Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: der bauer - 14.03.09 - klo:18:27
-
Sattumalta löysin tämmöstä
http://www.norfor.info/
eli kyseessä on pohjoismaiden (Suomi poislukien) kesken kehitetty ruokintasuunnittelu "ohjelma". Suurin ero vanhaan järjestelmään on NDF sekä tärkkelys luvuissa, molempiin on tullut kolme "alaotsikkoa". Tärkkelys esimerkiks on luokiteltu seuraavasti, tot. tärkkelys g/kg ka, sulaava tärk. g/kg tärkkelys ja lisäksi on luku joka kuvaa miten nopeasti sulaava osuus tärkkelystä sulaa.
Näiden lisäks jokaiselle rehulle on annettu luvut jotka kuvaavat rehujen rakenne kuten puriskelu aika minuutteina/kg ka sekä luku miten "täyttävä" rehu kyseesä on. Tässä esim. säilörehuanalyysi, kohdalta NorFor Feedtable http://feedstuffs.norfor.info/DetailsView.aspx?id=006-0475
Tässä herää kysymys miksi Suomi ei ole ollut mukana kehittämässä norfor, onko kellään tietoa onko sama järjestelmä tulossa tännekin?
En ole itse ainakin kuulut mitään tästä ennenkuin löysin nuo sivut, ja se on ollut korkeintaan pari vuotta käytössä muissa pohjoismaissa.
En väitä että nykyisessä mitään isompaa vikaa olis mutta tuo uus pitäis paremmin ottaa huomioon miten eri rehut toimivat keskenään esim. appeessa.
-
Enpäs osaa sanoa miksei ole ollut suomi mukana, mutta noita mukaillen on omaa ruokintaa tuunattu myös. Ehkäpä seosrehuruokinta ei ole niin yleistä täällä?
-
Tässä herää kysymys miksi Suomi ei ole ollut mukana kehittämässä norfor, onko kellään tietoa onko sama järjestelmä tulossa tännekin?
Saatan muistaa väärin ja en nyt onnistunut löytämään tietoa mistään mutta muistelisin että kun tuota järjestelmää harkittiin niin suomalaiset eläinravitsemuksen tutkijat (MTT, yliopisto) sekä neuvonta (ProAgria) olivat yhtä mieltä siitä että täällä on parempi systeemi käytössä tai kehitteillä en muista kumpi kuin tuo NorFor ja sen takia siihen ei menty mukaan. Tällainen muistikuva minulla asiasta olisi mutta tiedä vaikka olisi vanhentunut että olisi menty mukaan myöhemmin ja se olisi tulossa tännekin kun en tosiaan löytänyt tietoa mistään. Googlettamalla löytyy kyllä tutkimuksia ja viitteitä joissa on NorFor ja Huhtasen Pekka ollut mukana kirjoittamassa mutta en lähtenyt kahlamaan niitä. Etsi jos kiinnostaa, näyttävät tosin olevan lontoon murteella suurin osa.
Eli täälläkin on joskus harkittu tuota järjestelmää, luulis että ainakin tanskan ja ruotsin tietotaso ruokinnasta on vähintään Suomen tasolla ja että täälläkin hyötyis yhteistyöstä muiden pohjoismaiden kanssa. Meinaavat MTT:llä nyt sitten keksiä ruuti uudestaan....
-
Meinaavat MTT:llä nyt sitten keksiä ruuti uudestaan....
Luultavasti. Erään seminaarin ruokatauolla kyselin MTT Jokioisten tutkijalta mitä tutkimuksia heillä on menossa, jotta Etelä- ja Lounais-Suomen kuivilta savimailta saataisiin laadukasta nurmirehua ja kotoista valkuaista ja pystyttäisiin kilpailemaan Suomenselän alueen karjatilojen kanssa. Vastaus oli, että "Timotein sulavuus tutkimusta ja herneen käyttöä ruokinnassa"... Kyselin että eikö oikeasti Jokioisten savimailla pitäisi tutkia Sinimailasen ja härkäpavun viljelyä , sekä niiden käyttöä ruokinnassa, kun varsinkin Sinimailanen soveltuu nimenomaan kuiville saville ja siitä löytyy valmiiksi kahden, kolmen ja neljän niiton lajikkeita. Vastaus oli, että kyllä Suomalaisen talonpojan pitää toistaiseksi tyytyä navetta polulla kävelevään emäntään, eli apilaan... Näillä mennään.
-
Meinaavat MTT:llä nyt sitten keksiä ruuti uudestaan....
Luultavasti. Erään seminaarin ruokatauolla kyselin MTT Jokioisten tutkijalta mitä tutkimuksia heillä on menossa, jotta Etelä- ja Lounais-Suomen kuivilta savimailta saataisiin laadukasta nurmirehua ja kotoista valkuaista ja pystyttäisiin kilpailemaan Suomenselän alueen karjatilojen kanssa. Vastaus oli, että "Timotein sulavuus tutkimusta ja herneen käyttöä ruokinnassa"... Kyselin että eikö oikeasti Jokioisten savimailla pitäisi tutkia Sinimailasen ja härkäpavun viljelyä , sekä niiden käyttöä ruokinnassa, kun varsinkin Sinimailanen soveltuu nimenomaan kuiville saville ja siitä löytyy valmiiksi kahden, kolmen ja neljän niiton lajikkeita. Vastaus oli, että kyllä Suomalaisen talonpojan pitää toistaiseksi tyytyä navetta polulla kävelevään emäntään, eli apilaan... Näillä mennään.
Jaaha, vai että timotei ja herneellä ???
-
Niihän se menee. Maataloustutkimus suomessa. Vakaasti muitten kengänjälkiä läheltä tutkien ja taatepäin kattellen.... :(
-
Vakaasti muitten kengänjälkiä läheltä tutkien ja taatepäin kattellen.... :(
Saavat sitten kehuskella että nää on MEIDÄN tutkimuksien tuloksia
-
Tässä herää kysymys miksi Suomi ei ole ollut mukana kehittämässä norfor, onko kellään tietoa onko sama järjestelmä tulossa tännekin?
Saatan muistaa väärin ja en nyt onnistunut löytämään tietoa mistään mutta muistelisin että kun tuota järjestelmää harkittiin niin suomalaiset eläinravitsemuksen tutkijat (MTT, yliopisto) sekä neuvonta (ProAgria) olivat yhtä mieltä siitä että täällä on parempi systeemi käytössä tai kehitteillä en muista kumpi kuin tuo NorFor ja sen takia siihen ei menty mukaan. Tällainen muistikuva minulla asiasta olisi mutta tiedä vaikka olisi vanhentunut että olisi menty mukaan myöhemmin ja se olisi tulossa tännekin kun en tosiaan löytänyt tietoa mistään. Googlettamalla löytyy kyllä tutkimuksia ja viitteitä joissa on NorFor ja Huhtasen Pekka ollut mukana kirjoittamassa mutta en lähtenyt kahlamaan niitä. Etsi jos kiinnostaa, näyttävät tosin olevan lontoon murteella suurin osa.
Tässähän olisi voinut joutua joku MTT tai Pro Agrian tutkija töitä vaille tai ihan tutkimattomille poluille.
Että varmasti parempi tämä suomen järjestelmä. :)