Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Filosofi - 21.03.24 - klo:10:16
-
Onko joku joskus kylvänyt kuminaa lohkolle, jolla on edeltävänä kautena ollut viljaa kasvussa ja joka on silloin ruiskutettu Ariane S:llä? Kuminahan on Arianen myyntipäällyksessä todettu araksi kasviksi kyseiselle valmisteelle, mutta onko käytännön kokemuksia siitä, vioittuuko vai ei? Kyntämällähän tietysti saa vioittavat kasvinjätteet poljettua vähän syvemmälle pintamullasta.
-
tuttu kaveri aikoinaan, kymmenkunta vuotta sitten , kylvi kuminan just tuolleen arianneSn jälkeen ja sanoi et oli laikukas se kasvusto sen takia.. lie multaus ollu hieman epätasainen tms. ite en ihan uskaltais... viisaammat kertokoon..
-
Onko joku joskus kylvänyt kuminaa lohkolle, jolla on edeltävänä kautena ollut viljaa kasvussa ja joka on silloin ruiskutettu Ariane S:llä? Kuminahan on Arianen myyntipäällyksessä todettu araksi kasviksi kyseiselle valmisteelle, mutta onko käytännön kokemuksia siitä, vioittuuko vai ei? Kyntämällähän tietysti saa vioittavat kasvinjätteet poljettua vähän syvemmälle pintamullasta.
Viljelyttäjältä saa viljelyohjeet ja neuvonnan, aika harva laittaa kuminaa hetken mielijohteesta, ilman sopimusta. Kun ei oikein siementäkään saa harmaana hankituksi helposti.
-SS-
-
Onko joku joskus kylvänyt kuminaa lohkolle, jolla on edeltävänä kautena ollut viljaa kasvussa ja joka on silloin ruiskutettu Ariane S:llä? Kuminahan on Arianen myyntipäällyksessä todettu araksi kasviksi kyseiselle valmisteelle, mutta onko käytännön kokemuksia siitä, vioittuuko vai ei? Kyntämällähän tietysti saa vioittavat kasvinjätteet poljettua vähän syvemmälle pintamullasta.
Viljelyttäjältä saa viljelyohjeet ja neuvonnan, aika harva laittaa kuminaa hetken mielijohteesta, ilman sopimusta. Kun ei oikein siementäkään saa harmaana hankituksi helposti.
-SS-
Niin, tarkoituksena ei ehkä olekaan kylvää satokuminaa, vaan yhden vuoden kuminaa lähinnä saneeraustarkoituksessa. Toinen vaihtoehto olisi tietysti esimerkiksi auringonkukka, joka sekin on etiketin mukaan vioittumisvaarassa Arianen jälkeen. Ja tästä ei varmaan löydy kokemuksia sitäkään vertaa kuin kuminasta?
-
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2011/06/03/kumina-rikkakasviongelmana
Silloin aikoinaan kun viljelin kuminaa niin luin jostain että kumina sietää melko hyvin Ariane S:ää. Kokeilinkin kerran erääseen rikkaruohoiseen kuminapeltoon Ariane S-ruiskutusta. Puhdistui jonkin verran. Kerroin asiasta Trans Farmin Leppälän Jyrkille joka ei oikein lämmennyt ajatukselle uudesta torjunta-aineesta kuminalle.
Erään vanhan rikkaa täynnä olevan kuminapellon ajattelin lopettaa reilulla annoksella glyfosaattia. Kaikki kuoli, mutta muutaman viikon päästä peltoon nousi puhdas kuminakasvusto. Puin siitä vielä sen jälkeen kaksi kuminasatoa.
-
Kumina on melko sitkeä kaveri.
Minulle viljelyttäjä suositteli ihan suoraan Ariane S:ää kun valittelin rikkojen valtaamaa kylvövuoden kasvustoa. Kuulemma kärsii mutta toipuu satovuodeksi.
En rohjennut kokeilla... enkä tiedä onko tuo virallisesti sallittu kuminan torjunta-aine. Luultavasti ei eli papereihin ei kannata mainita.
Siementähän saa vaikka Naturcomilta, ehkä muualtakin ilman viljelysopimusta. Noiden hinnoista ei tietoa, olen viljellyt vain sopimuskuminaa.
https://naturcom.fi/tuote/kumina/
-
Arianen jälkikasvirajoitteet tulevat pitkälti klopyralidi-nimisestä tehoaineesta, jota kumina kyllä sietää, mutta käsittääkseni vasta isompana, joten juuri taimettumisen vaihe voi olla kriittinen. Hieman suuremmalla siemenmäärällä ehkä pystyy pelaamaan, jos ei ole tarkoituksena muutenkaan säästää satovuosiin asti. Siemen ei käsittääkseni ole pahan kallista.
-
Siis tuo kumina on lobattu mukaan maanparannuskasvilajistoon, siksi että lisätuella kuminan viljelylle saadaan jatkuvuutta. Kuminan tuet kun eivät jatkuneet enää aikaisemman mallin anteliaina. Onko tämä riski kuminateollisuudelle, kuminakesannot saattavat viedä viljelyvuosimahdollisuuksia vähäisemmäksi, viljelykiertovaatimuksen takia ?
Toisaalta, kuminasopimuksien merkitys entistä paremmin keskittyy ydinalueille, rahdit pakkaamoon ovat järkevimmät, sekä reilun kokoisille sopimuksille.
Se, että kuminan siementä saa nyt entistä joustavammin lukuisista kaupallisista lähteistä villiin, sopimuksettomaan, kuminakesannon viljelyyn, on tavallaan ympyrän kehän umpeutumista: pientareilla ja niityillä kasvanut kumina kulki ensin pakkokesantojen kokeilukasvista uskonnollisella pieteetillä vaalituksi taikayrtiksi.
Kumina näyttää peltoviljelyjakson jälkeen viihtyvän tienpientareilla runsastuneena vielä pitkään, se on semmoinen luonnonkasvi luonteeltaan.
-SS-
-
Kuminahan kasvaa (meilläkin) myös luonnonvaraisena, jossain määritelty Suomessa 'muinaistulokkaaksi'.
Tuolla lisää jos kiinnostaa.
https://luontoportti.com/t/221/kumina
Minusta kasvina jotenkin sympaattinen :-)
-
Juu se kehä on sulkeutunut siinä mielessä, että kuminan viljelyä on tutkittu yli sadan vuoden ajan, kuminaa on kerätty lounaisrannikolla vientiinkin, aina 1800- luvulta asti, sodan aikana kerättiin kuminaa niityiltä ja tienvarsilta, ja 1950- luvulla alettiin tutkia Alkon aloitteesta mauste- ja yrttikasvien viljelymahdollisuuksia.
Sedät olivat keränneet poikanulikoina kuminoita, samoin tiettävästi äitini on kuminakeruussa ollut mukana, samoin kuin heinänsiemenen käsinkeruussa.
-SS-
-
Juu se kehä on sulkeutunut siinä mielessä, että kuminan viljelyä on tutkittu yli sadan vuoden ajan, kuminaa on kerätty lounaisrannikolla vientiinkin, aina 1800- luvulta asti, sodan aikana kerättiin kuminaa niityiltä ja tienvarsilta, ja 1950- luvulla alettiin tutkia Alkon aloitteesta mauste- ja yrttikasvien viljelymahdollisuuksia.
Sedät olivat keränneet poikanulikoina kuminoita, samoin tiettävästi äitini on kuminakeruussa ollut mukana, samoin kuin heinänsiemenen käsinkeruussa.
-SS-
Ne vientiin kerätyt määrät on yllättävän isojakin, Grotenfeldtin kuminan viljelyoppaassa on mainittu 1800-luvun loppupuolella vientimäärien olleen parhaimpina vuosina yli 450 oookg kuminaa.
-
ja kuinka paljon meillä oliskaan vientiin mahollista saaha vaikka mitä? ei täällä kannata mitään tehä. jos joku yrittää tehä ni viimeistään ely tahi luke lyö semmoset rätinkit eteen että loppuu se pikkupuuhastelu.. humala ois yks esimerkki. muutama vuosi sitten ettivät vanhoja kantoja ja nyt ei yhtään humalanviejää löyty... mut humalan jatkajia kyllä ihan kiitettävästi... varsinkin urheilukilipailujen jäliltä...
-
ja kuinka paljon meillä oliskaan vientiin mahollista saaha vaikka mitä? ei täällä kannata mitään tehä. jos joku yrittää tehä ni viimeistään ely tahi luke lyö semmoset rätinkit eteen että loppuu se pikkupuuhastelu.. humala ois yks esimerkki. muutama vuosi sitten ettivät vanhoja kantoja ja nyt ei yhtään humalanviejää löyty... mut humalan jatkajia kyllä ihan kiitettävästi... varsinkin urheilukilipailujen jäliltä...
Näissä tahtoo olla avainsanana se 'pikkupuuhastelu'. Jotta jotain järkevää jatkojalostus- ja vientitoimintaa saisi aikaan pitää määrät saada kohtuullisen isoiksi.
Ja sitten siitä tulee muna-kana-ongelma: ei ole viljelijöitä kun ei ole ostajia/jalostajia kun ei ole viljelijöitä. Eikä osaamista; pioneerihommassa on aina riskinsä ja ongelmansa.
Kuminallakin taisi viedä aika monta vuotta tuotantoketjun nousu nykykmittakaaavan ja toiminnan vakautumiseen.
Sitten on paljon helpompaa kun homma toimii yhtä hyvin (tai tällä hetkellä oikeastaan huonosti...) kuin viljakauppa.
-
niinpä. meillä vaan tahtoo olla et on tuotannon oltava miljoona+ kiloa että on jollain lailla "kannattavaa" kun maailmalla on monta pientä 10 tonnia tuottavaa virmaa joilla menöö hyin. kuten esim. nuo sveitsin tehtaat, tuottaa vain muutamia satoja kiloja... mut suurihan on sitä kaunista.. ja sitä nuo elyt ja muut haluaa.. ekana täytyis laittaa se miljuunia maksava tehas pystyyn ja sit alkaa sitä kympin tuotetta pukkaamaan markkinoille... ja sit uottaa sitä 5 euroa avustusta...
-
Pitää olla aika erikoinen juttu että jollain 10 tonnin määrällä saadaan homma kannattavasti toimimaan. Tai sitten tuote onkin sellainen että sillä ei olisikaan enempää kysyntää, eikä jalostukseen ja markkinointiin tarvitse kummoisesti investoida. Ja silloin se on jo niin marginaalinen juttu että siitä ei ole miksikään vaihtoehdoksi 99,999% viljelijöitä. Käy vain muutamalle yksittäiselle viljelijälle ratkaisuksi.
Joku kumina tai hamppu ovat siitä onnistuneita että kysyntää on maailmanlaajuisesti ja ne ovat ihan todellisia vaihtoehtoja merkittävälle määrälle viljelijöitä. Eli päästään puhumaan kymmenistätuhansista hehtaareista ja silloin on jo mahdollista kehittää hommaa helposti toimivaksi.
-
ja kuinka paljon meillä oliskaan vientiin mahollista saaha vaikka mitä? ei täällä kannata mitään tehä. jos joku yrittää tehä ni viimeistään ely tahi luke lyö semmoset rätinkit eteen että loppuu se pikkupuuhastelu.. humala ois yks esimerkki. muutama vuosi sitten ettivät vanhoja kantoja ja nyt ei yhtään humalanviejää löyty... mut humalan jatkajia kyllä ihan kiitettävästi... varsinkin urheilukilipailujen jäliltä...
Näissä tahtoo olla avainsanana se 'pikkupuuhastelu'. Jotta jotain järkevää jatkojalostus- ja vientitoimintaa saisi aikaan pitää määrät saada kohtuullisen isoiksi.
Ja sitten siitä tulee muna-kana-ongelma: ei ole viljelijöitä kun ei ole ostajia/jalostajia kun ei ole viljelijöitä. Eikä osaamista; pioneerihommassa on aina riskinsä ja ongelmansa.
Kuminallakin taisi viedä aika monta vuotta tuotantoketjun nousu nykykmittakaaavan ja toiminnan vakautumiseen.
Sitten on paljon helpompaa kun homma toimii yhtä hyvin (tai tällä hetkellä oikeastaan huonosti...) kuin viljakauppa.
Alkuvaiheessa noita kuminafirmoja taisi olla useampia, mm Arctic Taste. Näillä homma lakosi käsittääkseni laatuongelmiin ja sittemmin myös tilityssotkuihin. Vienti ei vetänyt ja viljelijät kaikkosivat, ymmärrettävistä syistä.
Transfarmilla lähdettiin liikkeelle laatu edellä sekä tuotteessa että viljelytyksessä. Mukana hääräsivät kehittäjinä mm. Bernerin kasvinsuojelu ja luonnonvarakeskus. Viranomaisilta ei isommin apuja kyselty, paitsi kasvinsuojelun suhteen (ne jäämät). Kun töitä tehtiin tarpeeksi kauan oikein, alkoi tapahtua hyviä asioita. Nyt samaa kaavaa monistetaan hampulla ja tulevaisuudessa ehkä vielä jollain muulla erikoisuudella.
Olisiko sama voinut tapahtua, jos joku maatalouskaupan isommista toimijoista olisi päättänyt sekaantua touhuun? Luultavasti homma olisi hiljakseen kustu kuoliaaksi.
-
Jyrkille ja Juhalle pitää kyllä antaa pisteet kotiin kuminabusineksen luomisesta :-)
Muistan kun hän alussa yritti saada neliöauroja kaupaksi tänne Suomeen. Jotain kyntönäytöstä taisin minäkin käydä katsomassa.
Yritystä oli jo silloin.
Maksamaton mainos:
https://www.transfarm.fi/trans-farm-tarina
-
ja kuinka paljon meillä oliskaan vientiin mahollista saaha vaikka mitä? ei täällä kannata mitään tehä. jos joku yrittää tehä ni viimeistään ely tahi luke lyö semmoset rätinkit eteen että loppuu se pikkupuuhastelu.. humala ois yks esimerkki. muutama vuosi sitten ettivät vanhoja kantoja ja nyt ei yhtään humalanviejää löyty... mut humalan jatkajia kyllä ihan kiitettävästi... varsinkin urheilukilipailujen jäliltä...
Näissä tahtoo olla avainsanana se 'pikkupuuhastelu'. Jotta jotain järkevää jatkojalostus- ja vientitoimintaa saisi aikaan pitää määrät saada kohtuullisen isoiksi.
Ja sitten siitä tulee muna-kana-ongelma: ei ole viljelijöitä kun ei ole ostajia/jalostajia kun ei ole viljelijöitä. Eikä osaamista; pioneerihommassa on aina riskinsä ja ongelmansa.
Kuminallakin taisi viedä aika monta vuotta tuotantoketjun nousu nykykmittakaaavan ja toiminnan vakautumiseen.
Sitten on paljon helpompaa kun homma toimii yhtä hyvin (tai tällä hetkellä oikeastaan huonosti...) kuin viljakauppa.
Alkuvaiheessa noita kuminafirmoja taisi olla useampia, mm Arctic Taste. Näillä homma lakosi käsittääkseni laatuongelmiin ja sittemmin myös tilityssotkuihin. Vienti ei vetänyt ja viljelijät kaikkosivat, ymmärrettävistä syistä.
Transfarmilla lähdettiin liikkeelle laatu edellä sekä tuotteessa että viljelytyksessä. Mukana hääräsivät kehittäjinä mm. Bernerin kasvinsuojelu ja luonnonvarakeskus. Viranomaisilta ei isommin apuja kyselty, paitsi kasvinsuojelun suhteen (ne jäämät). Kun töitä tehtiin tarpeeksi kauan oikein, alkoi tapahtua hyviä asioita. Nyt samaa kaavaa monistetaan hampulla ja tulevaisuudessa ehkä vielä jollain muulla erikoisuudella.
Olisiko sama voinut tapahtua, jos joku maatalouskaupan isommista toimijoista olisi päättänyt sekaantua touhuun? Luultavasti homma olisi hiljakseen kustu kuoliaaksi.
Tai siis Arctic Tastehan oli se varsinainen pioneeri jos niin voi sanoa, Transfarm tuli selkeästi myöhemmin mukaan hommaan, toki kehitti sitten hommaa teollisempaan mittakaavaan.
Ja Arctic taste on toiminut ihan näihin päiviin asti. Muutama vuosi sitten oli paikallislehdessä juttu että kuminatoiminta vähitellen loppuisi mutta en ihan tarkkaan tiedä nykytilannetta.
-
On Arctic Taste edelleen toiminnassa ja tekee ihan hyvää tulosta. Suurin ongelma lienee, että perustaja/toimitusjohtaja alkaa olla melko vanha mies. Oli minulla koulussa opettajana vajaa parikymmentä vuotta sitten. Ehkä viitisen vuotta sitten kävin moikkaamassa yhdessä näyttelyssä. Oli vanhentunut aikalailla. Mutta kyllä sen kautta homma varmaan toimii edelleen ihan ok. Käsittääkseni tämän seutukunnan kuminat on olleet juuri tuon puulaakin viljelysopimuksilla.
-
Viranomaisilta ei isommin apuja kyselty, paitsi kasvinsuojelun suhteen (ne jäämät). Kun töitä tehtiin tarpeeksi kauan oikein, alkoi tapahtua hyviä asioita.
On epärehellistä jättää viranomainen pois kiitoksista, koska valtiolle osin kiitos kuuluu. Vuodesta 2013 kuminanviljely sai korotettua ympäristökorvausta noin 31 miljoonaa euroa.
Nyt kun kuminan lisätuki on näivettymässä, pois lukien maanparannuskasvituki 1. vuodelle, on myös viljelysopimusten kerääminen ehkä haasteellisempaa, että ne kesannot jatkaisivat satovuosille. Hyvät viljelyalueet on jo löydetty, kumina ei todellakaan ole kuivanmaan kasvi.
-SS-