Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 06.12.21 - klo:21:18
-
Lueskelin vähän aikaa sitten vanhoja kalentereita. Ysärin loppua ja 2000- luvun alkua, en vanhempi. Yleensä oli olkien paalaukset saatu päätökseen 5.9 mennessä ja joskus jo elokuun puolella. Paalattava pinta-ala oli tuolloinkin sadan hehtaarin lähellä. Silloin ehti hyvin vähän hitaammallakin paalaajalla ja suoraan puimurin karhosta. Päivät oli pitkiä kun elokuun kaste on paljon vähäisempää. Monesti puinnit alkoi ennen elokuun puoliväliä aikaisilla ohrilla ja rukiilla jos joku sitä täällä viljeli silloin.
Mitkä ovat syyt nykyisiin puintiaikojen viivästymisiin?
Kattavatko myöhäisten lajikkeiden suurempi sato kuivauskustannukset oikeasti?
-
Kymmenen kuluneen vuoden aikana vain 2012 ja 2017 olivat enemmän myöhäisiä Muina vuosina kuivauskustannukset ovat olleet jopa alhaiset. Satotaso on huomattavan korkea hieman myöhäisemmissä lajikkeissa. Etenkin 2-tahoiset ohrat ovat huippusatoisia. Satotason ja laadun etu ehkä ylittää kuivausriskin.
Suuri viivästyttävä tekijä on tehokas ja laajempi tautitorjunta, voimaperäisempi lannoitus, lisäksi suorakylvö tai kevätsänkeen muokkaamalla kylvö voi viivästyä yhdellä-kahdella päivällä. Jos toukokuun alku on sateinen, viivästystä voi olla enemmänkin.
Lämpösummissa kun ei kasvukauden havaittu venyminen näy, pikemminkin päin vastoin.
-SS-
-
Ravinteiden puute, eli fosforin puute, suositus määrä pienentynyt
Oleellisesti vuosikymmenten aikana, kasvaa mutta hitaammin.
Viljalajikkeet, satoisammat lajikkeet hiukan pitempiä kasvuajaltaan.
-
Ravinteiden puute, eli fosforin puute, suositus määrä pienentynyt
Oleellisesti vuosikymmenten aikana, kasvaa mutta hitaammin.
Viljalajikkeet, satoisammat lajikkeet hiukan pitempiä kasvuajaltaan.
Fosforin puute, hyvä huomio.
(https://www.farmit.net/sites/default/files/role_12/Fosfori17750.jpg)
Kuva: vasemmalla fosfaatin puute, oikealla runsaampi fosforilannoitus
https://www.farmit.net/kasvinviljely/lannoitus/ravinteet/fosfori
-SS-
-
Sopii hyvin tuo fosfori. Meillä oli tässä lähellä yksi sen ajan mittapuulla iso sikatila mistä korjattiin olkea, siellä puitiin hyvissä ajoin kunnolla tuleentunutta Kymppi ohraa. Paljon aikasemmin kuin monella kasvinviljely tilalla. Toki pellot ovat aikaisia ja lämpöisiä hieta/hiekka rinteitä
-
Sopii hyvin tuo fosfori. Meillä oli tässä lähellä yksi sen ajan mittapuulla iso sikatila mistä korjattiin olkea, siellä puitiin hyvissä ajoin kunnolla tuleentunutta Kymppi ohraa. Paljon aikasemmin kuin monella kasvinviljely tilalla. Toki pellot ovat aikaisia ja lämpöisiä hieta/hiekka rinteitä
Karjanlanta on yksi pahimmista puinnin viivästyttäjistä.Tuli tulokset maanäytteistä,enään ei tarvitse ihmetellä rehujen huonoa fosforia,oli sen verran paljon punaista forforin kohdalla,karjanlannasta huolimatta.
-
Ilmeisesti olet ottanut näytteet jostain muualta kuin pellolta vai uudehkoja raivioita?
-
Ilmeisesti olet ottanut näytteet jostain muualta kuin pellolta vai uudehkoja raivioita?
Sian paskassa ainakin runsaasti fosforia .
-
En ole kyllä kuullut kenenkään valittavan fosforin puutetta navetan vieri pelloilla, jos eivät ole viime vuosikymmeninä raivattuja.
-
Kymmenen kuluneen vuoden aikana vain 2012 ja 2017 olivat enemmän myöhäisiä Muina vuosina kuivauskustannukset ovat olleet jopa alhaiset.
2015 oli myös myöhäinen. Toki silloin ei ollut syksy sateinen kuten nuo kaksi edellä mainittua mutta kolea kevät ja kesä teki sen että oikein mikään ei meinannut valmistua ajallaan.
-
En ole kyllä kuullut kenenkään valittavan fosforin puutetta navetan vieri pelloilla, jos eivät ole viime vuosikymmeninä raivattuja.
Hiekkamailla erityisesti . On maito/naudanlihatiloja joissa käytetään ainoastaan typpilannoitusta viljalle . Kalia ja fosforia riittää .
-
En ole kyllä kuullut kenenkään valittavan fosforin puutetta navetan vieri pelloilla, jos eivät ole viime vuosikymmeninä raivattuja.
Paperilla lannoitus tapissa ja reilun lietemäärän takia säkistä saa laittaa vaan typpeä, mutta silti fosforit pudonnu maanäytteiden voimassaolo aikana luokkaan huono ja kovassa nurmikierrossa olevilla pelloilla arveluttavan huonoon. Lehmillä kun alkoi fosforihalvauksia ilmenemään niin otettiin konstit käyttöön kun keinot oli jo kokeiltu..
-
Mitenköhän yleensä fosforin osalta ovat nuo karjanlannalla lannoitetut pellot? Jos pellot ovat av.lut. kork, niin jostain se fosfori on sinne joutunut. Onko se tullut ulkopuolisesta rehusta vai säkistä ja sitten levitetty paskana niihin parhaisiin peltoihin. Vai onko typekkään nurmilannoituksen seurauksena maaperässä oleva fosfori konsentroitunut ruokamultakerrokseen.
Vai onko siinä mukana sitä Kekkosen ja Koiviston ajan hurjaperäistä fosforilannoittamista, jolloin paskakierrossa fosforin määrä on säilynyt suurempana, kuin pelkässä viljan viljelyssä. Jos fosforitasot alkavat putoamaan oikeasti pelloissa, alkaa tulla kiire saada se talteen ravintoketjusta.
-
Mitenköhän yleensä fosforin osalta ovat nuo karjanlannalla lannoitetut pellot? Jos pellot ovat av.lut. kork, niin jostain se fosfori on sinne joutunut. Onko se tullut ulkopuolisesta rehusta vai säkistä ja sitten levitetty paskana niihin parhaisiin peltoihin. Vai onko typekkään nurmilannoituksen seurauksena maaperässä oleva fosfori konsentroitunut ruokamultakerrokseen.
Vai onko siinä mukana sitä Kekkosen ja Koiviston ajan hurjaperäistä fosforilannoittamista, jolloin paskakierrossa fosforin määrä on säilynyt suurempana, kuin pelkässä viljan viljelyssä. Jos fosforitasot alkavat putoamaan oikeasti pelloissa, alkaa tulla kiire saada se talteen ravintoketjusta.
Ennen vanhaan karjattomat juurikkaanviljelijät laittoivat täällä Varsinais-Suomessa
puhdasta superfosfaattia tonnikaupalla, koska muuten ei fosforilukua saa yli sadan.
Nyt 20 vuoden päästä on 50-75 , tutkimuslaitoksesta riippuen. Viljaa kasvattamalla
fosforin vähentäminen on erittäin hidasta. Lisäksi kevään kylmillä vilja selvästi punertuu,
kun se fosfori siltikään ei ole juurten ulottuvilla
Meillä kun käytettiin karjan kuivalantaa, silti nyt 30 vuoden päästä palstoilla alkaa olla
5-10 välillä fosforiluvut. Pieni palsta lantaruuman vieressä, siihen vedettiin joka vuosi reilu kerros lantaa
suoraan kasasta , siinä on korkeat ( 33) , mutta eivät arveluttavan korkeat fosforitasot.
-SS-
-
Riippuu varmaan maistakin missä pulaa ja missä liikaa . Jäykät savimaat pidättää ehkä ravinteita hyvin .