Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: KallePP - 05.02.18 - klo:09:40
-
Rapseissa on valinnanvaraa, voi valita populaatiolajikkeen, hybridilajikkeen tai Clearfield-lajikkeen väliltä, mutta tässä se vaikeus tuleekin, että minkä valitsisi.
Satoeroja ei taida paljon olla, eikä kait käytännön kasvuajoissakaan isoja eroja, sen sijaan siemenkustannuksessa eroja jo löytyy, hybridien ja cl-rapsien ha-siemenkustannus noin 80€, populaatiolajikkeeissa noin 40-50 €/ha.
-
Satoerot ovat melko pieniä, ja koeruudut muutenkin ovat epävarmoja kertomaan lajikkeiden eroista, koska muutama pikkulintu riittää varistamaan pikkualalta siemenet.
Rapsikisa 2016:
1 Campino 4777 kg/ha
2 Brander, H 4393 kg/ha
3 Trapper, H 4251 kg/ha
4 Proximo 3979 kg/ha
5 Majong, H 3769 kg/ha
6 Majong, H 3377 kg/ha
7 Proximo 3279 kg/ha
8 Majong, H 3239 kg/ha
9 Proximo 3057 kg/ha
Tämä kertoo, että mahdollisuus on kaikilla lajiketyyppeillä suuriin satoihin. CL lajikkeella on rikkakasvintorjunta ajateltu helpoimmaksi. Oma kokemus on, että satotasoltaan pärjää Proximon kanssa, mutta tuleentuu tasaisemmin ja on aikaisempi. Aikaisuudessaan CL lajike on aivan hyvä. Ainakin Majong on ollut kollegoilla todella satoisa, mutta kyllä sinne suureen satoon pääsee vasta pari viikkoa myöhemmin puimaan kuin aikaisimmilla rapseilla.
Kaksi viikkoa ei ole elokuussa mitään, mutta lokakuun alussa se on tosi paljon.
-SS-
-
Satoerot ovat melko pieniä, ja koeruudut muutenkin ovat epävarmoja kertomaan lajikkeiden eroista, koska muutama pikkulintu riittää varistamaan pikkualalta siemenet.
Rapsikisa 2016:
1 Campino 4777 kg/ha
2 Brander, H 4393 kg/ha
3 Trapper, H 4251 kg/ha
4 Proximo 3979 kg/ha
5 Majong, H 3769 kg/ha
6 Majong, H 3377 kg/ha
7 Proximo 3279 kg/ha
8 Majong, H 3239 kg/ha
9 Proximo 3057 kg/ha
Tämä kertoo, että mahdollisuus on kaikilla lajiketyyppeillä suuriin satoihin. CL lajikkeella on rikkakasvintorjunta ajateltu helpoimmaksi. Oma kokemus on, että satotasoltaan pärjää Proximon kanssa, mutta tuleentuu tasaisemmin ja on aikaisempi. Aikaisuudessaan CL lajike on aivan hyvä. Ainakin Majong on ollut kollegoilla todella satoisa, mutta kyllä sinne suureen satoon pääsee vasta pari viikkoa myöhemmin puimaan kuin aikaisimmilla rapseilla.
Kaksi viikkoa ei ole elokuussa mitään, mutta lokakuun alussa se on tosi paljon.
-SS-
Tai Marraskuun vaihteessa. Syy, miksen taida kuitenkaan rypsiä vaihtaa rapsiin. Jos/kun rypsin puinnit ajoittuu aikaisimmillaan syyskuun alkupäiviin, normin ollessa syyskuun lopulla tai lokakuun alussa, jopa CL-rapsilla tarkoittaisi aikaisintaan lokakuun alussa puintia. Todennäköisemmin loppukuuta ja silloin ne kelit ei todellakaan ole samat täällä pohjoisessa kuin etelässä.
-
Satoerot ovat melko pieniä, ja koeruudut muutenkin ovat epävarmoja kertomaan lajikkeiden eroista, koska muutama pikkulintu riittää varistamaan pikkualalta siemenet.
Rapsikisa 2016:
1 Campino 4777 kg/ha
2 Brander, H 4393 kg/ha
3 Trapper, H 4251 kg/ha
4 Proximo 3979 kg/ha
5 Majong, H 3769 kg/ha
6 Majong, H 3377 kg/ha
7 Proximo 3279 kg/ha
8 Majong, H 3239 kg/ha
9 Proximo 3057 kg/ha
Tämä kertoo, että mahdollisuus on kaikilla lajiketyyppeillä suuriin satoihin. CL lajikkeella on rikkakasvintorjunta ajateltu helpoimmaksi. Oma kokemus on, että satotasoltaan pärjää Proximon kanssa, mutta tuleentuu tasaisemmin ja on aikaisempi. Aikaisuudessaan CL lajike on aivan hyvä. Ainakin Majong on ollut kollegoilla todella satoisa, mutta kyllä sinne suureen satoon pääsee vasta pari viikkoa myöhemmin puimaan kuin aikaisimmilla rapseilla.
Kaksi viikkoa ei ole elokuussa mitään, mutta lokakuun alussa se on tosi paljon.
-SS-
Tai Marraskuun vaihteessa. Syy, miksen taida kuitenkaan rypsiä vaihtaa rapsiin. Jos/kun rypsin puinnit ajoittuu aikaisimmillaan syyskuun alkupäiviin, normin ollessa syyskuun lopulla tai lokakuun alussa, jopa CL-rapsilla tarkoittaisi aikaisintaan lokakuun alussa puintia. Todennäköisemmin loppukuuta ja silloin ne kelit ei todellakaan ole samat täällä pohjoisessa kuin etelässä.
Joo aiheellinen tarkennus.
-SS-
-
Viime vuonna 6.5. kylvetty Proximo olisi ollut puitavissa jo aivan lokakuun alussa, mutta jatkuvien sateiden takia puimaan pääsi vasta 13.lokakuuta, tämä huolimatta siitä että oli viileä kesä, normaalina vuonna varmaan jo hyvinkin syyskuun puolella, paikka kymenlaakso. Antaa siis uskoa siihen, että ei tuo rapsi täällä etelässä kovin suuririskinen kasvi ole.
-
Viime vuonna 6.5. kylvetty Proximo olisi ollut puitavissa jo aivan lokakuun alussa, mutta jatkuvien sateiden takia puimaan pääsi vasta 13.lokakuuta, tämä huolimatta siitä että oli viileä kesä, normaalina vuonna varmaan jo hyvinkin syyskuun puolella, paikka kymenlaakso. Antaa siis uskoa siihen, että ei tuo rapsi täällä etelässä kovin suuririskinen kasvi ole.
Suhteessa jopa aikaisempi kuin rypsi pohjoisempana eli ei ainoatakaan syytä suosia rypsiä, kun rapsikin menestyy loistavasti. Puin rypsin just samana päivänä, ja multavammat kohdat oli vielä nippanappa mutta hietikot täysin kypsää. Normivuonna olisi puinti vielä viivästynyt, viime kesänä pakkoraossa ku onnistui teknisesti hyvin suht hyvässä kelissä. Rapsit olisi jäänyt varmuudella puimatta, kuten useana muunakin lokakuulle venyvänä rypsivuonna.
Rypsin venymiskyky ja ihmeellinen tapa kasvaa kasvukauden vaatimalla tavalla tuli ilmi jälleen kerran. Vehnän kylvö oli aiemmin, puinti myöhemmin ja kevyttä 73 painoista tuli just neljä tonnia hehtaarilta isoilla kuivauskuluilla. Rypsi taloudellisesti tällaisenakin vuonna paljon parempi, vehnän viljelyssä ei mitään järkeä vrt. rypsi. Puhumattakaan rapsista. Ainoa syy viljelykierrossa, joka rajoittaa öljykasvien viljelyä.
-
Viime vuonna 6.5. kylvetty Proximo olisi ollut puitavissa jo aivan lokakuun alussa, mutta jatkuvien sateiden takia puimaan pääsi vasta 13.lokakuuta, tämä huolimatta siitä että oli viileä kesä, normaalina vuonna varmaan jo hyvinkin syyskuun puolella, paikka kymenlaakso. Antaa siis uskoa siihen, että ei tuo rapsi täällä etelässä kovin suuririskinen kasvi ole.
Suhteessa jopa aikaisempi kuin rypsi pohjoisempana eli ei ainoatakaan syytä suosia rypsiä, kun rapsikin menestyy loistavasti. Puin rypsin just samana päivänä, ja multavammat kohdat oli vielä nippanappa mutta hietikot täysin kypsää. Normivuonna olisi puinti vielä viivästynyt, viime kesänä pakkoraossa ku onnistui teknisesti hyvin suht hyvässä kelissä. Rapsit olisi jäänyt varmuudella puimatta, kuten useana muunakin lokakuulle venyvänä rypsivuonna.
Rypsin venymiskyky ja ihmeellinen tapa kasvaa kasvukauden vaatimalla tavalla tuli ilmi jälleen kerran. Vehnän kylvö oli aiemmin, puinti myöhemmin ja kevyttä 73 painoista tuli just neljä tonnia hehtaarilta isoilla kuivauskuluilla. Rypsi taloudellisesti tällaisenakin vuonna paljon parempi, vehnän viljelyssä ei mitään järkeä vrt. rypsi. Puhumattakaan rapsista. Ainoa syy viljelykierrossa, joka rajoittaa öljykasvien viljelyä.
En ymmärrä, olen jo kahtena vuonna periaatteessa osannut viljellä kevätrapsia ihan talousviljelynä. Ja uskalsin syysrapsiakin, ja sitäkin puitiin, jopa lähelle 3 tonnia DK Sensei-lajikkeesta. Viime kesänä rypsistä ei tullut sitten ei yhtään mitään. Pientä siementä ja vähän. Oli siinä jotakin varttakin, mutta halkeileva maa ja kuivuus tuntui puraisevan paljon pahemmin hentojuurista rypsiä. Oli Cordeliaa ja Aureaa. En osaa, tai sitten ei rypsi osaa kasvaa lämpimämmässä ja kuivemmassa ilmanalassa ?
-SS-
-
Viime vuonna 6.5. kylvetty Proximo olisi ollut puitavissa jo aivan lokakuun alussa, mutta jatkuvien sateiden takia puimaan pääsi vasta 13.lokakuuta, tämä huolimatta siitä että oli viileä kesä, normaalina vuonna varmaan jo hyvinkin syyskuun puolella, paikka kymenlaakso. Antaa siis uskoa siihen, että ei tuo rapsi täällä etelässä kovin suuririskinen kasvi ole.
Suhteessa jopa aikaisempi kuin rypsi pohjoisempana eli ei ainoatakaan syytä suosia rypsiä, kun rapsikin menestyy loistavasti. Puin rypsin just samana päivänä, ja multavammat kohdat oli vielä nippanappa mutta hietikot täysin kypsää. Normivuonna olisi puinti vielä viivästynyt, viime kesänä pakkoraossa ku onnistui teknisesti hyvin suht hyvässä kelissä. Rapsit olisi jäänyt varmuudella puimatta, kuten useana muunakin lokakuulle venyvänä rypsivuonna.
Rypsin venymiskyky ja ihmeellinen tapa kasvaa kasvukauden vaatimalla tavalla tuli ilmi jälleen kerran. Vehnän kylvö oli aiemmin, puinti myöhemmin ja kevyttä 73 painoista tuli just neljä tonnia hehtaarilta isoilla kuivauskuluilla. Rypsi taloudellisesti tällaisenakin vuonna paljon parempi, vehnän viljelyssä ei mitään järkeä vrt. rypsi. Puhumattakaan rapsista. Ainoa syy viljelykierrossa, joka rajoittaa öljykasvien viljelyä.
En ymmärrä, olen jo kahtena vuonna periaatteessa osannut viljellä kevätrapsia ihan talousviljelynä. Ja uskalsin syysrapsiakin, ja sitäkin puitiin, jopa lähelle 3 tonnia DK Sensei-lajikkeesta. Viime kesänä rypsistä ei tullut sitten ei yhtään mitään. Pientä siementä ja vähän. Oli siinä jotakin varttakin, mutta halkeileva maa ja kuivuus tuntui puraisevan paljon pahemmin hentojuurista rypsiä. Oli Cordeliaa ja Aureaa. En osaa, tai sitten ei rypsi osaa kasvaa lämpimämmässä ja kuivemmassa ilmanalassa ?
-SS-
Ongelmaksi kuivana kautena ei muodostu lämpö vaan veden puute. Täällä satoi ensimäisen kerran kunnolla vasta heinäkuun puolella. Ohra kun rupesi kellastumaan, niin silloin satoi vähän yöllä että ei ihan kuivunut pystyyn kesäkuussa vaikka siitäkään tuskin olisi ollut suurta vahinkoa. Samalla lämpötilat ei olleet mitään huimia päivälläkään, niin kasvu myöhästyi ainakin kuukaudella. Sama se on rypsillä ja rapsillakin. Vettä jos uupuu, niin kasvu loppuu.
-
Mun yhden kesän kokemuksella clearfield on yli viikon jopa kaksi aikaisempaa mutta heikkosatoisempaa. Itse käytän sitä jakamassa puinteja jos isohko rapsiala. Tietty rikattomilla lohkoilla turhaa.
-
Täälläpäin Campino on ollut jostain syystä suosittu ja siitä on tullut sitä kolmen tonnin satoa. Itellä Proximo oli kauhea pettymys, sen jäljiltä pidetäänkin nyt taukoa rapsin viljelyssä.
-
Onko kukaan viljellyt tällaista DK 7130 CL. Semmonen Clearfield. Siinä on nuo omat myrkkynsä, jotka kai putsaa pellon melko täydellisesti. Myydäänkö se sillai, et myrkyt tulee mukana, vai pitääkö ostaa erikseen. Nykyisin on menty noihin annoksiin, eikä säkin painoa enää ilmoiteta. Mikäli ymmärsin oikein se on pakattu 1,5ha annoksiin, mutta mikä lie kilomäärä/ha
-
Onko kukaan viljellyt tällaista DK 7130 CL. Semmonen Clearfield. Siinä on nuo omat myrkkynsä, jotka kai putsaa pellon melko täydellisesti. Myydäänkö se sillai, et myrkyt tulee mukana, vai pitääkö ostaa erikseen. Nykyisin on menty noihin annoksiin, eikä säkin painoa enää ilmoiteta. Mikäli ymmärsin oikein se on pakattu 1,5ha annoksiin, mutta mikä lie kilomäärä/ha
Kaksi vuotta ollut. On aikaisuusluokassaan hyvä. Kypsyy tasaisesti, rikkoja on vähän. On helppo puida, ei tule roskaista
On turhankin herkkä Juventus-ruiskutukselle kuivana vuonna. Jää erittäin lyhyeksi. Satotasot 2660 kg/ha (2016) ja 2250 kg/ha (2017)
Säkissä on siis yksiköitä, säkin paino on tarrassa ilmoitettu, esimerkiksi 6,7 kg. Siitä sitten teet jakolaskun 4,5 kg/ha
"Myrkkyjä" ei tarvitse hankkia samassa, mutta tietenkin voi. Clearfield - aineita ovat mm. Clamox ja Cleravo. Cleravo on halvempaa, mutta
näyttää toimivan myös hyvin. Tehoa saa myös juolavehnään ja heiniin. Jonkin verran nutistaa valvattia, mutta ei juurikaan ohdaketta.
Matrigon-pesäkekäsittelynä on sitten kyllä 100% tehoava. Matarat ja vesiheinät Clamox hoitaa hyvin.
Kasvusto on puidessakin käytännössä rikaton. Jos on peruspuhdas maaperä, suosittelen tavallista rapsi, aikainen Smilla lienee satoisampi.
Jos pystyy antamaan mennä reilusti lokakuulle puinnit, sitten kannattaa näitä satotykkejä kokeilla.
-SS-
-
Hiunnaksi sanottiin yli 200€ annos. Kuulosti kovalta, ja jäin miettimään, että kuuluuko siihen jotkin aineet, mutta kaippa uutuus vaan maksaa.
-
Löytyiskö jostakin netistä tarkat ohjeet rapsin kylvöön ja yleensäkin sen kasvatukseen?
Minulla olisi talvi aikaa opetella teoriaa kun en ole missään töissäkään ja aina ei jaksa roikkua internetissä.
-
Löytyiskö jostakin netistä tarkat ohjeet rapsin kylvöön ja yleensäkin sen kasvatukseen?
Minulla olisi talvi aikaa opetella teoriaa kun en ole missään töissäkään ja aina ei jaksa roikkua internetissä.
Rapsi.fi
http://www.vyr.fi/rypsin-ja-rapsin-viljelyopas/
-SS-
-
Syys- ja kevätrapsista on saatu julmia satoja, mutta ne eivät kestä päivänvaloa edes kilpailussa.
-
Syys- ja kevätrapsista on saatu julmia satoja, mutta ne eivät kestä päivänvaloa edes kilpailussa.
Kotkaniemen koetilalla tehtiin kuva, joka kertoo paljon. Jos maasta saa
aktivoiduksi 220 kg/ha typpeä, neljän tonnin sato on tehtävissä melkoisella varmuudella.
Tämä on kisaruuduilla usein saatu aikaan viherlannoituksella ja syksyn runsaalla
karjanlannalla. Mineraalilannoituksella joutuu ylittämään lannoitusrajat reilusti.
http://www.vyr.fi/rypsin-ja-rapsin-viljelyopas/miten-viljelen-kevatrypsia-ja-rapsia/lannoitus-ja-kalkitus/tuloksia-lannoituskokeista/
(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/6c4c0fbc6152be25f02e12460aae6993/image.png)
-
Mites tota kaaviota pitäis lukea ?
0 N kg lannotus -> 1600 kg sato
100 N kg lannotus -> 3000 kg sato
220 N kg lannotus -> 4000 kg sato
Eli 0 N kg lannotuksella paras satovaste. Varsinkin kun agron jutuissa ne öljykasvi sadot tuppaa jäämään kovalla panostuksellakin pariin tonniin ?
-
Mites tota kaaviota pitäis lukea ?
0 N kg lannotus -> 1600 kg sato
100 N kg lannotus -> 3000 kg sato
220 N kg lannotus -> 4000 kg sato
Eli 0 N kg lannotuksella paras satovaste. Varsinkin kun agron jutuissa ne öljykasvi sadot tuppaa jäämään kovalla panostuksellakin pariin tonniin ?
Tässäpä se on, hyvämultaisessa maassa, riittävät hivenet ja boori viljavuuksissa,
niin luonnostaan lienee saatavissa noin 1,5 tonnin sato. Luomusadotkin ovat olleet
siinä 800 kg, osasyy varmaankin rapsikuoriainen ja pahkahome.
Maaperässä on aina 20-50 kg /ha "vanhaa voimaa" ja turvemultamaissa runsaasti mineralisoituvaa
typpeä, ilmastakin sataa 5 kg. Siksi 0 kg/ha ei välttämättä tarkoita täysin typetöntä kasvua.
-SS-