Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Kobra - 10.05.09 - klo:19:50
-
MAAMIEHEN RUKOUS
Nousee jälleen oras jo mullan alta,
on väistynyt kerran taas kylmän valta.
Peltomies kokee rinnassaan tunnetta syvää,
hartainmielin kun heittävi siemenjyvää.
Taas pelto on herännyt elämään,
vapautunut kahleista lumen ja jään.
Maamiehen askelten jäljet nuo,
olosuhteet uudelle kasvulle luo.
Tämä pelto sekä sen muheva multa,
maanmiehelle on kuin aarre, kuin kulta.
Sukupolvet, jokaisen vuorollaan,
on pelto palkinnut kasvullaan.
On taasenkin koitanut aika sen,
aika kaivattu suurien toiveitten.
Työhön tartu siis mielin iloisin,
mutta nöyrällä mielellä kuitenkin.
Heitä vaikerrus, kätesi yhteen liitä,
nosta silmäsi ylös ja nöyrästi kiitä.
Toivo jälleen kasvua satoisan maan,
joka antaa uskoa tulevaan.
-
Sinä se vaan kauniisti runoilet. Ei homma muuten toimi ellei mennä porukalla pelloille. Siellä ei runot paljoa auta.
-
Rannalla on mukava lillua
Kun vesi hivelee ..... polvia ....
Ei se oikein rimmaa, mutta menköön kun ei muutakaan tule mieleen ....
-
Rannalla rapakivellä rannalla rapakivellä istui tyttö ,vesi lirutteli sitä ;D