Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 29.04.18 - klo:17:39
-
Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe
Osmo Soininvaara / 28.11.2009
Maataloustuotannon ja sen sisällä erityisesti kotieläintuotannon vaiheittainen siirtäminen etelästä siedettävistä viljelyoloista pohjoisen lähes epätoivoisille alueille on suuri kansallinen virhe, joka tulee heikentämään Suomen maatalousmaana.
Tämän palstan ilmeisesti kommentoiduin kirjoitukseni on heinäkuussa julkaistu kirjoitus maataloustuessa miljoonat ovat halpoja, johon on tullut jo yli 460 kommenttipuheenvuoroa. En ole itse jaksanut argumentointia enää oikein seurata. Keskustelu on kääntynyt pohjoisen ja etelän viljelijöiden nokitteluun siitä, vääristääkö kansallinen ”vuoristotuki” maatalouden harjoittamista Suomen sisällä. Jotain vikaa on maatalouspoliittisessa keskustelussamme, jos tällaisen asian käsittelyyn ei ole minun blogiani parempaa foorumia.
Pohjoisessa on vaadittu, että heidän heikompia viljelyolosuhteitaan kompensoidaan makswamalla suurempaa tukea kuin etelässä. Kun esimerkiksi maidontuotanto vähenee etelässä ja lisääntyy pohjoisessa, vaikuttaa ulkopuoliselta siltä, että kyse on ylikompensoinnista. Ylikompensointia ei voi perustella mitenkään, mutta pitäisikö eroja kompensoida edes täyteen määrään asti?
Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.
Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto.
-
Pitäisikö ehdottaa ylläpidolle, että heittäisivät Veetin pellolle?
-
Veeti on kohta pellolla eikä ehdi tänne kirjoitteleen toisin kuin tundran pankkopojat voisula suupielistä valuen.
-
Veeti on kohta pellolla eikä ehdi tänne kirjoitteleen toisin kuin tundran pankkopojat voisula suupielistä valuen.
Pirun peltoako Veeti menee raivaamaan Ellivuorelle?
-
Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe
Osmo Soininvaara / 28.11.2009
Maataloustuotannon ja sen sisällä erityisesti kotieläintuotannon vaiheittainen siirtäminen etelästä siedettävistä viljelyoloista pohjoisen lähes epätoivoisille alueille on suuri kansallinen virhe, joka tulee heikentämään Suomen maatalousmaana.
Tämän palstan ilmeisesti kommentoiduin kirjoitukseni on heinäkuussa julkaistu kirjoitus maataloustuessa miljoonat ovat halpoja, johon on tullut jo yli 460 kommenttipuheenvuoroa. En ole itse jaksanut argumentointia enää oikein seurata. Keskustelu on kääntynyt pohjoisen ja etelän viljelijöiden nokitteluun siitä, vääristääkö kansallinen ”vuoristotuki” maatalouden harjoittamista Suomen sisällä. Jotain vikaa on maatalouspoliittisessa keskustelussamme, jos tällaisen asian käsittelyyn ei ole minun blogiani parempaa foorumia.
Pohjoisessa on vaadittu, että heidän heikompia viljelyolosuhteitaan kompensoidaan makswamalla suurempaa tukea kuin etelässä. Kun esimerkiksi maidontuotanto vähenee etelässä ja lisääntyy pohjoisessa, vaikuttaa ulkopuoliselta siltä, että kyse on ylikompensoinnista. Ylikompensointia ei voi perustella mitenkään, mutta pitäisikö eroja kompensoida edes täyteen määrään asti?
Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.
Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto.
kato veeti, terve mieheen,,, mitäs mieltä olet muuten kokoomuksen hajoamisesta kahdeksi, alle kymmenen prosentin pienpuolueeksi, kumpaan kannattaa etelän viljanviljelijän kuulua, jalliksen ja junkkerin sosialidemokraattiseen kokoomukseen vai orpon kapitalistiseen kokoomukseen :-\ :-\ :-\ :-\
-
Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe
Osmo Soininvaara / 28.11.2009
Maataloustuotannon ja sen sisällä erityisesti kotieläintuotannon vaiheittainen siirtäminen etelästä siedettävistä viljelyoloista pohjoisen lähes epätoivoisille alueille on suuri kansallinen virhe, joka tulee heikentämään Suomen maatalousmaana.
Tämän palstan ilmeisesti kommentoiduin kirjoitukseni on heinäkuussa julkaistu kirjoitus maataloustuessa miljoonat ovat halpoja, johon on tullut jo yli 460 kommenttipuheenvuoroa. En ole itse jaksanut argumentointia enää oikein seurata. Keskustelu on kääntynyt pohjoisen ja etelän viljelijöiden nokitteluun siitä, vääristääkö kansallinen ”vuoristotuki” maatalouden harjoittamista Suomen sisällä. Jotain vikaa on maatalouspoliittisessa keskustelussamme, jos tällaisen asian käsittelyyn ei ole minun blogiani parempaa foorumia.
Pohjoisessa on vaadittu, että heidän heikompia viljelyolosuhteitaan kompensoidaan makswamalla suurempaa tukea kuin etelässä. Kun esimerkiksi maidontuotanto vähenee etelässä ja lisääntyy pohjoisessa, vaikuttaa ulkopuoliselta siltä, että kyse on ylikompensoinnista. Ylikompensointia ei voi perustella mitenkään, mutta pitäisikö eroja kompensoida edes täyteen määrään asti?
Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.
Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto.
kato veeti, terve mieheen,,, mitäs mieltä olet muuten kokoomuksen hajoamisesta kahdeksi, alle kymmenen prosentin pienpuolueeksi, kumpaan kannattaa etelän viljanviljelijän kuulua, jalliksen ja junkkerin sosialidemokraattiseen kokoomukseen vai orpon kapitalistiseen kokoomukseen :-\ :-\ :-\ :-\
Älä nyt Veetiä kiusaa sillä että liittyykö "sosialidemokraatiseen kansalliseen kokoomuksee" vai "Kansallisosialistiseen kansallis demokraatiseen kokoomukseen"
-
turha toisaalta veetin vaivata päätään moisella, kumpikaan ei taida huolia noin pesunkestävää kommaria :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Pitäisikö ehdottaa ylläpidolle, että heittäisivät Veetin pellolle?
Ei auta. Se on niinkuin Väyrynen: tulee aina takaisin.
-
Pitäisikö ehdottaa ylläpidolle, että heittäisivät Veetin pellolle?
Oon koittanut, mutta turhaan.
-
Tämä ei ole mikään punakaarti, ni.
-
Veeti on kohta pellolla eikä ehdi tänne kirjoitteleen toisin kuin tundran pankkopojat voisula suupielistä valuen.
Veeti on eläkeläinen....mitä se siellä pellolla tekee...kaivaa onkimatoja???
-
Veeti on vaan raapinut persettään koko talven ajan. Hyvä, jos kevät saa vähän liikkeelle. Edes hömppäheinäviljelyksiään vahtimaan.