Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: volkkari - 01.04.09 - klo:20:54
-
Metsäkärryn teko mielessä. Renkaiksi kaavailtu 14.00-20 tai 16x20..
Hallin nurkassa ois 100x150x8mm putkipalkkia just keinupalkeiksi sopivat pätkät..
napojen väliksihän tulis 14x20 pyörilla 1500-1700mm..
Kantavuutta kärryllä sais olla 10tonnin luokkaa. Paljonkohan tulis kantavuutta tuon palkin puolesta jos siitä tekisi keinut? Osaisko joku laskea tai kertoilla oman kokemuksen perusteella? :)
-
ottaa mallia tehdasvärkiistä... ja tekee millin-puolentoista vahvemmasta ite, kestää... ;)
-
Tuo rhs-putki kyllä kestänee, keinusarana tarpeeksi isoista raudoista, sillä sinne kohdistuu aikamoiset väntövoimat metässä.
-
Tuon laskeminen on vaikeata. Putkelle tulee samaan aikaan taivutus ja vääntömomenttia. Parhaiten kestää kun pyörät on mahdollisimman lähellä toisiaan ja tuota palkkia.
Jos on mahdollista tukea navanakseleista keskelle palkeilla niin tukevoittaa paljon kun saa keinunivelen myös keskelle. Tukipalkit pitäisi navanpuoleisesta päästä olla lähes yhtä jäykkää kun navan akseli, yhtäkkiä heittäisin että 60x60x5:sta putkea ja navan puoleiseen päähän toinen rinnalle ja kolmas päälle vaikka 600 ja 300 pätkät. Tässä myös 150x100x8 palkin kestävyys on helppo laskea.
Oletan värkin tavalliseksi 52 teräkseksi, navan etäisyys 850mm ja tuo palkki tietenkin syrjällään niin maksimi kuormaksi saan tuolle 6155kg. Eli sellainen 24t kärryn kokonaispaino pitäisi vielä kestää. Myötörajaksi tuolle teräkselle oletin 400N/mm2.
Lisää kestävyyttä saat rajusti jos tuon palkin alle ja päälle hitsaat kevyellä saumalla teräslevyn kappaleet keskelle nivelen kohtaan, vaikka 600x100x12. Vääntömomentin kestoon nuo palat ei sinänsä vaikuta mutta taivutuksen aiheuttama jännitys jää niin kauas myötörajasta että tuskin missään kohtaa enää myötöraja ylittyy väännöstäkään vaikka et keskitukia laittaisikaan.
-
Noni.. siitä palkistahan ne riittävän järeät keinupalkit sitten jo syntyykin. Eiköhän se palkki sitä tavallista 52 liene. Tavoiteltuun kantavuuteen sitten pääseekin ilman lisätukia.. Nivelpisteeseen varmaan laitan ne renen mainitsemat ylä- ja alavahvikkeet. :) Keinusaranasta ois tarkoitus tehä aika leveä, sitä vääntöä kun tosiaan metsäkärryssä ja nuilla pyörillä syntyy.
Seuraavaks sitten napoja haalimaan..
Ja kiitoksia vastauksista!
-
Minulla on vanha Weckmanin tekemä Hakki, ja siinä on keinu hyvin leveällä, laakeri pyörien välissä. Teli on suht pitkä ja nivel leveällä.
Se on aika tanakka väännöille ja kivien ylityksessä kärry ei kallistu kovin paljon kun pyörät käyvät vuorotellen ylhäällä.
Jos pyörät olisivat likikkäin, laakerointi olisi tehtävä pyörien väliin toispuoleisesti ja pikkuesteissä (puolen metrin kivet) koko kärry kallistelee enemmän.
Keinumistilaa tuo ratkaisu tietty vaatii enemmän kuormalta.
-
Noni.. siitä palkistahan ne riittävän järeät keinupalkit sitten jo syntyykin. Eiköhän se palkki sitä tavallista 52 liene. Tavoiteltuun kantavuuteen sitten pääseekin ilman lisätukia.. Nivelpisteeseen varmaan laitan ne renen mainitsemat ylä- ja alavahvikkeet. :) Keinusaranasta ois tarkoitus tehä aika leveä, sitä vääntöä kun tosiaan metsäkärryssä ja nuilla pyörillä syntyy.
Seuraavaks sitten napoja haalimaan..
Ja kiitoksia vastauksista!
Siis huomaathan että laskemani myötörajan sallima taivutusmomentti koskee tapausta jossa ei samaan aikaan tule vääntömomenttia, jos tulee niin se voi aiheuttaa palkin jossain osissa myötörajan ylityksen. Toki todennäköisesti noilla vahvikkeilla kestää.
Yhdellä pajalla joskus kävin kun oli lietekärryn teli tekeillä. Oli nuo palkit 200x300 palkkia 12:sta seinällä. Meinasi isäntä että pitää olla, ei muuten kestä.
-
Noni.. siitä palkistahan ne riittävän järeät keinupalkit sitten jo syntyykin. Eiköhän se palkki sitä tavallista 52 liene. Tavoiteltuun kantavuuteen sitten pääseekin ilman lisätukia.. Nivelpisteeseen varmaan laitan ne renen mainitsemat ylä- ja alavahvikkeet. :) Keinusaranasta ois tarkoitus tehä aika leveä, sitä vääntöä kun tosiaan metsäkärryssä ja nuilla pyörillä syntyy.
Seuraavaks sitten napoja haalimaan..
Ja kiitoksia vastauksista!
Siis huomaathan että laskemani myötörajan sallima taivutusmomentti koskee tapausta jossa ei samaan aikaan tule vääntömomenttia, jos tulee niin se voi aiheuttaa palkin jossain osissa myötörajan ylityksen. Toki todennäköisesti noilla vahvikkeilla kestää.
Yhdellä pajalla joskus kävin kun oli lietekärryn teli tekeillä. Oli nuo palkit 200x300 palkkia 12:sta seinällä. Meinasi isäntä että pitää olla, ei muuten kestä.
hätäiseen muisteltuna niin eiköhän livakan 12kuution vaunussa palkki oo tuota luokkaa vaan ohemmalla seinämällä..siinä on 650-22,5" renkaat.
Vaan mitäpä mieltä olet oisko vastaavaa hyötyä jos laittais keinulaakerista napaan samaisesta putkesta näin kun tässä on.. http://www.hyvakone.com/files/12tn%20teli%20jaruilla%20edesta.jpg eli leikkais viistosti halki..ja hitsais varsinaisen keinupalkin sisäkylkeen??
-
Noni.. siitä palkistahan ne riittävän järeät keinupalkit sitten jo syntyykin. Eiköhän se palkki sitä tavallista 52 liene. Tavoiteltuun kantavuuteen sitten pääseekin ilman lisätukia.. Nivelpisteeseen varmaan laitan ne renen mainitsemat ylä- ja alavahvikkeet. :) Keinusaranasta ois tarkoitus tehä aika leveä, sitä vääntöä kun tosiaan metsäkärryssä ja nuilla pyörillä syntyy.
Seuraavaks sitten napoja haalimaan..
Ja kiitoksia vastauksista!
Siis huomaathan että laskemani myötörajan sallima taivutusmomentti koskee tapausta jossa ei samaan aikaan tule vääntömomenttia, jos tulee niin se voi aiheuttaa palkin jossain osissa myötörajan ylityksen. Toki todennäköisesti noilla vahvikkeilla kestää.
Yhdellä pajalla joskus kävin kun oli lietekärryn teli tekeillä. Oli nuo palkit 200x300 palkkia 12:sta seinällä. Meinasi isäntä että pitää olla, ei muuten kestä.
hätäiseen muisteltuna niin eiköhän livakan 12kuution vaunussa palkki oo tuota luokkaa vaan ohemmalla seinämällä..siinä on 650-22,5" renkaat.
Vaan mitäpä mieltä olet oisko vastaavaa hyötyä jos laittais keinulaakerista napaan samaisesta putkesta näin kun tässä on.. http://www.hyvakone.com/files/12tn%20teli%20jaruilla%20edesta.jpg eli leikkais viistosti halki..ja hitsais varsinaisen keinupalkin sisäkylkeen??
On toki hyötyä. Varsinkin kun tuossa näyttäisi myös navan puolella olevan tuki joka menee keinupalkin sisäkyljen tuen kanssa päällekkäin. Ottaa varmasti vääntörasituksia tehokkaasti vastaan. Vaan eipä tuo enää kovasti poikkea ratkaisusta että olisi keskelle menevät tuet keinupalkkien päistä. Siinä olisi sekin etu että keinuakseli voisi olla aika ohut = halapa. On muuten ainoa paikka vanhoissa velsakärryissä mistä voi ottaa mallia.
-
Metsäkärrissä vaan ei ehkä kannata hukata maavaraa akselien välistä ylimääräisillä keinun tuilla kuten yleisperävaunussa voi tehdä. Kannon ja kivien ylityksessä joka sentti on tarpeen.
-
Joo ei kannata perävaunuja katsoa kun metsäperävaunua suunnittelet. Äkkiseltään tuntuu, että jos kyseistä palkkia käytät niin ei lienee vaadi mitään sivutukia. Kunhan se keinuakseli on min kokoa 80mm ja se on tukevasti kiinnitetty runkoon. yritä viedä laakerointi piste kuitenkin keinutelipalkista mahd kauaksi. Se aina pienetää kuormitusta. Mutta alle ei kannattane turhaan rakentaa mitään ylimääräistä joka vie maakorkeutta
-
Omaansahan saa kai kehua :D
Mut tojenperrään minusta Hakin vaunussa on suht järkevästi yhdistetty leveä laakerointipinta ja silti keskelle jää avara rakenne. Eikähän tuo ole väljistynyt kymmenen vuoden aikana, joten kai se lienee myös käytännössä toimiva rakenne.
-
Kun on oikeen pehmoista ja kärry menöö oikeen syväätte niin se menöö mahaa myören. Mitä enemmän maavaraa niin sen syvemmäätte kulukoo...
-
Metsäkone valmistajat on kyllä tyhmiä. Monessa vehkeessä on jopa 60-70 senttiä maavaraa.
-
Metsäkone valmistajat on kyllä tyhmiä. Monessa vehkeessä on jopa 60-70 senttiä maavaraa.
:D On kyllä metsäkoneissa vähän eri asia. Vedettävä kärry ei niin paljon hyödy maavarasta, Traktorissa taas on syytä olla maavaraa reilusti. Vedettävän kärryn PYÖRÄT lakkaavat jarruttamasta kun tulee mahakosketus. Vetävät pyörät lakkaavat vetämästä heti kun alkaa kantaa pohjasta.
-
Kyl se meno yleensä toppaa suht äkkiä kun pyörät uppoavat, siinei vetämättömällä kärrillä tarvia syvemmälle mennä. Toisekseen ikävä se on jos kannon tai kiven päältä ajettaessa jää täys kuorma sen päälle keikkumaan kun maavara loppuu.
Ei uskoisi miten paljon 5 cm maavarassa vaikuttaa, ainakin traktorissa sen huomaa selvästi.
-
Toisekseen ikävä se on jos kannon tai kiven päältä ajettaessa jää täys kuorma sen päälle keikkumaan kun maavara loppuu.
Ei uskoisi miten paljon 5 cm maavarassa vaikuttaa, ainakin traktorissa sen huomaa selvästi.
Totta,80-90 viiatista 6850 valluun siirtyneenä eroa nimenomaan tuo reilu 5 senttiä. Vallulla meinas jäädä kannon nokkaan siinä missä viiatilla ei ois edes osannut varoa ???
Positiivista,kaikesta mistä vallulla pääsee yli,kärry ei ota kiinni missään vaiheessa. Ennen oli telin keinut alimmainen kohta.
-
Olikos tuossa Fiiatissa ne mammuttipyörät ?
Ite huomasin eron 18.4 34->38 muutoksesta. Jotenkin sitä tottuu automaattisesti arvioimaan esteet maastossa joiden yli pitäisi ajella.
-
Olikos tuossa Fiiatissa ne mammuttipyörät ?
Ite huomasin eron 18.4 34->38 muutoksesta. Jotenkin sitä tottuu automaattisesti arvioimaan esteet maastossa joiden yli pitäisi ajella.
Ei oo mammuttirenkaita,ihan vakio 16.9R34. Vallussa 520/70R38.