Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hämeenmies - 20.04.22 - klo:21:07
-
Jos kylvän tänä vuonna viherlannotus nurmee ja sen ilmotan viherlannotenurmeksi
niin riittääko timotein nataseos missä 20 apilaa vai pitääkö jo olla 4 eri siementä seoksessa,,
-
Jos kylvän tänä vuonna viherlannotus nurmee ja sen ilmotan viherlannotenurmeksi
niin riittääko timotein nataseos missä 20 apilaa vai pitääkö jo olla 4 eri siementä seoksessa,,
Eiköpä tuo riitä, että 20% siemen painosta on typensitojakasvin siemeniä ::) Niin googeli näytti. Nyt saivartelua ... pitääkö itävää siementä olla tuossa suhteessa ? Eipä ole tullut katsottua virallisesta "viherlannoitusnurmi seoksesta"
-
Pitikö se vln tuki nousta ensi vuonna?
Mietin että tänä vuonna riistana ja ensi vuonna sitten vln.
-
Maaseudun sivuilta luin ja on niin sekavaa että ei selvii mikä
seos vielä tänä vuonna kelpais kun ensvuonna oltava se 4 eri lajiketta
-
Jos ilmottaa sen vaikka kuivaheinänä niin häviääkö jotain tuissa. Tuotantoheinänä saa ainaki normaalit tuet, mut saako viherlannotusnurmel jotain enempi?
-
2022 vln siemenessä min. 20% typensitojakasvia. 2023 vln oltava lisäksi yhteensä 4 lajin siemenseos.
2022 tukisumman mukaan paremmuusjärjestyksessä monimuotoisuuspelto, lhp, kuivaheinä, vln. 2023 monimuotoisuuspelto, vln, lhp kuivaheinä.
Riittääkö se, että on neljä lajia ja siemenmäärä sillä kahdella viimeisellä on olematon, vaikka 1kg/ha.
-
2022 vln siemenessä min. 20% typensitojakasvia. 2023 vln oltava lisäksi yhteensä 4 lajin siemenseos.
2022 tukisumman mukaan paremmuusjärjestyksessä monimuotoisuuspelto, lhp, kuivaheinä, vln. 2023 monimuotoisuuspelto, vln, lhp kuivaheinä.
Riittääkö se, että on neljä lajia ja siemenmäärä sillä kahdella viimeisellä on olematon, vaikka 1kg/ha.
Riippuu lajikkeesta. 1kg valkoapilaa voi riittääkin mutta 1kg Timoa ei välttämättä näy tarpeeksi
Siinä tämän hienous tuleekin. Työtänsä rakastavan valvojanhan pitää saada todentaa ne kaikki 4 siellä kasvustossa ja jos yksinkin puuttuu niin korotettu tuki pois ja sanktiot päälle.
Tulee olemaan uusi metrin piennar tuo vln seos sanktio tilastoissa.
-
Onko noista tulevista tuista jossain euromääriä näkyvissä, vai onko ne vaan "potti joka jaetaan". Tuki haitari sitten mitä koskakin jakokulmassa arvoksi saadaan ? Toki monimuotoisuus tuet maksimissa, muut mitä jää ? Mites tuohon edelliseen järjestykseen vaikuttaa esim . talviaikainen kasvipeitteisyys ?
-
Tämä keppi- ja kontrolliperiaate on kyllä hieno asia noissa ympäristöehdoissa. Jos kerran viherlannoitusnurmella on tarkoitus kerätä lisää typpeä maaperään, pitäisi seuraavina kasvukausina mitata kasvinäytteistä typpeä parin päivän välein, jotta tiedettäisiin kuinka paljon pitää apulantaa lisätä viikottain.
Nyt vaan velvoitetaan käyttämään typensidontakasveja, välittämättä siitä kuinka paljon ne typpeä sitovat ja kuinka paljon sitä on käytettävissä kasveilla seuraavina kasvukausina. Ja kun ei tiedä, kuinka paljon sitä on käytettävissä oikeasti ilman mittauksia, koko ajatus viherlannoituksesta toimenpiteenä on susi. Tämähän toisaalta olisi luonnollista jatkumoa ympäristöehdoille.
Tässä tietenkin on poliittinen koplaus, jossa annetaan viljelijälle mahdollisuus kerätä lisätyppeä ilmasta pienellä porkkanalla. Ja vaikka tarkastuksessa typensidontakasveja ei olisikaan tarpeeksi olemassa, tällä konstilla saadaan maahan orgaanista ainesta ja siten sidottua hiukan hiiltä lisää peltoon. Bonuksena olisi vielä tukien takaisinperintä.
Koska moni viljelijöistä ei halua tehdä toimenpiteitä multavuuden nostoon, jos siitä ei saa tukea. He kun yleensä pitävät tällaisia viherpeltoja hömppänä ja jopa jumalan pilkkana. Jos olisi aika, jolloin ruokahävikki olisi nollissa ja ruoasta oikeasti pulaa, tilanne olisi toinen. Nyt ollaan vain vihreiden kokeilujen pelikenttänä.
-
^
No niin , jos joku haluaa tehdä typpimittaukset viikottain niin siitä vaan. Pienikin pelko tuollaisestakin simputuksesta , niin minä en pahimmassa painajaisessakaan laita viherlannoitusnurmea.
-
Nyt alkaa oleen sellaista rakettitiedettä, että jos tuolla tavalla ei maailma pelastu, niin millain sitten. Ihan oikeasti päättäjät herätkää. On ihan sama onko neljää vai kolmea kasvia jossain seoksessa. Mitä jos kylvää vahingossa viittä kasvin seosta niin kuinka tarkkoja noi sateliitit on. Eli pukkaako sanktioita. Ainoa hyvä uutinen oli mitä lueskelin uusia ohjeita, että kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen. Ihan vaan niille jotka eivät sitä tienneet niin siinä oli sikamaisen paljon kekkuilun mahdollisuuksia. Tuolla yhdellä lauseella eli :kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen niin, polttoainetta säästyy miljoona litraa, siemenseoksia ihan hirveä määrä ja samalla saadaan eläintiloille pieni tukibonus näinä vaikeina aikoina. Seurataan tarkasti uuden ohjelmakauden kiemuroita ja toivotaan että järki voittaisi tässä asiassa. Nyt on tosi kyseessä. Kylvöt alkaa viikon päästä kun nää helteet jatkuu..
-
^
* peukutan*
-
Nyt alkaa oleen sellaista rakettitiedettä, että jos tuolla tavalla ei maailma pelastu, niin millain sitten. Ihan oikeasti päättäjät herätkää. On ihan sama onko neljää vai kolmea kasvia jossain seoksessa. Mitä jos kylvää vahingossa viittä kasvin seosta niin kuinka tarkkoja noi sateliitit on. Eli pukkaako sanktioita. Ainoa hyvä uutinen oli mitä lueskelin uusia ohjeita, että kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen. Ihan vaan niille jotka eivät sitä tienneet niin siinä oli sikamaisen paljon kekkuilun mahdollisuuksia. Tuolla yhdellä lauseella eli :kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen niin, polttoainetta säästyy miljoona litraa, siemenseoksia ihan hirveä määrä ja samalla saadaan eläintiloille pieni tukibonus näinä vaikeina aikoina. Seurataan tarkasti uuden ohjelmakauden kiemuroita ja toivotaan että järki voittaisi tässä asiassa. Nyt on tosi kyseessä. Kylvöt alkaa viikon päästä kun nää helteet jatkuu..
Tuo CAP esitys sai kohteliaan, mutta aika tylyn vastauksen komissiolta. Parisataa kohtaa esityksessä pitänee tarkentaa tai korjata. Komission vaatimuksia olisi noudatettu huonosti jne. Että aika paljon pitää odottaa tietoja ensi tukikauden toimista tai tukitasoista.
Ja itse pidän tuota kerääjäkasvilla nurmen perustamista huonona. Kun edellisen tukikauden alkaessa määrärajoitetta ei ollut, rahat olivat heti loppua kesken. Nyt sitten lisättäisi alaa rehunurmien perustamiseen ja käytettäisi siihen merkittävä osa määrärahoista. Ja ymmärtääkseni Suomen esityksessä määräraha olisi pysynyt liki entisellä tasolla... Siis jo valmiiksi heikentynyt kerääjäkasvipalkkio heikkenisi edelleen. Ei siinäkään olisi juuri järkeä.
Niin ja siis kylvän itsekin 15-25 ha rehunurmia vuosittain, ja niille ei siis tietysti haetakaan mitään kerääjäkasvipalkkiota.
-
Nyt alkaa oleen sellaista rakettitiedettä, että jos tuolla tavalla ei maailma pelastu, niin millain sitten. Ihan oikeasti päättäjät herätkää. On ihan sama onko neljää vai kolmea kasvia jossain seoksessa. Mitä jos kylvää vahingossa viittä kasvin seosta niin kuinka tarkkoja noi sateliitit on. Eli pukkaako sanktioita. Ainoa hyvä uutinen oli mitä lueskelin uusia ohjeita, että kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen. Ihan vaan niille jotka eivät sitä tienneet niin siinä oli sikamaisen paljon kekkuilun mahdollisuuksia. Tuolla yhdellä lauseella eli :kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen niin, polttoainetta säästyy miljoona litraa, siemenseoksia ihan hirveä määrä ja samalla saadaan eläintiloille pieni tukibonus näinä vaikeina aikoina. Seurataan tarkasti uuden ohjelmakauden kiemuroita ja toivotaan että järki voittaisi tässä asiassa. Nyt on tosi kyseessä. Kylvöt alkaa viikon päästä kun nää helteet jatkuu..
Tuo CAP esitys sai kohteliaan, mutta aika tylyn vastauksen komissiolta. Parisataa kohtaa esityksessä pitänee tarkentaa tai korjata. Komission vaatimuksia olisi noudatettu huonosti jne. Että aika paljon pitää odottaa tietoja ensi tukikauden toimista tai tukitasoista.
Ja itse pidän tuota kerääjäkasvilla nurmen perustamista huonona. Kun edellisen tukikauden alkaessa määrärajoitetta ei ollut, rahat olivat heti loppua kesken. Nyt sitten lisättäisi alaa rehunurmien perustamiseen ja käytettäisi siihen merkittävä osa määrärahoista. Ja ymmärtääkseni Suomen esityksessä määräraha olisi pysynyt liki entisellä tasolla... Siis jo valmiiksi heikentynyt kerääjäkasvipalkkio heikkenisi edelleen. Ei siinäkään olisi juuri järkeä.
Niin ja siis kylvän itsekin 15-25 ha rehunurmia vuosittain, ja niille ei siis tietysti haetakaan mitään kerääjäkasvipalkkiota.
Kerääjäkasvi tulee siirtymään karjapuolen nurmien perustajille, ehkä myös latausnurmibisnekseen luomussa, koska palkkion taso on alenemassa. Suojaviljan mahdollinen tuorekorjuu toimii hyvin ja kasvustosta saa seuraavalle vuodelle elinvoimaisemman. Viljatila ei tarvitse niitä lopputuloksena olevia nurmia. mutta karjatila tarvitsee, siksi puolikaskin vanhaa kerääjäkasvitukea on käyttökelpoinen tuki nautakarjatilalle, viljatilan ei ehkä enää kannata ottaa kiusakseen, koska mm. syysviljan kylvö saattaa olla kikkailua kerääjäkasvin lopettamisehtojen takia.
-SS-
-
Nyt alkaa oleen sellaista rakettitiedettä, että jos tuolla tavalla ei maailma pelastu, niin millain sitten. Ihan oikeasti päättäjät herätkää. On ihan sama onko neljää vai kolmea kasvia jossain seoksessa. Mitä jos kylvää vahingossa viittä kasvin seosta niin kuinka tarkkoja noi sateliitit on. Eli pukkaako sanktioita. Ainoa hyvä uutinen oli mitä lueskelin uusia ohjeita, että kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen. Ihan vaan niille jotka eivät sitä tienneet niin siinä oli sikamaisen paljon kekkuilun mahdollisuuksia. Tuolla yhdellä lauseella eli :kerääjäkasvilla saa perustaa rehunurmen niin, polttoainetta säästyy miljoona litraa, siemenseoksia ihan hirveä määrä ja samalla saadaan eläintiloille pieni tukibonus näinä vaikeina aikoina. Seurataan tarkasti uuden ohjelmakauden kiemuroita ja toivotaan että järki voittaisi tässä asiassa. Nyt on tosi kyseessä. Kylvöt alkaa viikon päästä kun nää helteet jatkuu..
Tuo CAP esitys sai kohteliaan, mutta aika tylyn vastauksen komissiolta. Parisataa kohtaa esityksessä pitänee tarkentaa tai korjata. Komission vaatimuksia olisi noudatettu huonosti jne. Että aika paljon pitää odottaa tietoja ensi tukikauden toimista tai tukitasoista.
Ja itse pidän tuota kerääjäkasvilla nurmen perustamista huonona. Kun edellisen tukikauden alkaessa määrärajoitetta ei ollut, rahat olivat heti loppua kesken. Nyt sitten lisättäisi alaa rehunurmien perustamiseen ja käytettäisi siihen merkittävä osa määrärahoista. Ja ymmärtääkseni Suomen esityksessä määräraha olisi pysynyt liki entisellä tasolla... Siis jo valmiiksi heikentynyt kerääjäkasvipalkkio heikkenisi edelleen. Ei siinäkään olisi juuri järkeä.
Niin ja siis kylvän itsekin 15-25 ha rehunurmia vuosittain, ja niille ei siis tietysti haetakaan mitään kerääjäkasvipalkkiota.
Niinhän se taas taitaa mennä että ensimmäiset kylvöt tehdään tietämättä tuista.
-
VLN-nurmen perustaminen mietityttää, kun jos rehunurmee ei ehkä tulevaisuudessa voi ilmoittaa...
Eli nyt keväällä kylvää sen neljää ( >:( vmp >:() eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia sisältävän seoksen, niin voiko kylvää myös suojaviljaa?. Pelto pitkään karun näköinen jos ei suojaviljaa ole..
Kesäkuun lopulla-heinäkuussa sitten suojavilja+rikat kesantomurskalla alas ja sitten vln pääsee hyvään kasvuvauhtiin.
Pitääkö suojaviljan määrä laskea mukaan siihen 20% typensitojakasvien laskemiseen...
Apilan määrä menisi sitten hurjaksi....
Vaihtoehto lienee että Ilmoittaa vihantaviljaksi jolloin ei vln-seoksilla ei ole mitään väliä.
Murskalla tekee "sadonkorjuun", eli hömppäviljaa. :P. MUTTA meneekö tarkastajille läpi jos kohalle osuu...
-
Jos viherlannoitusnurmen työläys ja siemenvaatimus mietityttää, voihan aina tehdä
- riistapellon, ruista tai kauraa perustaksi, vähän auringonkukkaa, rypsiä ja apilaa joukkoon.
- viher- tai sänkikesannon, siinä ei juuri ole muuta kuin rikkojen niittämisen vaiva
- luonnonhoitopellon, tukitaso yhtä hyvä kuin viherlannoitusnurmessa, mutta ei tarvitse 1. vuonna niittää
- saneerauskasvin, auringonkukka toimii ja on edullinen siemen
Minä ainakin suhtaudun tuohon epätoivottuun näennäisnurmeen, niin kuin se olisi rikos ihmisyyttä vastaan, enkä laita sitä hakemukseen. Harjoittelen siis jo valmiiksi ehdottamallani tavalla. Toinen mahdollisuus on, että rakennan näennäisviljapeltoja, joita en lannoita kuin kourallisella typpeä, liitän käyttämättömän lannoitteen varsinaisten kotipeltojen ravinnepakettiin, niin saisi mahdollisuuden leuhkia 7-tonnareilla kerrankin.
-SS-
-
Jos viherlannoitusnurmen työläys ja siemenvaatimus mietityttää, voihan aina tehdä
- riistapellon, ruista tai kauraa perustaksi, vähän auringonkukkaa, rypsiä ja apilaa joukkoon.
- viher- tai sänkikesannon, siinä ei juuri ole muuta kuin rikkojen niittämisen vaiva
- luonnonhoitopellon, tukitaso yhtä hyvä kuin viherlannoitusnurmessa, mutta ei tarvitse 1. vuonna niittää
- saneerauskasvin, auringonkukka toimii ja on edullinen siemen
Minä ainakin suhtaudun tuohon epätoivottuun näennäisnurmeen, niin kuin se olisi rikos ihmisyyttä vastaan, enkä laita sitä hakemukseen. Harjoittelen siis jo valmiiksi ehdottamallani tavalla. Toinen mahdollisuus on, että rakennan näennäisviljapeltoja, joita en lannoita kuin kourallisella typpeä, liitän käyttämättömän lannoitteen varsinaisten kotipeltojen ravinnepakettiin, niin saisi mahdollisuuden leuhkia 7-tonnareilla kerrankin.
-SS-
Tarkoitus on että saa vahvan viherlannoituskasvuston eli 2-3 vuodeksi on saatananmoinen apilakasvusto kasvamassa...
-
VLN-nurmen perustaminen mietityttää, kun jos rehunurmee ei ehkä tulevaisuudessa voi ilmoittaa...
Eli nyt keväällä kylvää sen neljää ( >:( vmp >:() eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia sisältävän seoksen, niin voiko kylvää myös suojaviljaa?. Pelto pitkään karun näköinen jos ei suojaviljaa ole..
Kesäkuun lopulla-heinäkuussa sitten suojavilja+rikat kesantomurskalla alas ja sitten vln pääsee hyvään kasvuvauhtiin.
Pitääkö suojaviljan määrä laskea mukaan siihen 20% typensitojakasvien laskemiseen...
Apilan määrä menisi sitten hurjaksi....
Vaihtoehto lienee että Ilmoittaa vihantaviljaksi jolloin ei vln-seoksilla ei ole mitään väliä.
Murskalla tekee "sadonkorjuun", eli hömppäviljaa. :P. MUTTA meneekö tarkastajille läpi jos kohalle osuu...
Sekö olisi hyväksyttävää, että kylvää hömppäviljaa? Vain hömppärehunurmi olisi lars leevin pilkkaa?
Jos oikein haluaa omatuntoa ruokkia herran pelolla, niin kylvää hattu kourassa suojaviljan omana seoksena ja nurmen omana seoksena. Tai sitten uskottelee itselleen, että jostain kumman syystä kasvanut suojavilja on rikkaruohoa ja niittämällä sitä saa kuritettua.
Ts. tuskin ketään kiinnostaa, onko viherlannoitusnurmen perustamisessa käytetty suojaviljaa, varsinkin jos se on rikkaruohona sinne vaan päätynyt. Suojavilja sitoo nopeammin typpeä maasta ja niiton jälkeen jäljelle jäänyt orgaaninen aines vaatii typpeä hajotukseen, joten puitteet viherlannoituksen typensidonnalle vaan paranee.
Näissä on vähän se paperiteorian ja käytännön välinen soveltaminen mahdollista. Aina ei kasva prosenttimääriä, vaikka olisi kuinka kylvänyt ja välillä kasvaa liikaakin. Helpointa on kylvää 20 % typensidontakasvia paperilla, niin se on ehkä se tärkein seikka pyrokratian hampaissa.
-
Mitä noita tukiohjeita tavasin, niin ymmärsin kyllä, että vln ei ole mahdollista perustaa suojaviljaan. Korjatkaa, mikäli olen väärässä tulkintani kanssa.
Ja kai sitä rehunurmea nyt vielä uskaltaa ilmoittaa...
-
Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln. Hämmennetään lisää ... olikos kerääjäkasvissa joku maksimi typensitoja määrä nykyää ? Voiko siis perustaa vihantaviljan kerääjäkasvilla ( vln:n perustaminen) . Vihantaviljan alle ainakin saa normi kerääjäkasvin kylvää, luultavasti kun en ole linnassa. Mutta mahdollista toista satoa ei sitten saa lannoittaa.
-
Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln.
Tokihan noin saa, kun tuossahan eka vuosi on viljaa tukipapereissa, mutta suoja(vihanta)vilja+vln ekavuonna on se ongelma..
Olen apila "rehunurmia" perustanut kylvämällä keväällä syysvilja( vanhat rukiit) + apilaseos. Murskausvaiheessa heinäkuussa nippanappa tähkää näkyvillä eli sateliitille näkyy varmasti heinänurmena..
Kun taas tuollainen pelkkä vln nurmiseos yksinään kylvettynä keväällä on maa mustana+rikkaisena pikälle kesään..
Viljojen sekaan en ala mitään nurmia/kerääjiä kylvää kun sitten kasvisuojelu ja puinti vaikeutuu... ja taitaapi se kasvusto olla sitten kosteampaa muutenkin eli donit ja homeet viihtyy...
-
Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.
Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.
-SS-
-
Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln.
Tokihan noin saa, kun tuossahan eka vuosi on viljaa tukipapereissa, mutta suoja(vihanta)vilja+vln ekavuonna on se ongelma..
Olen apila "rehunurmia" perustanut kylvämällä keväällä syysvilja( vanhat rukiit) + apilaseos. Murskausvaiheessa heinäkuussa nippanappa tähkää näkyvillä eli sateliitille näkyy varmasti heinänurmena..
Kun taas tuollainen pelkkä vln nurmiseos yksinään kylvettynä keväällä on maa mustana+rikkaisena pikälle kesään..
Viljojen sekaan en ala mitään nurmia/kerääjiä kylvää kun sitten kasvisuojelu ja puinti vaikeutuu... ja taitaapi se kasvusto olla sitten kosteampaa muutenkin eli donit ja homeet viihtyy...
Taisin ymmärtää väärin. Ajattelin ,että kyse olisi "hömpästä". Eli ekana vuonna olisi vihantavilja ja juuressa kerääjäkasvi. Nämä murskataan maahan. Mutta en tiedä onko tuo sallittua ? Seuraavana vln.
-
Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.
Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.
-SS-
Kesanto vs. VLN ero 90€/ha (c1-alue ) x 200ha= :o
-
Juhannuksen aikaan kun kylvää nurmen niin ei pahemmin paskaruohoja tule.
-
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6."
Tuo sinisellä korostettu tässä hämmentää. Miksi tuo 2022 vuosi on tuossa erikseen mainittu?
On se mukavaa, kun nämä ovat niin yksinkertaisen yksiselitteisiä.
Lähteenä Ruokaviraston tukiehdot v. 2024.
-
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6."
Tuo sinisellä korostettu tässä hämmentää. Miksi tuo 2022 vuosi on tuossa erikseen mainittu?
On se mukavaa, kun nämä ovat niin yksinkertaisen yksiselitteisiä.
Lähteenä Ruokaviraston tukiehdot v. 2024.
Haetaanko tuossa takaa sitä 3 vuoden määräaikaa jonka lohko saa olla viherlannoituksella. Ja 2022 on selkeämpää suomea kuin selittää jostain edellisen edellisestä vuodesta ;D
Itsekin viime kesäänä kylvin suojaviljaan ja viljan ilmoitin vihantana. Tänä vuonna ilmoitan sit vln nurmena
-
Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.
Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.
-SS-
Kesanto vs. VLN ero 90€/ha (c1-alue ) x 200ha= :o
Nimenomaan, joku 10 ha ero ei korvaa edes kalliimpaa siementä ja ryhtymistä siemenprosentteja laskeskelemaan, onko nyt sitten kysymyksessä niinkin iso hömppänurmen uudelleenorganisointi kuin tuo mainitsemani 200 ha ? Sitte mnää en enää puhu mittä.
-SS-
-
Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln. Hämmennetään lisää ... olikos kerääjäkasvissa joku maksimi typensitoja määrä nykyää ? Voiko siis perustaa vihantaviljan kerääjäkasvilla ( vln:n perustaminen) . Vihantaviljan alle ainakin saa normi kerääjäkasvin kylvää, luultavasti kun en ole linnassa. Mutta mahdollista toista satoa ei sitten saa lannoittaa.
Ei saa lannoittaa eikä tartte kun laitat sitä paskaa kyntösyvyyden verran niin kasvaa odelma
-
Oikeastaan pitäisi ensin tietää, mitä viherlannoituksella haetaan. Mitä apilakasvustolla haetaan? Syviä juuria, typen sidontaa, orgaanista ainesta?
-
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna kylvämäsi tai edellisenä vuonna suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri kasvilajia. " (Ruokavirasto, 2023)
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia." (Ruokavirasto, 2024)
Liekö tuo 2022 vuosi kuitenkin merkityksellinen suojakasvin käytön kannalta?
Ei ole ainakaan yksiselitteisesti ilmaistu. Entä missä on se tieto, että vln täytyy päättää kolmannen vuoden jälkeen?
-
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna kylvämäsi tai edellisenä vuonna suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri kasvilajia. " (Ruokavirasto, 2023)
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia." (Ruokavirasto, 2024)
Liekö tuo 2022 vuosi kuitenkin merkityksellinen suojakasvin käytön kannalta?
Ei ole ainakaan yksiselitteisesti ilmaistu. Entä missä on se tieto, että vln täytyy päättää kolmannen vuoden jälkeen?
Liittyiskö tämä sitten 2023 vuoden uuteen cappiin, kun tuki siirtyi ympäristökorvauksesta ekojärjestelmätukeen?
Ely keskuksen papereista:
• Siirtymäsäännös
• Vuonna 2022 ympäristökorvauksen toimenpiteenä ilmoitettu viherlannoitusnurmi
voi ilmoittaa vuonna 2023 ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmena, jos
1. ollut viherlannoitusnurmena enintään kaksi vuotta.
2. täyttää viherlannoitusnurmen ehdot ekojärjestelmässä.
https://www.ely-keskus.fi/documents/43301140/0/Huomioitavia+seikkoja+kev%C3%A4%C3%A4n+2023+viljelysuunnittelussa+%281%29.pdf/3c0f1a12-d1f0-16ef-f9b2-7be7a7b7a779?t=1671456898065
Päättämisestä 3 vuoden jälkeen ei tosiaan puhuta mutta tukiehdot sanoo näin:
"Viherlannoitusnurmien maksun rajoitukset
- Voit saada viherlannoitusnurmien ekojärjestelmätukea samalle alalle enintään kolmena vuonna peräkkäin."
Ja ennen muistaakseni puhuttiin että kolmen vuoden vln jälkeen piti lohkolla olla satokasvi, onkohan tuo nyt sitten poistunut..
-
Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.
Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.
-SS-
Kesanto vs. VLN ero 90€/ha (c1-alue ) x 200ha= :o
Nimenomaan, joku 10 ha ero ei korvaa edes kalliimpaa siementä ja ryhtymistä siemenprosentteja laskeskelemaan, onko nyt sitten kysymyksessä niinkin iso hömppänurmen uudelleenorganisointi kuin tuo mainitsemani 200 ha ? Sitte mnää en enää puhu mittä.
-SS-
Se oli heitto tuohon sun esimerkkiin...kyllä mulle kelpaa tuo 10ha erokin ::)
Kesanto ei voi olla täys apilaa ??? tai onhan sekin rehukasvi muttei heinäkasvi. Elyn natsi voi tulkita mielensä mukaan.
ehdollisuusoppaasta....
Viherkesanto on maatalousmaata, , jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta.
-
Maatalousbyrokratia on ollut Suomessa ihan yhtä helvettiä aina ja tulee olemaan jatkossakin.
Tuossa viherlannoituksessa voisi kysyä, onko missään kielletty, jos perustaa viherlannoitusta suojaviljan tai minkään muunkaan suojakasvin kanssa.
-
Kesanto ei voi olla täys apilaa ??? tai onhan sekin rehukasvi muttei heinäkasvi. Elyn natsi voi tulkita mielensä mukaan.
ehdollisuusoppaasta....
Viherkesanto on maatalousmaata, , jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta.
Olen eri mieltä. Omissa efa-kesannoissa oli itsekseen tullutta apilaa heinien joukossa. Jopa melkoisia metrien laikkuja. Ne eivät voi olla rikkaruohoja, jotka pitää ruiskuttaa pois ? Kyllä apilapitoiset nurmet myös ovat "nurmirehukasveiksi" kelpaavia, Ja vanha rehunurmi, jos sitä ei merkitse enää rehunurmeksi , voinee olla viherkesanto siinä kuin rehunurmikin ? Minä ainakin merkitsen edelleen viherkesantoa, jää vain se rasti "tuottamaton ala " pois, kun sellaista ei enää ole. Ja luonnonhoitopeltoa niille pikkulohkoille, joita ei tulla koskaan viljalle laittamaan, puimuria varten pitää aloittaa ensin metsäuran perkaus.
Tuo viherlannoitusnurmi-toimenpide vain on niin yliorganisoitu noissa ehdoissa, että ei maksa vaivaa, ja siemenseoksen hintakin nousee korvauksen tasalle, näkyy lainmukaiset seokset olevan 4€/kg / 25 kg/ha , jos siis ei ole omaehtoista apilan siemenviljelyä. Jos erityisesti tarvitsee typenlatausnurmia ja sen sellaisia, silloin taitaa olla parempi kasvattaa jotakin valkomesikkää ja lupiinia ennemmin.
No, vuokrapalstojen ryöstöviljely näennäiskauralla ja muulla rehuviljalla on uusi maankäyttölaji, joka korvaa pois jääneen pakkohömppänurmen. Vuokraisäntä ainakin kiittää. Oli puhe vuokralaistilaisuudessa, että josko viljavuustutkimukset pitäisi toimittaa vuokraisännälle. Ei tainnut ottaa tulta se ajatus.
-SS-
-
Kesanto ei voi olla täys apilaa ??? tai onhan sekin rehukasvi muttei heinäkasvi. Elyn natsi voi tulkita mielensä mukaan.
ehdollisuusoppaasta....
Viherkesanto on maatalousmaata, , jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta.
Olen eri mieltä. Omissa efa-kesannoissa oli itsekseen tullutta apilaa heinien joukossa. Jopa melkoisia metrien laikkuja. Ne eivät voi olla rikkaruohoja, jotka pitää ruiskuttaa pois ? Kyllä apilapitoiset nurmet myös ovat "nurmirehukasveiksi" kelpaavia, Ja vanha rehunurmi, jos sitä ei merkitse enää rehunurmeksi , voinee olla viherkesanto siinä kuin rehunurmikin ? Minä ainakin merkitsen edelleen viherkesantoa, jää vain se rasti "tuottamaton ala " pois, kun sellaista ei enää ole. Ja luonnonhoitopeltoa niille pikkulohkoille, joita ei tulla koskaan viljalle laittamaan, puimuria varten pitää aloittaa ensin metsäuran perkaus.
Tuo viherlannoitusnurmi-toimenpide vain on niin yliorganisoitu noissa ehdoissa, että ei maksa vaivaa, ja siemenseoksen hintakin nousee korvauksen tasalle, näkyy lainmukaiset seokset olevan 4€/kg / 25 kg/ha , jos siis ei ole omaehtoista apilan siemenviljelyä. Jos erityisesti tarvitsee typenlatausnurmia ja sen sellaisia, silloin taitaa olla parempi kasvattaa jotakin valkomesikkää ja lupiinia ennemmin.
No, vuokrapalstojen ryöstöviljely näennäiskauralla ja muulla rehuviljalla on uusi maankäyttölaji, joka korvaa pois jääneen pakkohömppänurmen. Vuokraisäntä ainakin kiittää. Oli puhe vuokralaistilaisuudessa, että josko viljavuustutkimukset pitäisi toimittaa vuokraisännälle. Ei tainnut ottaa tulta se ajatus.
-SS-
Jos pysyvän nurmen statuksen haluaa välttää, niin pitää noillekin jotain muuta joskus laittaa. Ehkä ne keksii vielä joitakin kiusantekoja lisää, jotta "nollaaminen" ei ole mikään helppo asia.
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
-
Kesanto ei voi olla täys apilaa ??? tai onhan sekin rehukasvi muttei heinäkasvi. Elyn natsi voi tulkita mielensä mukaan.
ehdollisuusoppaasta....
Viherkesanto on maatalousmaata, , jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta.
Olen eri mieltä. Omissa efa-kesannoissa oli itsekseen tullutta apilaa heinien joukossa. Jopa melkoisia metrien laikkuja. Ne eivät voi olla rikkaruohoja, jotka pitää ruiskuttaa pois ? Kyllä apilapitoiset nurmet myös ovat "nurmirehukasveiksi" kelpaavia, Ja vanha rehunurmi, jos sitä ei merkitse enää rehunurmeksi , voinee olla viherkesanto siinä kuin rehunurmikin ? Minä ainakin merkitsen edelleen viherkesantoa, jää vain se rasti "tuottamaton ala " pois, kun sellaista ei enää ole. Ja luonnonhoitopeltoa niille pikkulohkoille, joita ei tulla koskaan viljalle laittamaan, puimuria varten pitää aloittaa ensin metsäuran perkaus.
Tuo viherlannoitusnurmi-toimenpide vain on niin yliorganisoitu noissa ehdoissa, että ei maksa vaivaa, ja siemenseoksen hintakin nousee korvauksen tasalle, näkyy lainmukaiset seokset olevan 4€/kg / 25 kg/ha , jos siis ei ole omaehtoista apilan siemenviljelyä. Jos erityisesti tarvitsee typenlatausnurmia ja sen sellaisia, silloin taitaa olla parempi kasvattaa jotakin valkomesikkää ja lupiinia ennemmin.
No, vuokrapalstojen ryöstöviljely näennäiskauralla ja muulla rehuviljalla on uusi maankäyttölaji, joka korvaa pois jääneen pakkohömppänurmen. Vuokraisäntä ainakin kiittää. Oli puhe vuokralaistilaisuudessa, että josko viljavuustutkimukset pitäisi toimittaa vuokraisännälle. Ei tainnut ottaa tulta se ajatus.
-SS-
Jos pysyvän nurmen statuksen haluaa välttää, niin pitää noillekin jotain muuta joskus laittaa. Ehkä ne keksii vielä joitakin kiusantekoja lisää, jotta "nollaaminen" ei ole mikään helppo asia.
Luonnonhoitonurmi ei kerrytä pysyvän nurmen vuosia ja se jäädyttää jo kertyneet nurmivuodet mutta ei nollaa niitä. Eli vaikka neljä vuotta rehunurmella olleelle pellolle kun ilmoittaa luonnonhoitonurmen säilyy lohkolla neljän nurmivuoden tilanne niin kauan että sille ilmoitetaan taas rehu- tai vastava nurmi tai tilanteen nollaava vilja tms. kasvi.
-
Sepäs on tuo pysyvän nurmen laskenta; tuottamaton ala ei kerryttänyt pysyvää nurmea, siksi luonnonhoitopelto on nyt ensisijainen pellonkäyttömuoto, kunnes keksii sille alalle jotakin käyttöä.
Kaupungin vuokraehdoissa on pysyvän nurmen aiheuttamisen kielto.
-SS-
-
Kesanto ei voi olla täys apilaa ??? tai onhan sekin rehukasvi muttei heinäkasvi. Elyn natsi voi tulkita mielensä mukaan.
ehdollisuusoppaasta....
Viherkesanto on maatalousmaata, , jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta.
Olen eri mieltä. Omissa efa-kesannoissa oli itsekseen tullutta apilaa heinien joukossa. Jopa melkoisia metrien laikkuja. Ne eivät voi olla rikkaruohoja, jotka pitää ruiskuttaa pois ? Kyllä apilapitoiset nurmet myös ovat "nurmirehukasveiksi" kelpaavia, Ja vanha rehunurmi, jos sitä ei merkitse enää rehunurmeksi , voinee olla viherkesanto siinä kuin rehunurmikin ? Minä ainakin merkitsen edelleen viherkesantoa, jää vain se rasti "tuottamaton ala " pois, kun sellaista ei enää ole. Ja luonnonhoitopeltoa niille pikkulohkoille, joita ei tulla koskaan viljalle laittamaan, puimuria varten pitää aloittaa ensin metsäuran perkaus.
Tuo viherlannoitusnurmi-toimenpide vain on niin yliorganisoitu noissa ehdoissa, että ei maksa vaivaa, ja siemenseoksen hintakin nousee korvauksen tasalle, näkyy lainmukaiset seokset olevan 4€/kg / 25 kg/ha , jos siis ei ole omaehtoista apilan siemenviljelyä. Jos erityisesti tarvitsee typenlatausnurmia ja sen sellaisia, silloin taitaa olla parempi kasvattaa jotakin valkomesikkää ja lupiinia ennemmin.
No, vuokrapalstojen ryöstöviljely näennäiskauralla ja muulla rehuviljalla on uusi maankäyttölaji, joka korvaa pois jääneen pakkohömppänurmen. Vuokraisäntä ainakin kiittää. Oli puhe vuokralaistilaisuudessa, että josko viljavuustutkimukset pitäisi toimittaa vuokraisännälle. Ei tainnut ottaa tulta se ajatus.
-SS-
Jos pysyvän nurmen statuksen haluaa välttää, niin pitää noillekin jotain muuta joskus laittaa. Ehkä ne keksii vielä joitakin kiusantekoja lisää, jotta "nollaaminen" ei ole mikään helppo asia.
Luonnonhoitonurmi ei kerrytä pysyvän nurmen vuosia ja se jäädyttää jo kertyneet nurmivuodet mutta ei nollaa niitä. Eli vaikka neljä vuotta rehunurmella olleelle pellolle kun ilmoittaa luonnonhoitonurmen säilyy lohkolla neljän nurmivuoden tilanne niin kauan että sille ilmoitetaan taas rehu- tai vastava nurmi tai tilanteen nollaava vilja tms. kasvi.
Jos nyt ymmärsin oikein, niin tänä vuonna alkaa kerryttämään.
https://mmm.fi/-/valtioneuvosto-vahvisti-maatalouden-yleisten-ehtojen-muutoksia-eu-tuille-vuodesta-2025-alkaen
Siitä on ihan oppaassakin.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2025/
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Pröö Agrialla..
(https://media.tumblr.com/06ec538df123cfa96cbf7e7c8df89578/tumblr_inline_mi2qjbq7FS1qz4rgp.gif)
-
Jos nyt ymmärsin oikein, niin tänä vuonna alkaa kerryttämään.
https://mmm.fi/-/valtioneuvosto-vahvisti-maatalouden-yleisten-ehtojen-muutoksia-eu-tuille-vuodesta-2025-alkaen
Siitä on ihan oppaassakin.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2025/
No voihan hyvänen aika sentään. Vuokralaistilaisuudessa oli siis aivan aiheellisia mutinoita, että rupeaa pikkulohkoja vyörymään takaisin kaupungin syliin, arvottomiksihan nuo muuttuvat, kun puunjuuria ja vesoja työntyy metsästä niin paljon, että välttääminenkin on aika hankalaa, raivausjyrsin pitää tilata kevättöitä varten....
-SS-
-
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna kylvämäsi tai edellisenä vuonna suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri kasvilajia. " (Ruokavirasto, 2023)
"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia." (Ruokavirasto, 2024)
Liekö tuo 2022 vuosi kuitenkin merkityksellinen suojakasvin käytön kannalta?
Ei ole ainakaan yksiselitteisesti ilmaistu. Entä missä on se tieto, että vln täytyy päättää kolmannen vuoden jälkeen?
Liittyiskö tämä sitten 2023 vuoden uuteen cappiin, kun tuki siirtyi ympäristökorvauksesta ekojärjestelmätukeen?
Ely keskuksen papereista:
• Siirtymäsäännös
• Vuonna 2022 ympäristökorvauksen toimenpiteenä ilmoitettu viherlannoitusnurmi
voi ilmoittaa vuonna 2023 ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmena, jos
1. ollut viherlannoitusnurmena enintään kaksi vuotta.
2. täyttää viherlannoitusnurmen ehdot ekojärjestelmässä.
https://www.ely-keskus.fi/documents/43301140/0/Huomioitavia+seikkoja+kev%C3%A4%C3%A4n+2023+viljelysuunnittelussa+%281%29.pdf/3c0f1a12-d1f0-16ef-f9b2-7be7a7b7a779?t=1671456898065
Päättämisestä 3 vuoden jälkeen ei tosiaan puhuta mutta tukiehdot sanoo näin:
"Viherlannoitusnurmien maksun rajoitukset
- Voit saada viherlannoitusnurmien ekojärjestelmätukea samalle alalle enintään kolmena vuonna peräkkäin."
Ja ennen muistaakseni puhuttiin että kolmen vuoden vln jälkeen piti lohkolla olla satokasvi, onkohan tuo nyt sitten poistunut..
Juu, eipä muistunut tämä heti mieleen.
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Se olisi kaikkein paras ja riittävän pieni tuki taikka sadonkorjuu velvoite.
-
Aina vaan pienenee pysyvän nurmen ennallistamisvelvoitteen laukeaminen. Eihän pysyvässä nurmessa sitten paljon muuta haittaa ole kuin Salon kaupunki.
-
Jos nyt ymmärsin oikein, niin tänä vuonna alkaa kerryttämään.
https://mmm.fi/-/valtioneuvosto-vahvisti-maatalouden-yleisten-ehtojen-muutoksia-eu-tuille-vuodesta-2025-alkaen
Siitä on ihan oppaassakin.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2025/
Voe helevetti nyt se myrkyn lykkäs. Eli ens keväänä kynnetään urakalla 20+v heinällä olleita mettän kainaloita oikein urakalla, tai sitten annetaan tylysti mennä ikinurmeksi.
-
Pysyvän nurmen statuksen lankeamista jollekin mettänkainalo-pellolle pelätään aivan turhaan. Mitä väliä – jostakin syystä ne on otettu pois siitä OIKEASTA tuotannosta.
-
Pysyvän nurmen statuksen lankeamista jollekin mettänkainalo-pellolle pelätään aivan turhaan. Mitä väliä – jostakin syystä ne on otettu pois siitä OIKEASTA tuotannosta.
Kyllä, kyllä. Mutta mitä tulee esimerkiksi tämän kaupungin suurehkoon maatalousmaamassaan, ne vuokrataan semmoisina 3 - 10 lohkon tukkuerinä, joissa on hyviä ja heikompia palstoja. Vuokratarjoukset kohdistuvat tähän kokonaisuuteen. Eli niitä heikompia ei vuokralainen ole nimenomaisesti hakenut viiden vuoden portfolioonsa,. mutta nekin maksavat rahaa. Salon keskustan tuntumassa olevat palstat ovat vanhoja maatilojen lähipeltoja, osassa on vielä navetat ja ladot vieressä. Mutta kasvillisuus on muuttunut ja pusikoitunut tonteilla, nämä ovat rakennusmaavarauksia, kuitenkin kaupungilla on tavoitteena pitää peltoalueet avoimina. Kulkutiet ja rasittteet ovat kasvaneet monesti umpeen, ja ongelmallisinta on , että kulkutieiden ja ojien sekä perusviljavuuden kunnostaminen kohdistuu seuraavalle vuokralaiselle, jos vuokralainen ei vaihtuisikaan, nin hinta silti voi nousta, mitä somemmasti kunnostettu pelto on kyseessä. Pellon kunnostaja häviää aina.
Yksi Neuvo-konsultti totesikin, että moni viljelijä on osallistunut kaupungin maanvuokrahuutokauppaan, lähinnä saadakseen EFA-kesantoja lisätyksi kokonaisalaansa. Että tavoitteena on ollut viljellä maatalousmaata satoa varten, mutta pakkokesanto on houkutellut hankkimaan "tukien hinnalla" lisämaata, kesantovelvoitteen täyttämiseksi. Ja tällöin tilan entinen kasvuohjelma on säilynyt samanlaisena.
Kyllä glyfosaatti ja pienikokoinen joku 2-2,5 m suorakylvökone olisi nyt välttämätön. ( GP 706NT ? ) Parhaiten saisi muun kasvin kasvua nurmiin aikaiseksi, ilman kyntöaurojen näyttämistä. Viimeksi kun kynnin sitkeää pitkäaikaista luonnonhoitopeltoa, oli maa niin kuivaa ja sitkeää, että traktorin vakopyörän hokit alkoivat murskaantua ja auroista katkesi mm. teräpala ja yksi maapuoli. Toinen palsta antautui kymmenen aarin tuntivauhdilla, pikkuvaihteella savuilla huudattaen ja perävaihteen rattaat todennäköisesti Fordin sinisenä. Palstan muokkasin siksi, koska edellinen vuokralainen oli kylmästi antanut nurmivuosien tulla täyteen.
Kyllä se palsta nyt usean vuoden jälkeen kasvaa jo viljaakin. Mutta vaivaista se viljelyyn ottaminen on, jos muokkaamalla aloittaa..
-SS-
-
Tässä on taas menty perseeseen kuuntelemalla c-ukkoja ja heidän poraamistaan naapurin eläkeläisukon harrastehömppäilystä.
Pieni marginaaliporukka saattaa heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa peltonsa naapurin suurtilalliselle. Mutta suurin osa katkaisee kertymisen tavalla tai toisella. Suorakylvökoneet ovat kysyttyä tavaraa. Tai ainakin urakointi.
Mitä tällä saavutetaan? Kauhea määrä turhaa energian tuhlausta vain jonkun poliitikkoänkyrän vuoksi. Ja jos ja kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, tilanne on absurdi. Kohta joku keksii, että ei saa suorakylvää. Pitää hevosella kyntää.
Ongelma on periaatteellinen ja myös byrokraattinen. Moni ei varmaankaan periaatteen vuoksi anna periksi ja sitten taas pysyvä nurmi -status on pelottava, jolla hallinto saa niskalenkin pellosta. Jos pysyvää nurmea ei saisi ottaa viljelykäyttöön, yksi vaihtoehto on istuttaa puita ja tehdä päätehakkuu seuraavana vuonna. Sitten on raiviopelto ja taas tukikelpoisuudet vetämään.
-
Nurmi on saatanasta, jos ei ole halkisorkkaisia jotka märehtivät.
-
Uusi raivio taitaa saada ikinurmen statuksen nykyään, joten männyn taimet ei katkaise. Mutta riistapelto kait katkaisee, mutta sekin taitaa pitää tehdä ennen ikinurmi statusta.
Jos hömppä nurmet halutaan lopetta, mutta hömppä vilja sallitaan, niin eihän se näennäisvilja kerääjäkasvilla höystettynä ole huono vaihtoehto.
-
Täytyy tehdä sitten 5 %:n lohkokorjausta pikkuhiljaa. :o
-
Uusi raivio taitaa saada ikinurmen statuksen nykyään, joten männyn taimet ei katkaise. Mutta riistapelto kait katkaisee, mutta sekin taitaa pitää tehdä ennen ikinurmi statusta.
Jos hömppä nurmet halutaan lopetta, mutta hömppä vilja sallitaan, niin eihän se näennäisvilja kerääjäkasvilla höystettynä ole huono vaihtoehto.
Tuo näennäisvilja lienee ainoa mahdollisuus, jos pääsee aloittamaan glyfosaatilla, viljasta tulee suunnilleen parin tonnin sato, luomun tapaan. Eli ryöstöviljely on mahdollista. Kerääjäkasvi tuo liikaa riskejä, italianraiheinä kyllä itää, kun on suuri jyvä ja voi kylvää viljan syvyyteen, mutta heinän idut jäävät liian heikoiksi nykysäiden mukaisessa kuivassa tuhkassa. Italianheinä taas märän vuoden aikana tekee naatin viljan päälle ja käyttää ravinteet, mitkä muutenkin ovat puutteessa viljalle.
Normaalistikin heinämaita uudistaville tiloille suojavilja eli kerääjäkasvitoimenpide on kädenojennus, maksaa siemenet.
Vilja-aukeilla kerääjäkasvin osuus on käytännössä nolla. Korvauksesta kun lähti kymppikö, ja maksimiala on 30%, miten voikaan tulla niin dramaattinen muutos suosiossa noin pienillä muutoksilla ?
-SS-
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Se olisi kaikkein paras ja riittävän pieni tuki taikka sadonkorjuu velvoite.
Siis myös nautaparoonien nurmille sama tuki? ::)
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Se olisi kaikkein paras ja riittävän pieni tuki taikka sadonkorjuu velvoite.
Siis myös nautaparoonien nurmille sama tuki? ::)
Siis turhan vaikeaa on arvuutella tuollaista: Oikeudenmukaisinta on määritellä nurmien tukikelpoisuus sillä, onko kyseessä nautatila vai ei. Tällöin viljanviljelijä voi lohduttautua sillä, että broisku- ja sikatiloja uituttaa myös.
-SS-
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Se olisi kaikkein paras ja riittävän pieni tuki taikka sadonkorjuu velvoite.
Siis myös nautaparoonien nurmille sama tuki? ::)
Jep. Ja naudoille kuuluva tuki maksettaisiin eläinyksikkö tukena
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Se olisi kaikkein paras ja riittävän pieni tuki taikka sadonkorjuu velvoite.
Jos jostakin sadonkorjuuvelvoitteesta lähdetään, täytyy se sitten kohdentaa myös luomupelloille, ihan oikeudenmukaisuuden takia. Miksi viherlannoituksen [kasvikoodista viis] pitäisi olla luomutilalle jotenkin helpompaa? Luomutilahan rohmuaa jo korkeammat tuet.
Muuten: Onko suurnautayksiköille kuinka paljon tarjottu peltoa viljelyyn ilman tukia ja vuokraa? Siis pelto ilmaiseksi käyttöön, mutta tuet pellon omistajalle. Ei ole tietystikään järkevää alueilla, joilla on matala vuokrahintataso.
-
Ei tietysti auta nyt ongelmaan mut eikö olis hienoa jos olisi vain yksi kasvikoodi nurmilla. Sama tuki ja jokainen saisi käyttää nurmen miten haluaa ja kylvää sen miten haluaa millaisilla kasveilla tahansa..
Se olisi kaikkein paras ja riittävän pieni tuki taikka sadonkorjuu velvoite.
Siis myös nautaparoonien nurmille sama tuki? ::)
Jep. Ja naudoille kuuluva tuki maksettaisiin eläinyksikkö tukena
kun ei vaan sitten johtaisi hömppänautojen kasvatukseen :-[
-
Pysyvästä nurmesta on tehty ihan liian suuri ongelma. Mullakin sitä on tullut ja mennyt. Vuokralle tuli jonkinmoinen määrä pysyvää nurmea. Korjasin niistä heinää ensimmäisenä vuotena ja kylvin syysvehnälle. Nyt ne eivät ole enää pysyviä nurmia.
-
Pysyvästä nurmesta on tehty ihan liian suuri ongelma. Mullakin sitä on tullut ja mennyt. Vuokralle tuli jonkinmoinen määrä pysyvää nurmea. Korjasin niistä heinää ensimmäisenä vuotena ja kylvin syysvehnälle. Nyt ne eivät ole enää pysyviä nurmia.
Noinhan se on ollut. Mutta jos Suomen pysyvän nurmen pinta-ala laskee liikaa, kenet sitten arvotaan mukaan talkoisiin. Ovatko ne niitä, joilla on pysyvää nurmea vai niitä joilla sitä ei ole vai koskeeko se kaikkia tiloja ja millä perusteella?
Nythän tässä pysyvä nurmi seikassa on kysymys vielä se, että jos joku jäädytysnurmi on nyt liipaisimella, niin pamahtaako se heti tänä vuonna pysyväksi vai onko esim. vuoden siirtymäaika. Normaaliin maataloushallintohötkyilyyn sopisi, että vähän saadaan liikettä viljelijöihin ja sitten lopulta perutaan koko homma.
-
Jos jostakin sadonkorjuuvelvoitteesta lähdetään, täytyy se sitten kohdentaa myös luomupelloille, ihan oikeudenmukaisuuden takia. Miksi viherlannoituksen [kasvikoodista viis] pitäisi olla luomutilalle jotenkin helpompaa? Luomutilahan rohmuaa jo korkeammat tuet.
Siis ei. Luomutilalla viherlannoitus on lannoitteen valmistamista ja osa vaadittua viljelyteknologiaa. Tavan tilan on ostettava lannoitteet kaupasta, koska yleinen viljelytapa vain edellyttää niin. Eli nauta ja luomu saavat vapaudu vankilasta-kortin varmasti.
-SS-
-
Pysyvästä nurmesta on tehty ihan liian suuri ongelma. Mullakin sitä on tullut ja mennyt. Vuokralle tuli jonkinmoinen määrä pysyvää nurmea. Korjasin niistä heinää ensimmäisenä vuotena ja kylvin syysvehnälle. Nyt ne eivät ole enää pysyviä nurmia.
Noinhan se on ollut. Mutta jos Suomen pysyvän nurmen pinta-ala laskee liikaa, kenet sitten arvotaan mukaan talkoisiin. Ovatko ne niitä, joilla on pysyvää nurmea vai niitä joilla sitä ei ole vai koskeeko se kaikkia tiloja ja millä perusteella?
Nythän tässä pysyvä nurmi seikassa on kysymys vielä se, että jos joku jäädytysnurmi on nyt liipaisimella, niin pamahtaako se heti tänä vuonna pysyväksi vai onko esim. vuoden siirtymäaika. Normaaliin maataloushallintohötkyilyyn sopisi, että vähän saadaan liikettä viljelijöihin ja sitten lopulta perutaan koko homma.
Jotenkin noinhan se menee:
Pysyvän nurmen merkintä on vuosikohtainen riippuen lohkolla kunakin vuonna viljeltävästä kasvista. Lohkolla oleva pysyvän nurmen merkintä ei tarkoita sitä, että kyseisellä alalla/lohkolla olisi aina viljeltävä nurmea. Voit viljellä pysyvän nurmen merkinnän saaneella lohkolla muitakin viljelykasveja, jolloin ala lakkaa olemasta pysyvää nurmea. Suomi on sitoutunut säilyttämään alueellaan tietyn määrän pysyvää nurmea. Jos pysyvän nurmen ala laskee alle so*****, otetaan käyttöön ennallistamismenettely. Vain jos menettely otetaan Suomessa käyttöön, sinua voidaan vaatia säilyttämään pysyvän nurmen alat. Pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksista kerrotaan tarkemmin Ehdollisuuden oppaassa. Voit tarkistaa Vipu-palvelun kartalta, onko lohkolla pysyvää nurmea tai neljännen tai viidennen vuoden nurmea. Näet peltotukihakemuksella tilalle muodostuvan pysyvän nurmen pinta-alan, kun tallennat kasvulohkotietoja.
-
Tämä on ainakin itelle uutta tietoa että jo pysyvän nurmen statuksen saaneelta lohkolta sen jotenkin saisi pois?
-
Saahan sen. Kerta viljaa niin siinä se.
-
jaaha minä kun olen kuvitellut, että jos tilalla on joskus ollut pysyvän nurmen alaa x määrä, niin ennalistamismenettelyn aikana tilalta pitää löytyä nurmea x määrä huolimatta siitä onko sitä nurmea sillä hetkellä.
-
Toistaiseksi saa, mutta kun lumipalloefekti saa vauhtia ja kaikki poistavat pysyviä nurmia tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi hömppäviljalla, niin kuinka sitten käykään.
Kun peltoviljelyssä tukioptimointi on yksi tärkeä toimeentulon lähde, niin mahdollinen viiden vuoden ennallistaminen ilman hömppätukia kannustaa lopettamaan mahdollisimman paljon pysyviä nurmia. Mitä kasvinviljelijä tekee 5-vuoden pakkonurmella ilman hömppätukia? Maanparannuksellisesti tosi hyvä juttu, mutta taloudellisesti ja oikeudenmukaisesti vähän eri asia. Olisiko reilua, että pysyvän nurmen "satoa" ei saisi käyttää yhtään mihinkään, eikä sitä saisi laiduntaa?
Vastakkainasettelutilanteessa tuskin monikaan alkaa luomaan pysyvää nurmea vapaaehtoisesti.
Ehkä tämä asia kuuluisi omaan ketjuun.
-
Eikö tuosta pysyvän nurmen peikosta ole päässyt sillä irti että on huolehtinut ajoissa ettei pysyvää nurmea pääse muodostumaan? Vai onko se luotu yhdessä yössä ja päässyt yllättämään viljelijät.
-
Pysyvästä nurmesta on tehty ihan liian suuri ongelma. Mullakin sitä on tullut ja mennyt. Vuokralle tuli jonkinmoinen määrä pysyvää nurmea. Korjasin niistä heinää ensimmäisenä vuotena ja kylvin syysvehnälle. Nyt ne eivät ole enää pysyviä nurmia.
Oletko varma et viranomaisten rekistereihin ei jää merkintää et jotkut sun lohkoista ovat joskus olleet pysyviä nurmia? ::)
Meinaan et jos ennallistamis nakki napsahtaa niin saattaa siinä vaiheessa löytyä se viranomaisten rekisteri joka vaatii lohkosi nurmelle.
Et mä olisin kyllä varoivainen hankkiessani pysyviä nurmia ja merkintöjä niistä... Mut jokainen tekee tyylillään..
-
Eihän tuo pysyvä nurmi todellakaan ole mikään ongelma viljelylle, mutta vuokraisännille on. Ja omistaja määrää, mitä mieltä hän asiasta on. Tällöin tuo pysyvänurmi on epätoivottu tilanne. Ja jos ennallistaminen hyvin epätodennäköisesti kuitenkin tulisi kysymykseen, aletaan viimeisistä kynnetyistä palauttamaan nurmelle. Että kun kyntää tuollaista pysyvää nurmea, pari vuotta kun katselee, ei tarvitse olla enää huolissaan.
Mutta nurmien määrä vilja-Suomessa vähenee entisestään tuottamattoman alan poiston ansiosta, ja pysyvän nurmen seuraamusten kiristyksen takia, koska mahon nurmen kasvatus merkitsee osalle viljelijäkuntaa ehdotonta pahuutta ja on heidän elinkeinonsa kukoistuksen viimeinen este, ja tämä on aivan ymmärrettävää. Lumi-vilja-lumi-vilja -kierto on kasvinviljelijätorakalle enin sallittava toimintatapa, jauholakki saa olla tyytyväinen, jotta saa edes CAP-tuen, vielä jonkin aikaa. Ympäristösuojelun ja muiden hyvesignalointitoimenpiteiden ei alun perinkään olisi pitänyt olla mukana EU:n maatalousbudjetissa, vaan rahoitettakoon hiilensidonnat muuta kautta.
Nautatilallisen ei tarvitse edes olla huolissaan tuostakaan kysymyksestä, nurmi kuin nurmi. Jättiläisenmunateollisuus toimii aivan hyvin noinkin.
-SS-
-
Eikö tuosta pysyvän nurmen peikosta ole päässyt sillä irti että on huolehtinut ajoissa ettei pysyvää nurmea pääse muodostumaan? Vai onko se luotu yhdessä yössä ja päässyt yllättämään viljelijät.
niin itse oon huolehtinu sillä että tähän asti oon merkannut tuollaiset lohkot luonnonhoitonurmeksi, mutta kappas ne onkin tänä vuonna pysyviä nurmia.
-
Suomen pysyvän nurmen ala määriteltiin 2015. Silloin kynnettiin kaiken maailman kivikotkin ja viiteala jäi todennäköisesti alhaiseksi. Jos vielä nykyisiä "nurmikesantoja" siirtyy pysyväksi nurmeksi on aina vaan varmempaa, että viiteala ei alitu yli 5%. https://mmm.fi/-/suomen-pysyvan-nurmen-maara-saa-laskea-enintaan-viisi-prosenttia Mielenkiintoista kun en ole missään nähnyt mikä nykyinen pysyvän nurmen ala on suhteessa viitemäärään.
Eiköhän nuo "kesantonurmet" siirry pysyviksi nurmiksi vasta 5 vuoden jälkeen ellei niitä ole aikaisempina vuosina ilmoitettu rehunurmiksi.
-
Pysyvän nurmen ala vuonna 2018 oli 175 001 hehtaaria ja maatalousmaan ala 2 288 568 hehtaaria, eli viiteosuus on 7,65 %.
Ehdollisuuden opas 2025
(https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2025)
Olisihan se hyvä tietää nykytilannekin. Tekeekö sillä tiedolla mitään, se on eri asia? Vai halutaanko se tieto pitää salassa. Miksi se salattaisiin? Voisihan olla niinkin, että jos pysyväprosentti on korkea, viljelijät uskaltaisivat ottaa pysyvän nurmen viljelykäyttöön, jolloin ei olisi pelkoa mahdollisesta ennallistamisesta viljelyhistorian perusteella. Asia koskisi etenkin peltoja, joiden uudelleen käyttöönotossa peltoon panostettaisiin rahaa. Toisaalta poliittisen mielen mukaan, joku voisi olla tyytyväinen suureen pysyvän nurmen prosenttiin ja tämän prosentin pieneneminen haittaisi norppaa ja liito-oravaa ja muuta ilmastoa.
-
Takavuosina koulutuksissa sanottiin , että pysyvät nurmet lisääntyy vuosittain , joten pelkoa ennallistamisesta ei ole !
-
Niin haittaa ei ole ennenkuin rahat loppuu ja todetaan et pienemmälläkin peltoalalla pärjätään jolloin aletaan kuumeisesti miettimään mistä peltoalaa karsitaan.. sitten joku muistaa pysyvät nurmet.. :-X
Itse en luota viranhaltijoihin pätkääkään. Ei olis eka kerta kun jotain muutetaan. Näkisin tuossa pysyvässä nurmessa selvän riskin tälläiseen takautuvaan sääntöjen muuttamiseen..
-
Niin haittaa ei ole ennenkuin rahat loppuu ja todetaan et pienemmälläkin peltoalalla pärjätään jolloin aletaan kuumeisesti miettimään mistä peltoalaa karsitaan.. sitten joku muistaa pysyvät nurmet.. :-X
Itse en luota viranhaltijoihin pätkääkään. Ei olis eka kerta kun jotain muutetaan. Näkisin tuossa pysyvässä nurmessa selvän riskin tälläiseen takautuvaan sääntöjen muuttamiseen..
Aivan totta. Mutta haittaako se perämettän varjossa oleva 0,5 ha:n pysyvä nurmi mitään?
-
Niin haittaa ei ole ennenkuin rahat loppuu ja todetaan et pienemmälläkin peltoalalla pärjätään jolloin aletaan kuumeisesti miettimään mistä peltoalaa karsitaan.. sitten joku muistaa pysyvät nurmet.. :-X
Itse en luota viranhaltijoihin pätkääkään. Ei olis eka kerta kun jotain muutetaan. Näkisin tuossa pysyvässä nurmessa selvän riskin tälläiseen takautuvaan sääntöjen muuttamiseen..
Aivan totta. Mutta haittaako se perämettän varjossa oleva 0,5 ha:n pysyvä nurmi mitään?
Ei. On minullakin muutama tuollainen pikkuläntti joka taitaa olla jo pysyvällä nurmella.
Mut jotkut tahot tuntuvat olevan sitä mieltä ettei mitään väliä et kylhän se sit nollaantuu kun laittaa joskus viljan. Laitain melkein pääni pantiksi et johonkin jää tieto et mitkä ovat olleet pysyviä nurmia..
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni niin mikä rehunurmi peikko nyt on tullut. Ilmoittaa edelleen vain rehunurmena. En jaksa uskoa et muutoksia tulisi ennen ensi tukikautta.
-
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni niin mikä rehunurmi peikko nyt on tullut. Ilmoittaa edelleen vain rehunurmena. En jaksa uskoa et muutoksia tulisi ennen ensi tukikautta.
Tuossa olennainen. Rehunurmea voi pitää niin kauan kunnes kieltokäsky tulee.
-
Pysyvästä nurmesta on liikkeellä paljon väärää tietoa.
Pysyvä nurmi tulee EU säädöksistä, eikä oikein sovellu Suomeen. Muualla Euroopassa nurmipellot ovat usein nurmipeltoja ja viljapellot viljapeltoja. Pääosa Suomen pysyvästä nurmesta on karja-alueella. Osa on niin kivisiä, että niitä ei kannata kauheasti muokkailla. Osa uudistetaan nurmesta nurmeen ilman suojaviljaa. Olisi hyvä tietää, mikä pysyvän nurmen osuus on nyt. Jos se on esimerkiksi yli 10% en uskoisi ennallistamisvelvoitetta kovinkaan helposti syntyvän. Pitää myös huomata, että viljelijä saa päättää mille lohkolla sen mahdollisen ennallistamisvelvoitteen täyttää. Sen ei tarvitse olla sama lohko, jolta pysyvä nurmi status on poistunut.
-
Pysyvän nurmen ala vuonna 2018 oli 175 000 hehtaaria ja maatalousmaan ala 2 288 568 hehtaaria, eli viiteosuus on 7,65 %. Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla.
Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, otetaan käyttöön pysyvän nurmen ennallistamismenettely, eikä olemassa olevia pysyviä nurmia saa ottaa muuhun viljelykäyttöön. Viitevuoden 2015 pysyvän nurmen ala on 132000 ha ja joka vuosi on tullut lisää pysyvää nurmea aika paljon, joten turha pelko.
Haluaisin nähdä sen laskukaavan jolla ennallistaminen lasketaan, jos siis ala laskisi alle 5%.
-
Kun kaikenlaista edunvalvontaa on maailma täynnä, niin tasapuolisuuden nimissä voisi kysyä, että miksi tämän tyyppinen peltomuoto, eli pysyvä nurmi on olemassa, joka voisi aiheuttaa harmaita hiuksia vain ja taas kasvinviljelijöille. Tästäkin saadaan hyvä esimerkki tyhmyydestä tai tietämättömyydestä.
Pysyvä nurmi liittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kuinka monta hehtaaria hömppäpeltoja tullaankaan kylvämään nollauskasville tasaisin väliajoin? Olisiko ilmaston puolesta järkevää jättää nuokin polttoöljyt polttamatta?
Ilmastoihmiset ja Plantronics -ihmiset tappelevat keskenään. Normaalit maajussit joutuvat leikkimään heidän tappelun keskellä.
-
Pysyvän nurmen syntyminen kasvinviljelytilalle tarkoittaa sitä, että kyseisellä viljelijällä on liikaa peltoa, ja täten syyllistyy moraaliseen rikokseen ihmisyyttä vastaan, koska ei tuota suuresti kaivattua rehuviljaa puutteenalaisille markkinoille. Haagin tuomioistuimessa sopiva tuomio olisi selkäsauna suolaan kastellulla pajunvitsalla, lisäksi tilusjärjestellään kyseisen viljelijän parhaasta peltolohkosta samankokoinen ala lähiseudun nautatilalle, erikoiskasvien viljelyyn.
Rikoksen tuottamuksellisuudesta riippuen maata luovuttamaan tuomitun viljelijän pitää ensin vielä käsin kaivaa salaojalaskuaukot auki ja kalkita luovutuspelto omalla kustannuksellaan, tai tulee uudestaan piiskaa, AIV-liuokseen kastellulla orapihlajan oksalla.
-SS-
-
Pysyvän nurmen syntyminen kasvinviljelytilalle tarkoittaa sitä, että kyseisellä viljelijällä on liikaa peltoa, ja täten syyllistyy moraaliseen rikokseen ihmisyyttä vastaan, koska ei tuota suuresti kaivattua rehuviljaa puutteenalaisille markkinoille. Haagin tuomioistuimessa sopiva tuomio olisi selkäsauna suolaan kastellulla pajunvitsalla, lisäksi tilusjärjestellään kyseisen viljelijän parhaasta peltolohkosta samankokoinen ala lähiseudun nautatilalle, erikoiskasvien viljelyyn.
Rikoksen tuottamuksellisuudesta riippuen maata luovuttamaan tuomitun viljelijän pitää ensin vielä käsin kaivaa salaojalaskuaukot auki ja kalkita luovutuspelto omalla kustannuksellaan, tai tulee uudestaan piiskaa, AIV-liuokseen kastellulla orapihlajan oksalla.
-SS-
Kylläpä kirvelee SS-joukoissa.
Onko siellä Salossa paljon niitä nautatiloja jotka vuokraa peltoa erikoiskasvien viljelyyn? Ei siellä Salossa montaa nautatilaa edes ole…. Toki niistä on muutama kyllä suuria…
-
Pysyvän nurmen syntyminen kasvinviljelytilalle tarkoittaa sitä, että kyseisellä viljelijällä on liikaa peltoa, ja täten syyllistyy moraaliseen rikokseen ihmisyyttä vastaan, koska ei tuota suuresti kaivattua rehuviljaa puutteenalaisille markkinoille. Haagin tuomioistuimessa sopiva tuomio olisi selkäsauna suolaan kastellulla pajunvitsalla, lisäksi tilusjärjestellään kyseisen viljelijän parhaasta peltolohkosta samankokoinen ala lähiseudun nautatilalle, erikoiskasvien viljelyyn.
Rikoksen tuottamuksellisuudesta riippuen maata luovuttamaan tuomitun viljelijän pitää ensin vielä käsin kaivaa salaojalaskuaukot auki ja kalkita luovutuspelto omalla kustannuksellaan, tai tulee uudestaan piiskaa, AIV-liuokseen kastellulla orapihlajan oksalla.
-SS-
Kylläpä kirvelee SS-joukoissa.
Onko siellä Salossa paljon niitä nautatiloja jotka vuokraa peltoa erikoiskasvien viljelyyn? Ei siellä Salossa montaa nautatilaa edes ole…. Toki niistä on muutama kyllä suuria…
Juu, itse en pelkää kovin suuresti joutuvani ihan pian noihin tilusjärjestelyihin, mutta tietenkään moderni rakennemuutoskasvinviljely ei syyllistyisi hömppänurmien ja laittomien rehunurmien viljelyyn, epäilemättä pakkoluovutuksilla voisi olla jonkinlainen prioriteetti, niinhän se oli aikanaan ennen EU:ta olleen maatilalain aikanakin.
Tärkeintä on, että tuotetaan ruokaa eikä hömppää, ja tärkeää on myös se, kuka sitä tuottaa.
Tuet oikeaan viljelyyn, ei näennäisviljelijöiden hömppäheinikoille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/ef7f611e-934b-46f8-bc43-6cb36dd74464) (MT 11.4.2022)
-SS-
-
Pysyvästä nurmesta on liikkeellä paljon väärää tietoa.
Pysyvä nurmi tulee EU säädöksistä, eikä oikein sovellu Suomeen. Muualla Euroopassa nurmipellot ovat usein nurmipeltoja ja viljapellot viljapeltoja. Pääosa Suomen pysyvästä nurmesta on karja-alueella. Osa on niin kivisiä, että niitä ei kannata kauheasti muokkailla. Osa uudistetaan nurmesta nurmeen ilman suojaviljaa. Olisi hyvä tietää, mikä pysyvän nurmen osuus on nyt. Jos se on esimerkiksi yli 10% en uskoisi ennallistamisvelvoitetta kovinkaan helposti syntyvän. Pitää myös huomata, että viljelijä saa päättää mille lohkolla sen mahdollisen ennallistamisvelvoitteen täyttää. Sen ei tarvitse olla sama lohko, jolta pysyvä nurmi status on poistunut.
Lasketaanko uudet raiviot tähän pysyvän nurmen alaan, Tuolla pohjoisemmassa kuitenkin raivataan jossain määrin edelleen..
-
Ryssä kun ampuu kuopille teidän ihanat rakkaat nurmipellot, voi se vähän viduttaa:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
-
Ryssä kun ampuu kuopille teidän ihanat rakkaat nurmipellot, voi se vähän viduttaa:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Juu Trump ei niitä kuopille ammu. Trump sanoi Nato-maille vielä 2018, että Saksa antautuu Venäjälle sulkemalla ydinvoimalansa, keskeyttämällä oman kaasuntuotannon rakentamisen ja jättäytymällä energiassa Venäjän tuonnin varaan. Lisäksi Saksa ei pysty edes täyttämään 2% BKT asevarustelurajaa, muut maat vielä vähemmän ( Belgia taisi jäädä alle 1%).
No uutistoimisto AP:n silloinkin ainawoke faktantarkistus (https://apnews.com/article/north-america-donald-trump-ap-top-news-germany-politics-051df8e38b2b427f99e8e6002f21bec0) maalasi syytökset pöyristyttäviksi, että Saksan ydinvoimalat tuottavat vielä pitkään, Nordstream on luotettava kaasun toimittaja ja Saksa kyllä panostaa puolustukseen.
No, tilanne 2025:
- Ydinvoimalat on suljettu pikavauhtia
- Itämeren kaasuputki on katki
- Ukrainan kaasuputki on poikki
- Asevarustelumäärä Saksalla ei ole edes täyttä 1,5 % kansantuotteesta
- Energian hinta Saksassa on USA:n verrattuna kolminkertainen, epätoivoista
vanhojen hiilivoimaloiden uudelleenkäynnistämistä tehdään
- Saksa lähestyy arabimaita kulttuuriltaan, maassa ei-syntyneitä siirtolaisia on jo yli 15%
Niin kuin Vance puheessaan olennaisesti sanoi: jos toivotte, että USA on ikuisesti puolustamassa Eurooppaa ns. länsimaisten arvojen pelastamiseksi, niin ei näytä siltä, että Eurooppaa suhtautuisi omalta osaltaan millään tavalla niitä arvostavasti.
-SS-
-
Ryssä kun ampuu kuopille teidän ihanat rakkaat nurmipellot, voi se vähän viduttaa:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Juu, mutta vielä enemmän sellainen viimeiseen asti hyväilty ja hoivattu kasitonnarilaiho pistäisi kiroilemaan, varsinkin jos olisi joutunut tyytymään normaaliin kiinnityssopimukseen, ilman mitään eturiviläisen meneviä aukkoja.
-
Nyt kun menet raivaamaan itsellesi lisää peltoa, niin se pitää olla nurmipeitteinen. Olisiko yksinkertaista, että raivionurmen satoa ei saa korjata tai edes laiduntaa? Silloin kas kummaa pellon raivaaminen saattaa vähentyä ja kas kummaa, kaikki viljelijät olisivat samalla viivalla.
Sama voisi koskea pysyviä nurmia. Jos haluat korjata satoa pysyvältä nurmelta, se pitäisi nollata jollakin satokasvilla. Tässä oikeastaan on aika mielenkiintoisen idean ydin, koska jos kasvinviljelijä haluaa käytännössä pysyvältä nurmelta saada kunnon satoa pl siemenviljely, hänen pitää kylvää siihen jotain sellaista, josta saa jonkinlaisen sadon.
Olisi aika hassua, jos joskus oltaisiin tasapuolisia.
-
Kyllä v.2022-jälkeen käyttöönotetut raiviot ovat pysyvää nurmea 5- nurmivuoden jälkeen ja muuta kasvivaihtoehtoa
ei näillä olekkaan, kuin nurmi.
-
Ryssä kun ampuu kuopille teidän ihanat rakkaat nurmipellot, voi se vähän viduttaa:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Juu Trump ei niitä kuopille ammu. Trump sanoi Nato-maille vielä 2018, että Saksa antautuu Venäjälle sulkemalla ydinvoimalansa, keskeyttämällä oman kaasuntuotannon rakentamisen ja jättäytymällä energiassa Venäjän tuonnin varaan. Lisäksi Saksa ei pysty edes täyttämään 2% BKT asevarustelurajaa, muut maat vielä vähemmän ( Belgia taisi jäädä alle 1%).
No uutistoimisto AP:n silloinkin ainawoke faktantarkistus (https://apnews.com/article/north-america-donald-trump-ap-top-news-germany-politics-051df8e38b2b427f99e8e6002f21bec0) maalasi syytökset pöyristyttäviksi, että Saksan ydinvoimalat tuottavat vielä pitkään, Nordstream on luotettava kaasun toimittaja ja Saksa kyllä panostaa puolustukseen.
No, tilanne 2025:
- Ydinvoimalat on suljettu pikavauhtia
- Itämeren kaasuputki on katki
- Ukrainan kaasuputki on poikki
- Asevarustelumäärä Saksalla ei ole edes täyttä 1,5 % kansantuotteesta
- Energian hinta Saksassa on USA:n verrattuna kolminkertainen, epätoivoista
vanhojen hiilivoimaloiden uudelleenkäynnistämistä tehdään
- Saksa lähestyy arabimaita kulttuuriltaan, maassa ei-syntyneitä siirtolaisia on jo yli 15%
Niin kuin Vance puheessaan olennaisesti sanoi: jos toivotte, että USA on ikuisesti puolustamassa Eurooppaa ns. länsimaisten arvojen pelastamiseksi, niin ei näytä siltä, että Eurooppaa suhtautuisi omalta osaltaan millään tavalla niitä arvostavasti.
-SS-
Tässä on paljon tiukkaa asiaa. Saksa on rämettynyt ihan täysin. Ei pärjää enää edes jalkapallossa. :o
-
ohan se kurjaa kun ei potkupalloillukaan saa lisää vientimahkuja... surkia maa, joutaa susille!!!