Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: seegeri - 01.03.18 - klo:07:36
-
Keskimäärin eu:ssa 16ha, 2015 vuoden tilastoja. Miksi suomessa nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi tilojen kasvatuksen. Pieniä ei kannusteta jatkamaan, vaikka tilastollisesti eivät edes ole pieniä.
-
Meiltä puuttuu vuoret ja mielikuvitus. Lisäksi suomalainen hallintokoneisto viimeistään tappaa nuo pienet, asetetaan sellaiset ehdot, ettei niitä voi täyttää.
-
Meiltä puuttuu vuoret ja mielikuvitus. Lisäksi suomalainen hallintokoneisto viimeistään tappaa nuo pienet, asetetaan sellaiset ehdot, ettei niitä voi täyttää.
Jouni niitä harvoja jotka jatkaa . Lienee hyväveliverkoston jäsen .
-
mutta minkä kokoisia on nuo suuret tilat eun mitoissa? eikös 42 rikkainta maailmassa omista enemmän kuin net 3,7 miljardia köyhintäkin?
-
Toki tilaa pitää kehittää ja suurentaa, mutta suurinpia hyötyjiä kasvusta taitaa saada muut kuin viljelijät. Kauppiaat tästäkin hyötyvät eniten. Jotain on mielestäni pielessä jos keskimääräinen tilakoko ei meinaa riittää täyteen aloitusavustukseen ja korkotukeen. Kokoajan on kriteerit nousussa ja pienet tilat jäävät investointi tukien ulkopuolelle.
-
No mutta. Konekauppahan tyssäis ilman laajentajia. Alle 20 hehtaarin puuhamaalle riittää hyvin vanhempikin kalusto.
-
Meiltä puuttuu vuoret ja mielikuvitus. Lisäksi suomalainen hallintokoneisto viimeistään tappaa nuo pienet, asetetaan sellaiset ehdot, ettei niitä voi täyttää.
Jouni niitä harvoja jotka jatkaa . Lienee hyväveliverkoston jäsen .
Rahastus pitää huolen omistaan..ja niistä viljelijöistä, jotka teettävät likvin jopa huussin rustaamiseen.
-
Keskimäärin eu:ssa 16ha, 2015 vuoden tilastoja. Miksi suomessa nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi tilojen kasvatuksen. Pieniä ei kannusteta jatkamaan, vaikka tilastollisesti eivät edes ole pieniä.
Siellä on paljon pieniä puutarha, pieniä kasvihuone- , vihannes- , hedelmätarha- ja viinitila-tyyppisiä. Laskevat voimakkaasti keskikokoa, vaikka viljatilat olisivatkin isoja.
-SS-
-
Tämä lause on ainakin suomessa päättäjiin uponnut.
-
No mutta. Konekauppahan tyssäis ilman laajentajia. Alle 20 hehtaarin puuhamaalle riittää hyvin vanhempikin kalusto.
Ehkä vika ei olekkaan pienessä tilakoossa, vaan kauppiaiden ym. ahneudessa.
Toisaalta yli5sataa hehtaaria varmistaa paikan pöydänpäässä ja kyläläiset juoksee
perässä luovuttamassa viiriä tai kukaties mitä ympäristöpalkintoa. Noottaa, meitillä enempi.
-
No mutta. Konekauppahan tyssäis ilman laajentajia. Alle 20 hehtaarin puuhamaalle riittää hyvin vanhempikin kalusto.
Ehkä vika ei olekkaan pienessä tilakoossa, vaan kauppiaiden ym. ahneudessa.
Toisaalta yli5sataa hehtaaria varmistaa paikan pöydänpäässä ja kyläläiset juoksee
perässä luovuttamassa viiriä tai kukaties mitä ympäristöpalkintoa. Noottaa, meitillä enempi.
Kuinka monta 8 ha evakkotilaa pitää lunastaa , jotta saadaan yksi 500 ha tila ? 63 kappaletta.
Eivät 500+ tilat käytännössä enää pysty laajenemaan muuten kuin 100 ha:n mitättömyystiloja
itseensä liittämällä.
Sitten kun syntyy 5000 ha tiloja, niitä lähdetään yhtiöittämään 500 ha:n tiloja hävittämällä.
20-30 ha on lähinnä vapaa-ajan tontti, se ei paljon isoon maannälkään auta. Eli jääköön myymättä.
-SS-
-
Tilakoon saa päättää ihan itte.
Laskee vaikka että 150€ jää tuhlausrahaa vuodessa/hehtaari.
Jos 3000€ vuodessa riittää elämiseen, niin pitää sit sitä 20 hehtaarin tilaa ja sit pitää turpansa kiinni ;D Jos ei riitä, niin sit laajentaa tai parantaa tuotantoa.
-
Kun suuretkaan ei oikein pärjää, vai onko kaikki sittenkin hyvin.
-
Kun suuretkaan ei oikein pärjää, vai onko kaikki sittenkin hyvin.
Lienee paremmin ainakin. Muutamat suuret tilat voidaan aina elvyttää suhteellisesti pienemmillä ja yksinkertaisemmilla vakauttamistoimilla kuin sadat pikkutilat. Voihan sitä suurikin tila tehdä virheellisiä ratkaisuja, tai säät tekevät kiusaa.
Jokin optimikokoluokka varmaan pysäyttää rakennemuutoksen. Loputtomiin ei varmaan tilakoko kasva. Rahoittajiksikin pitää sitten jo hankkia venäläisiä oligarkkeja tai kiinalaisia uuskapitalisteja. Joku täkäläinen pankki ei varmaan uskalla ihan nopiaan miljoonia sitoa yhteen laajentajaan.
-SS-
-
Tarkoitatko yksinkertaisilla vakauttamistoimilla velkasaneerauksia.
-
Optimikoko riippuu pitkälti päättäjien tahdosta, aikoinaan eräs politiikko sanoi ettei suomessa pidä pyrkiä taloudelliseen vaan poliittiseen optimikokoon.. Se periaate oli vielä 80- luvulla pohjana maatalouspolitiikassa
-
Tarkoitatko yksinkertaisilla vakauttamistoimilla velkasaneerauksia.
Näillähän saadaan yhdellä kerralla suunta muuttumaan.
-SS-
-
Tarkoitatko yksinkertaisilla vakauttamistoimilla velkasaneerauksia.
Näillähän saadaan yhdellä kerralla suunta muuttumaan.
-SS-
Parin konkan jälkeen kalliskin navetta halpenee senverran että alkaa lypsy kannattaman, edellyttäen että se ajetan konkkaan eikä tekohengitetä millään saneerauksilla eikä vakauttamisrahoilla..
-
Optimikoko riippuu pitkälti päättäjien tahdosta, aikoinaan eräs politiikko sanoi ettei suomessa pidä pyrkiä taloudelliseen vaan poliittiseen optimikokoon.. Se periaate oli vielä 80- luvulla pohjana maatalouspolitiikassa
Taitaa kuitenkin olla niin, että vaikka satotasot ovat nousseet, muualla maailmassa noustaan myös. Että se kannattavuusraja nousee koko ajan ylöspäin, jotta voisi ajatella ilman tukia viljelyä. Sitten alkaa tulla etäisyydet ja palstojen rikkonaisuus vastaan, verrattuna satojen kilometrien preerioihin.
-SS-
-
Aika hoitelee tilakoko asian automaattisesti.
-
Tarkoitatko yksinkertaisilla vakauttamistoimilla velkasaneerauksia.
Näillähän saadaan yhdellä kerralla suunta muuttumaan.
-SS-
Parin konkan jälkeen kalliskin navetta halpenee senverran että alkaa lypsy kannattaman, edellyttäen että se ajetan konkkaan eikä tekohengitetä millään saneerauksilla eikä vakauttamisrahoilla..
Niin, kun on iso ja alueellisesti tärkeä panostus kyseessä, tämä merkitsee sitä, että myös tavarantoimittajat ja aliurakoitsijat joutuvat miettimään toiminnan tehostamista ja omien panostensa halpuuttamista, jotta tuhkasta nouseva yksikkö jaksaisi jatkaa kannattavana.
-SS-
-
Oikeastaan kaikki yritykset alkavat kannattaa vasta ensimmäisen konkurssin jälkeen.
Oikeaa tilakokoa ei pysty kukaan ulkopuolinen päättämään. Kaikki on yrittäjän kyvyistä ja resursseista kiinni.
-
Optimikoko riippuu pitkälti päättäjien tahdosta, aikoinaan eräs politiikko sanoi ettei suomessa pidä pyrkiä taloudelliseen vaan poliittiseen optimikokoon.. Se periaate oli vielä 80- luvulla pohjana maatalouspolitiikassa
Ja edelleen. Tietty vähän silleen alueellisesti... siksi tämä ei toimikaan..