Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 09.02.18 - klo:09:56
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.223737
-
Kannatan tukirahojen siirtämistä veetin taskuun.
-
Kannattavuus ja toisaalta rakennekriisi saattavat olla eri asioita. "Pieni joukko tiloja pyörittää isoa osaa Suomen ruoantuotannosta".
Veetin maatalouspoliittinen linja mahtuu kahteen sanaan: Mulle enemmän.
-
Liian kauan on c-alue ja tissinkoitto saanut olla "muka" eeuussa. Joillekin 95 kolahti silmille heti. Nyt jotkut syyttävät herroja, halpuutusta yms.
Jotkut käyttävät yli 30-vuotta vanhoja koneita hyvällä tuloksella, toiset uusia koneita samalla tavalla. Kuitenkin useimmiten vanhat koneet ovat omia, eivätkä kiusaa lainanlyhennyksissä.
Jos uutta raktoria tai autoa ei saa ostettua, on kriisi.
Eiköhän tavallinen viljelijä ole jo oppinut, että viljatilillä ei uusia koneita osteta. Toivoa sopii, että myös hölmötkin viljelijät sen joskus oppii.
-
Tulosta tulee, uusia investointeja syntyy ja niitä tarvitsemme. En kuitenkaan löytänyt jutusta yhtäläisyyttä tilojensa kehittäjiin ja jutussa mainittuihin 2000 kriisitilaan. Eikö 2000 yli 50000 ole kuitenkin aika vähän? Vaikka mainitut 2000 lopettaisi, ei tuotanto notkahtaisi kenties ollenkaan, mutta yleinen tilanne saattaisi tervehtyä.
-
Tulosta tulee, uusia investointeja syntyy ja niitä tarvitsemme. En kuitenkaan löytänyt jutusta yhtäläisyyttä tilojensa kehittäjiin ja jutussa mainittuihin 2000 kriisitilaan. Eikö 2000 yli 50000 ole kuitenkin aika vähän? Vaikka mainitut 2000 lopettaisi, ei tuotanto notkahtaisi kenties ollenkaan, mutta yleinen tilanne saattaisi tervehtyä.
Niin kyllä se kaikessa yritystoiminnassa on huomattu, että konkurssit tervehdyttävät toimintaa. Jos jokainen yksikkö pidetään pystyssä tukirahoilla, vaikka vetäjä olisi täysi tumpelo, niin lopuksi koko ala kärsii. Suomihan oli tässä tilanteessa 1994.
-
ja 30 vuotta sitten sai luopumistukena viidessä vuodessa sen miljoona markkaa. ei kait se oikein kannattannu?