Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: MrMäkirinne - 08.12.07 - klo:22:37
-
Onkos teillä kokemuksia luonnollisesta ilmanvaihdosta? Tässä suunnitellaan uuden lypsykarjapihaton tekoa ja siihen tulis luonnollinen ilmanvaihto.
Mitään pressuvirityksiä ei tule, vaan ihan normaalisti pleksiluukut reunoille ja keskelle avautuva harja.
Mitä kannattaa ottaa huomioon suunittelussa ja mitkä firmat niitä markkinoi?
-
Onkos teillä kokemuksia luonnollisesta ilmanvaihdosta? Tässä suunnitellaan uuden lypsykarjapihaton tekoa ja siihen tulis luonnollinen ilmanvaihto.
Mitään pressuvirityksiä ei tule, vaan ihan normaalisti pleksiluukut reunoille ja keskelle avautuva harja.
Mitä kannattaa ottaa huomioon suunittelussa ja mitkä firmat niitä markkinoi?
Talvella toimii hyvin, mutta kesällä on ongelmia.Tarpeeksi korkee rakennus, että tulee imua harjalle. Kaiken parasta on se "hiljaisuus", kun ei kuulu kuin robottien äänet. Voin laittaa sulle yksityisviestinä isännän nimen, jos haluut käydä tutustumassa.
-
Voin olla väärässäkin, mutta muistaakseni joku tila oli laskenut luonnollisen ja alipaineisen ilmanvaihdon kustannuksia ja luonnollinen olisi tullut kalliimmaksi. Luonnollinenhan vaatii sääaseman toimiakseen kunnolla.
-
Voin olla väärässäkin, mutta muistaakseni joku tila oli laskenut luonnollisen ja alipaineisen ilmanvaihdon kustannuksia ja luonnollinen olisi tullut kalliimmaksi. Luonnollinenhan vaatii sääaseman toimiakseen kunnolla.
En muista, että oliko tuolla tilalla sääasemaa. Perustamiskustannukset ehkä kalliimmat, mutta siihempä ne jää, kun ei automatiikka hirveesti sähköä vie lunkkujen säätelyssä. Kesäaikaan joutuu tosin käyttämään jonkilaisia puhaltimia, että saadaan ilma kiertämään helteellä.
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
-
Onkos teillä kokemuksia luonnollisesta ilmanvaihdosta? Tässä suunnitellaan uuden lypsykarjapihaton tekoa ja siihen tulis luonnollinen ilmanvaihto.
Mitään pressuvirityksiä ei tule, vaan ihan normaalisti pleksiluukut reunoille ja keskelle avautuva harja.
Mitä kannattaa ottaa huomioon suunittelussa ja mitkä firmat niitä markkinoi?
Ymmärtääkseni vaikea saada rittävästi ilmaa tuloluukuista että toimii kunnolla myös kesällä. Toki rakennuksen leveys, korkeus ja harjakulma vaikuttaa asiaan. Sit kun ei ilmanvaihto toimi kunnolla laitetaan kaikenlaisia jättipuhaltimia ilmaa sekoittaamaan. Verhoseinillä tätä ongelmaa ei ole todellaakan. Oletko koskaan käynyt verhoseinillä varustetussa pihatossa? Minä muutamassa ja olen vakuuttunut niiden toimivuudesta sekä kesällä että myös talvella.
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
***Kyllä varmaan olisi asiaa, että myös luonnollisen ilmanvaihdon kaveriksi laittaisi jättipuhaltimia sisäilmaa kierrättämään. Niitä ne näkyy käyttävän isossa maailmassa myös verhoseinäpihatoissa. Niin ja pitää tietysti huomioida, ettei kattorakenteissa ole raittiinilman stoppadeita....
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
***Kyllä varmaan olisi asiaa, että myös luonnollisen ilmanvaihdon kaveriksi laittaisi jättipuhaltimia sisäilmaa kierrättämään. Niin ja pitää tietysti huomioida, ettei kattorakenteissa ole raittiinilman stoppadeita....
No täs minun esimerkkipihatossa on kyllä selvät rakenteet ja ei sitä puhallinta tarvii monesti käyttää.
-
kaverilla on verhoseinäpihatto ja siinä luonnollinen ilmanvaihto ilman mitään sääasemia tms. tietokoneita. muuten oli tyytyväinen mutta harjan pleksiluukkujen rakenne liian heppoinen meinaa hajota kovemmilla tuulilla. Sinäänsä helppojuttu jos uutta tekee ja mitä olen käynyt siinänoon minusta ilma on hyvää eikä suuremmin humise.
-
No ne jättipuhaltimet tulee joka tapaukses. Verhoseinällisissä olen muutamassa käynyt ja mua ne ei ole vakuuttanut. Mä uskon, että verhoviritykset sopii ja toimii ihan ok, mutta mulle ne ei käy, esimerkiksi normaaleja ikkunoita on vaikea siihen soveltaa ja verhon osa jää sitten pieneksi.Sekin siinä mietityttää, että miten tiivis se verhoasia sitten on kun pitää saada seinää kiinni kun se pakkanen oikein paukkuu.Väkisikin tulee mielikuva, että sellaisia "jäätikkuja" roikkuu verhoista ja sitten kun sitä säädellään, niin aina lähtee kaistale/repeilee, väärässäkin saatan olla. Verhojen kestävyydestä ja automaattisesta säädöstä on mielipiteitä hyvinkin monenlaisia.
"Raitisilmastoppreistakin "olen kuullut puhuttavan, mutta eikös se ole niin, että lämmin ilma nousee ylöspäin ja viileä"raitis" alas, eli sekundääripalkit eivät välttämättä ole huonojuttu??
KT:lle
Laita YV:tä siitä "esimerkki" pihatosta.
-
Meillä tehtiin pihatto luonnollisella iv:lla. Kesästä ei vielä ole kokemusta, mutta käsittääkseni verhojen ollessa auki molemmin sivuin läpiveto hoitanee tehtävän paremmin kuin koneelliset imurit ja föönit? Näin ainaskin itse koimme kun pihattovaihtoehtoja katsastettiin.
-
No ne jättipuhaltimet tulee joka tapaukses. Verhoseinällisissä olen muutamassa käynyt ja mua ne ei ole vakuuttanut. Mä uskon, että verhoviritykset sopii ja toimii ihan ok, mutta mulle ne ei käy, esimerkiksi normaaleja ikkunoita on vaikea siihen soveltaa ja verhon osa jää sitten pieneksi.Sekin siinä mietityttää, että miten tiivis se verhoasia sitten on kun pitää saada seinää kiinni kun se pakkanen oikein paukkuu.Väkisikin tulee mielikuva, että sellaisia "jäätikkuja" roikkuu verhoista ja sitten kun sitä säädellään, niin aina lähtee kaistale/repeilee, väärässäkin saatan olla. Verhojen kestävyydestä ja automaattisesta säädöstä on mielipiteitä hyvinkin monenlaisia.
"Raitisilmastoppreistakin "olen kuullut puhuttavan, mutta eikös se ole niin, että lämmin ilma nousee ylöspäin ja viileä"raitis" alas, eli sekundääripalkit eivät välttämättä ole huonojuttu??
KT:lle
Laita YV:tä siitä "esimerkki" pihatosta.
Mihin ikkunoita tarvitaan jos on verhoseinät? Kai kovillakin pakkasilla tarvitaan toimiva tuloilmanvaihto joten 100% tiiviys ei välttämätön. Verhot kyllä uskoakseni todella kestäviä kun niitä käytetty vuosikymmeniä ulkomailla.
Miks olet jo ennalta päättänyt että tarvitaan jättipuhaltimia? Minä ainkin tekisinä sellasen ilmanvaidon ettei tarvita mitään ylimääräistä teknikkaa. Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
-
Mihin ikkunoita tarvitaan jos on verhoseinät? Kai kovillakin pakkasilla tarvitaan toimiva tuloilmanvaihto joten 100% tiiviys ei välttämätön. Verhot kyllä uskoakseni todella kestäviä kun niitä käytetty vuosikymmeniä ulkomailla.
Miks olet jo ennalta päättänyt että tarvitaan jättipuhaltimia? Minä ainkin tekisinä sellasen ilmanvaidon ettei tarvita mitään ylimääräistä teknikkaa. Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
No kyllähän navetas ny klasit pitää olla!! Vaikka kuinka on verhoseinät ei niistä läpi näy. Korkeintaan kesällä kun ne on rullattuna alas asti. SItten kun ne on nätisti laskostettuna seinänvierellä niin sateen ja tuulen sattuessa saa käydä kuivikkeet vaihtamassa ja märkä vesi/tomupaska muhii verhojen laskoksissa? Tämä nyt on vain mutu tuntumaa.. En tiedä onko näin?
Kovimmillakin pakkasilla tietenkin tarvitaan oikeaa kunnollista ilmanvaihtoa.
Mutta tiiviyttä mun mielestä tarvitaan. Onhan se nyt melekoosta jos niitä "jäätikkuja" roikkuu sieltä/täältä ja puoliseinää on kuuras/märkänä kun pakkanen lauhtuu.
Joku myyjistä sanoo, että verho pitää vaihtaa 3-8 vuoden välein... aikalailla haitaria. Toki eihän se verho varmaan kallista ole. Sama juttu on Mestarifarmin ilmatäyttöisellä patjalla, vaihtaa sekin pitää kun siihen reikiä tulee. Sama pätee pleksiinkin, mutta uskon sillä olevan enemmän elinaikaa kuin pressulla/verholla.
Olen ollut pihatoissa, missä on puhaltimia ja missä ei. Kyllä sen jättipuhaltimen kustannuksella saadaan hyvä sisäilmankierto, siksi olen sen jo päättänyt, että oli ilmanvaihtosysteemi mikä tahansa niin puhaltimet tulee.
En usko, että automaattista säätökeskustakaan on ylivoimaisen vaikeaa käyttää. Ompahan säädöt aamulla tehtynä kun menee navettaan, ettei ole jo valmiiksi myöhäs. Onhan se tekniikka rikkimenevää ja kallista.
Saako verhoseiniin automaattista keskusta?
Verhoseinien kautta tulevaa läpivetoa ei varmastikaan voita mikään puhallin, se on varmasti totta.
-
Ymmärtääkseni vaikea saada rittävästi ilmaa tuloluukuista että toimii kunnolla myös kesällä. Toki rakennuksen leveys, korkeus ja harjakulma vaikuttaa asiaan.
Näin meilläkin, vaikka luukkuja on reilusti. Kesällä on pakko pitää kaikki ovet auki yötäpäivää, että edes vähän saisi ilman vaihtumaan. Siksi olenkin suunnitellut ikkunoiden muuttamista sellaisiksi avattaviksi pleksiluukuiksi. Näin saisi kesäisin kunnon läpivedon, eikä tarttisi huudattaa tuulettimia.
-
Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
Uusimmassa km-vetissä oli juttua noista verhoseinistä, ainakin kirjoittajan mukaan sääasema kannattaisi asentaa verhoseiniinkin, ellei ole valmis säätämään niitä päivittäin. Ilman automatiikkaa olevilla tiloilla verhoja säädettiin käytännössä vain vesi- ja lumisateella.
-
Ymmärtääkseni vaikea saada rittävästi ilmaa tuloluukuista että toimii kunnolla myös kesällä. Toki rakennuksen leveys, korkeus ja harjakulma vaikuttaa asiaan.
Näin meilläkin, vaikka luukkuja on reilusti. Kesällä on pakko pitää kaikki ovet auki yötäpäivää, että edes vähän saisi ilman vaihtumaan. Siksi olenkin suunnitellut ikkunoiden muuttamista sellaisiksi avattaviksi pleksiluukuiksi. Näin saisi kesäisin kunnon läpivedon, eikä tarttisi huudattaa tuulettimia.
Samaa olen miettinyt ja haastatellut jo rakentaneita ja tullut siihen tulokseen, että puolet ikkunoista pitää olla avattavia ja ne kiisteltyt jättipuhaltimet on oiva hankinta.
-
Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
Uusimmassa km-vetissä oli juttua noista verhoseinistä, ainakin kirjoittajan mukaan sääasema kannattaisi asentaa verhoseiniinkin, ellei ole valmis säätämään niitä päivittäin. Ilman automatiikkaa olevilla tiloilla verhoja säädettiin käytännössä vain vesi- ja lumisateella.
Juuri näin. Ja silloin ei mun mielestä ole ilmastointi optimaalinen jos sitä säädetään vaan silloin kun sataa sisälle :D
-
Ymmärtääkseni vaikea saada rittävästi ilmaa tuloluukuista että toimii kunnolla myös kesällä. Toki rakennuksen leveys, korkeus ja harjakulma vaikuttaa asiaan.
Näin meilläkin, vaikka luukkuja on reilusti. Kesällä on pakko pitää kaikki ovet auki yötäpäivää, että edes vähän saisi ilman vaihtumaan. Siksi olenkin suunnitellut ikkunoiden muuttamista sellaisiksi avattaviksi pleksiluukuiksi. Näin saisi kesäisin kunnon läpivedon, eikä tarttisi huudattaa tuulettimia.
Alipaineilmanvaihto on heti sekaisin, jos ilmaa tulee vapaasti ovesta tai ikkunasta. Silloin luukuista voi olla virtaus jopa väärään suuntaan, mikä on vahingollista, jos ilmaa otetaan ullakolta. Itse tässä tilanteessa laittaisin puolet ikkunoista (tasaisesti joka seinällä) avattaviksi ja kesäksi jopa kokonaan irti. Silloin voi olla myös ovia auki tarpeen mukaan esim. laitumelle. Harjalla olevat poistohormit olisi hyvä saada kesällä imemään ilmaa aivan korkeimmalta kohdalta ( talvella alempaa ). Puhaltimet stoppiin tai aivan joutokäynnille. Jos savunpoisto järjestetään savunpoistoluukuilla, luukut auki helteellä. Luulisi ilman vaihtuvan. Niin ja ne katossa olevat tuloilmaluukut kokonaan kiinni, ettei mene kosteutta väärän paikkaan.
Niin, tämä omaa järkeilyä ilman käyttökokemuksia...vielä.
-
Mulla on alipaineilmastointi ja kesällä on kaikki muut reiät tiukasti kiinni paitsi tuloilmaluukut. Vanhassa navetassa oli avattavia ikkunoita ja se oli lintutarha. Yöllä on lehmien uloskulkuovi auki ja silloin takimmaisesa nurkassa on huono ilma.
Aikamoinen sähkönkulutus tuolla alipaineilmastoinnilla on Puhaltimet käyvät täysillä n. 10 kk vuodesta.
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
Nyt et taida olla tosissasi.
-
Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
Uusimmassa km-vetissä oli juttua noista verhoseinistä, ainakin kirjoittajan mukaan sääasema kannattaisi asentaa verhoseiniinkin, ellei ole valmis säätämään niitä päivittäin. Ilman automatiikkaa olevilla tiloilla verhoja säädettiin käytännössä vain vesi- ja lumisateella.
Juuri näin. Ja silloin ei mun mielestä ole ilmastointi optimaalinen jos sitä säädetään vaan silloin kun sataa sisälle :D
Lehtien toimittaja harvemmin kovin käytännönläheisiä ja heitä kyllä laitevalmistajat voitelevat minkä kerkeävät. Verhoseiniä ei tarvitse säädellä vaikka sataa räntää, vettä tai lunta edelyttäen että räystäässä riittävästi mittaa ettei vesi tule suoraan sisälle.
Myyjät kyllä mielellään myyvät potkureita, sääasemia, tuloilmaluukkuja, ikkunoita,jättipuhaltimia ja vaikka mitä härpäkkeitä mut kun ilmankin tulee toimeen ja saa samalla ainakin yhtä hyvän ilmanlaadun. Eii vaan mee mun päähän miks pitäs rakentaa monimutkaisa systeemejä.
-
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
Tämä on kyllä viikon paras :)
-
Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
Uusimmassa km-vetissä oli juttua noista verhoseinistä, ainakin kirjoittajan mukaan sääasema kannattaisi asentaa verhoseiniinkin, ellei ole valmis säätämään niitä päivittäin. Ilman automatiikkaa olevilla tiloilla verhoja säädettiin käytännössä vain vesi- ja lumisateella.
Juuri näin. Ja silloin ei mun mielestä ole ilmastointi optimaalinen jos sitä säädetään vaan silloin kun sataa sisälle :D
Lehtien toimittaja harvemmin kovin käytännönläheisiä ja heitä kyllä laitevalmistajat voitelevat minkä kerkeävät. Verhoseiniä ei tarvitse säädellä vaikka sataa räntää, vettä tai lunta edelyttäen että räystäässä riittävästi mittaa ettei vesi tule suoraan sisälle.
Myyjät kyllä mielellään myyvät potkureita, sääasemia, tuloilmaluukkuja, ikkunoita,jättipuhaltimia ja vaikka mitä härpäkkeitä mut kun ilmankin tulee toimeen ja saa samalla ainakin yhtä hyvän ilmanlaadun. Eii vaan mee mun päähän miks pitäs rakentaa monimutkaisa systeemejä.
Se on totta, että lehtien kirjoittelijat saattavat olla kaukana käytännöstä ja siksihän ne kyselevät käyttäjiltä. Onko todella niin, että verhoseiniä ei tarvitse säätää? Aukaistaanko se vaan summis niinpalijo ku ittestä tuntuu hyvältä ja sade/lumi pysyy ulkopuolella ainakin pääosin. Mä oon käsittänyt, että verhoseinääkin pitää säädellä ilman/lämpötilan mukaan.
Joo myyjät myivät koska se on niiden hommaa, mutta ei kaikkia tarvitse ostaa. Eikai tuo luonnollinen ilmastointikaan nyt aivan kaikkein koneellisin ja monimutkaisin systeemi ole varsinkaan kun ei tarvita kuin alapoiston propellilla. Eikös nyt verhoseinätkin sen verran vaadi, että sinne propelli pitää laittaa?
-
Verhoseinät hormilmanvaihto ilman mitään automattisäätöjä ainakin minusta yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Verhon säätö todella helppoa eikä verhoa tarvitse usein säädellä.
Uusimmassa km-vetissä oli juttua noista verhoseinistä, ainakin kirjoittajan mukaan sääasema kannattaisi asentaa verhoseiniinkin, ellei ole valmis säätämään niitä päivittäin. Ilman automatiikkaa olevilla tiloilla verhoja säädettiin käytännössä vain vesi- ja lumisateella.
Juuri näin. Ja silloin ei mun mielestä ole ilmastointi optimaalinen jos sitä säädetään vaan silloin kun sataa sisälle :D
Lehtien toimittaja harvemmin kovin käytännönläheisiä ja heitä kyllä laitevalmistajat voitelevat minkä kerkeävät. Verhoseiniä ei tarvitse säädellä vaikka sataa räntää, vettä tai lunta edelyttäen että räystäässä riittävästi mittaa ettei vesi tule suoraan sisälle.
Myyjät kyllä mielellään myyvät potkureita, sääasemia, tuloilmaluukkuja, ikkunoita,jättipuhaltimia ja vaikka mitä härpäkkeitä mut kun ilmankin tulee toimeen ja saa samalla ainakin yhtä hyvän ilmanlaadun. Eii vaan mee mun päähän miks pitäs rakentaa monimutkaisa systeemejä.
Se on totta, että lehtien kirjoittelijat saattavat olla kaukana käytännöstä ja siksihän ne kyselevät käyttäjiltä. Onko todella niin, että verhoseiniä ei tarvitse säätää? Aukaistaanko se vaan summis niinpalijo ku ittestä tuntuu hyvältä ja sade/lumi pysyy ulkopuolella ainakin pääosin. Mä oon käsittänyt, että verhoseinääkin pitää säädellä ilman/lämpötilan mukaan.
Joo myyjät myivät koska se on niiden hommaa, mutta ei kaikkia tarvitse ostaa. Eikai tuo luonnollinen ilmastointikaan nyt aivan kaikkein koneellisin ja monimutkaisin systeemi ole varsinkaan kun ei tarvita kuin alapoiston propellilla. Eikös nyt verhoseinätkin sen verran vaadi, että sinne propelli pitää laittaa?
Tottakai verhoseiniä pitää säätää mut eii sentään päivittäin. Jos lämpötilavaihtelut isoja pitää kai säätää päivittäin mut säätö todella helppoa ja ei vie juurikaan aikaa. Keväästä myöhiseen syksyyn ei tarvitse yhtään säädellä kun verhot täysin auki.
-
Tottakai verhoseiniä pitää säätää mut eii sentään päivittäin. Jos lämpötilavaihtelut isoja pitää kai säätää päivittäin mut säätö todella helppoa ja ei vie juurikaan aikaa. Keväästä myöhiseen syksyyn ei tarvitse yhtään säädellä kun verhot täysin auki.
Ok. Eli verhoja pitää säätää käsin? No mikä tekee luonnollisen ilmanvaihdon sitten hankalaksi kun keskus sen hoitaa? Toki keskukseen voi tulla vikaa.
Millaiset verhot sulla on? Kauanko ne on kestäneet? Niinkuin jo tuolla ennemminkin kirjoitin, että laitevalmistajilta kun kuulee monenmoista vaihtoajoista ja kestävyydestä.
Miten verho käyttäytyy pakkasilla kun se on laskoksilla ja se on jäätynyt?
Noissa tuloilmaluukuissakin on jonkuverran sitä jäätymisongelmaa.
-
Onkos teillä kokemuksia luonnollisesta ilmanvaihdosta? Tässä suunnitellaan uuden lypsykarjapihaton tekoa ja siihen tulis luonnollinen ilmanvaihto.
Mitään pressuvirityksiä ei tule, vaan ihan normaalisti pleksiluukut reunoille ja keskelle avautuva harja.
Mitä kannattaa ottaa huomioon suunittelussa ja mitkä firmat niitä markkinoi?
Ymmärtääkseni vaikea saada rittävästi ilmaa tuloluukuista että toimii kunnolla myös kesällä. Toki rakennuksen leveys, korkeus ja harjakulma vaikuttaa asiaan. Sit kun ei ilmanvaihto toimi kunnolla laitetaan kaikenlaisia jättipuhaltimia ilmaa sekoittaamaan. Verhoseinillä tätä ongelmaa ei ole todellaakan. Oletko koskaan käynyt verhoseinillä varustetussa pihatossa? Minä muutamassa ja olen vakuuttunut niiden toimivuudesta sekä kesällä että myös talvella.
Sekaanpas minäkin soppaa... Tarkotus olis laittaa DeBoerin paljesysteemi ja automatiikka ohjaamaan. Pytinki tuloo ihan kohtuullisen tuuliselle paikalle, joten kesälläkin ilma vaihtunee, kun palkeet on helteillä ihan alimmassa asennossaan. Kysymyksessähän ei oo varsinainen verhoseinä. Keskelle avautuva säätyvä harjaviritys. Talvella... tietenkin tuulenpuoleinen seinämä ehkä pitäis saada säätymään hieman pienemmälle kuin ns. jättöpuolen palje... Saas nähdä kuinka käytännös onnistuu.
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
On tuota puhaltimien suoraa huutoa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn kuunneltu jo ihan tarpeeksi. 8) 8) 8)
-
Joo, kustannukset ovat korkeammat kuin normaalissa ilmastoinnissa, mutta ilmanlaatukin on huomattavasti parempi, ja saattaa siinä jonku euron säästää sähkös. :-\
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
On tuota puhaltimien suoraa huutoa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn kuunneltu jo ihan tarpeeksi. 8) 8) 8)
siltiki koneellinen ilmanvaihto vaihtaa sen ilman varmasti ja hallitummin. nykyisinhän asuintaloihinki laitetaan koneellinen juuri sen hallittavuuden takia.
-
Onkos teillä kokemuksia luonnollisesta ilmanvaihdosta? Tässä suunnitellaan uuden lypsykarjapihaton tekoa ja siihen tulis luonnollinen ilmanvaihto.
Mitään pressuvirityksiä ei tule, vaan ihan normaalisti pleksiluukut reunoille ja keskelle avautuva harja.
Mitä kannattaa ottaa huomioon suunittelussa ja mitkä firmat niitä markkinoi?
Talvella toimii hyvin, mutta kesällä on ongelmia.Tarpeeksi korkee rakennus, että tulee imua harjalle. Kaiken parasta on se "hiljaisuus", kun ei kuulu kuin robottien äänet. Voin laittaa sulle yksityisviestinä isännän nimen, jos haluut käydä tutustumassa.
Mulla on tuossa ollut jonkin aikaa käytössä navetta jossa on poistohormit ja normaalit korvausilmaluukut seinällä. Tosin korvausilma luukkuja on puolet enemmän, kuin alip.ilmanvihdossa. Lisäksi osa ikkunoista on avattavia...Mä oon kyllä ollut tyytyväinen ....voin antaa yhteystiedot jos haluut tulla vilaseen!
-
Mulla on tuossa ollut jonkin aikaa käytössä navetta jossa on poistohormit ja normaalit korvausilmaluukut seinällä. Tosin korvausilma luukkuja on puolet enemmän, kuin alip.ilmanvihdossa. Lisäksi osa ikkunoista on avattavia...Mä oon kyllä ollut tyytyväinen ....voin antaa yhteystiedot jos haluut tulla vilaseen!
Ok. Laitoin YV:tä.
-
Monenmoista oppia ja teorioita oon vuosien saatossa kuullut tästäkin aiheesta. Se mikä minua häiritsee on se, että kun "viisaat" puhuu ja näyttää esityksissään ilmanvaihtoperiaatteita kuvassa on aina kaksiulotteinen leikkaus. Rakennuksella on kuitenkin kolmaskin ulottuvuus eli pituus, joka saattaa monessa tapauksessa muuttaa ratkaisevasti tilannetta vaikkapa tuulen suunnan muuttuessa.
Yleisohje luonnollisella ilmanvaihdolla varustetulle navetalle on että se pitäisi olla yleisimpään tuulensuuntaan nähden poikittain, jolloin nuo kaksiulotteiset mallit toimivat edes jotenkin.
Talvella ei pitäisi olla luonnollisen ilmanvaihdon kanssa ongelmia, kesällä riittävä ilman vaihtuminen ei toteudu harjan kautta vaan pikemminkin poikittain rakennuksen läpi.
Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi verhot/palkeet/plexit seinillä, minimikorkeus 120 cm ja säädettävät hormit harjalla.
-
Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi verhot/palkeet/plexit seinillä, minimikorkeus 120 cm ja säädettävät hormit harjalla.
Tämähän ymmärtääkseni juuri verhoseinänavetoiden yleisin toteutusmalli. Toimiva ja yksinkertainen ja kustannustehokas. Sääasema helposti tuplaa hinnan jos edes riittää.
Seinäluukut ja harjailmanvaihdon hinta moniknkertainen verrattuna verhoseinäsysteemiin.
-
Yleisohje luonnollisella ilmanvaihdolla varustetulle navetalle on että se pitäisi olla yleisimpään tuulensuuntaan nähden poikittain, jolloin nuo kaksiulotteiset mallit toimivat edes jotenkin.
Hormit toimivat tuulensuunnasta riippumatta. Harjaluukut eivät.
-
Yleisohje luonnollisella ilmanvaihdolla varustetulle navetalle on että se pitäisi olla yleisimpään tuulensuuntaan nähden poikittain, jolloin nuo kaksiulotteiset mallit toimivat edes jotenkin.
Hormit toimivat tuulensuunnasta riippumatta. Harjaluukut eivät.
Harjaluukkujen säätökin pitäis kaiken järjen mukaan olla toispuoleisesti toteutettavissa.
-
harjaluukkujen säätö kummin puolin tahansa ei auta, jos ilma virtaa harjan suuntaisesti.
-
Hormit toimivat tuulensuunnasta riippumatta. Harjaluukut eivät.
Se on totta, mutta harjaluukuilla saadaan samalla valoisaa pintaa ja jos katolla on esimerkiksi 45m reikää auki niin kyllä siitä ilmaa menee tuuli sitten mistä suunnasta vaan.
Hormit on kyllä kaikenlisäksi halvemmat kuin harjaluukut.
-
Hormit toimivat tuulensuunnasta riippumatta. Harjaluukut eivät.
[/quote]
Käsittääkseni nämä mestarinfarmin välittämät "uutuus" harjaluukut toimivat tuulensuunnasta riippumatta, koska harjan sivuilla on pystysuorat tuuliesteet.
-
Hormit on kyllä kaikenlisäksi halvemmat kuin harjaluukut.
Taitavat hormit myös pysyä paremmin paikoillaan, kun harjaluukut. Joistakin luukuista olen kuullut, että niitä on haettu pois naapurin katolta.
-
harjaluukkujen säätö kummin puolin tahansa ei auta, jos ilma virtaa harjan suuntaisesti.
Tuulen suunta on vain hyvin harvoin harjan suuntainen. Yleensä tuulee jommalle kummalle sivulle.
-
Hormit toimivat tuulensuunnasta riippumatta. Harjaluukut eivät.
Kuinka muuten poistohormien määrä ja koko lasketaan? Tuli vain mieleen, että onnistuisiko se nykyisillä imurillisilla hormeilla? Sitten vain ikkunat pois ja avattavat pleksiseinät tilalle.
-
[quote author=Adam Smith link=topic=849.msg10158#msg10158 date=1197366376
Kuinka muuten poistohormien määrä ja koko lasketaan? Tuli vain mieleen, että onnistuisiko se nykyisillä imurillisilla hormeilla? Sitten vain ikkunat pois ja avattavat pleksiseinät tilalle.
Eikös noilla myynti-ihmisillä oo sellaanen ohjelma jolla voi laskea pihaton ilmanvaihtotarvetta.
Ei muuta kuin kennolevyä tilaamaan :)
-
Eikös noilla myynti-ihmisillä oo sellaanen ohjelma jolla voi laskea pihaton ilmanvaihtotarvetta.
Onhan niillä joo ja on nuo nykyiset hormit mitoitettu "riittämään", mutta 63:set puhaltimet luultavasti auttaa asiaa. Eli ilman puhallinta ei taida röörit piisata.
-
Eikös noilla myynti-ihmisillä oo sellaanen ohjelma jolla voi laskea pihaton ilmanvaihtotarvetta.
Onhan niillä joo ja on nuo nykyiset hormit mitoitettu "riittämään", mutta 63:set puhaltimet luultavasti auttaa asiaa. Eli ilman puhallinta ei taida röörit piisata.
Suomi todellakin konehullua kansaa kun ei illmakaan ei vaihu enään ilman koneita :P
-
Oletko koko verhoseinän kannalla, pitäiskö liete kourut tehdä syvät vai avoraapalla?
-
Eikös noilla myynti-ihmisillä oo sellaanen ohjelma jolla voi laskea pihaton ilmanvaihtotarvetta.
Onhan niillä joo ja on nuo nykyiset hormit mitoitettu "riittämään", mutta 63:set puhaltimet luultavasti auttaa asiaa. Eli ilman puhallinta ei taida röörit piisata.
Suomi todellakin konehullua kansaa kun ei illmakaan ei vaihu enään ilman koneita :P
Ainakin aakeella laakeella pitäs vaihtuu muutenki.
-
Oletko koko verhoseinän kannalla, pitäiskö liete kourut tehdä syvät vai avoraapalla?
Jos kokoverhoseinänavetta niin mielestäni ritiläratkaisut voi unohtaa. Raappakuilut joiden pohjavaluun putkisto mahdollista jäätymisenestolämmitystä varten. Virossa käsittääkseni suurimmat (ainoat?) ongelmat isoissa verhoseinänavetoissa on ollut paskan jäätyminen ja lauttaantuminen avokouruissa.
-
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
ilman ei vaihda kun luonnollinen ilmanvaihto, sähkö pakkaa vaan maksaa ;D
-
ilman laadun kannalta koneellinen on parempi. kone aina varmasti vaihtaa ilman.
ilman ei vaihda kun luonnollinen ilmanvaihto, sähkö pakkaa vaan maksaa ;D
Ah mitä tietämättömyytä !!!!
-
Paljonko koneellinen ilmanvaihto vie sähköä?
-
Ainakin viistonnia vuodessa jos tuodaan ja viedään sähköllä :-\
-
Alipaineimurit vie suuruusluokkaa 150 kWh/lehmä/vuosi.
-
Pelkkiä poistohormeja ajattelin, ja joistain itkupinta-ikkunoista tai pleksi luukuista korvausilma.
-
Meillä rupes ilma vaihtuun kun myrsky repi harjaluukut selälleen... :-[ Säätölaiteet paskana ja kaikki luukut pilalla.
-
Nyt on mutun ja mielipiteiden lisäksi tarjolla tutkittua tietoa Suomen käytännön tilanteista eri tyyppisissä navetoissa. Päähuomio on päästöissä, mutta kyllä siinä kaikki eläinten olosuhteisiin vaikuttavat asiat on mukana:
https://oa.doria.fi/handle/10024/42644
-
ja tuolta kotimaisella:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts155.pdf
ja tuossa lisää:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts119.pdf
-
noin kolmen vuoden kokemukset delavalin harjailman vaihdosta sää asemalla.en kyllä keksi huonoja puolia,pakkasta on ollut enimmillään 26 astetta ja hellettä saman verran.edes helteellä en ole kaivannut jätti puhaltimia.valoisuus,hiljaisuus ja kärpäset ei viihdy on plussaa.esim sisä katto on viti valkoinen kolmen vuoden käytön jäljiltä vaikka käytämme turvetta kuivikkeena.olen säätänyt myrsky rajaksi 13m sekunnissa jolloin automatiikka sulkee luukut.
-
Onko kuinka leveä valoharja, onko valoharjoissa eroa tuulenkestävyyden suhteen. Tuleeko toiset helpommin alas myrskyllä vai miksi hormit tuntuu olevan niin suosittuja?
-
on 260 senttiä leviästi auki.kyllä saa trompi tulla ennenkuin nuot luukut lähtee lentoon,luulen että ne systeemit joissa ei ole sää asemaa ja eivät sulje luukkuja automaattisesti tuulen yltyessä hajoavat.taitaa olla tämän arkkitehti yo ansiota nuo monet hormi paikat sehän niistä on saarnannu.
mm. tämä propaganda että luukut eivät toimi kuin tietystä ilmansuunnasta ei pidä paikkaansa ainakaan jos on sääasema.itellä sattu rakennus kyllä sijoittuun hyvin vallitsevaan ilman suuntaa,viiri katolla on harvoin rakennuksen pituus suuntaan,ja silloinkin ilma kyllä vaihtuu,koska harja ilmanvaihdolla saadaan monin kertainen kapasiteetti normi puhallin ilmanvaihtoon nähden.
-
on 260 senttiä leviästi auki.kyllä saa trompi tulla ennenkuin nuot luukut lähtee lentoon,luulen että ne systeemit joissa ei ole sää asemaa ja eivät sulje luukkuja automaattisesti tuulen yltyessä hajoavat.taitaa olla tämän arkkitehti yo ansiota nuo monet hormi paikat sehän niistä on saarnannu.
mm. tämä propaganda että luukut eivät toimi kuin tietystä ilmansuunnasta ei pidä paikkaansa ainakaan jos on sääasema.itellä sattu rakennus kyllä sijoittuun hyvin vallitsevaan ilman suuntaa,viiri katolla on harvoin rakennuksen pituus suuntaan,ja silloinkin ilma kyllä vaihtuu,koska harja ilmanvaihdolla saadaan monin kertainen kapasiteetti normi puhallin ilmanvaihtoon nähden.
Aivan meidän pihan vierestä meni 10 v sit trombi ja olen aikas vakuuttunut että olis luuku kuin luukku lähtenyt lentoon oli ne kuin lujasti tehtyjä . Isot terveet puut katkeili kun tulituikut . Oli aiks koomista kun maitoauto oli juuri silloin pihassa ja kun lähti jatkaan matkaa oli 300 metrin pätkällä oli toistakymmentä puuta tien yli puhelin ja sähkölinjat tietysti alimmaisena.
-
Oman nenä tuntuman mukaan ihmettelen väitteitä, jotka puoltavat koneellista ilmanvaihtoa. Samoin luonnollisen ilmanvaihdon äänettömyys tuntuu korviin mukavilta. Vakolan tutkimuksetkin osoittavat, että ilmanlaatu on verhoseinäpihatoissa parempi ympäri vuoden. Pakkanenkaan ei ole haitannut, vaikka esim 2007 talven pakkas kuukausi laski niissä sisälämpötilan lähellä nollaa.
Ensi keväänä saadaan kuulla kokemuksia miten verhoseinät ja lietelanta toimivat Suomen talviolosuhteissa. Tänä syksynähän aloitti Ivalossa verhoseinäpihatto... Kaikilla on kuitenkin tarve saada poistoja, niin varatkaa Saariselän reissu ja käykää tutustumassa, niin voitte pistää matkakulut verotukseen. ::)
-
on 260 senttiä leviästi auki.kyllä saa trompi tulla ennenkuin nuot luukut lähtee lentoon,luulen että ne systeemit joissa ei ole sää asemaa ja eivät sulje luukkuja automaattisesti tuulen yltyessä hajoavat.taitaa olla tämän arkkitehti yo ansiota nuo monet hormi paikat sehän niistä on saarnannu.
mm. tämä propaganda että luukut eivät toimi kuin tietystä ilmansuunnasta ei pidä paikkaansa ainakaan jos on sääasema.itellä sattu rakennus kyllä sijoittuun hyvin vallitsevaan ilman suuntaa,viiri katolla on harvoin rakennuksen pituus suuntaan,ja silloinkin ilma kyllä vaihtuu,koska harja ilmanvaihdolla saadaan monin kertainen kapasiteetti normi puhallin ilmanvaihtoon nähden.
mistäs tuloilma tulee? täysin lämpöeristetty vai ns. viileepihatto?
-
ihan normi pesubetoni seinät ja korvausilma tulee luukuista räystään alta.sen jo tuossa tunnustinki että trombia tuo ei varmaan kestä,mutta silloin hajoaa paljon muutakin.valmistajan suositteli myrsky rajaksi 17m sekunnissa mikä on jo aika haipakkaa,mutta ite laitoin tuon 13m/s.