Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Strimari - 04.05.09 - klo:17:32
-
Onko kenelläkään nyt tai ollut joskus ajossa höylä-äes? Runni- merkkisiä ainakin oli markkinoilla. Mitkä on olleet fiilikset omasta käytöstä tai ojan toiselta puolelta naapurin räpellyksistä?
Traktorin pukilla on aikaa fundeerata, pitäis varmaan vääntää pajalla joku ihan oma innovaatio, tuo höylä vois olla pohjana..
-
Onko kenelläkään nyt tai ollut joskus ajossa höylä-äes? Runni- merkkisiä ainakin oli markkinoilla. Mitkä on olleet fiilikset omasta käytöstä tai ojan toiselta puolelta naapurin räpellyksistä?
Traktorin pukilla on aikaa fundeerata, pitäis varmaan vääntää pajalla joku ihan oma innovaatio, tuo höylä vois olla pohjana..
Nähnyt olen ja työjäljen myös . Hyvä äes jäykällä savimaalla , menee kerta ajolla jos tasaus äestys on tehty .
-
Muutamana vuotena on meillä kaikki äestetty tuollaisella. Noin kymmenen vuotta sitten jäi liian pieneksi. Jäykällä savikolla tekee tosiaan hyvän jäljen kerta-ajolla. Ja kyllä se rapamaallakin tasaista tekee mutta muöhemmin on sitten pyöränjäljet koholla.
-
Onko kenelläkään nyt tai ollut joskus ajossa höylä-äes? Runni- merkkisiä ainakin oli markkinoilla. Mitkä on olleet fiilikset omasta käytöstä tai ojan toiselta puolelta naapurin räpellyksistä?
Traktorin pukilla on aikaa fundeerata, pitäis varmaan vääntää pajalla joku ihan oma innovaatio, tuo höylä vois olla pohjana..
Sinnehän ne on menny kiinalaisten tarpeisiin.
Mutta eihän se tarkoita,että se olisi huono ollut.
-
Kaksi höylä-äestä löytyy:
- vanha runnin 270 leveä jotka kylläkin käytän takalanana ja talvella polanteen raapimiseen.. 8)
- Tuoreempi on Vm 360 eli työleveys 320 jolla tehdään kevätmuokkaus, 1. ajokerta riittää näillä hietamailla. Veturina 80hv nelikko.. Tämä käy myös etunostolaitteeseen... Niin ja syysviljoilla ruis ja (syysrypsi) höylällä saan tehtyä harjakylvön..
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?album=lastupby&cat=0&pos=10&uid=4077
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?album=lastupby&cat=0&pos=11&uid=4077
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?album=lastupby&cat=0&pos=3&uid=4077
Jos mulla olis normi kylvölannotin (3m, takapyörä) niin pikkasen etuäestä kaventamalla, paripyörät jokakulmaan ja pyöränvälijyrä---> kylvösysteemi suoraan kynnökseen... ::)
-
Jos teet ite niin kopioi runnin höylästä malli ,itellä runnin 5.4 ja kolleegalla vm höylä .Runnilainen tekee paremman työjäljen ko vm on monet kerrat verrattu ,vm köykäisesti tehty hitsattu monesti kasaan ,sääjettävät latat turhia 8),jäykkä oikeassa kulmassa oleva auranterä hoitaa saman asian ja runko pysyy kasassa ,runnilaisessa työntövartena ketju ???
-
4 teräisellä itsetehdyllä tielanalla olen vedellyt noita laidunmaita tasaiseksi. Tuntuu vaan suurin ongelma olevan että irtonaista multaa on senverta vähän että lana pomppii kivien päällä. pitkärunkoisena tasaa nyppyjä varsin mukavasti jos vaan tavara on kuivaa.
Muuten ei ole höylä-äkeestä muuta kokemusta kuin että nykyistä traktoria koeajaessa oli moinen kampe perässä, silloin sillä lie tasattu lumella savottatien pohjaa.
-
Runnin Peltomestari löytyy talosta. On monipuolinen kampe, käy muokkaukseen ja tasaukseen sekä mm. polanteen poistoon. Leveyttä ei ole kuin 3 m, mutta kun laskee terän alas ja ottaa reilusti maata mukaan, niin saa Maxxuminkin uupumaan. Sopivan kuivaan hiesuun kerta ajolla valmis kylvöalusta. Kuorettuneeseen hiesuun on tar***** lainata kaverin 5 metriistä oikeeta höylä-äestä. Siinä on riittävästi painoa ja mukavan jäykkä piikki. Alkuperäinen Runni tuote on kestänyt erinomaisen hyvin, ei ole tarvinnu hitsailla.
-
Aikoinaan ajeltiin työpaikassa monta vuotta vanhalla runnilaisella mutta aika ajoi ja ns kiire ajoi koneesta edelle, hietamaat meni kynnökseltä kerralla tasaiseksi,itsellekin olis sellainen vanha runni haaveissa mutta nuilla kivikoilla ei oikein kestäis ja toimiskaan
-
Niin ja syysviljoilla ruis ja (syysrypsi) höylällä saan tehtyä harjakylvön..
Onko työjärjestys tuossa harjakylvössä: kylvö ensin pneumalla, harjoitus(+multaus) jälkeen päin? Rukiilla siemen ei varmaan joudu liian syvään, vaan mitenköhän syysrypsillä...
-
Hei, oiskos tietoo?
Mimmoisilla tehoilla nuo höylä-äkeet kovalla savikolla/muramaalla liikkuu, ja millaiset nostotehot ne vaatii. Lähinnä nuo 4,5 ja 5,4 metriiset.
-
Niin ja syysviljoilla ruis ja (syysrypsi) höylällä saan tehtyä harjakylvön..
Onko työjärjestys tuossa harjakylvössä: kylvö ensin pneumalla, harjoitus(+multaus) jälkeen päin? Rukiilla siemen ei varmaan joudu liian syvään, vaan mitenköhän syysrypsillä...
Työjärj. on juuri noin...
Rypsin kanssa varmaan joutuu lisäämään siemenmäärää tai sitten kokeilla että muokkaa harjoille ja rikkaäkeellä multaus kevyesti harjoja rikkomatta...
-
juu eikun mietin vaan luomupellolle sopivaa tasaus äestä joka leikkaisi juolan juuret pinnalle nahistumaan..paljonkohan tulee vetovastusta yhdestä hanhenjalka terästä? Eli jos olisi sellaisia tasausäkeen alla niiden perinteisten lattarautojen sijaan.Montako hevosvoimaa vaatisi esim 7 metrinen jossa olisi kolmessa tukissa kattavasti 50 mm syvyydessä kulkevia hanhenjalka teriä?
Mitä sanoo Petri?
-
270 leveä on liikkunut vajaalla 70:llä hepalla riittävästi, kyllä 5m 150 heppaisen tarvii että liikkuu vakuuttavasti. En muuten usko että juolan juurten leikkuu onnistuu ikinä tuolla piikkimallilla, leveä teräinen hanhenjalkakultivaattori on ainoa toimiva ratkaisu tarkoitukseen.
-
juu eikun mietin vaan luomupellolle sopivaa tasaus äestä joka leikkaisi juolan juuret pinnalle nahistumaan..paljonkohan tulee vetovastusta yhdestä hanhenjalka terästä? Eli jos olisi sellaisia tasausäkeen alla niiden perinteisten lattarautojen sijaan.Montako hevosvoimaa vaatisi esim 7 metrinen jossa olisi kolmessa tukissa kattavasti 50 mm syvyydessä kulkevia hanhenjalka teriä?
Mitä sanoo Petri?
Mietin aivan samaa ideaa, mutta jyrsinkylvön edelle tekemään tasaisen pohjan ja leikkaamaan juolat. Nyt kosteana keväänä ei jyrsimellä saa kunnollista pohjaa, tuo höylääminen ensin tuli mieleen, sitten se jalostui siihen tasausäkeen tuunaukseen, eli mitäs jos laittais tasuriin joustopiikkirivit hanhenjalkaterin sinne johonkin väliin!?
-
Juu. Ajatus lähit siitä kun on naapurista tasausäes lainassa. Eli ensin mieli harhaili ajatuksissa, että tuon ja tuon kohdan tekisin paremmin, ja... Piikkien sinne tänne lisääminen ei ole ratkaisu, ja iso piikki vie voimaa eli kaventaa työleveyttä.
Jos unohdetaan kokonaan alunperin mainitsemani höylä äes, ja ajatellaan hanhenjalkateriä sinällään, eli niitä n. 150 mm. korkeita, jotka on alunperin tarkoitettu S-piikin tai kultiavaattoripiikin kärkilapun päälle. Jos tekisi niille akselitumpit ja laittaisi pinta äkeen palkkirungon alle Vain hanhenjalkapiikit. Ja kattavana leveydeltään, eli että ne leikkaisivat koko koneen leveydeltä juuret poikki ja pintaan. Samalla hoituisi pellon tasaus.
-
Taitaa kapeat hanhenjalat jotka kuitenkin käsittelevät koko alustan viedä enemmän tehoa työleveysmetriä kohti kuin leveämmät. Lisäksi leveät pysyvät hyvin auki. Lisäksi minun mielestä jousipiikit ei ole hyvät kun ne joustaa, paljon paremmat olisi jäykät piikit joissa laukaisulaite tai kivettömillä mailla vaikka murtopultti. Niin se joustaminen haittaa tasaista muokkausta ja vie taas sitä tehoa ja löpöä.
-
Taitaa kapeat hanhenjalat jotka kuitenkin käsittelevät koko alustan viedä enemmän tehoa työleveysmetriä kohti kuin leveämmät. Lisäksi leveät pysyvät hyvin auki. Lisäksi minun mielestä jousipiikit ei ole hyvät kun ne joustaa, paljon paremmat olisi jäykät piikit joissa laukaisulaite tai kivettömillä mailla vaikka murtopultti. Niin se joustaminen haittaa tasaista muokkausta ja vie taas sitä tehoa ja löpöä.
Leveän piikin auki pysyminen johtuu harvemmassa olevista varsista?
Kyllä joustopiikkien värinä kasvattaa tietyllä polttoainemäärällä saatavaa muokkausvaikutusta. Mutta ehkä tuo ilmiö jota haet tulee tasausäkeen tai crossboard-ladan tavasta käyttää muokkauspohjaa "alasimena" jota vasten kokkareita rikotaan. Ensin pitää kysyä onko maalajisi kusiaispessää vai pässin ottaluuta?
-
Maalaji on periaatteessa savea, mutta 15 vuotta luomuviljelykierron pehmittämää, eli maanäytteissä lukee että Rm, runsasmultainen.
S- ja suora piikki perustuu pitkälti nimenomaan värinään, 8 km/ h on optiminopeus, jolloin se rikkoo kokkareita pieniksi. Tällaisella äkeellä tehdän varsinainen kylvömuokkaus, mutta kun kuivia paikkoja rikotaan haihtumisen vähentämiseksi tai pintaa tasataan lannanlevittäjiä varten käyttäen pinta äestä.
Eli pinta tasaiseksi ja juolat kuriin on ykkös prinsiippi.