Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: happe - 22.05.18 - klo:09:14
-
https://yle.fi/uutiset/3-10207612
https://areena.yle.fi/1-50002453
Yara suoltaa kamalaa propagandaa kipsijätteen myymiseksi. Eikö tuohon voi saada mitään rotia? Ympäristön suojelulla ei ole mitään tekemistä kipsilevityksessä. Ja miksi luonnonsuojeluliitoissa ja muissa hörhelölaitoksissa asuu juurikin noita onnettomia piipittäjiä, jotka eivät oikeassa maailmassa menesty.
-
https://yle.fi/uutiset/3-10207612
https://areena.yle.fi/1-50002453
Yara suoltaa kamalaa propagandaa kipsijätteen myymiseksi. Eikö tuohon voi saada mitään rotia? Ympäristön suojelulla ei ole mitään tekemistä kipsilevityksessä. Ja miksi luonnonsuojeluliitoissa ja muissa hörhelölaitoksissa asuu juurikin noita onnettomia piipittäjiä, jotka eivät oikeassa maailmassa menesty.
Niin eikös siinä pikkanen ristiriita ole, että ensin Yara myy fosforia ja sitten kipsia millä se sitoutetaan maaperään kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Suomen pelloissa on fosforia varastossa 100 vuodeksi. Raivioissa ei ole. Siksi ne ovatkin vain paskanlevitystä varten.
-
https://yle.fi/uutiset/3-10207612
https://areena.yle.fi/1-50002453
Yara suoltaa kamalaa propagandaa kipsijätteen myymiseksi. Eikö tuohon voi saada mitään rotia? Ympäristön suojelulla ei ole mitään tekemistä kipsilevityksessä. Ja miksi luonnonsuojeluliitoissa ja muissa hörhelölaitoksissa asuu juurikin noita onnettomia piipittäjiä, jotka eivät oikeassa maailmassa menesty.
Uutisessa kirjoitetaa mm. näin:
Esimerkiksi on osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi, koska kipsi sitoo itseensä fosforia ja vähentää muutenkin maa-aineksen valumista jokiin. Tämä on yksi niistä maaseudun luonnonsuojelutoimista, joihin voi hakea ympäristötukea.
Tuohan on täyttä valetta. Ei kipsin levitykselle mitään tukea malseta, ehkä sitten joskus tulevaisuudessa se on mahdollista, mutta ei nyt. Miten ylestäkin on tuollainen valemedia tullut?
-
Eiköhän se ole suoraa Yaran lehdistösihteeriltä. Ja varmaa lobbaavat MMM.ssä kipsituen puolesta. Jos vaikka tonni kipsiä maksaa satkun viljelijälle + rahti ja valtio tukee kipsin ostoa 80%, niin ne sadat miljoonat on suoraa tukea Yaralle ja viljelijät saa vain nauttia tukielätin maineen ja maksaa omasta pikku tilistään se 20%+ rahdin ja levityksen. Oikea ympäristöteko ja Norjalainen kiittää ja nauraa mennessään pankkiin.
-
Yaran toiminta on häpeällistä norjalaista kekkulikulttuuria. Älkää vaan ostako apulantoja viikinkilaivalta enää.
-
Yaran toiminta on häpeällistä norjalaista kekkulikulttuuria. Älkää vaan ostako apulantoja viikinkilaivalta enää.
Ennemmin sieltä kuin itärajan takaa.
-
https://yle.fi/uutiset/3-10207612
https://areena.yle.fi/1-50002453
Yara suoltaa kamalaa propagandaa kipsijätteen myymiseksi. Eikö tuohon voi saada mitään rotia? Ympäristön suojelulla ei ole mitään tekemistä kipsilevityksessä. Ja miksi luonnonsuojeluliitoissa ja muissa hörhelölaitoksissa asuu juurikin noita onnettomia piipittäjiä, jotka eivät oikeassa maailmassa menesty.
Se mieletön kipsivuori on ongelmajätettä, josta päästään eroon näppärästi keksimällä että se on loistavaa maanprannusainetta, ja saadaan vielä tyhmiltä maajusseilta rahatkin pois :D
Samalla lailla on meille ujutettu rikkijätteet lannoitteen sekaan sekoitettuna, sekin muka hyvä ja edullinen ravinne kasveille. Metalliteollisuuden teräskuonaongelmajätevuori on myyty meille maanparannusaineena. Yhdyskuntajätteitäkin tyrkyttävät, niistä tosin suuri osa levitetään maantieojiin maisemointityön ohella, siellä se paska ei muka kulkeudu vesistöihin ollenkaan. Lämpölaitosten ongelmajätetuhkavuoret myydään meille ym. ym. ;D ;D
-
Yaran toiminta on häpeällistä norjalaista kekkulikulttuuria. Älkää vaan ostako apulantoja viikinkilaivalta enää.
Ennemmin sieltä kuin itärajan takaa.
Itälantaa saa halvemmalla. Taitaa maataloudella mennä hyvin, kun ei tarvitse hintoja vertailla.
Ja parempi valikoima noissa kannilannoissa.
Toivottavasti ymmärrätte, että kipsi ei ole ostamisen arvoista.
-
miten paljon se sepen sata vuotta on oikeessa ajassa? itellä jo monta lohkoa joissa on fosvori ollu punasella vuosia, paras taitaa olla joku 43 kiloa. ja kuin sepe hoitais moisen asian?
-
miten paljon se sepen sata vuotta on oikeessa ajassa? itellä jo monta lohkoa joissa on fosvori ollu punasella vuosia, paras taitaa olla joku 43 kiloa. ja kuin sepe hoitais moisen asian?
Sä et ole tutkituttanut varastofosforeita. Niitä jotka ovat sitoutuneet kyntökerroksen alle.
-
miten paljon se sepen sata vuotta on oikeessa ajassa? itellä jo monta lohkoa joissa on fosvori ollu punasella vuosia, paras taitaa olla joku 43 kiloa. ja kuin sepe hoitais moisen asian?
Sä et ole tutkituttanut varastofosforeita. Niitä jotka ovat sitoutuneet kyntökerroksen alle.
Mites ne tulee sieltä käyttöön ja miten ne on sinne menneet? Ravinteet tutkitusti rikastuu muokaus kerrokseen.
-
Luomuhan on ryöstämistä, Sepeteuskin pumppaisi peltomaansa tyhjäksi alkuaineista koska se on muka kestävää. Ei ole.
"Vie mennessäs, mutta tuo tullessas."
-
miten paljon se sepen sata vuotta on oikeessa ajassa? itellä jo monta lohkoa joissa on fosvori ollu punasella vuosia, paras taitaa olla joku 43 kiloa. ja kuin sepe hoitais moisen asian?
Sä et ole tutkituttanut varastofosforeita. Niitä jotka ovat sitoutuneet kyntökerroksen alle.
Mites ne tulee sieltä käyttöön ja miten ne on sinne menneet? Ravinteet tutkitusti rikastuu muokaus kerrokseen.
Oksan maat on niin happamia, että fosforit ei liukene.
Oksan pitää ensin levittää 20-tonnia kalkkia mailleen/hehtaari, että saa fosforin kulkemaan.
Sitten saman verran kipsiä, että saa ne fosforit uudelleen liukenemattomaan muotoon ;D ;D
-
Kyllä ne fosforit Oksan mäeltäkin alkaisivat liikkua kun Sepeteus sinne vuohenherneineen pääsis. Pumppaisi ravinteet peruskalliota myöten pois.
-
miten paljon se sepen sata vuotta on oikeessa ajassa? itellä jo monta lohkoa joissa on fosvori ollu punasella vuosia, paras taitaa olla joku 43 kiloa. ja kuin sepe hoitais moisen asian?
Sä et ole tutkituttanut varastofosforeita. Niitä jotka ovat sitoutuneet kyntökerroksen alle.
Mites ne tulee sieltä käyttöön ja miten ne on sinne menneet? Ravinteet tutkitusti rikastuu muokaus kerrokseen.
Oksan maat on niin happamia, että fosforit ei liukene.
Oksan pitää ensin levittää 20-tonnia kalkkia mailleen/hehtaari, että saa fosforin kulkemaan.
Sitten saman verran kipsiä, että saa ne fosforit uudelleen liukenemattomaan muotoon ;D ;D
Ei se auta mitään kun kipsit ja kalkit on kyntökerroksessa ja fosfori sen alapuolella. Vaikka kyntökerroksen ph ois 7 , niin ei se fosfori lähde sieltä jankosta minnekään jos ei puoleen metriin kynnetä ja kalkita.
-
Amerikassa kutsuvat joitakin kestävän kehityksen kasvinviljelytilojen käytäntöjä "soil mining"- viljelymenetelmäksi.
-SS-
-
miten paljon se sepen sata vuotta on oikeessa ajassa? itellä jo monta lohkoa joissa on fosvori ollu punasella vuosia, paras taitaa olla joku 43 kiloa. ja kuin sepe hoitais moisen asian?
Sä et ole tutkituttanut varastofosforeita. Niitä jotka ovat sitoutuneet kyntökerroksen alle.
Mites ne tulee sieltä käyttöön ja miten ne on sinne menneet? Ravinteet tutkitusti rikastuu muokaus kerrokseen.
Oksan maat on niin happamia, että fosforit ei liukene.
Oksan pitää ensin levittää 20-tonnia kalkkia mailleen/hehtaari, että saa fosforin kulkemaan.
Sitten saman verran kipsiä, että saa ne fosforit uudelleen liukenemattomaan muotoon ;D ;D
Ei se auta mitään kun kipsit ja kalkit on kyntökerroksessa ja fosfori sen alapuolella. Vaikka kyntökerroksen ph ois 7 , niin ei se fosfori lähde sieltä jankosta minnekään jos ei puoleen metriin kynnetä ja kalkita.
No ei se kyllä pohojanmaan alunamailta lähe. Muuten oot kyllä väärässä. Eikä ole ensimmäinen kerta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapan_sulfaattimaa
Luonnollisessa tilassa olevat happamat sulfaattimaat eivät usein aiheuta ympäristöhaittoja koska ne sijaitsevat hapettomissa olosuhteissa vedenpinnan alla. Erilaiset toimenpiteet kuten ojitus ja ruoppaus laskevat pohjaveden pinnan, joka johtaa sulfidipitoisten maakerroksien hapettumiseen. Tämä saa aikaan ympäristölle haitallisten metallien liukenemisen ja huuhoutumisen vesistöihin. Maankäyttö happamilla sulfaattimailla onkin yksi merkittävä syy happamien sulfaattimaiden aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.
Pohojanmaan pellot pitääs haudata veten alle. Ei tulis ympäristöongelmia.
-
Jos pohjanmaan hautaisi, ei olisi ongelmia.