Pondus tuntuu olevan muita lujakortisempi, vai johtuuko että oli vanhempaa 3. ja 4. vuoden nurmia nuo Pondukset.
-
Sinimailanen pitänee kylvää ilmeisen puhtaana kasvustona, siemenlisäys vanhoihin nurmiin ei onnistune?
Täydennyskylvöllä näytti tulevan aika huono taimettuminen, koe alaa muutama kymmenen hehtaaria. Tulosta voisi kuvata jopa surkeaksi, verrattuna puna-apila täydennyksiin.
Suojaviljalla puiden tai vihantana perustetut heinä-mailasnurmet näyttää tosi lupaavilta ennen talvea.
-
Kysykää niiltä kotimaisilta myyjiltä monenko niiton lajikkeesta on kyse eli onko lajike aikainen, keskimääräinen vai myöhäinen.....ja ostakaa siltä, joka osaa vastata ;)
Pondusta ostin kerran enkä osta toiste.
Pondus tuntuu olevan muita lujakortisempi, vai johtuuko että oli vanhempaa 3. ja 4. vuoden nurmia nuo Pondukset.
Mikää lujakortisempi oo, mutta ko om pualet lyhee!
-
Mites tämä ruokinnassa toimii? Voiko syöttää sellaisenaan vai tarviiko toista säilistä "kyytipojaksi"? Miten maittaa? Entäs ne korret, maistuuko ne vai jääkö jäljelle?
-
Valkuaista on reippaasti, energia ainakin analyysin mukaan vähän alhainen. Maittaa ihan hyvin.
-
Pondusta ostin kerran enkä osta toiste.
Ota sita Karlua etka pety.
Petri
-
Sinimailanen pitänee kylvää ilmeisen puhtaana kasvustona, siemenlisäys vanhoihin nurmiin ei onnistune?
Täydennyskylvöllä näytti tulevan aika huono taimettuminen, koe alaa muutama kymmenen hehtaaria. Tulosta voisi kuvata jopa surkeaksi, verrattuna puna-apila täydennyksiin.
Suojaviljalla puiden tai vihantana perustetut heinä-mailasnurmet näyttää tosi lupaavilta ennen talvea.
Sinimailasen täyrennystä vanhahan nurmehen en oo kokeellu mutta mailaskasvuston täyrentäminen mailasella,ei onnistu. Mailanen erittää jotaki entsyymiä,joka estää uusien siementen itämisen
-
Onkos kellään kokemusta mailasesta laitumella , kun on tuon yhen oppaan mukaan ainut typensitojakasvi vaihtoehto valkoapilan lisäksi laitumelle. Lukee kyllä siinäkin että vältettävä turhaa tallomista ??? jotta jotain ristiriitaa oppaassa on.( K kaupan kasvuohjelma opas )
-
Varmasti menestyy laitumessa kunhan ensin taimettuu ja kasvaa kunnolla. Näkyy menevän laitumessa "kunnon" puna-apilatkin. Siis sellaiset jotka oikeasti kasvaa eikä vaan kituuta ::)
-
Onkos kellään kokemusta mailasesta laitumella , kun on tuon yhen oppaan mukaan ainut typensitojakasvi vaihtoehto valkoapilan lisäksi laitumelle. Lukee kyllä siinäkin että vältettävä turhaa tallomista ??? jotta jotain ristiriitaa oppaassa on.( K kaupan kasvuohjelma opas )
Mikses sää heppuli osta jaaraa pussissa?
-
Onkos kellään kokemusta mailasesta laitumella , kun on tuon yhen oppaan mukaan ainut typensitojakasvi vaihtoehto valkoapilan lisäksi laitumelle. Lukee kyllä siinäkin että vältettävä turhaa tallomista ??? jotta jotain ristiriitaa oppaassa on.( K kaupan kasvuohjelma opas )
Mikses sää heppuli osta jaaraa pussissa?
Näillä hinnoillako ??? Jaa mut sulla onkin ollut sikala joten ....... ::)
-
Sinimailanen pitänee kylvää ilmeisen puhtaana kasvustona, siemenlisäys vanhoihin nurmiin ei onnistune?
Täydennyskylvöllä näytti tulevan aika huono taimettuminen, koe alaa muutama kymmenen hehtaaria. Tulosta voisi kuvata jopa surkeaksi, verrattuna puna-apila täydennyksiin.
Suojaviljalla puiden tai vihantana perustetut heinä-mailasnurmet näyttää tosi lupaavilta ennen talvea.
Sinimailasen täyrennystä vanhahan nurmehen en oo kokeellu mutta mailaskasvuston täyrentäminen mailasella,ei onnistu. Mailanen erittää jotaki entsyymiä,joka estää uusien siementen itämisen
Onko tuosta estoentsyymistä jotain faktaa jossain, kuulostaa niin kovin kummalliselta evoluution kannalta, miten sinimailasta olisi ikään missään siemenlevintäisenä jos olis noin?
-
Kuinkas olette noita mailasen siemeniä tilailleet tuolta olderilta. Sähköpostitse suomen murteella?
-
Kuinkas olette noita mailasen siemeniä tilailleet tuolta olderilta. Sähköpostitse suomen murteella?
Olderin pomo ymmärtää kyllä ihan suomea. Sinne vaan sähköpostia selkeällä kielellä mitä haluat ja kuinka paljon niin kohta tulee rekka pihaan. Ja ne hinnat. Et saata kotimaisia pyyntöjä enää katella sen jälkeen.
Suojaviljassa tuli sinimailanen oiken hyvin siinä samaa tahtia heinän ja apilan kanssa. Syötin laiduntamalla lypsylehmille syksyn viimesen versonnan. Saas nähä mitä jää ens kesälle.
-
Kiitoksia. Näyttää vaan olevan vaihtoehdot lajikkeissa vähissä tällä hetkellä. :(
-
Kuinkas olette noita mailasen siemeniä tilailleet tuolta olderilta. Sähköpostitse suomen murteella?
Olderin pomo ymmärtää kyllä ihan suomea. Sinne vaan sähköpostia selkeällä kielellä mitä haluat ja kuinka paljon niin kohta tulee rekka pihaan. Ja ne hinnat. Et saata kotimaisia pyyntöjä enää katella sen jälkeen.
Tekisköhän ne tuolla Olderilla sellaisen nurmisiemenseoksen, jonka asiakas haluaisi. Vai joutuuko tilaamaan siemenet puhtaina ja sekoittelemaan itse? Ensi vuodeksi olis tarve n. 350kg nurmiseosta ja samalla tulis myös vihantaherneen siemenet tilattua. Varmaan te, jotka olette asioineet kyseisen firman kanssa, osaatte kertoa.
-
Kuinkas olette noita mailasen siemeniä tilailleet tuolta olderilta. Sähköpostitse suomen murteella?
Olderin pomo ymmärtää kyllä ihan suomea. Sinne vaan sähköpostia selkeällä kielellä mitä haluat ja kuinka paljon niin kohta tulee rekka pihaan. Ja ne hinnat. Et saata kotimaisia pyyntöjä enää katella sen jälkeen.
Tekisköhän ne tuolla Olderilla sellaisen nurmisiemenseoksen, jonka asiakas haluaisi. Vai joutuuko tilaamaan siemenet puhtaina ja sekoittelemaan itse? Ensi vuodeksi olis tarve n. 350kg nurmiseosta ja samalla tulis myös vihantaherneen siemenet tilattua. Varmaan te, jotka olette asioineet kyseisen firman kanssa, osaatte kertoa.
Petri vois auttaa.......... :-X :-X
-
Itse alan viljellä reilummin sekä Pondusta että Karlua tulevina vuosina. Niitä on nyt mulla noin kuudella hehtaarilla, ja nämä on niitä kaikkein kuivimpia lohkoja. Todella kovat sadot. Siis nimenomaan kuivuudesta kärsivillä lohkoilla. Eka sato tänä vuonna vaatimaton, mutta toinen ja kolmas hyviä. Ja kun näin luomussa ilvelilee, niin lannoituskaan ei oo ongelma. Meillä ei juuri satanut heinäkuussa, ja ainoat kasvit olivat joista tuli satoa kunnolla. Ja kun kylvää raiheinän kanssa reiluilla siemenmäärillä ja tekee puhdistusniiton heinäkuun alkupuolella, niin tosi tiheät ja hyvännäköset kasvustot on jo elokuussa. Näin siis perustamisvuonna.
Ens vuonna sitten maissia kokeiluun.
-
Itse alan viljellä reilummin sekä Pondusta että Karlua tulevina vuosina. Niitä on nyt mulla noin kuudella hehtaarilla, ja nämä on niitä kaikkein kuivimpia lohkoja. Todella kovat sadot. Siis nimenomaan kuivuudesta kärsivillä lohkoilla. Eka sato tänä vuonna vaatimaton, mutta toinen ja kolmas hyviä. Ja kun näin luomussa ilvelilee, niin lannoituskaan ei oo ongelma. Meillä ei juuri satanut heinäkuussa, ja ainoat kasvit olivat joista tuli satoa kunnolla. Ja kun kylvää raiheinän kanssa reiluilla siemenmäärillä ja tekee puhdistusniiton heinäkuun alkupuolella, niin tosi tiheät ja hyvännäköset kasvustot on jo elokuussa. Näin siis perustamisvuonna.
Ens vuonna sitten maissia kokeiluun.
Maissi voi luomussa olla melkoinen kokeilu...
-
Kuinkas mailasen syysniiton kanssa on? Meillä mailasta nyt ekaa satovuotta. Kaksi sr.satoa korjattu ja nyt mailasen pituus alkaa olla 20 - 30 cm.
Pitääkö niittää nyt vai kuukauden päästä vai ei enää ollenkaan? Tietenkin korjuukelin pitää olla kuiva, jotta ei tallata turhaan.
-
Kuinkas mailasen syysniiton kanssa on? Meillä mailasta nyt ekaa satovuotta. Kaksi sr.satoa korjattu ja nyt mailasen pituus alkaa olla 20 - 30 cm.
Pitääkö niittää nyt vai kuukauden päästä vai ei enää ollenkaan? Tietenkin korjuukelin pitää olla kuiva, jotta ei tallata turhaan.
Jos mailanen kukkii, niin ei ongelmia talvehtimisen kanssa. Tosin, jos se on kukkinut edelliselläkin sadonkorjuulla, niin kai sen voi korjata ennen kukintaa syksyllä. Mailanen on kyllä mainettaan sitkeämpi, ainakin meillä. :-X
-
Nivalassa oli eilen ProAgrian pellonpiennarpäivässä mm.Mailasen viljelystä
myönteinen kokemus ja hyvät kasvustot. Osaamista ja siemenet
tarjosi Naturcom oy :-)
-
Paneeko pikku-pakkanen sinimailaisen?? Onko siis korjattava ennen pakkasia?
-
eiks se korjattava ennen pakkasia jotta ei tule onkelmia syötössä? ite en uskalla kuin sulana....
-
Paneeko pikku-pakkanen sinimailaisen?? Onko siis korjattava ennen pakkasia?
Ei se sitä ruskeaksi pane, laatu tietysti kärsii kuten muillakin kasveilla. Säilönnässä tulee pahoja ongelmia !!
Sinimailasta ei ole pakko niittää syksyllä, jänikset hoitavat homman takuuvarmasti.
-
Viime vuonna paalasin pakkasella, säilyy hyvin, kun on ikäänkuin pakasteherneetkin, kylmänä laitettu pussiin.... ;) Kyllähän se sulaa siellä paalissa, mutta minkäänlaista käymistä ei tapahdu, kun on niin kylmää.Tavara oli vihreää, kuin suoraan pellolta. Ei ollut minkäänlaisia ongelmia ruokinnassa, kolmannes ruokinnasta oli tuota kolme kuukautta käytössä, ja kaikki syötettiin.....ilman ruokinnallisia ongelmia, muuten mulla ongelmia riittääkin, eikä vähiten itseni kanssa!! :P
-
Miten on sinimailanen säilynyt talven yli suojaviljalla perustetuissa kasvustoissa? Muutamia kokeiluja oli viestiketjussa aikaisemmilta vuosilta. Olisi mielenkiintoista kuulla tuloksista.
-
Miten on sinimailanen säilynyt talven yli suojaviljalla perustetuissa kasvustoissa? Muutamia kokeiluja oli viestiketjussa aikaisemmilta vuosilta. Olisi mielenkiintoista kuulla tuloksista.
Sini- ja rehumailasen sekoitus perustettiin viime vuonna kaura suojaviljana. Kaura kasvoi liian hyvin ja varjosti kovasti, vaikka kokoviljasäiliksenä korjattiin.
Tänä kesänä 1. sato oli melkein pelkkiä heinäkasveja. 2. korjuuseen tuli jo mailasta mukaan. Nyt pellossa 30 cm mukava mailaskasvusto.
Mailanen on siis Vallannut selvästi alaa pellossa. Keväällä näytti, että kynnänkö nurin vai mitä..
-
Miten on sinimailanen säilynyt talven yli suojaviljalla perustetuissa kasvustoissa? Muutamia kokeiluja oli viestiketjussa aikaisemmilta vuosilta. Olisi mielenkiintoista kuulla tuloksista.
Sini- ja rehumailasen sekoitus perustettiin viime vuonna kaura suojaviljana. Kaura kasvoi liian hyvin ja varjosti kovasti, vaikka kokoviljasäiliksenä korjattiin.
Tänä kesänä 1. sato oli melkein pelkkiä heinäkasveja. 2. korjuuseen tuli jo mailasta mukaan. Nyt pellossa 30 cm mukava mailaskasvusto.
Mailanen on siis Vallannut selvästi alaa pellossa. Keväällä näytti, että kynnänkö nurin vai mitä..
Ainakin meillä vanhemmillakin mailasnurmilla aivan normaalia käytöstä. Ensimmäisessä sadossa ei häävi ole mailanen, toisessa niitossa kohtuullinen tai hyvä ja sitten räjähtää kasvu.... :-X
-
Missäs vaiheessa kevättä olette Olderilta siemeniä tilailleet, että ehtii kevään kylvöille.
-
Missäs vaiheessa kevättä olette Olderilta siemeniä tilailleet, että ehtii kevään kylvöille.
Hankikylyvöölle pikkuusem aikaasemmi ko sulaa maaha kylväjes!
Viä ehtii..!
-
Mitä tuolle nyt tekis?
Ensimmäistä kertaa lähtenyt mailanen kunnolla kasvuun kuivan kesän jälkeen. Suojahernevilja kerätty päältä heinä-elokuun vaihteessa, jonka jälkeen mailanen innostui kasvamaan. Nyt on aika hyvä, lähes puhdas, mailaskasvusto siinä. Uskaltaako vai jopa pitääkö korjata ennen talvea vielä pois?
-
Mitä tuolle nyt tekis?
Ensimmäistä kertaa lähtenyt mailanen kunnolla kasvuun kuivan kesän jälkeen. Suojahernevilja kerätty päältä heinä-elokuun vaihteessa, jonka jälkeen mailanen innostui kasvamaan. Nyt on aika hyvä, lähes puhdas, mailaskasvusto siinä. Uskaltaako vai jopa pitääkö korjata ennen talvea vielä pois?
Eräät väittävät että mailanen kärsii ainakin syyslevityksistä vahvasti, mutta tuskin se ränsistyneestä massasta hyötyy? Itse varmaan korjaisin mutta jättäisin edustavan palan korjaamatta niin saa vertailutietoa ensi vuonna.
-
Mitä tuolle nyt tekis?
Ensimmäistä kertaa lähtenyt mailanen kunnolla kasvuun kuivan kesän jälkeen. Suojahernevilja kerätty päältä heinä-elokuun vaihteessa, jonka jälkeen mailanen innostui kasvamaan. Nyt on aika hyvä, lähes puhdas, mailaskasvusto siinä. Uskaltaako vai jopa pitääkö korjata ennen talvea vielä pois?
Eräät väittävät että mailanen kärsii ainakin syyslevityksistä vahvasti, mutta tuskin se ränsistyneestä massasta hyötyy? Itse varmaan korjaisin mutta jättäisin edustavan palan korjaamatta niin saa vertailutietoa ensi vuonna.
Tallaaminen lienee mailasen hengelle käypää. Olisko mailasen kanssa sama kuin apilalla, että riittävän myöhäinen korjuu olisi ihan jees? Eli niin myöhäinen ettei yritä enää uutta kasvua.
-
Mitä tuolle nyt tekis?
Ensimmäistä kertaa lähtenyt mailanen kunnolla kasvuun kuivan kesän jälkeen. Suojahernevilja kerätty päältä heinä-elokuun vaihteessa, jonka jälkeen mailanen innostui kasvamaan. Nyt on aika hyvä, lähes puhdas, mailaskasvusto siinä. Uskaltaako vai jopa pitääkö korjata ennen talvea vielä pois?
Eräät väittävät että mailanen kärsii ainakin syyslevityksistä vahvasti, mutta tuskin se ränsistyneestä massasta hyötyy? Itse varmaan korjaisin mutta jättäisin edustavan palan korjaamatta niin saa vertailutietoa ensi vuonna.
Sen kulon ja rikkojen takia korjaisinkin sadon. Tuolle kun ei oikein ole myrkkyjä. Gratil varmaan toimisi, mutta vähän myöhäistä jo sille. Rehulle itselleen ei oikeastaan ole tarvetta eikä kauheaa intoa enään paalata muutenkaan.
Maa itsessään on rutikuivaa rinnettä, jonka alaosa on salaojitettu, mutta on nyt kyllä satanutkin aika reilusti 😑 Kai se pitää osaksi korjata jos tulee keliä.
-
Perustamisvuoden mailanen ottaa nokkiinsa syyskorjuusta erityisesti jos maa hiukankin märkää. On joskus kasvanut polvenmittaiseksi ja kulo häviää talven aikana. Jos kasvaa kunnolla syksyllä tuottaa lannoittamattakin kelpo ensimmäisen sadon seuraavana vuonna.