Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Eemeli - 14.02.18 - klo:05:24

Otsikko: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: Eemeli - 14.02.18 - klo:05:24
Liedon kriisikokouksen järjestäjä toivorikkaana että huolemme on kuultu, jäämme odottelemaan.
Odotella sopii.
Jo koko EU-aika, mtk;lta vain silmille kuseskelua etelän viljelijöitä kohtaan.

Liiton puheenjohtajkin sönköttää väärinymmärryksestä ja viestin katkeamisesta, ettei yhteydenottoon vastattu.
Sitähän se kepu/mtk, kun vaikenee, ei ole ongelmia.
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 14.02.18 - klo:05:46
Se on Kokoomus, joka puolustaa markkinataloutta: tehotuotantoa ilman tukia. Ette sitten päättäneet järjestäytyä?


Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: totuuden torvi - 14.02.18 - klo:07:45
Ennen EU::hun liittymistä  vehnän hinta oli aivan kohtuuton muihin viljojen  hintoihin nähden.  Se jos mikään oli suuri virhe, nyt kun viljojen hinnat on Suomessa,  niinkuin ne on muuallakin Euroopassa. Oli ihan hölmö juttu että  tänne Hyvinkäälle piti  rahdata Kaurat pitkän matkan takaa , mutta  nyt kauraa viljellään  kaikkialla eteläisessä Suomessakin.
Kun  kaikilla viljoilla on samat hinnat.    On hyvä  että tehtaan lähi alueilta saadaan kaikkia vilja soortteja.  Olen seurannut Varsinais-Suomessa on isoja alueita pois viljelyksestä, luulisi että sillä alueella olisi kaikki lohkot  käytössä. Kaurasta siellä on tullut pääkasvi monella peltoaukealla,  jossa luulisi enempi viljeltävän vehnää.  Säkylän pellot taitaa olla kohta kauralla ,  miksi???

Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: totuuden torvi - 14.02.18 - klo:09:49
A ja B   alueilla on selvästi havaittavissa  että monet lohkot on veden vaivaamia, ei ole panostettu salaojien uudistamiseen, niin kuin on muualla Suomessa.  Niillä alueilla on parhaat satotasot ja tulot viljasta.  Ei ainakaan ole rahasta kiinni. Ilman kunnollista ojitusta on turha odottaa kunnon satoa.  Harjavalta  Kokemäki Huittinen Humppila  on tämä  ilmiö hyvin nähtävissä, trampattuina päisteinä.
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: Mopomies - 14.02.18 - klo:10:57
A ja B   alueilla on selvästi havaittavissa  että monet lohkot on veden vaivaamia, ei ole panostettu salaojien uudistamiseen, niin kuin on muualla Suomessa.  Niillä alueilla on parhaat satotasot ja tulot viljasta.  Ei ainakaan ole rahasta kiinni. Ilman kunnollista ojitusta on turha odottaa kunnon satoa.  Harjavalta  Kokemäki Huittinen Humppila  on tämä  ilmiö hyvin nähtävissä, trampattuina päisteinä.

Kyllä A,B alueella on moni asia rahasta kiinni. Varsinkin jos elää kädestä suuhun.
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: iskra - 14.02.18 - klo:11:14
  Tääkin tukien siirtely tekee verotukseen ajoittaisia piikkejä, jos on elänyt kädestä suuhun saatta tulla vaikeuksia sitäkin kautta.
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 14.02.18 - klo:11:29
A ja B   alueilla on selvästi havaittavissa  että monet lohkot on veden vaivaamia, ei ole panostettu salaojien uudistamiseen, niin kuin on muualla Suomessa.  Niillä alueilla on parhaat satotasot ja tulot viljasta.  Ei ainakaan ole rahasta kiinni. Ilman kunnollista ojitusta on turha odottaa kunnon satoa.  Harjavalta  Kokemäki Huittinen Humppila  on tämä  ilmiö hyvin nähtävissä, trampattuina päisteinä.

Toki syynä on myös yksipuolinen viljely, liian painavat koneet ja liian aikainen kylvötyön aloittaminen ...pakko mennä pellolle kun kerran naapurikin jo meni.

 Joskus tuntuu siltä, että maajusseilla on yhteinen starttimoottori kevättyötraktoreissaan.
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: -SS- - 14.02.18 - klo:11:35
Joillakin paikoilla kosteus loppuu, jos vähänkin myöhästyy. Lajikkeetkin ovat myöhäisiä. Mutta jos säät osuvat hyvin, ovat satotasotkin melkomoisia. Pilatuilla pelloilla ei tuotettaisi tuollaisia. Niin kuin Inkoossa Skagenista 10 217 kg/ha

-SS-
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: KallePP - 14.02.18 - klo:11:37
A ja B   alueilla on selvästi havaittavissa  että monet lohkot on veden vaivaamia, ei ole panostettu salaojien uudistamiseen, niin kuin on muualla Suomessa.  Niillä alueilla on parhaat satotasot ja tulot viljasta.  Ei ainakaan ole rahasta kiinni. Ilman kunnollista ojitusta on turha odottaa kunnon satoa.  Harjavalta  Kokemäki Huittinen Humppila  on tämä  ilmiö hyvin nähtävissä, trampattuina päisteinä.

Noilla alueilla on tärkeintä panostaa hienoihin koneisiin ja oheishärveleihin. Esim. mieluummin laitetaan kymppitonni automaattiohjaussysteemeihin kuin pellon kunnostukseen. Tärkeintä on säilyttää koneuskottavuus, mitähän naapurit ja viljelijäkaverit ajattelevat, jos on joku halpa vanha yksinkertainen kylvökone ilman lannoitteen kaukosäätöä.
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: -SS- - 14.02.18 - klo:11:44
A ja B   alueilla on selvästi havaittavissa  että monet lohkot on veden vaivaamia, ei ole panostettu salaojien uudistamiseen, niin kuin on muualla Suomessa.  Niillä alueilla on parhaat satotasot ja tulot viljasta.  Ei ainakaan ole rahasta kiinni. Ilman kunnollista ojitusta on turha odottaa kunnon satoa.  Harjavalta  Kokemäki Huittinen Humppila  on tämä  ilmiö hyvin nähtävissä, trampattuina päisteinä.

Noilla alueilla on tärkeintä panostaa hienoihin koneisiin ja oheishärveleihin. Esim. mieluummin laitetaan kymppitonni automaattiohjaussysteemeihin kuin pellon kunnostukseen. Tärkeintä on säilyttää koneuskottavuus, mitähän naapurit ja viljelijäkaverit ajattelevat, jos on joku halpa vanha yksinkertainen kylvökone ilman lannoitteen kaukosäätöä.
Ehkä sisämaassa on koneita huvikseen osteltu, mutta monella semmoisella lienee erikoisviljely, luomu, kanakoppi tai sikala mukana avittamassa koneistusta. Ei täällä ihan etelässä kovin uusia koneita ole, paitsi noilla 1000 ha kokoluokan tiloilla.

Satotasot kyllä ovat C1 ylöspäin parempia kuin ihan etelässä. Sateet kun viipyvät kevätkesällä meren viileyden takia.

-SS-
Otsikko: Vs: Eikkö etelän viljelijä koskaan opi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 14.02.18 - klo:11:54
A ja B   alueilla on selvästi havaittavissa  että monet lohkot on veden vaivaamia, ei ole panostettu salaojien uudistamiseen, niin kuin on muualla Suomessa.  Niillä alueilla on parhaat satotasot ja tulot viljasta.  Ei ainakaan ole rahasta kiinni. Ilman kunnollista ojitusta on turha odottaa kunnon satoa.  Harjavalta  Kokemäki Huittinen Humppila  on tämä  ilmiö hyvin nähtävissä, trampattuina päisteinä.

Harjavalta, Kokemäki, Säkylä varsinkin ja sit vaikkapa Köyliö. Aika paljon on peltoja pilattu myös sokerijuurikkaalla ja perunalajikkeen, kun myöhäissyksyn nostosäät on usein mitä ovat.

 Kerran kun kunnolla akseleita myöten rypee kunnolla niin 10 vuotta vie, ennenkuin pelto on ennallaan.