Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: eevertti - 11.09.22 - klo:10:04
-
Tarts vissiin uus niittokone hankkia. Lähinnä piennarten ja hömppien niittelyyn. Pieni vasaramurkain muööa onkin mutta heinämaassa tuskasen hidas ja pellon reunojen pajut ei tolla oikein katkea.
Kumpikohan parempi, kaksi isoa lautasta vai monta pientä 🤔
Kumpikohan parempi, hihnaveto vai hammasratas 🤔
Mitähän muita seikkoja noissa pitäisi huomioida.
-
2-lautasta tekee enemmänkin yhden karhon.
Ratasvetoinen on ehdoton jos oikein niittokonetta hakisi. Piennarjutuissa en ole niin varma, ainakin se maksaa vähintään tuplaten. Palkki on kallis korjata jos sen rikkoo, hihna taas v-mäinen yleensä vaihtaa kun sen joutuu vaihtamaan. Toinen siis jos, toinen kun :-)
Näiden Ylö-sukuisten hihnaihmeiden sukupuu kannattaa unohtaa jos yhtään ajattelee omia hermojaan. Varsinkin vanhana ja ruostumaan päässeenä.
Leveysvaatimuskin vaikuttaa, jotain 2 m luokkaan löytyy kumpiakin. Leveämpiä ei kai juuri kuin rattailla?
Leveämmät rataskoneet ovat myös aika painavia, ihan 502:lla niitä ei viedä kun paino roikkuu siellä sivulla.
Omaa kokemusta makaronien G&S:stä (joku 2,90 leveä) ja vähän 3,2 m Samazista. Molemmat toimivat ja ilmeisesti kestävätkin, tuolla mun G&S:llä on ajettu paljon tähän mennessä ongelmitta.
-
Eikös joku ryssän/valkoryssän rataskone ollut luja ja soveltui pusikonkaatoon.
Joku tuon sorttinen. https://kauppa.agrikymi.fi/category/5/tempo-niittokoneet
-
Niin, hihnavetoiset saa unohtaa. Uutena pari vuotta pelaa, mutta sitte alkaa ne hihnaongelmat kun hihnapyöriin tulee säilytyksessä ruostetta ja se syö kyllä teräpalkin hihnan melko nopeesti.
-
Itellä on vicon 2,8m liittokone. Ostin sen käytettynä netistä. On varmaan lähempänä 15v sitten. Kolmio lautasia, kolme terää ja semmonen joka nivelöty tossa vasen nurkka ja kallistuu ylös, se on hyvä piennar kone pelloilla. Tiellä hieman liian levee. Ne jotka kannatus keskeltä, toimiiko ne syvien ojien niitossa?
Kuhn hd tai joku vastaavaa
-
Itsellä Estren lieriöniittokone. Hyvä pientareiden niittoon, koska tekaa karhon, eli ei levitä niitettyä tavaraa ojan pohjalle tai saralle. Koska raskaahkot lieriöt, hihnavetoisuus ei ole ongelma. Se karhon teko tekee koneesta huonommin joutopeltojen niittojen soveltuvan.
-
Meidän Ylö oli varmaan joku maanantaipäivän kappale kun siinä kesti alkuperäinen hihna koko sen reilu 20v kun oli käytössä.
Nyt on Kverneland Taarup ja onhan semmoinen ratasvetoinen palkki toki ihan eri maailmasta vaikka en ihan täysin tyytyväinen tuohonkaan koneeseen ole. Lähinnä koneen geometria on outo, nivelissä jotka sallii palkin maanpinnan mukailun on turhan suuret liikevarat, pientareen niitossa palkkia ei tahtonut saada tarpeeksi ylös ennenkuin tein vähän muutoksia koneeseen.
-
Piennarhommissa tuppaa terät ja lautaset taipumaan. Remmivetoisessa kun terien yhteenoton esto perustuu vierekkäisten lautasten erikorkuisuuteen alkavat vierekkäiset terät helposti ottamaan yhteen. Ratasvetoiset on synkronoitu, eikä terä pysty koskaan ottamaan yhteen viereisen lautasen terän kanssa. Jos lautanen on vielä soikea ei terä taipuessaan osu viereiseen lautaseenkaan. Pyöreään lautaseen viereinen taipunut terä iskee aikamoisen rotankolon.
-
Se on vähän niin että hyvä niittokone ja hyvä piennar- ja pusikkokone ovat 2 eri konetta :-/
-
No lähinnä piennarten ja suojakaistojen niittoon kone tulisi. Pieni vasarasilppuri mulla on mutta ei se noihin pajuihin oikein tehoa ja hömppien niitossa pirun hidas ja vaatii pikkufiiusta kaikki tehot mitä löytyy, eikä aina riitäkään.
Ja kyllähän niitä pajuja ja lepän alkuja tuppaa siellä hömppäpelloissakin tuppaa olemaan.
Kymmeniä tuhansia en koneeseen ajatellut laittaa joten kaipa se joku lisicki tai kowalski täytyy etsiä🤔
-
Lieriökoneen geometria tykkää heittää katkenneen terälapun takarenkaaseen ;)
-
Ittellä ollut käytössä tuota varten 2m kuhuni. Nykyään se on jopa omistuksessa ;D Pyörtänojä ajaessani oon pitänyt ne palkille vedon siirtävät kiilahihnat löyhällä. Pyörtänön ja risun niitto onnistuu mutta tuskin kunnon heinän tuolla kireydellä. Mutta alkuperäiset terät on tietysti jo aika syönyt vaikka kestäviä olivatkin. Niitä teroiteltiin ja taottiin suoraksi. Nyt on hairaastu teräsarja tai muutama IKH myymälästä. Niille ei tartte teherä kumpaakaan. Jos ranteen vahavuunen "risu" menee teriin niin ne laput on kierrätetty penkkaan. Niitä ei varmasti enää löydy ja jos on uusittu IHK:n pultitkin niin niitäkään ei enää ole. Kait noita jostakin parempi laatuisinakin sais, mutta jos kone on 364 päivää käyttämättä niin eihän sen terät tuu tuona aikana mieleen. Kesannot yms hömpät sekä rehut on mennyt 320C:llä
-
Meillä on cabe murskain ja en kyllä enää ikinä mitään tuollaista hanki. Satunnaisesti ajanut niittokoneella ja menee niin kivuttomasti pientareet jopa pienet puut et sellasen hommaan seuraavaksi kun vain sopiva osuu kohdalle.
Jos pientareella kasvaa metsä niin eka "mettäkone" sinne ja sit sen jälkeen niittokone eikä toisinpäin.. ;D
-
Osta Kuhnin GMD malli siinä vahvemmat lautaset, eivät heti väänny vaikka ajaisi rajakiveen, kokemusta on muutama tuhat kilometriä.
-
Ratas vetonen ehdottomasti, aikoinaan oli joku hihnavetonen en muista montaa niittokertaa ettei ois hihnan kanssa tarvinnu tapella. Varsinkin jos vähänkin pajukkoa sattuu olemaan. Kvernelandia vois suositella aattelisin et on elinikänen kampe pienemmille niitoille. Eka kesti sen 5 vuotta koluta valtion teiden pientareita noin 1500km kesässä, ois kestäny kauemminkin mutta huolimattomuuttani kulutin teräpalkin puhki. Toisellakin ajoin 5 kesää ja sen möin kunnossa vielä eteen päin kun alkoivat vaatia näitä piennarmuskaimia noihin ajoihin. Ja kyllä on kiviin kolissu ja puhelinlankoja perkattu lautasista ihan riittävästi.
-
Se on vähän niin että hyvä niittokone ja hyvä piennar- ja pusikkokone ovat 2 eri konetta :-/
Naulan kantaan!
-
Oletteko pitäneet noita pressuja ja peltejä kiinni pellon reunojen niitossa, vai onkohan ne parempi jättää pois🤔
Jeinämaan niitossa varmaan tarpeelliset🤔
-
Pressut ja muut suojat kyllä suojaa traktorin laseja. Meillä Temposta karisseet pois jo vuosia sitten ja lasisulkeisia kyllä piisaa joka kesä. 4:n lautasen Tempo kyllä luja kone, karmea kytkettävä mutta kun saa perään, sillä ajelee heinät ja risukot. Kestää ehkä parhaiten väärinkäyttöä... ;D
-
Joo, pressu kyllä tärkee, tekeekö joku semmosia tääläpäin, Suomessa mittojen mukaan?
Orkkis vicon on ebay pressu varaosana 700€
-
Hattulassa Parolan teltta on tehnyt muotoon ommeltuja pressuja.
-
Alapeite Ylistarossa tekee kaikenmoisia pressuja asiakkaankin mitoilla.
-
Savenmaa. Kaiken kokoisija ja mallisia
-
Nyt, kun Tempo on poissuljettu sekä sotapoliittisista syistä että Agri-Kymin lopettamisen takia, niin mikä olisi nykytarjonnasta sopivin niittokone puolihuonoilla kesantopelloilla ryskäämiseen? Murskaimet toki muuten hyviä, mutta vähän turhan raskaita vedettäviä, jos tarve olisi vain saada kasvit poikki.
-
oisko noista turkkilaisista mitään vastaavaa? tarmoja nimeltään...
-
Mulla on italiaano Gribaldi & Salvia vajaa 3 m lautaskone ollut kohta noin 20 vuotta, ei suurempaa valittamista. Oikeastaan kaikki rikkoutumiset menevät peiliin katsojan piikkiin. Osat olleet halpoja. Muutamia kymmeniä hehtaareja kaadettu vuosittain. Ruokohelpeä, kesantoja ja oikeaa heinää.
Sillä ei vaan taida olla enää kotimaista maahantuojaa kun Illin Konehuolto lopetti. En tiedä josko nykyinen toimija enää noita jobbaa? Nykyään Hämeen Traktorihuolto...
Oli silloin edullinen kone laatuunsa nähden.
-
Luin uusin kv lehti, siinä se etu nostolaite murska ja oriston fentit. Olen ajannu vuosia niittokonetta missä etunostolaitessa painonsiirtoa, semmonen joka ikään kuin keventää etukonetta, pitää noston painepuolella jonkinlainen pohjapaine. Eikös semosta oo fenteissä? Jossain tukon kataloogissa muistaakseni oli esitelty se systeemi
https://www.hfl.co.at/en/products/fronthubwerk/bodendruckregelung/
Saatavana aimnakin joihinkin etunostolaiteisiin
-
ite nyt ajelen nuita heiniä nurin ja maahan tuolla tarmon 245 leviällä murskaimella ja hyä kun saabi laittaa tuon takapuolen lipan eri asentoon.. se 4-50 senttisen heinän saa ihan kivasti levitettyä maahan.. mutta nuo jalakset vaan harmittaa, kun kääntyy jyrkästi niin teköö vallin siihen.. muta kait tuo on leviä mutta sit on se 180 leviä jolla ajelen tienvarsia...
-
ite nyt ajelen nuita heiniä nurin ja maahan tuolla tarmon 245 leviällä murskaimella ja hyä kun saabi laittaa tuon takapuolen lipan eri asentoon.. se 4-50 senttisen heinän saa ihan kivasti levitettyä maahan.. mutta nuo jalakset vaan harmittaa, kun kääntyy jyrkästi niin teköö vallin siihen.. muta kait tuo on leviä mutta sit on se 180 leviä jolla ajelen tienvarsia...
Tarmo se kelfriistä seuraava.
-
Tarmo se kelfriistä seuraava.
Kumpaan suuntaan?
-
Tarmo se kelfriistä seuraava.
Kumpaan suuntaan?
Onko sillä suunnalla suurtakaan merkitystä. Ihan sama vaikka peräs olis vanha ketjuharava. Kyllä silläkin ne muutamat lauhan haituvat saa lakoon kymmen vuotiaista nurmista. Nuoremmistahan Oksa vääntää palleroita ja säilöö sillä muovi rullalla jonka joutui ostamaan, vaikka hinta oli pompsahtanut toissa vuodesta. Mutta odelma kasvaa hyästi.
-
oisko noista turkkilaisista mitään vastaavaa? tarmoja nimeltään...
Kuka myy Tarmo merkkistä NIITTOKONETTA?
-
Luin uusin kv lehti, siinä se etu nostolaite murska ja oriston fentit. Olen ajannu vuosia niittokonetta missä etunostolaitessa painonsiirtoa, semmonen joka ikään kuin keventää etukonetta, pitää noston painepuolella jonkinlainen pohjapaine. Eikös semosta oo fenteissä? Jossain tukon kataloogissa muistaakseni oli esitelty se systeemi
https://www.hfl.co.at/en/products/fronthubwerk/bodendruckregelung/
Saatavana aimnakin joihinkin etunostolaiteisiin
Näyttää hintavalta kikkareelta? Miten toimisi ihan paineakulla tehty kevennys? Tai sitten pitäisi rakentaa ripustus kuten Elhon etu murskaimessa on.
-
ite nyt ajelen nuita heiniä nurin ja maahan tuolla tarmon 245 leviällä murskaimella ja hyä kun saabi laittaa tuon takapuolen lipan eri asentoon.. se 4-50 senttisen heinän saa ihan kivasti levitettyä maahan.. mutta nuo jalakset vaan harmittaa, kun kääntyy jyrkästi niin teköö vallin siihen.. muta kait tuo on leviä mutta sit on se 180 leviä jolla ajelen tienvarsia...
Minä olen ymmärtänyt tuollaisen nostolaitekoneen nostettavan käänöksissä ylös?
-
Tarmo se kelfriistä seuraava.
Kumpaan suuntaan?
Tämä kiinnostaisi myös, kuvissa Tarmo KM280 murskain näyttää ihan asialliselta, kävisi etenkin. Varaosiakin näkyy olevan, hintoineen.
Urakkakoneet sitten erikseen. Kuinka tuollaista voi sitten apilaan lykätä? Nouseeko heti hihnoista savu?
-
Tarmo se kelfriistä seuraava.
Kumpaan suuntaan?
Tämä kiinnostaisi myös, kuvissa Tarmo KM280 murskain näyttää ihan asialliselta, kävisi etenkin. Varaosiakin näkyy olevan, hintoineen.
Urakkakoneet sitten erikseen. Kuinka tuollaista voi sitten apilaan lykätä? Nouseeko heti hihnoista savu?
Tuollaisen kesantomurskan toimintaa en ole nähnyt, joten siitä en tiedä mitään. Mutta piennarmurskaimen toimintaa apila pellolla oon kattellut. Tai ei siitä tullut yhtään mitään, joten se siitä kattelusta. Toki tuosta aikaa yli 5v , joten teknistä kehitystä on saattanut tapahtua sen jälkeen. Ja ainahan vika voi olla penkilläkin tai liian pienessä vetokoneessa.
-
millä lailla se ei onnistunu? ite ajellu aikamoisen turkin tuollasella läpi, kylläkin luu*****sella versiolla jossa luukku on jonkinverran auki. eihän sillä ihan moottoritienopuekislla voi ajella mutta semmosella 5-7 kilsan vauhtilla menöö.. kuivana paremmin kuin märkänä, mutta märkä murskautuu hyästi.
-
No tuossahan on vasaraterät, eli murskaa kasvuston, ei leikkaa. Tehontarve ja sitä myöten polttoaineenkulutus on ainakin tuplat leikkaavaan (=niittokone) verrattuna. 5 SPB hihnaa, saattaa just kestää tuon 120 hv. Enemmän jos tarjoat niin hihnat alkaa lipsua ja siinä ei mene sitten kauaa kun on vain mustaa putua kotelossa jäljellä. Kovassa apilanurmessa ajonopeus on tuon kanssa pidettävä hyvin maltillisena, 1 ha tunnissa on hilkulla. Tietysti jos pellot on sellaisia, että pystyy ajamaan pitempään sänkeen kannattelemalla konetta, niin tilanne paranee.
-
No tuossahan on vasaraterät, eli murskaa kasvuston, ei leikkaa. Tehontarve ja sitä myöten polttoaineenkulutus on ainakin tuplat leikkaavaan (=niittokone) verrattuna. 5 SPB hihnaa, saattaa just kestää tuon 120 hv. Enemmän jos tarjoat niin hihnat alkaa lipsua ja siinä ei mene sitten kauaa kun on vain mustaa putua kotelossa jäljellä. Kovassa apilanurmessa ajonopeus on tuon kanssa pidettävä hyvin maltillisena, 1 ha tunnissa on hilkulla. Tietysti jos pellot on sellaisia, että pystyy ajamaan pitempään sänkeen kannattelemalla konetta, niin tilanne paranee.
Ja perästään aika umpinainen, Cabesta timoteissä meni ensin yksi hihna, neljällä hetken vielä varovasti pääsi. Vasaran tilalle löytyisi ehkä Y-terät?
Murskattu kasvusto kasvaa paremmin kuin niitetty, vaan pääseekö palkoille?
-
Tuossa tältä kesältä, apila-juolakasvusto...
https://youtube.com/watch?v=0LCJxRFzB5E?si=bATrgvqR3eo9SMML
(jostain syystä tietokoneella kuvan laatu heikko mut kännyllä ok, koneella pitää muuttaa kuvan laatu >720)
Muinoin ajettiin näin :
https://youtu.be/XBOLgbgp0pU?si=bB1FwxYKxr13DCl4
-
Tarmo se kelfriistä seuraava.
Kumpaan suuntaan?
Tämä kiinnostaisi myös, kuvissa Tarmo KM280 murskain näyttää ihan asialliselta, kävisi etenkin. Varaosiakin näkyy olevan, hintoineen.
Urakkakoneet sitten erikseen. Kuinka tuollaista voi sitten apilaan lykätä? Nouseeko heti hihnoista savu?
Tuollaisen kesantomurskan toimintaa en ole nähnyt, joten siitä en tiedä mitään. Mutta piennarmurskaimen toimintaa apila pellolla oon kattellut. Tai ei siitä tullut yhtään mitään, joten se siitä kattelusta. Toki tuosta aikaa yli 5v , joten teknistä kehitystä on saattanut tapahtua sen jälkeen. Ja ainahan vika voi olla penkilläkin tai liian pienessä vetokoneessa.
Meinattiin ajaa yksi lohko apilapitoista kahdella koneella Bertin kesantomurska ja Kellfrin piennarmurska... ei siitä tullut Kellfrillä mitään; aina tukossa.. Ihme rakenne: tukipalkki laitettu kelan taakse joka kerää kelalta tulevan massan... ::)
-
Tuossa tältä kesältä, apila-juolakasvusto...
https://youtube.com/watch?v=0LCJxRFzB5E?si=bATrgvqR3eo9SMML
(jostain syystä tietokoneella kuvan laatu heikko mut kännyllä ok, koneella pitää muuttaa kuvan laatu >720)
Muinoin ajettiin näin :
https://youtu.be/XBOLgbgp0pU?si=bB1FwxYKxr13DCl4
Onko nyky menetelmä parempi? Menikö etu Bertti ihan rullan varassa?
Murskaus on kuitenkin tarpeen, pelkkä niitto ei ole riittävä?
-
Tuossa tältä kesältä, apila-juolakasvusto...
https://youtube.com/watch?v=0LCJxRFzB5E?si=bATrgvqR3eo9SMML
(jostain syystä tietokoneella kuvan laatu heikko mut kännyllä ok, koneella pitää muuttaa kuvan laatu >720)
Muinoin ajettiin näin :
https://youtu.be/XBOLgbgp0pU?si=bB1FwxYKxr13DCl4
Onko nyky menetelmä parempi? Menikö etu Bertti ihan rullan varassa?
Murskaus on kuitenkin tarpeen, pelkkä niitto ei ole riittävä?
Kyllä ajaisin etukoneella edelleen mutta Sontareessä alkoi olla niin paljon vikoja ja oikeastaan vähällä käytöllä että laitoin pois.. mutta jahka rahaa olisi niin hommaisin jonkun 120-130hv etu-pto koneen..
Etukone oli osittain nostolaitteen kannatuksella, en siis ajanut kellunnalla..
Ei ole niittokonetta käytössä, murskalla menee kaikki nurmet.. Suojavyöhykkeetkin "niitän" murskalla, pyöritän vain 540 nopeudella niin tavara jää pitemmäksi... sitten vaan karhotus, pyöröpaaliin ja odottamaan "kompostoitumista" :P
-
Agronautin niitot sujuu kuin tanssi noissa videoissa. Ehkä siinä naapurin Tarmossa oli jotain samaa ongelmaa kuin sitten kelfriissäkin. Siitä vaan ei tullut mitään. En tiedä mikä vastusti mutta ei varmaan puolta hehtaaria ajanut aikoinaan. Sen jälkeen en ole sitä pellolla nähnyt. Urakoijat on käyneet murskaamassa.
Toinen tuttu omisti kelfriin, mutta osti sitten hömppien niittoon Kosiarka lieriöniitokoneen.
-
(https://cdn.ikh.fi/products/TAR280/file/tuotekuva5/web/view?optimizer=image&width=1200)
Tuleeko tuolta mikään läpi, myöntääkö kukaan omistavansa? Tuon pellin varmaan saa pois, mutta silti.
-
Mä ajelen niittokoneella kaikki nurmet, helppo, halpa ja nopea. Caben piennarmurskainkin löytyy mut nykyään tulee vedettyä tol niittokoneel pientareetkin.
-
Caben piennarmurskainkin löytyy mut nykyään tulee vedettyä tol niittokoneel pientareetkin.
Ymmärrän, sitä se ei oikein tahdo kestää. ;D
Käytetty niittokonekin saattaa olla ihan pommi ::)
-
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_3R1QG9NHSGG0C1690305961.jpg
On en jotka ajaa ely teitä pikku hijaa myös etu taka koneta kanss, tää kone jotain yli 15v ollu ettakakoneelisena, edessä 2,1m takan 1,3m, aia maksimi molemat pystyy ajaa, nii reilusti yli 3m kerralla. Täs koneessa jus se kannatus/painosiirto. Uskomaton kone, 65hv, ja kyll elokuussa ensimästä kertaa niitossa se kulkee kyllä 5kmh, kovempaa kaupungin niityillä ei haluu ajaa, y terät sakkelissa ja avaria taaksepäin ne on, nätti leikkujälki eikä nosta pölyy niin pahasti kuivina kesinä.
Saksats ostin silloin niittokoneen alta "tarmon" hintoja käytetyn ja ihan siisti eikä pahast kolautettu kiviin sielläpäin,
https://www.agriaffaires.fi/kaytetty/1/niittokone.html
Tos hieman laajemin mitä euroopasta sais. hassua noi kategoriat, huonosti käännökset niin on murkainta, silppurit lautas jne
-
kyl miä oon nyt niiiiin kateellinen.. tuollasen miäkin huolisin... mut ovat nyt hinnankiroissa ja vähissä... mut kait johonkin pitää sijoittaa kun alkaa nuita peltoja ajettavaks olla ihan reilusti..
-
Häh?? Mä kattelin vähän mikä noi, ja seillä on nelimetrisii nostolaite koneita liki viidellä tonnilla. >Pikkasen enemän tarjottavaa kuin suomessa keskuslikkeitten ylihintaiset. Ite just tos viikolla vesitsteessa 3ha siirtoineen 2ha 2,8m koneella niitin enemäm kun 5 kpl maakiviä kierretävänä.
-
Toiskohan noi puolan poijat tullessansa niitokoneen puolasta, kun sitten täältä niitä vie yhdistelmällisen ::)
-
Toiskohan noi puolan poijat tullessansa niitokoneen puolasta, kun sitten täältä niitä vie yhdistelmällisen ::)
6076€ 2,80m uusi Tosiarka.
-
onks tuo alvillinen? ja kukas myy varaosat?
-
Niin en itte ole ostamassa toivottavasti niittokonetta. 2m Kuhuni pyörtänöjen niittoon. Tosin eihän tuolla kovin kauas ylety.
-
onks tuo alvillinen? ja kukas myy varaosat?
Eu yhteisökauppa ei makseta ALV. Se on sen ajan murhe. Eurooppa on osia täynnä, eikä kesannon kaato ole niin päivän päälle.
-
Kellfrikin poistanut niittokoneet valikoimastaan. Nykyään vain murskamia tarjolla.
Taitaa ne edullisemman pään niittokoneet mitä Suomessa on myynnissä olla "sopivasti" loppuun... siis sisäänajettuja.
-
Itsellä Estren lieriöniittokone. Kun tekee karhoa, ei mielestäni käy kesantoniittoihin. Mutta tuo karhotusominaisuus tekee siitä ihanteellisen pyörtänöiden niittoon: tavaraa ei mene ojaan eikä myöskään roiski pellon puolelle. Ja vauhdista tinkimällä 3-4 cm puuvartinenkin katkeaa.
-
Itsellä Estren lieriöniittokone. Kun tekee karhoa, ei mielestäni käy kesantoniittoihin. Mutta tuo karhotusominaisuus tekee siitä ihanteellisen pyörtänöiden niittoon: tavaraa ei mene ojaan eikä myöskään roiski pellon puolelle. Ja vauhdista tinkimällä 3-4 cm puuvartinenkin katkeaa.
Terälapun saa huonolla tuurilla menemään takarenkaaseen, siksi välttäisin lieriötä.
-
eikös ihan tavonkin kiertävän lappu saata mennä renkaaseen? toosi huonoa tuuria..
-
Minulle toi paikallinen Suomessa asuva ulkomaalainen puolalaisen lieriö-Wiraxin, jotain 60% suomalaisten kauppiaiden hinnasta, on Forttiin hiukan raskas ja painava, mutta ei ole ollut vikaa. Kömpelyyden takia olen viime aikoina käyttänyt enimmäkseen Kellfrin y-terämurskainta, sillä on ajettu paljon, sekä sänkiä silputtu että kesantoja kammattu. Pitäisi ehkä kääntää terät.
-SS-
-
Minulle toi paikallinen Suomessa asuva ulkomaalainen puolalaisen lieriö-Wiraxin, jotain 60% suomalaisten kauppiaiden hinnasta, on Forttiin hiukan raskas ja painava, mutta ei ole ollut vikaa. Kömpelyyden takia olen viime aikoina käyttänyt enimmäkseen Kellfrin y-terämurskainta, sillä on ajettu paljon, sekä sänkiä silputtu että kesantoja kammattu. Pitäisi ehkä kääntää terät.
-SS-
Kun aion tän viljan kanssa pelleilyn lopettaa lähivuosina, ja siirtyä 100 % hömppäviljelijäksi, niin pitäis saada "hyvä ja halpa" niittokone jostain. Kun Tempoja ei enää saa ja käytetyt on suhteettoman kalliita, niin pitäis tosiaan katsoa onko Tarmon tai Kellfrin mallistoissa sellaista sopivaa niittokonetta pienhömppäviljelijälle. Joku sano että käytä urakoitsijaa, mut niillä on liian kovat taksat, syö liikaa tuista pois niiden taksat.
-
ittiä kiinnosti viime kesänä tuo 245 tarmo kun alkoi olla nuita peltoja joita piti laittaa matalaks. ja kun takaluukku auki niiin jopa osaa tehä myös hätäpäissään hepoiheinää.. kun vaan sit karhottaa ja paalaa jälkeenjääneet. eihän siinä hirveesti työleveyttä ole mutta kun nyt eläkkeellä on joutoaikaa ni sama se istuuko valtun kopissa vai kiikussa.. hyin menöö net puuntaimetki joita alkaa tulla yhä enempi luonnostaan.. nuo vaakaleikkurit on niiiin pirun kalliita että en niihin sentäs rupia..
-
ite huomasin jossain youtupe viteossa että oli jopa useampi lautaskappaletta lautasniittimessä.. en vaan saanu selvää minkämerkkinen mahtoi olla.. itea ihan hyä mut ei kait yleinen...
-
ite huomasin jossain youtupe viteossa että oli jopa useampi lautaskappaletta lautasniittimessä.. en vaan saanu selvää minkämerkkinen mahtoi olla.. itea ihan hyä mut ei kait yleinen...
Mitähän tuossakaan yritettiin sanoa? Lautaskappale, lautasniitin.
-
ittiä kiinnosti viime kesänä tuo 245 tarmo kun alkoi olla nuita peltoja joita piti laittaa matalaks. ja kun takaluukku auki niiin jopa osaa tehä myös hätäpäissään hepoiheinää.. kun vaan sit karhottaa ja paalaa jälkeenjääneet. eihän siinä hirveesti työleveyttä ole mutta kun nyt eläkkeellä on joutoaikaa ni sama se istuuko valtun kopissa vai kiikussa.. hyin menöö net puuntaimetki joita alkaa tulla yhä enempi luonnostaan.. nuo vaakaleikkurit on niiiin pirun kalliita että en niihin sentäs rupia..
Tuollaisella kun niittää hevosenheiniä myyntiin niin taitaa olla tehokasta myyntiä, kahdet kaupat yhdellä kertaa. Ensimmäinen ja viimeinen
-
Valajärven konevälityksellä on tommosia edullisen pään lieriökoneita.
https://www.vakova.fi/niittokoneet-010104
-
tollanen 185 kiinnostais jopa. mahtaako olla tuolla virmalla minkälainen varaosa huolto? kun noilla tahtoo olla jonkinmoinen tarve.. eikä kehtais puolta vuotta uottaa kuten oli aikoinaan... olikos se joku nokalla...
-
Näin viime talvena yhden videon jossa amerikkalainen karjanpitäjä jostain Montanasta tms. kehui eurooppalaista lieriökonettaan erittäin kestäväksi ja helppopitoiseksi. Muuta vikaa ollut kuin että jättää sen yhden grizzly-karhunpennun kokoisen karhon joka sitten haittaa jatkotoimenpiteitä jos ei korjaa satoa - kuten käy esim. tavallisissa karjalaidunten puhdistusniitoissa.
-
Tuollaisia Valajärven myymiä koneita hyvin paljon muistuttavia myyvät myös muut. Joskus paikallisessa Lantamannenin kaupassakin oli jonkin moinen röykkkiö uusia lieriökoneita. Pohjanmaan ylijäämätuotekkin kauppaa jotain. En tiedä onko koneet samoja, vai ei. Ja millä tarroilla kone on parhaimmillaan.
Mun mielestä niittokoneen, olkoot lautasillakin, ongelma on karho, jos heinää ei kerätä pois. Ja karkon ne tekee niittomurkaimetkin. Ehkä modifioimalla saa paranemaan, mutta tuskin enää helposti saa sitten enää takaisin karhon tekoon.
-
eikös karhottimet saa poiskin aika helposti? kuhnissa pulteilla kiinni. ja ohan se tavon niittokoneessakin net päätyohjaimet jotka kaventaa sitä niittojälkeä , kait pyörää varten. jopa sormipalkki jätti sen parin, kolmen kymmenen sentin välin karhojen väliin..
-
eikös karhottimet saa poiskin aika helposti? kuhnissa pulteilla kiinni. ja ohan se tavon niittokoneessakin net päätyohjaimet jotka kaventaa sitä niittojälkeä , kait pyörää varten. jopa sormipalkki jätti sen parin, kolmen kymmenen sentin välin karhojen väliin..
2m lautas kuhunis ei oo ainakaan 30vuoteen käytetty sitä jakajaa ja silti tekee karheen. Ihan samoin kuin jakajan kans. Ja niittomurskaimet taas niin pitkä kammioisia , että vaikka karhottimet olis poiskin niin karhon tekee ihan varmaan. Eihän murskain rumpukaan ole koko koneen levyinen.
-
Jos ajettavaa on yhtään enempää niin tuommoisen käytännössä reilun 2 m työleveyden kanssa voi mennä hermot. Tietysti jos tykkää päivätolkulla istua traksan kopissa ja koneen halpa hinta on kaikkein tärkein valintaperuste niin sitten...
Joskus ajoin hetken keskiripustetulla 340 Samaszilla ja minusta oli melkein toimiva kampe. Sen verta painava on että ihan kevyellä vetäjällä ei käy. Ja yllättävän korkea kuljetuskorkeus.
Leveämmät lautaskoneet eivät yleensä tee koottua kapeaa karhoa. Omani tekee oikein huonossa heinässä 3 pientä ja paremmassa sitten koneen levyisen tasaisen maton. Samazilla ei huonoa tullut ajettua, tasainen silläkin. 2 lieriön koneet lienevät parhaita/pahimpia karhontekijöitä.
Kuvassa oman 7-lautasisen jälki kunnon heinässä.
-
Nykyisissä murskaimissa aika monessa levälleen niitto mahollisuus,sillai oon pitkään sänkeen ajanut.
Eli palkki ilmassa,se rajoittaa ajonopeutta mutta 3,5m työleveydellä pärjää kyllä.
Tuumailin asiaa joskus,saisko murskainsormet teräviksi ja murskaan lisää kierroksia? Vastakampa?
Ei mitään senttisilppua tavotteena mutta jotain pätkimistä kumminkin.
Tässä lattarautaset,eihän tuo ku terottas,tosin tasapainossahan sen pitäs pysyä.
Hinattava kone kyseessä.
-
Jos ajettavaa on yhtään enempää niin tuommoisen käytännössä reilun 2 m työleveyden kanssa voi mennä hermot. Tietysti jos tykkää päivätolkulla istua traksan kopissa ja koneen halpa hinta on kaikkein tärkein valintaperuste niin sitten...
Joskus ajoin hetken keskiripustetulla 340 Samaszilla ja minusta oli melkein toimiva kampe. Sen verta painava on että ihan kevyellä vetäjällä ei käy. Ja yllättävän korkea kuljetuskorkeus.
Leveämmät lautaskoneet eivät yleensä tee koottua kapeaa karhoa. Omani tekee oikein huonossa heinässä 3 pientä ja paremmassa sitten koneen levyisen tasaisen maton. Samazilla ei huonoa tullut ajettua, tasainen silläkin. 2 lieriön koneet lienevät parhaita/pahimpia karhontekijöitä.
Kuvassa oman 7-lautasisen jälki kunnon heinässä.
Miten 1,85m on reilu 2m ;D Jo iankaikkisen vanha sormipalkkikonekin oli 7 jalkaa eli 2,1m.
En kanssa kyllä kovasti innostu 2m työleveydestä ::)
-
Itte tosiaan ajellu 2m kuhunilla pyörtänöt ja sen vähän ojan päältä mitä ylettyy. Eli tosi vähän. Elho 2.4m nostolaite murskain olisi tuota varten myös. Joskus purotettiin murskain osa poiskin. Mutta sitä pitäis modifioida, että olis yhtä helppo ajaa kuin kuhinilla. Elhon terä keinuu ja se lukitus tappikin siten että kärki roikkuu. Toki yhyren reijän poraaminenkin helpottais. Tuolla kuhunilla oon kaatanut hömpät 3,5ha 20 km päässä. Muuten vain pyörtänöt. Elho eläkkeellä. Rehut ja maahan kaadettavat 3.2m Elholla. Maahan kaadettavat pitkään sänkeen.
Jonkin verran historiassa oon tehenyt melko kuivia karhosta muovitettuun paaliin. Siinä tuo 2.4 elho on hyvä. Karho on pieni ja huono heinä kuivaa siihen päin tosi hyvin.
-
Jos ajettavaa on yhtään enempää niin tuommoisen käytännössä reilun 2 m työleveyden kanssa voi mennä hermot. Tietysti jos tykkää päivätolkulla istua traksan kopissa ja koneen halpa hinta on kaikkein tärkein valintaperuste niin sitten...
Joskus ajoin hetken keskiripustetulla 340 Samaszilla ja minusta oli melkein toimiva kampe. Sen verta painava on että ihan kevyellä vetäjällä ei käy. Ja yllättävän korkea kuljetuskorkeus.
Leveämmät lautaskoneet eivät yleensä tee koottua kapeaa karhoa. Omani tekee oikein huonossa heinässä 3 pientä ja paremmassa sitten koneen levyisen tasaisen maton. Samazilla ei huonoa tullut ajettua, tasainen silläkin. 2 lieriön koneet lienevät parhaita/pahimpia karhontekijöitä.
Kuvassa oman 7-lautasisen jälki kunnon heinässä.
Miten 1,85m on reilu 2m ;D Jo iankaikkisen vanha sormipalkkikonekin oli 7 jalkaa eli 2,1m.
En kanssa kyllä kovasti innostu 2m työleveydestä ::)
Ei ole reilu 2 m juu :-)
Ajattelin noin yleisesti kun nuo pikkukoneet ovat siinä 2 m kahta puolta..
Nuorena poikana tuli ajettua Tiven sormipalkilla kaikki.. laitumet ja heinät ja kesannot. Kirottuja olivat kiilat ja vajaat leveydet.
Sellaista monen mutkan hihnalla pyörivää (Pomo/Ylö?) lainattiin pahimpiin tureikoihin.
Niittäminenhän oli hetken suorastaan kivaa ja nopeaa kun sai kunnon hammasratasvetoisen koneen.
Seuraava ahaa-elämys olikin sitten 9 m perhonen...
-
^
Tuo mun kuhuni ostettiin vuonna -83. Oli olovonansa kova kone siihen aikaan. Toki toimiva oli edellinenkin, eli jf:n kela murskain 1.5m työleveydellä. Mutta noita heinän pätkiä ei saanut seipäille. Kuuluisa sade kesä -74 oli tuon murskan, ruletti haravan ja kovapaalaimen ensi kesä. Ja siihen aikaan kuivaheinä oli se pop juttu. En toki itte muista tuosta ajasta vielä juuri mitään. Mutta kuullut olen ;D
-
Kyllä tossa ihmetellyt kun tilanpidon aloittaneena jaksoi rähjätä, reilu 600 ha kesässä 3,2 niittomurskaimella.
Nyt 5 ha on jo tuskainen urakka yhdellä istumalla
-
^
Tuo mun kuhuni ostettiin vuonna -83. Oli olovonansa kova kone siihen aikaan. Toki toimiva oli edellinenkin, eli jf:n kela murskain 1.5m työleveydellä. Mutta noita heinän pätkiä ei saanut seipäille. Kuuluisa sade kesä -74 oli tuon murskan, ruletti haravan ja kovapaalaimen ensi kesä. Ja siihen aikaan kuivaheinä oli se pop juttu. En toki itte muista tuosta ajasta vielä juuri mitään. Mutta kuullut olen ;D
Minä muistan,eka paalauskesä meillä ja naapureilla. Vicon 160cm niittokone,ihana kammilla ylös veivattava, Färendlose ketjuharavalla koitettiin käännellä,joku hyppivä massikan paalain. Jossakin välissä niitä paalattiin ja sitte taas sato,paaleja kanneltiin pystyyn korkeammille kohti.
Seivästysmiehet myhäili että paskahommaa tuo paalaaminen ;D
-
muistan tuo kesän kun velkeri tuli.. ja kuin oli juhlaa tehä kuivaa heinää, jota tehty vielä vuosia tuonkin jälkeen.. sormipalkilla heinät nurin ja se ketjuharava sit töissä jonkin aikaa kunnes löyty ryskyn ruletti...
velkeri lähti viikolla uuteen paikkaan töihin.. ei sillä enää vuosiin ite tehny kuin pienen määrän pehkupaaleja.. ja nekin nyt pyöröllä.. jatkossa en sit tiijä onko sillekään enää mitään tarvetta.. huokaus!
-
Terälapun saa huonolla tuurilla menemään takarenkaaseen, siksi välttäisin lieriötä.
Ähäkutti. https://www.youtube.com/shorts/E4qsCIuKbKM
-
Kyllä tossa ihmetellyt kun tilanpidon aloittaneena jaksoi rähjätä, reilu 600 ha kesässä 3,2 niittomurskaimella.
Nyt 5 ha on jo tuskainen urakka yhdellä istumalla
Niittokone pitää olla niin leveä ettei v1tuta lähteä heinän kaatoon. ;D
-
taitaa olla pikkasen hankalaa kun kattoo nuita pohojanmaan laakeita aakeita. onko 50 metristä niittokonetta?
-
taitaa olla pikkasen hankalaa kun kattoo nuita pohojanmaan laakeita aakeita. onko 50 metristä niittokonetta?
No ei nyt ihan 50 meetristä mut tämmöseen etukone vastapainoksi ja sopiva Ventti väliin ni alkaa jo tunnissakin jotain tapahtumaan:
https://www.kuhn.com/en/hay-forage/mowers/disc-mowers/mounted-triple-disc-mowers/gmd-15030
-
mutta kun on niitettevänä se 300 hehtaaria ni alkaa kait istuminenkin maistua puulta..
-
mutta kun on niitettevänä se 300 hehtaaria ni alkaa kait istuminenkin maistua puulta..
Jos yhdeltä istumalta niittää 300 ha niin saattaa kaivata taukoa.
-
Istuin tänään reilun 4h putkeen fiiatin kopissa hömppien kaadon ja matkojen takia. Voi ristus sitä kokemusta. Ei minkään moista järkevää asentoa missä olis kunnolla pystynyt olemaan.
-
Fiatissa muuten ajoasento ihan ok jos ei häiritse että pää on siellä kattoluukun syvennyksessä ja et näe juuri mitään. Ja jos olet vähän kyyryssä et näet niin pään lyö kattoon. Sielä pitää istua kun vetelä paska niin näkee ulos.
-
mutta kun on niitettevänä se 300 hehtaaria ni alkaa kait istuminenkin maistua puulta..
En mä ole vielä sellaista traktorityötä löytänyt joka ei olisi pidemmän päälle alkanut maistumaan puulta. Tai oikeastaan mitään työtä..
Kun siirryin luomuun ja vln niitot/murskaukset tuli isossa mittakaavassa mukaan ohjelmaan niin kyselin sit vähän et millaisella kalustolla jne kannattaisi hommaan alkaa. Jokaisella tyylillä oli kannattajansa. Päädyin itse sit eka ajamaan yhden lohkon (5ha) caben piennarmurskaimella. Totesin heti et tää vie liikaa aikaa ja löpöä. Ostin sit 3,4m niittomurskaimen jolla ajoin ekan kesän muistaakseni. Löpöä ei mennyt enää niin paljoa ja nopeuttakin pystyi pitämään yllä mut silti tuntui et aikaa meni liikaa. Seuraavalle kaudelle hommasin sit reilun 9m perhosen. Joo olihan investointi kallis mut ei ole kyllä kaduttanut. Nyt menee joku 10ha tuntiin nurin ja päivässä ajaa sen 100ha eikä tule vielä oikein edes hiki. Vln kierrokseen kun varaa sen pari päivää koneiden kiinni laittoineen ja irrotuksineen. Ja saa pitää ihan ruokatauotkin niin tulee homma hoidettua. Kolme tai neljä niittokertaa ei vielä lohkaise kesästä ihan hirveästi niin ei tuo rasita hirveästi.
Tätä jos olisi jollain 3m niittokoneella alkanut ajamaan niin kopissa saisi asua koko kesän.. :o
Eli kone vaadittavan työn mukaan on mun neuvo.
-
Metri työleveyttä per 100 ha niitettävää pysyy rasitus kohtuullisena. Niittomurskain vie polttoainetta lähes tuplaten lautasniittokoneeseen nähden.
-
Metri työleveyttä per 100 ha niitettävää pysyy rasitus kohtuullisena. Niittomurskain vie polttoainetta lähes tuplaten lautasniittokoneeseen nähden.
En kyllä nykyään tiedä,mutta silloin ,kun juttelin.On tullut tutustuttua isäntään,jolla on loppuun 1000ha niitettävää kesässä eikä etes perhosta.
-
Metri työleveyttä per 100 ha niitettävää pysyy rasitus kohtuullisena. Niittomurskain vie polttoainetta lähes tuplaten lautasniittokoneeseen nähden.
Mä en kyllä metrisellä viitsisi niittää sataa hehtaaria. Sen verran laiska... vai miten tuo on tarkoitus tulkita
Monesta niittomurskaimesta voi kai sen murskainosan poistaa/ohittaa jos ei sitä tarvitse. Leveät pelkät niittokoneet ovat käytettynä harvinaisia - ja tuskin kukaan ostaa uutta perhosta pelkkään hömppäniittoon?
Entäs nämä isot vaakatasomurskaimet - voimaa kyllä vaativat nekin mutta tehoa ja leveyttäkin löytyy.
-
Oma vaakatasoleikkuri vaan kolmeroottorinen 460 leveä. Jälki ei ole niin siitiä kuin jollain kelaleikkurilla vaan silläpä ei mitään merkitystä. Tehokas kone tuokin eikä enää viitsisi hehtaaria enempää niittää jollain 240 leveällä nostolaitemurskaimella.
Voimaahan tuokin vaatii jos on joku konepellin korkuinen hömppäpusikko niinkuin joillakin isännillä joskus on.
-
No mä ostin uutena. Tai no etukoneella oli ajettu demoa ja takakone oli kai jo yli yli vuotinen. Silloin ei rauta maksanut. Nyr kai saisin pelkän etukoneen tuolla hinnalla... ::)
Ja siis kone on pelkkä niittokone. Itse pidän tärkeimpänä asiana et rengas ei tallaa kasvustoa. En ole vielä sellaista konetta nähnyt mikä nostaisi renkaan painaman terille. Miinuksena sit niittokoneessa on karho joka jää estäämään jälkikasvua. Mut ei se nyt iso ongelma ole. Kyl jälkikasvu osaa sieltä välistä tulla.
Maken laskuopin mukaan mun pitäidi ajaa tuollaisella 3-4m koneella. Sellaisen tuntisaavutus on joku 3-4ha tunnissa ja yhteen niitto kierrokseen saisi varata see. Karkeasti 4-5pv. Jos aikoo neljä niittoa tehdä kasvukaudessa niin yksi kuukaus (arkipäivinä) menee vln niittoihin. Sanoisin et ei oikein toimi.. ;D
-
Kyllä jää tämä sata nimittämättä kolmen lautasen koneella. Voisi vetää pikkukakkosella.
Harvalla perhosellakaan taidetaan 900 niittää…. Toki kyllä monilla urakka perhosilla huomattavasti enempi
-
Kyllä jää tämä sata nimittämättä kolmen lautasen koneella. Voisi vetää pikkukakkosella.
Harvalla perhosellakaan taidetaan 900 niittää…. Toki kyllä monilla urakka perhosilla huomattavasti enempi
Niinpä.
Joo kai sitä voi kylvää 300ha vaikka 2m kylvimellä. Perselihaksiahan se vain kysyy, eikö? No juu vln niitot ei nyt ole yleensä niin justiinsa mut mä en kyl välitä käyttää kesästä yhtään ylimääräistä siihen hommaan. Muutenkin tuntuu et kun huhtikuun lopulta lähtee niin seuraavan kerran saa hengähtää joskus lokakuussa... :o
Mä kuitenkin tykkään kesästä ja kuten rakkine kirjoitti niin olis ihan kiva jos pikku pätkän voisi tehdä jotain muutakin vain peltotöitä. Jos vaikka ihan lomaa vailla ajatustakaan maataloudesta.. ;D
-
Suosittelen kaikille jotka haaveilevat kesälomasta, kannattaa ruveta tekemään paalausurakointia ja täydentää sitä omilla eläimillä, mielellään emoilla niin niiden rehuja voi tehdä sitten kaikken ylimääräisen ajan aina lokakuun loppupuolelle jos on tarvis ja hyvät kelit tehdä sitä rahtipaalausta. Ja rahanmenoa ei voi estää🤣🤣
-
No mä ostin uutena. Tai no etukoneella oli ajettu demoa ja takakone oli kai jo yli yli vuotinen. Silloin ei rauta maksanut. Nyr kai saisin pelkän etukoneen tuolla hinnalla... ::)
Ja siis kone on pelkkä niittokone. Itse pidän tärkeimpänä asiana et rengas ei tallaa kasvustoa. En ole vielä sellaista konetta nähnyt mikä nostaisi renkaan painaman terille. Miinuksena sit niittokoneessa on karho joka jää estäämään jälkikasvua. Mut ei se nyt iso ongelma ole. Kyl jälkikasvu osaa sieltä välistä tulla.
Maken laskuopin mukaan mun pitäidi ajaa tuollaisella 3-4m koneella. Sellaisen tuntisaavutus on joku 3-4ha tunnissa ja yhteen niitto kierrokseen saisi varata see. Karkeasti 4-5pv. Jos aikoo neljä niittoa tehdä kasvukaudessa niin yksi kuukaus (arkipäivinä) menee vln niittoihin. Sanoisin et ei oikein toimi.. ;D
Siis 4x niität vln:t? ???
-
Metri perhoskoneessa on ihan jotain muuta kuin metri vanhassa remmi-ylössä.
Vauhti, käyttömukavuus ja ajotekniikka pellolla on ihan eri maailmasta.
Omat hömpät niitän joko 2m piennarmurskaimella tai hinattavalla 3m niittomurskaimella.
Jälkimmäisen tuntisaavutus vähintään tuplat ensimmäiseen nähden.
-
No mä ostin uutena. Tai no etukoneella oli ajettu demoa ja takakone oli kai jo yli yli vuotinen. Silloin ei rauta maksanut. Nyr kai saisin pelkän etukoneen tuolla hinnalla... ::)
Ja siis kone on pelkkä niittokone. Itse pidän tärkeimpänä asiana et rengas ei tallaa kasvustoa. En ole vielä sellaista konetta nähnyt mikä nostaisi renkaan painaman terille. Miinuksena sit niittokoneessa on karho joka jää estäämään jälkikasvua. Mut ei se nyt iso ongelma ole. Kyl jälkikasvu osaa sieltä välistä tulla.
Maken laskuopin mukaan mun pitäidi ajaa tuollaisella 3-4m koneella. Sellaisen tuntisaavutus on joku 3-4ha tunnissa ja yhteen niitto kierrokseen saisi varata see. Karkeasti 4-5pv. Jos aikoo neljä niittoa tehdä kasvukaudessa niin yksi kuukaus (arkipäivinä) menee vln niittoihin. Sanoisin et ei oikein toimi.. ;D
Siis 4x niität vln:t? ???
Kyl. Ei luomussa viitsi antaa rikkojen kasvaa. Ideana katkaista ongelmarikat ohdake, valvatti ja juolavehnä aina kompensaatiopisteessä. Näkyyhän sitä sellaisia luomuilijoitakin jotka käyvät sen yhden kerran siellä pellolla. Viljavuosina on sit samat rikat odottamassa. Muutamien vuosien tai kymmenien jälkeen edessä on sit tilanne et joko luomusta on luovuttava tai sit heitettävä hanskat tiskiin. Taviksessa voi kemialla hoitaa asian. ;)
Ekan vuoden nurmissa jotka yleensä perustan suojaviljaan edellisenä vuotena niin ekan niiton saa tehdä heti toukotöiden aikaan. Itsellä jää yleensä kylvöjen jälkeiseen aikaan. Siitä sitten kasvukauden mukaan, jos kuivaa, kuten yllensä niin kolme riittää. Kosteampana vuotena kuten tämä niin varmaan neljä.
Tokan vuoden nurmissa pääsee sit jo yleensä helpommalla rikkojen suhteen mut itsellä tulee tuossa sit se et lopetan nurmet yleensä tokan nurmivuoden loppukesästä niin teen ekan niiton keväällä kuten ekankin vuoden nurmissa ja sit ajan pari myöhäisempää niittoa melko peräkkäin. Toisella kertaa vanha niittokarho hajoaa mujuksi niin on helpompi lähteä muokkaamaan.
Löpön kulutus on luokkaa 1,5-2l/ha per kerta. Ei mielestäni paha. Tuon takia ei kannata jättää ajamatta. Valmista tulee vajaa 10ha tunnissa riippuen lohkon muodosta, esteistä, siirtymistä yms. Alkuinvestointi oli tietysti iso mut onhan tuol nyt joku 7v kai jo ajettu eikä mitään ajatusta ole konetta vaihtaa. Nykyään tuolla rahalla saattaisi just etukoneen saada.. ::)
Olisi halua alkaa pitämään kolme vuotta nurmia. Saisi vielä enemmän hyötyä ja lopettaminen on kuitenkin aika työläs vaihe niin sekin pyörisi kivuttomammin. Peltoalaa vain tähän puuhasteluun sen verran vähän et jää satokasvi ala sit alhaisemmaksi. Täytys laskeskella et vieläkö tämä puuhastelu maksaa itsensä. Olisi hienoa jos nurmelle olisi käyttöä mut kun ei ole eikä ainakaan toistaiseksi ole intoa alkaa ottamaan mitään elukoita jotka nurmen pystyisi hyödyntämään.
-
Suosittelen kaikille jotka haaveilevat kesälomasta, kannattaa ruveta tekemään paalausurakointia ja täydentää sitä omilla eläimillä, mielellään emoilla niin niiden rehuja voi tehdä sitten kaikken ylimääräisen ajan aina lokakuun loppupuolelle jos on tarvis ja hyvät kelit tehdä sitä rahtipaalausta. Ja rahanmenoa ei voi estää🤣🤣
Kesällä ei lomalle pääse kuin lähtemällä.Varsinkin,jos on elukoita.
-
Oma vaakatasoleikkuri vaan kolmeroottorinen 460 leveä. Jälki ei ole niin siitiä kuin jollain kelaleikkurilla vaan silläpä ei mitään merkitystä. Tehokas kone tuokin eikä enää viitsisi hehtaaria enempää niittää jollain 240 leveällä nostolaitemurskaimella.
Voimaahan tuokin vaatii jos on joku konepellin korkuinen hömppäpusikko niinkuin joillakin isännillä joskus on.
Joo-o.
Minulla bednarin 460 leveä vaakatasoleikkuri.Kun myöhästyy leikkuun aloituksesta niin löpöä menee ihan hemmetisti .180hv ja ajonopeus n.3-4km/h.Se kun pyörittää sitä massaa siellä ahtaassa tilassa ilman helppoa ulostuloa.
Nurmet hoidettuja ja hyvällä kasvulla että saadaan maksimaalinen hyöty irti.
-
Suosittelen kaikille jotka haaveilevat kesälomasta, kannattaa ruveta tekemään paalausurakointia ja täydentää sitä omilla eläimillä, mielellään emoilla niin niiden rehuja voi tehdä sitten kaikken ylimääräisen ajan aina lokakuun loppupuolelle jos on tarvis ja hyvät kelit tehdä sitä rahtipaalausta. Ja rahanmenoa ei voi estää🤣🤣
Kesällä ei lomalle pääse kuin lähtemällä.Varsinkin,jos on elukoita.
Olettaen varmaankin et on työntekijä, hyvä lomittaja tai edellistä/seuraavaa polvea?
Itsellä kun ei oikein toteudu noista mikään niin sinänsä ollut hyvä mahdollisuus kun voinut pitää sikavapaita kesiä. Tilanne tiukkenee kuitenkin kokoajan niin saa nähdä miten tulevaisuudessa.
Jos viljelee KEVÄTviljaa taviksena ja ei ruiskun kanssa suorita mitään kolmen pysähdyksen taktiikkaa niin juhannukseen mennessä pitäisi kai ruiskuttelut olla tehty? Elokuun alussa palailee sit katsomaan et olisko puitavaa. Olettaen et kuivurit, puimurit jne on katsottu jo kevät talvella kuntoon. Jotkut puhuvat et hukkakauroja ja muita vieraslajeja pitäisi etsiä mut vähän niitä etsijöitä ainakaan omilla nurkilla näkyy.
Sit jos palettiin tuodaan lisää kasvuohjelman mukaisia ruiskutuksia, syyskasvit (syysohra ja rypsi puidaan jo monesti heinäkuun lopulla). Viherlannoitusnurmia, luomua, risoja puimureita ja kuivureita, myöhäisiä viljan myyntejä ja ostoja. Niin eipä siihen kesälle paljoa aikaa jää. Ja tämä siis jo ilman eläimiä. ;D
-
No mä ostin uutena. Tai no etukoneella oli ajettu demoa ja takakone oli kai jo yli yli vuotinen. Silloin ei rauta maksanut. Nyr kai saisin pelkän etukoneen tuolla hinnalla... ::)
Ja siis kone on pelkkä niittokone.
Juu mä ajattelin tämän päivän uusien niittomurskainten hinnoilla ja suomalaisella keskimäääräisellä niittoalalla... pelkkä niittoperhonen tietenkin murskainversiota halvempi (ja kevyempi). Ja myös harvinaisempi, käytettynäkin.
Kun omaa ja/tai urakointialaa löytyy riittävästi niin toki lopulta käy vaikka itsekulkeva Big M niittoversiona :-)
-
No mä ostin uutena. Tai no etukoneella oli ajettu demoa ja takakone oli kai jo yli yli vuotinen. Silloin ei rauta maksanut. Nyr kai saisin pelkän etukoneen tuolla hinnalla... ::)
Ja siis kone on pelkkä niittokone. Itse pidän tärkeimpänä asiana et rengas ei tallaa kasvustoa. En ole vielä sellaista konetta nähnyt mikä nostaisi renkaan painaman terille. Miinuksena sit niittokoneessa on karho joka jää estäämään jälkikasvua. Mut ei se nyt iso ongelma ole. Kyl jälkikasvu osaa sieltä välistä tulla.
Maken laskuopin mukaan mun pitäidi ajaa tuollaisella 3-4m koneella. Sellaisen tuntisaavutus on joku 3-4ha tunnissa ja yhteen niitto kierrokseen saisi varata see. Karkeasti 4-5pv. Jos aikoo neljä niittoa tehdä kasvukaudessa niin yksi kuukaus (arkipäivinä) menee vln niittoihin. Sanoisin et ei oikein toimi.. ;D
Siis 4x niität vln:t? ???
Kyl. Ei luomussa viitsi antaa rikkojen kasvaa. Ideana katkaista ongelmarikat ohdake, valvatti ja juolavehnä aina kompensaatiopisteessä. Näkyyhän sitä sellaisia luomuilijoitakin jotka käyvät sen yhden kerran siellä pellolla. Viljavuosina on sit samat rikat odottamassa. Muutamien vuosien tai kymmenien jälkeen edessä on sit tilanne et joko luomusta on luovuttava tai sit heitettävä hanskat tiskiin. Taviksessa voi kemialla hoitaa asian. ;)
. Olisi hienoa jos nurmelle olisi käyttöä mut kun ei ole eikä ainakaan toistaiseksi ole intoa alkaa ottamaan mitään elukoita jotka nurmen pystyisi hyödyntämään.
Joo , taviksessa monesti riittää oikein ajoitettu yksi murskaus, samalla saavat myös pörriäiset apilankukka bufeen...
https://youtu.be/NeYzlwPppLk?si=6sKtwJmGdkUhsaag
Maan matoset pystyy hyödyntää... :P ja seuraavan vuoden viljakasvit...
-
Murskattu kasvusto haihduttaa lehdissä ja varsissa olevat kasvinesteet, mukana voi haihtua myös typpeä. Syyskasvi pystyy hyödyntämään liukoista typpeä parhaimmin, multaan sekoitettuna varmaankin. Maan pintaan jätetty kulottuva kasvusto ei paljon typpeä säilö, ja fosforikin voi valua vesistöihin pintavaluntana, kun pakkanen murskaa kuivuvan solukon.
Tuollaisessa paksussa viherlannoituskasvustossa kuulemma voi olla 200 kg typpeä, johonkin se vaan maasta kevääksi häviää, koska eipä noita viherlannoitettuja luomusyysrukiita voi päältä katsottuna oikein 200 kilolla lannoitetuksi uskoa. Semmoista läpinäkyvää ruisheinää lähinnä.
-SS-
-
mutta miten tuokin massa kannattais hyötyntää jotta ois parempi? itellä on nuo heinäkasvustot reheviä ja mietin missä vaiheessa kannattaa murskata kun ei muuta käyttöä näköpiirissä. aikasemmin ajetut on hyässä kasvussa ja toiseen kertaan joutuu varmasti ajamaan ennen pakkasia..
-
Metri työleveyttä per 100 ha niitettävää pysyy rasitus kohtuullisena. Niittomurskain vie polttoainetta lähes tuplaten lautasniittokoneeseen nähden.
Mä en kyllä metrisellä viitsisi niittää sataa hehtaaria. Sen verran laiska... vai miten tuo on tarkoitus tulkita
Monesta niittomurskaimesta voi kai sen murskainosan poistaa/ohittaa jos ei sitä tarvitse. Leveät pelkät niittokoneet ovat käytettynä harvinaisia - ja tuskin kukaan ostaa uutta perhosta pelkkään hömppäniittoon?
Entäs nämä isot vaakatasomurskaimet - voimaa kyllä vaativat nekin mutta tehoa ja leveyttäkin löytyy.
3 m koneella niitettiin 300 ha 6,5 m koneella pitkään 600-700 pahimillaan 1200. Pari vuotta niitettiin ajosilppurin edellä. 16 tunti piti niittää jotta silppuri ajoi8
-
Murskattu kasvusto haihduttaa lehdissä ja varsissa olevat kasvinesteet, mukana voi haihtua myös typpeä. Syyskasvi pystyy hyödyntämään liukoista typpeä parhaimmin, multaan sekoitettuna varmaankin. Maan pintaan jätetty kulottuva kasvusto ei paljon typpeä säilö, ja fosforikin voi valua vesistöihin pintavaluntana, kun pakkanen murskaa kuivuvan solukon.
Tuollaisessa paksussa viherlannoituskasvustossa kuulemma voi olla 200 kg typpeä, johonkin se vaan maasta kevääksi häviää, koska eipä noita viherlannoitettuja luomusyysrukiita voi päältä katsottuna oikein 200 kilolla lannoitetuksi uskoa. Semmoista läpinäkyvää ruisheinää lähinnä.
-SS-
Sen viherkasvuston hoidon voi todellakin tehdä monella tavalla. Luulen, että 101:n monen niiton (ei murskauksen) strategia on kyllä vähän eriä mitä tuossa maalailet. Kesän aikana niitetty ehtii olla madonruokana, hajota ja tulla uudelleen otetuksi kiertoon varsin hyvin. Kaikenlaisen viljelyn voi tehdä sekä hyvin, huonosti ja hyvin huonosti…