Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Paalinpyörittäjä - 17.04.09 - klo:15:54
-
Emolehmien tuotantopalkkio vuodelta 2008 on 104,5 euroa päältä.
Maksimi olisi 200, mutta kiitos tundramiesten tuplaantuneen emomäärän palkkio on puolittunut >:(
-
Sama laulu jatkuu.....
Eikö pitäs vaatia lisärahaa emopalkkioihn, vaikka mtk:n tuntien lehmätkin lentää ennen. :D
-
Se on tuottajan etu,kun pitää polkea kovempaa,sanoo LSOoo.
Kunto kohenee. ::)
-
Sama laulu jatkuu.....
Eikö pitäs vaatia lisärahaa emopalkkioihn, vaikka mtk:n tuntien lehmätkin lentää ennen. :D
Sama kaiku on askelten...
Helpompi myydä emot pois, ku elätellä toiveita lisärahasta ETELÄN lehmille..
-
Sama laulu jatkuu.....
Eikö pitäs vaatia lisärahaa emopalkkioihn, vaikka mtk:n tuntien lehmätkin lentää ennen. :D
Sama kaiku on askelten...
Helpompi myydä emot pois, ku elätellä toiveita lisärahasta ETELÄN lehmille..
Ei olisi ihan paha hetki myydä. Laskee ne vielä jossain vaiheessa teurashinnatkin ennenkuin on lama ohitettu. Ja jos löytyy joku hyväuskoinen niin se voi maksaa emosta jopa yli tonnin.
-
Missäs emoja tonnilla myydään, alveineen? ::)
-
Missäs emoja tonnilla myydään, alveineen? ::)
Ei ehkä isompia emoja myydäkään alveineen. Pienempiä saattaa löytyäkin. Eläinten hinnat ilmoitetaan yleensä ilman alvia.
Onkohan teurashinta alvillakaan vielä mennyt tonnin päälle millään emolla?
-
Iso Ch lehmä menee ilman alvia jo ihan 1000 pintaan eli alvilla jo 1200€
-
Ei se oo hullu joka pyytää vaan se joka maksaa!!!
-
Iso Ch lehmä menee ilman alvia jo ihan 1000 pintaan eli alvilla jo 1200€
422 kilonen aba sonnivasikka on tonnin+alv ;D
-
Iso Ch lehmä menee ilman alvia jo ihan 1000 pintaan eli alvilla jo 1200€
422 kilonen aba sonnivasikka on tonnin+alv ;D
niin pieni... niin halpa ;D (ai niin.. sehän oli vain ab..)
-
Iso Ch lehmä menee ilman alvia jo ihan 1000 pintaan eli alvilla jo 1200€
422 kilonen aba sonnivasikka on tonnin+alv ;D
niin pieni... niin halpa ;D (ai niin.. sehän oli vain ab..)
Ei tommoseenkaan oo varaa kellään täällä etelässä, niimpä ne täytyy roudata kaikki vuoristoon ;D
-
Laittelin li-lehmiä autoon tuossa viime kuussa ja tilityshinnat oli (alv0%) 1170,1056 ja 1143 egee.
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
-
Laittelin li-lehmiä autoon tuossa viime kuussa ja tilityshinnat oli (alv0%) 1170,1056 ja 1143 egee.
Paljonko oli painoa, teurastamo?
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
Nostetaan aihe esiin näin sunnuntaiksi jos vaikka joku olis jo tykönänsä miettinyt ja olis asiaa kun vaan muistaa sanoa...
-
Laittelin li-lehmiä autoon tuossa viime kuussa ja tilityshinnat oli (alv0%) 1170,1056 ja 1143 egee.
Paljonko oli painoa, teurastamo?
Ruhot luokittu R+ ja teuraspainot 403-410 kg, Saarioiselle menee. Olemme mukana myös A-tuottajissa pienellä osuudelle ja sen takia että pystyy hintoja vertailemaan. Tällä erää Saarioinen maksaa kaikissa naudanruhoissa parempaa hintaa kuin A-tuottajat.
-
Laittelin li-lehmiä autoon tuossa viime kuussa ja tilityshinnat oli (alv0%) 1170,1056 ja 1143 egee.
Paljonko oli painoa, teurastamo?
Ruhot luokittu R+ ja teuraspainot 403-410 kg, Saarioiselle menee. Olemme mukana myös A-tuottajissa pienellä osuudelle ja sen takia että pystyy hintoja vertailemaan. Tällä erää Saarioinen maksaa kaikissa naudanruhoissa parempaa hintaa kuin A-tuottajat.
Luulen että snellman on myös pärjääväinen hinnan suhteen. Koittakaapa kysyä.
-
emolehmä palkkion perusteeksi erikoistuminen, siis pelkästään emoja (ei lypsykarjaa ja muutama "lemmikki" haikkari)
saatais harrastelijat pois pelistä, tukipotti jaettais siis pelkästään erikoistuneitten kasvattajien kesken 8)
-
emolehmä palkkion perusteeksi erikoistuminen, siis pelkästään emoja (ei lypsykarjaa ja muutama "lemmikki" haikkari)
saatais harrastelijat pois pelistä, tukipotti jaettais siis pelkästään erikoistuneitten kasvattajien kesken 8)
Ei lypsykarjatiloja saa siitä rangaista, että monialaistavat tilaansa.
Pikemminkin emofeikin kaltaiset tilat, joilla kyllä emoja mutta eivät silti tuota lihaa ollenkaan(vrt emojen määrä kaksinkertaistunut, mutta lihantuotanto vähentynyt).
Paras lääke hommaan olisi kansallisen tuen ajamainen kokonaan alas, niin "harrastelu" loppuisi automaattisesti, kun tulot olisivat vasikan varassa.
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
Näin se on, jos vasikat myydään välitykseen, niin ne saa rekisteriin rodun isänsä mukaan, joten emon rodulla ei ole merkitystä, samoin vasikka saa kasvugeeninsä isältä, joten se kasvaa jos isä on sellaista rotua että kokoa tulee.
Esim. A-tuottajat ostaa ylämaalaisen ja limun vasikoita limu vasikan hinnalla, kun isä on se Limusin, vaikka emä olisikin ylämaalainen.
Ainoa ehto on se, että ne vasikat pitää nupouttaa.
Ylämaalainen emo on kumminkin paljon edullisempi ylläpidettävä, kuin Limusin emo.
Se syö puolta vähemmän talvella, ei tarvitse navettaa talvisin, sille kelpaa huonotkin luonnonlaitumet kesäisin ....
-
emolehmä palkkion perusteeksi erikoistuminen, siis pelkästään emoja (ei lypsykarjaa ja muutama "lemmikki" haikkari)
saatais harrastelijat pois pelistä, tukipotti jaettais siis pelkästään erikoistuneitten kasvattajien kesken 8)
Ei lypsykarjatiloja saa siitä rangaista, että monialaistavat tilaansa.
Pikemminkin emofeikin kaltaiset tilat, joilla kyllä emoja mutta eivät silti tuota lihaa ollenkaan(vrt emojen määrä kaksinkertaistunut, mutta lihantuotanto vähentynyt).
Paras lääke hommaan olisi kansallisen tuen ajamainen kokonaan alas, niin "harrastelu" loppuisi automaattisesti, kun tulot olisivat vasikan varassa.
Highland Cattle on paras rotu suoramyynnissä, siitä saa parhaan kilohinnan ja kaikki menee.
Eri rotu yhdistykset on vertailleet kilohintoja suoramyynnissä ja keskihinta ruhon läpilaskettaessa on Highland Cattle kasvattajilla ylivoimaisesti paras, toisilla se on jopa keskimäärin 15 €/kg ruhon läpi laskettaessa.
-
emolehmä palkkion perusteeksi erikoistuminen, siis pelkästään emoja (ei lypsykarjaa ja muutama "lemmikki" haikkari)
saatais harrastelijat pois pelistä, tukipotti jaettais siis pelkästään erikoistuneitten kasvattajien kesken 8)
Ei lypsykarjatiloja saa siitä rangaista, että monialaistavat tilaansa.
Pikemminkin emofeikin kaltaiset tilat, joilla kyllä emoja mutta eivät silti tuota lihaa ollenkaan(vrt emojen määrä kaksinkertaistunut, mutta lihantuotanto vähentynyt).
Paras lääke hommaan olisi kansallisen tuen ajamainen kokonaan alas, niin "harrastelu" loppuisi automaattisesti, kun tulot olisivat vasikan varassa.
Highland Cattle on paras rotu suoramyynnissä, siitä saa parhaan kilohinnan ja kaikki menee.
Eri rotu yhdistykset on vertailleet kilohintoja suoramyynnissä ja keskihinta ruhon läpilaskettaessa on Highland Cattle kasvattajilla ylivoimaisesti paras, toisilla se on jopa keskimäärin 15 €/kg ruhon läpi laskettaessa.
käsittääkseni tässä on kyse emopalkkioista, ei suinkaan suoramyynnistä..
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
Näin se on, jos vasikat myydään välitykseen, niin ne saa rekisteriin rodun isänsä mukaan, joten emon rodulla ei ole merkitystä, samoin vasikka saa kasvugeeninsä isältä, joten se kasvaa jos isä on sellaista rotua että kokoa tulee.
Esim. A-tuottajat ostaa ylämaalaisen ja limun vasikoita limu vasikan hinnalla, kun isä on se Limusin, vaikka emä olisikin ylämaalainen.
Ainoa ehto on se, että ne vasikat pitää nupouttaa.
Ylämaalainen emo on kumminkin paljon edullisempi ylläpidettävä, kuin Limusin emo.
Se syö puolta vähemmän talvella, ei tarvitse navettaa talvisin, sille kelpaa huonotkin luonnonlaitumet kesäisin ....
Minusta hilanderin risteyttäminen ei ole järkevää, eikö puolet halvempi aba-lehmä ole järkevämpi, kun vasikkakin ainaki 50 kiloo painavampi myydessä ja emon hinta vajaa puolet..
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
Näin se on, jos vasikat myydään välitykseen, niin ne saa rekisteriin rodun isänsä mukaan, joten emon rodulla ei ole merkitystä, samoin vasikka saa kasvugeeninsä isältä, joten se kasvaa jos isä on sellaista rotua että kokoa tulee.
Esim. A-tuottajat ostaa ylämaalaisen ja limun vasikoita limu vasikan hinnalla, kun isä on se Limusin, vaikka emä olisikin ylämaalainen.
Ainoa ehto on se, että ne vasikat pitää nupouttaa.
Ylämaalainen emo on kumminkin paljon edullisempi ylläpidettävä, kuin Limusin emo.
Se syö puolta vähemmän talvella, ei tarvitse navettaa talvisin, sille kelpaa huonotkin luonnonlaitumet kesäisin ....
Minusta hilanderin risteyttäminen ei ole järkevää, eikö puolet halvempi aba-lehmä ole järkevämpi, kun vasikkakin ainaki 50 kiloo painavampi myydessä ja emon hinta vajaa puolet..
En minä olekkaan näitä risteyttänyt, olen vain kartoittanut eri vaihtoehdot miten tilaani voin kehittää, valintani on suoramyyntiin satsaaminen ja siinä on puhdasrotuisten eläinten käyttö parasta PR:ää.
Tuota vaihtoehtoa harkitsin pääasiassa sen takia, koska siinä rahankierto on aika paljon nopeampaa ja homma yksinkertaista, mutta päädyin kumminkin tähän jälkimmäiseen, koska tässä saa saman liikevaihdon kolmanneksella siitä emomäärästä, mikä olisi vaadittu tuossa edellisessä.
-
emolehmä palkkion perusteeksi erikoistuminen, siis pelkästään emoja (ei lypsykarjaa ja muutama "lemmikki" haikkari)
saatais harrastelijat pois pelistä, tukipotti jaettais siis pelkästään erikoistuneitten kasvattajien kesken 8)
Ei lypsykarjatiloja saa siitä rangaista, että monialaistavat tilaansa.
Pikemminkin emofeikin kaltaiset tilat, joilla kyllä emoja mutta eivät silti tuota lihaa ollenkaan(vrt emojen määrä kaksinkertaistunut, mutta lihantuotanto vähentynyt).
Paras lääke hommaan olisi kansallisen tuen ajamainen kokonaan alas, niin "harrastelu" loppuisi automaattisesti, kun tulot olisivat vasikan varassa.
Highland Cattle on paras rotu suoramyynnissä, siitä saa parhaan kilohinnan ja kaikki menee.
Eri rotu yhdistykset on vertailleet kilohintoja suoramyynnissä ja keskihinta ruhon läpilaskettaessa on Highland Cattle kasvattajilla ylivoimaisesti paras, toisilla se on jopa keskimäärin 15 €/kg ruhon läpi laskettaessa.
käsittääkseni tässä on kyse emopalkkioista, ei suinkaan suoramyynnistä..
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
Näin se on, jos vasikat myydään välitykseen, niin ne saa rekisteriin rodun isänsä mukaan, joten emon rodulla ei ole merkitystä, samoin vasikka saa kasvugeeninsä isältä, joten se kasvaa jos isä on sellaista rotua että kokoa tulee.
Esim. A-tuottajat ostaa ylämaalaisen ja limun vasikoita limu vasikan hinnalla, kun isä on se Limusin, vaikka emä olisikin ylämaalainen.
Ainoa ehto on se, että ne vasikat pitää nupouttaa.
Ylämaalainen emo on kumminkin paljon edullisempi ylläpidettävä, kuin Limusin emo.
Se syö puolta vähemmän talvella, ei tarvitse navettaa talvisin, sille kelpaa huonotkin luonnonlaitumet kesäisin ....
Minusta hilanderin risteyttäminen ei ole järkevää, eikö puolet halvempi aba-lehmä ole järkevämpi, kun vasikkakin ainaki 50 kiloo painavampi myydessä ja emon hinta vajaa puolet..
En minä olekkaan näitä risteyttänyt, olen vain kartoittanut eri vaihtoehdot miten tilaani voin kehittää, valintani on suoramyyntiin satsaaminen ja siinä on puhdasrotuisten eläinten käyttö parasta PR:ää.
Tuota vaihtoehtoa harkitsin pääasiassa sen takia, koska siinä rahankierto on aika paljon nopeampaa ja homma yksinkertaista, mutta päädyin kumminkin tähän jälkimmäiseen, koska tässä saa saman liikevaihdon kolmanneksella siitä emomäärästä, mikä olisi vaadittu tuossa edellisessä.
Emon maidontuotanto taitaa olla eniten emon ominaisuuksissa vasikan kasvuun vaikuttava tekijä. Tuo oli minulle yllätys että hc+limu olisi saman hintainen kun puhdas limu. Olin luullut että sitä hc:tä ei ihan niin liharotuisena pidetä.
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
kun vasikka menetetään on tappio suurempi isolla kuin pienellä lehmällä.....
-
Eilen illalla tuota mietin ja mielessäni ynnäilinkin hiukan aamulla. Iso emo tulee kalliiksi ylläpitää, syö kokoajan enemmän, paskoo vähän liikaa ja on tilantarpeeltaan eri luokassa pieneen verrattuna. Tuttua asiaa. Lisäksi katetta rasittaa sitoutuneen pääoman korkovaatimus kun yritystoiminnasta kuitenkin puhutaan, sen nyt voi kukin itse ajatella mutta se pitäisi olla ainakin 5% mieluummin 10. On ihan eri asia pitää navetassa sata emoa joitten teurasarvo 1000 euroa kappale kun sata 600:n euron emoa.
Sen lisäksi että menee enemmän ruokaa, kuivikkeita, tilaa ja aikaa pitäisi saada vielä 4tonnia enemmän katetta. Miettikääpä hetki tykönännä että paljonko suurempi pitää sen isomman emon vasikan olla että isommat kulut peittyy. Ja huomioikaa että kummallakin emolla voi käyttää samaa sonnia, sanotaan nyt sovittelevasti vaikka limpparia.
kun vasikka menetetään on tappio suurempi isolla kuin pienellä lehmällä.....
Juuri näin ja palkkio on sama eläimen koosta riippumatta.
Emotarkkailutuloksissa melkein kaikkien rotujen vasikat(ei hc) mahtuu 20 kilon sisään 200 päivän painoissa. Toisinsanoen aba pärjää aika hyvin silloin kun eläimet myydään välitykseen, jos josain vaiheessa menekki alkaa heiketä, niin vaihtaa vaan sonnin limux ;) :D
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
Mitäs sitä muita ajattelemaan, oma suu ja oma talous, oman viivan alle jäävä oma tulos on etutilalla. Tietysti töillä pitää olla jonkunlainen jatkuvuus ja toiminta tulee olla lainmukaista mikäli mahdollista. Jos tuet maksettaisiin ainoastaan tuotettua kiloa kohti niin silloin voisi ajatella että "tuen maksaja" haluaa tehokasta tuotantoa.
-
Emon maidontuotanto taitaa olla eniten emon ominaisuuksissa vasikan kasvuun vaikuttava tekijä. Tuo oli minulle yllätys että hc+limu olisi saman hintainen kun puhdas limu. Olin luullut että sitä hc:tä ei ihan niin liharotuisena pidetä.
[/quote]
Näin se on, mikäli isä on liharotuinen niin vasikasta saa samat lisät kuin isän rodulla on, koska vasikka on rekisterissä isän rodun mukaan, mutta A-tuottajat vaatii kyllä sen, että vasikat pitää nupouttaa, ettei niille tule HC:n isoja sarvia.
Pienellä emolla pienet kulut, vasikka taas saa kasvuominaisuutensa isän puolelta, joten sen hinta välityksessä määräytyy sen mukaan.
Itse olen sitä mieltä, mikäli valitsee tuotantotavaksi sen, että vasikat myy välitykseen, että emoiksi kannattaa valita HC, Aberdeen Angnus tai Hereford ja isäksi jokin suurempi rotu, Limousin tai Simmental ....
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
Mitäs sitä muita ajattelemaan, oma suu ja oma talous, oman viivan alle jäävä oma tulos on etutilalla. Tietysti töillä pitää olla jonkunlainen jatkuvuus ja toiminta tulee olla lainmukaista mikäli mahdollista. Jos tuet maksettaisiin ainoastaan tuotettua kiloa kohti niin silloin voisi ajatella että "tuen maksaja" haluaa tehokasta tuotantoa.
Tollanen höpötötys, mitä kuluttaja ajattelee on yhtä tyhyjän kanssa, ei kuluttajalla ole yhtä yksiselitteistä mielipidettä mistään, jos kahdelta kuluttajalta jotain kysytään niin saadaan ainakin kaksi eri mielipidettä ja joskus jopa enemmänkin ....
Tilan pitää ajatella omaa tilannettaan ja maksimoida emojen määrä pinta-alaan nähden, pieniä emoja menee enempi samalle pinta-alalle kuin isoja, näin saadaan vasikoita maksimimäärä hehtaareihin nähden ja sieltä se raha tulee, kun vasikat myydään välitykseen. Mikäli pieniä emoja menee kaksinkertainen määrä isoihin nähden, niin vasikoita tulee kaksinkertainen määrä myyntiin myös ....
Vasikoitten rotu määrittelee niiden hinnan.
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
Mitäs sitä muita ajattelemaan, oma suu ja oma talous, oman viivan alle jäävä oma tulos on etutilalla. Tietysti töillä pitää olla jonkunlainen jatkuvuus ja toiminta tulee olla lainmukaista mikäli mahdollista. Jos tuet maksettaisiin ainoastaan tuotettua kiloa kohti niin silloin voisi ajatella että "tuen maksaja" haluaa tehokasta tuotantoa.
Kyllä veronmaksajillakin jossain vaiheessa mitta täyttyy.
Maastullissa jokin aika sitten Torniolainen lampuri itki, kun joutuu osan uuhistaan karitsoittaan ??? ??? Ajatelkaa ny ::) itki sitä, että joutuu lihaa tuottamaan tukien vastineeksi, ettei riitä pelkästään se että pitää isoa eläinmäärää ??? ???
Sanoisin, että tundratuet jollain aikavälillä lopettavat itse itsensä.
Tavallinen veronmaksaja luultavasti mieluiten maksaisi vähemmän ja tuotantoon sidottuja tukia, mutta virkamiehet/poliitikot ovat irrottaneet tuet tuotannosta. Dekoplaus peruuntuu välittömästi kun ylituotanto poistuu..
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
Mitäs sitä muita ajattelemaan, oma suu ja oma talous, oman viivan alle jäävä oma tulos on etutilalla. Tietysti töillä pitää olla jonkunlainen jatkuvuus ja toiminta tulee olla lainmukaista mikäli mahdollista. Jos tuet maksettaisiin ainoastaan tuotettua kiloa kohti niin silloin voisi ajatella että "tuen maksaja" haluaa tehokasta tuotantoa.
Tollanen höpötötys, mitä kuluttaja ajattelee on yhtä tyhyjän kanssa, ei kuluttajalla ole yhtä yksiselitteistä mielipidettä mistään, jos kahdelta kuluttajalta jotain kysytään niin saadaan ainakin kaksi eri mielipidettä ja joskus jopa enemmänkin ....
Tilan pitää ajatella omaa tilannettaan ja maksimoida emojen määrä pinta-alaan nähden, pieniä emoja menee enempi samalle pinta-alalle kuin isoja, näin saadaan vasikoita maksimimäärä hehtaareihin nähden ja sieltä se raha tulee, kun vasikat myydään välitykseen. Mikäli pieniä emoja menee kaksinkertainen määrä isoihin nähden, niin vasikoita tulee kaksinkertainen määrä myyntiin myös ....
Vasikoitten rotu määrittelee niiden hinnan.
Ei kannattaisi halveerata elättäjää, se voi tulla kalliiksi ;D
Täällä etelässä vastaavasti kannattaa eläimäärä minimoida, kun ei ole niitä pohjoisia tukia, 0,5 per ha on sekä maksimi että minimi..
-
Ei kannattaisi halveerata elättäjää, se voi tulla kalliiksi ;D
No tätähän minäkin vähän noin niinkuin yritin tuoda esille... Haluattekos saada aikaiseksi pitkän ketjun? Laittakaas raflaavan otsikon kero jollekin sopivalle Iltalehden tai Suomi24 tms kuluttajapuolella linkki tähän ketjuun niin alkaa tapahtua... Kokeilkaas huviksenne! Kyllä sitä kuluttajaa / maksajaa kannattaa todellakin ajatella... Muuten voi käydä niin että "vaaleissa tavataan, katsotaas vaalien jälkeen"...
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
Mitäs sitä muita ajattelemaan, oma suu ja oma talous, oman viivan alle jäävä oma tulos on etutilalla. Tietysti töillä pitää olla jonkunlainen jatkuvuus ja toiminta tulee olla lainmukaista mikäli mahdollista. Jos tuet maksettaisiin ainoastaan tuotettua kiloa kohti niin silloin voisi ajatella että "tuen maksaja" haluaa tehokasta tuotantoa.
Tollanen höpötötys, mitä kuluttaja ajattelee on yhtä tyhyjän kanssa, ei kuluttajalla ole yhtä yksiselitteistä mielipidettä mistään, jos kahdelta kuluttajalta jotain kysytään niin saadaan ainakin kaksi eri mielipidettä ja joskus jopa enemmänkin ....
Tilan pitää ajatella omaa tilannettaan ja maksimoida emojen määrä pinta-alaan nähden, pieniä emoja menee enempi samalle pinta-alalle kuin isoja, näin saadaan vasikoita maksimimäärä hehtaareihin nähden ja sieltä se raha tulee, kun vasikat myydään välitykseen. Mikäli pieniä emoja menee kaksinkertainen määrä isoihin nähden, niin vasikoita tulee kaksinkertainen määrä myyntiin myös ....
Vasikoitten rotu määrittelee niiden hinnan.
Ei kannattaisi halveerata elättäjää, se voi tulla kalliiksi ;D
Täällä etelässä vastaavasti kannattaa eläimäärä minimoida, kun ei ole niitä pohjoisia tukia, 0,5 per ha on sekä maksimi että minimi..
Eihän tässä ole kysymys halveeraamisesta, kyse on vain siitä, että otat laskukoneen käteen ja lasket eri vaihtoehdot.
Otan esimerkin, mikäli sinulla on 20 hehtaaria laidunta ja ajattelet että emojen pitää elää laitumen tuotolla laidunkausi.
Limusinia menee tolle alalle ehkä 20 kpl, Abredeen Angnusta ehkä 30 kpl, sinä tiedät tuon ehkä vielä tarkemmin.
Mitä luulet kumpi vaihtoehto tuo enempi myytäviä vasikoita tilalle, vasikan kokoa voi kasvattaa ottamalla isäksi Limusin sonnin.
Tuet riittää kyllä talviruokintaan, varsinkin jos emot on sellaista rotua, että ne pärjää puhtaalla korsiruokinnalla.
-
Emopalkkiot maksetaan emojen määrän mukaan, teuraspalkkiot tuotettujen teuraiden mukaan ja lihasta maksetaan tuotetun kilomäärän mukaan.
Siinä jokainen suunnitelkoon tuotantonsa sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii ....
Siinä tietysti voisi kysellä että mten kuluttaja asiasta ajattelee pitemmän päälle? Kuluttaja kun on viime kädessä näiden kansallisten tukien maksumiehenä ja pitemmän päälle kuluttaja saattaa ruveta kyselemään että mitä hänen rahoillaan tehdään ja millaista vastinetta kuluttaja rahoilleen saa? Jos vastine on siinä että joku saa "suunnitella" itselleen sopivan tuotannon ilman että tarvitsee tosiasiallisesti ajatella tehokkuutta vaan voidaan mennä "mukavuustasolla" eli maksimoida tuet niin vastine on rahoittajan näkökulmasta ajateltuna vähän huono? Tätä kannattaisi mös tuottajien ajatella jo etukäteen ja miettiä millaisen kuvan asiasta antaa? Jos kuvaksi tulee sellainen että tässä vähän puuhastellaan ja harrastellaan tukirahoilla ja jos sitä lihaakin nyt sattuu tulemaan niin se on sitten kiva plussa niin saattaapi tulla pää vetään käteen jossakin välissä...
Mitäs sitä muita ajattelemaan, oma suu ja oma talous, oman viivan alle jäävä oma tulos on etutilalla. Tietysti töillä pitää olla jonkunlainen jatkuvuus ja toiminta tulee olla lainmukaista mikäli mahdollista. Jos tuet maksettaisiin ainoastaan tuotettua kiloa kohti niin silloin voisi ajatella että "tuen maksaja" haluaa tehokasta tuotantoa.
Tollanen höpötötys, mitä kuluttaja ajattelee on yhtä tyhyjän kanssa, ei kuluttajalla ole yhtä yksiselitteistä mielipidettä mistään, jos kahdelta kuluttajalta jotain kysytään niin saadaan ainakin kaksi eri mielipidettä ja joskus jopa enemmänkin ....
Tilan pitää ajatella omaa tilannettaan ja maksimoida emojen määrä pinta-alaan nähden, pieniä emoja menee enempi samalle pinta-alalle kuin isoja, näin saadaan vasikoita maksimimäärä hehtaareihin nähden ja sieltä se raha tulee, kun vasikat myydään välitykseen. Mikäli pieniä emoja menee kaksinkertainen määrä isoihin nähden, niin vasikoita tulee kaksinkertainen määrä myyntiin myös ....
Vasikoitten rotu määrittelee niiden hinnan.
:o Juurikin noin se on kun oikein sanotaan suomeksi ja väännetään rautalanka vielä malliksi.
-
Ei kannattaisi halveerata elättäjää, se voi tulla kalliiksi ;D
No tätähän minäkin vähän noin niinkuin yritin tuoda esille... Haluattekos saada aikaiseksi pitkän ketjun? Laittakaas raflaavan otsikon kero jollekin sopivalle Iltalehden tai Suomi24 tms kuluttajapuolella linkki tähän ketjuun niin alkaa tapahtua... Kokeilkaas huviksenne! Kyllä sitä kuluttajaa / maksajaa kannattaa todellakin ajatella... Muuten voi käydä niin että "vaaleissa tavataan, katsotaas vaalien jälkeen"...
Niin onhan sähköyhtiötkin jättänyt windfall-voitot ottamatta itselleen, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaa. ...vai kuinka se meni.
Yritystoiminnassa on yleensä tarkoitus tuottaa voittoja omistajilleen. Ei maataloutta auta sekoittaa hyväntekeväisyyteen vaikka se toisinaan olisikin helppoa.
-
Eilen sitte tuli emolehmien tuotantopalkkio vuodelta 2008.
Reilut pari tonnia vähempi samoista lehmistä mitä edellisenä vuonna >:( Kiitos vaan tundramiehet >:( >:(
-
Eilen sitte tuli emolehmien tuotantopalkkio vuodelta 2008.
Reilut pari tonnia vähempi samoista lehmistä mitä edellisenä vuonna >:( Kiitos vaan tundramiehet >:( >:(
Eipä kestä. :D
-
Eilen sitte tuli emolehmien tuotantopalkkio vuodelta 2008.
Reilut pari tonnia vähempi samoista lehmistä mitä edellisenä vuonna >:( Kiitos vaan tundramiehet >:( >:(
Eipä kestä. :D
Asia tarttis "nostaa" julkisuuteen ja leikata kansalliset tuet pois, niin ei olisi sitte kiusaa tundramiehistä enää vuokrakisoissa ;) 8)
-
Sanos muuta, onneksi ei oo noita vuokramaita juurikaan. :D
-
Sanos muuta, onneksi ei oo noita vuokramaita juurikaan. :D
Juu eikä sitten tuliskaan, ku et vois enää vedätellä tundratukien turvin ;D
-
Alle 200 tähänki asti vuokrat, vara vielä vedättää, vaikka tundratuet, loppuski. :D
-
Alle 200 tähänki asti vuokrat, vara vielä vedättää, vaikka tundratuet, loppuski. :D
Aika paljon, minä maksan täälläpäin 50- 100 euroa hehtaarilta, jos on ympäristötukikelpoista alaa vuokrattavissa.
Ei se kannata enempää maksaa mielestäni.
-
Halpaa vuokraa mielläpäin ei saa nykyää alle 300