Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: jooseppi - 06.01.21 - klo:12:53
-
Tuore norjalaistragedia pani ajattelemaan mistä oikein on kysymys. Löysin pätevän videon vuodelta 1978, jossa Rissa-norjalaiskylän vastaava sortuma esitellään varsin perusteellisesti. Monet maatilat katosivat silloin ja, kuten selostuksestakin kuuluu, 8mm-kaitafilmin kuvaaja joutui rantapaikastaan yhtäkkiä juoksemaan henkensä edestä kun sortuma laajenni vauhdilla..
”Maa katosi” siksi, että kyseisen savilajin (kvikkleire) koostumus voi muuttua kertaheitolla jugurttimaiseksi juoksusaveksi. Jossain kommenttiketjuissa jälkiviisaat maamiehemme ehdottivat paalutusta, muttei sillä ole mitään vaikutusta. Tärkeintä lienee, että tuo pohjasaven suolapitoisuus saadaan taas nousemaan (ks. kohta 3:05 min).
Melkoinen pommi: ohut, kovahko pintakuori, jonka alla veitsenterällä oleva ”velli”, jonka stabiili olototila voi muuttua hetkessä labiiliksi nestemassaksi:
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/ilmari/kvikkleire-nopea-savi-eli-juoksusavi/
-
tuota vaan ihmettelin että kun kerran laji tietetään niin miksi tuollaisen päälle saa etes rakentaa? nykyään luulis olevan tietoakin jo. ei enää niinkään jumalan kosto synneistä.
-
tuota vaan ihmettelin että kun kerran laji tietetään niin miksi tuollaisen päälle saa etes rakentaa? nykyään luulis olevan tietoakin jo.
Norjan erityisongelma on siinä, että sitä maaperää on lähes kaikkialla, missa ovat parhaat asuinpaikat tarjolla (laaksot, hedelmälliset pellot jne).
-
Tuolla pohjoisessa Norjassa kun on kuljeskellut niin kyllä siellä melkein joka paikassa on rakennettu missä on tilaa meren ja tunturien välissä.Eikä sitä ole välillä montaakaan kymmentä metriä ja kaltevaa pintaakin löytyy.
-
ai hitto, katoin kartasta ja nuinha se onkii. ja siellä on mökit jopa semmottissa paikoissa et täällä ei sais lupaakaan. mut hyöhä onkii itsenäisiä kunkun alla.
-
tuota vaan ihmettelin että kun kerran laji tietetään niin miksi tuollaisen päälle saa etes rakentaa? nykyään luulis olevan tietoakin jo.
Norjan erityisongelma on siinä, että sitä maaperää on lähes kaikkialla, missa ovat parhaat asuinpaikat tarjolla (laaksot, hedelmälliset pellot jne).
Tämän tuoreen tapauksen kohdalla on joka tapauksessa otettu tietoinen riski.
-
Veden kyllästämä hieno maa-aines on aika herkkä muuttumaan juoksevaksi, esimerkiksi maansiirtokoneiden tai vaikkapa liikenteen tärinästä.
Esimerkkinä voi kokeilla märkää savista maata taputtella vaikka saappaan kärjellä, niin pian siihen syntyy vetelä lammikko. Tarpeeksi kauan kun jatkat niin saapas uppoaa siihen.
Tuolla Norjassa on ollut aika sateinen syksy ja yleensäkin sademäärät ovat melko suuria. Raskas jatkuva liikenne ja maansiirtotyötkin voi olla laukaiseva tekijä.
Kuvia vyöryn häntäpäästä ennen ja jälkeen.
https://www.google.fi/maps/@60.0646206,11.0373648,3a,75y,355.75h,80.3t/data=!3m6!1e1!3m4!1sTKjfoXTyofAFLN7XDQGDrQ!2e0!7i16384!8i8192?hl=fi
https://bt.bmcdn.dk/media/cache/resolve/image_1240/image/159/1595062/23625422-jordskred-ask---20210105152737.jpeg
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_80/w_3200/w_3200,h_1800,c_crop,x_0,y_165/w_400/v1609327589/39-7583725fec63a864466.jpg
-------------------
Länsi Ruotsissa Göteborgin seudusta ylöspäin lötyy myös maanvyörymille herkkiä seutuja.
Linkissä kartta riskialueista.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ46-CqSS84kkmNUiEecgz45DQw3MHI3SQT3w&usqp=CAU
https://www.sgu.se/samhallsplanering/risker/skred-och-ras/stora-skred-i-sverige/
-
juutuupissa on monta viteota maailmalta jossa pikkasen maat liikkuu. ei siis mikään uusi ilmiö. mutta aika monesti vesi kaverina noissa siirroissa.