Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: eevertti - 02.02.18 - klo:18:17
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
-
Eipä niistä taida hirveästi iloa olla tuollaisessa raa'assa vetämisessä, jos nyt ei haittaakaan. Tiellä toiset ovat fiksuja kun kulkevat pienillä moottorin kierroksilla lujaa silloin kun voima riittää.
Ei kokemusta Casesta eikä Hollannikkaasta.
Ventti ei taida mahtua budjettiin mutta Pirkka-Ventissä eli Massikassa on samaa lootaa.
-
Eipä niistä taida hirveästi iloa olla tuollaisessa raa'assa vetämisessä, jos nyt ei haittaakaan. Tiellä toiset ovat fiksuja kun kulkevat pienillä moottorin kierroksilla lujaa silloin kun voima riittää.
Ei kokemusta Casesta eikä Hollannikkaasta.
Ventti ei taida mahtua budjettiin mutta Pirkka-Ventissä eli Massikassa on samaa lootaa.
Mutta osassa liian pienenä eivätkä kestäneet .
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
Onhan tuo portaaton hyvä vaikka tekis mitä.Pitää vain opetella laittaan asetukset oikein.
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
Onhan tuo portaaton hyvä vaikka tekis mitä.Pitää vain opetella laittaan asetukset oikein.
Harvoin on näillä palstoilla on noin tärkeää ohjetta annettu, moni portaaton "menee hukkaan" kun käyttäjä ei ole selvittänyt koneensa ominaisuuksia ja toimintoja.
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
Onhan tuo portaaton hyvä vaikka tekis mitä.Pitää vain opetella laittaan asetukset oikein.
Kun ei tiedä paremmasta, ei ymmärrä kaivata. Deere 20-30 sarja ei paljon pysty asettamaan persiilleen.
-
Portaaton vaihteisto menee hukkaan, jos raktorissa ei lue Fendt.
-
Portaaton vaihteisto menee hukkaan, jos raktorissa ei lue Fendt.
Mihin se sieltä itsekseen häviää? Varastamista se on?
-
Portaaton vaihteisto menee hukkaan, jos raktorissa ei lue Fendt.
Fendttin lootahan hukkas kaikkein eniten tehoo.Olikohan liki 20% menee hukkaan :o
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
Onhan tuo portaaton hyvä vaikka tekis mitä.Pitää vain opetella laittaan asetukset oikein.
Kun ei tiedä paremmasta, ei ymmärrä kaivata. Deere 20-30 sarja ei paljon pysty asettamaan persiilleen.
Niin mäkin luulin.Mutta vasta tuo juniori laittoi kunnon kyntösäädöt. Hienosti menee 1300rpm konees 10-11km/h
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
Onhan tuo portaaton hyvä vaikka tekis mitä.Pitää vain opetella laittaan asetukset oikein.
Kun ei tiedä paremmasta, ei ymmärrä kaivata. Deere 20-30 sarja ei paljon pysty asettamaan persiilleen.
Niin mäkin luulin.Mutta vasta tuo juniori laittoi kunnon kyntösäädöt. Hienosti menee 1300rpm konees 10-11km/h
Jaa liika pienet aurat sitte jos tyhjäkäynnilmenee.
Mulla kvernen ab5 lapaa säätö +20tuumaa ja niinsyvältäkö jakssa mennä. Eli 2500~3000rpm/200~250kw/18kmh🤔
-
Uutta (käytettyä) traktoria pitäs hiljalleen hankkia. Traktoripörssejä selatessa tulee aina välillä vastaa noita portaattomalla vaihteistolla varustettuja (lähinnä hollandeja ja caseja) (deeret ei sovi budjettiin:).
Millasia kokemuksia raatilaisilla on? Kannattaako ajatella viljatilalle? Tulisi lähinnä kyntöön sekä äkeen ja kultivaattorin eteen. Miten toimii peltohommissa? Ite kun en oo koskaan moista kokeillu. Mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia.
Onhan tuo portaaton hyvä vaikka tekis mitä.Pitää vain opetella laittaan asetukset oikein.
Kun ei tiedä paremmasta, ei ymmärrä kaivata. Deere 20-30 sarja ei paljon pysty asettamaan persiilleen.
Niin mäkin luulin.Mutta vasta tuo juniori laittoi kunnon kyntösäädöt. Hienosti menee 1300rpm konees 10-11km/h
Jaa liika pienet aurat sitte jos tyhjäkäynnilmenee.
Mulla kvernen ab5 lapaa säätö +20tuumaa ja niinsyvältäkö jakssa mennä. Eli 2500~3000rpm/200~250kw/18kmh🤔
Agrolux hrwt 5*20" käännöt.
-
Kesällä kaivettiin tieojia ja siellä oli Nyykkäri hommissa. Kuski siirtyi peruuttamalla kaivinkoneen perässä ja katselin, että pelkkä kaasun painaminen riitti koneen siirtoon. En kysynyt, mutta kai toi sitten joku portaaton oli. Mun mielestäni ihan kätevää.
-
Mitä monipuolisempaa käyttö on, sitä enemmän portaattomasta on iloa. Erityisesti kaikki vakiota voimanottonopeutta vaativat raskaammat härvelit hyötyvät.
Ja poistaa se raa'an ajotyylin, mitään pullinkivehkeitä ne ei oo.
Äkeen vetäminen 20 ha pläntillä ei paljoa hyödy jos vehkeessä muuten on sellainen laatikko josta löytyy suurinpiirtein sopiva vaihde.
Antaahan se kuskille leppoisampaa fiilistä jos antaa automatiikan pitää juuri optimaalisen kierrosluvun, nopeuden ja välityksen. Pitää vaan tosiaan ensin osata säätää ja käyttää sitä konetta... monesta löytyy erilalsia ajomoodeja jotka on hyvä tietää ja ymmärtää. Tosin ainakaan vanhemmasta 7920 jonnesta en paljoa säädettävää löytänyt, ei ollut mahdollisuutta tutustua ohjekirjaan eikä paikalla kukaan muukaan tiennyt. Vaan vetäähän tuo ilman turhaa hifistelyäkin, vipua hahlossa isompaan, usvaa putkeen ja menoksi.
Hyötysuhteesta sen verran että ei jonkun 20-30 vaihteisen täyspowershift-lootankaan hyötysuhde ihan täydellinen taida olla, varmaan 15 pinnaa hukkuu näppärästi :-(
Pakkaslähdöissä taitaa mahdollisimman yksinkertainen mekaaninen olla paras, ei tarvitse lämmitellä puolta päivää.
Miten nuo toimivat liukkaalla kelillä? Riippuu varmaan paljon mikä moodi siellä on päällä? Mulla ei oo luistelukokemusta portaattomalla vielä hankittu.
-
Jos portaattomalla meinaa ajaa taloudellisesti niin vaihteiston välitys täytyy pitää siinä kohtaa missä voimaa välittyy eniten hammaspyörien kautta. Eri merkeillä on näitä teho/taloudellisuus asetuksia. Jos vaihteiston välitys pidetään samana niin säädettävyys otetaan moottorista eli kierrokset seilaa ees taas. Tuokin on kompromissi, moottori olisi taloudellisin tietyllä kierroslukualueella, mutta vissiin laatikon tehohävikki on niin paljon suurempi, että mielummin tehdään noin.
-
Jondierin säätöfilosofia: tikulla määritellään maksimi ajonopeus ja kaasuläpykällä se, paljonko siitä on käytössä. Muokkallessa 10-15km/h niin maksiminopeus "pitää" olla 20 ja potikka 5:lla, niin tietsikalle jää "tilaa" säädellä kierrokset ja välitykset sopiviksi. Nivelakseli puuhissa potikka 3:ssa. Maantiellä käsikaasulla jos mennään niin DE20:lle(ja US20&30) voi kertoa vastaan tulevasta mäestä ennakoivasti painamalla hetkeksi läpykän lattiaan, nostaan moottorin kierrokset maksimiin muutamaksi sekunniksi.
-
Tarttee opetella säädöt, on hyvä ja kestää kun mietti mitä tekee, ja kuinka. Ollut 10 vuotta Mf HYVÄ.
-
Fendtin portaaton on ainoa oikea portaaton.
En ole koskaan ajanut portaattomalla, enkä varmaan koskaan pysty sellaista ostamaan, mutta onhan tuo selvä asia.
-
Fendtin portaaton on ainoa oikea portaaton.
En ole koskaan ajanut portaattomalla, enkä varmaan koskaan pysty sellaista ostamaan, mutta onhan tuo selvä asia.
Sanoo Mutumies ;D
-
Siihen on syynsä että ennen portaattomia malleja Fendikin varusteli mallejaan turbiinikytkimellä. Monessa tilanteessa samanlainen toiminta murto-osalla hinnasta. Toki ei sovi raskaisiin vetohommiin, mut semmosissa nyt harvemmin noin sataheppaisia nelipyttysiä käytetäänkään.
-
vasen kontti tykkkäis liukuportaallisest
-
Fendtin portaaton on ainoa oikea portaaton.
En ole koskaan ajanut portaattomalla, enkä varmaan koskaan pysty sellaista ostamaan, mutta onhan tuo selvä asia.
Se fentti onkin vähän sellainen löysä kuminauha.
Noissa vanhoissa Caseissa ja nyykkäreissä oli muistaakseni jokin vika laatikoissa joka oli kallis korjata. Osat hirvittävän kalliita jos niitä sattuu löytymään. Joku muu muistanee tarkemmin.
Viljatilan hommissa portaattomasta ei niin älyttömästi ole hyötyä. Kannattaa katsella Fendt/mf ja jontikoita ainoastaan jos vanhempia kerran hakee.
-
Se fentti onkin vähän sellainen löysä kuminauha.
Mihin tuo väite perustuu, sitä ärhäkkyttähän saa säädettyä ..
Viljatilan hommissa portaattomasta ei niin älyttömästi ole hyötyä. Kannattaa katsella Fendt/mf ja jontikoita ainoastaan jos vanhempia kerran hakee.
Siihen on syynsä että ennen portaattomia malleja Fendikin varusteli mallejaan turbiinikytkimellä. Monessa tilanteessa samanlainen toiminta murto-osalla hinnasta. Toki ei sovi raskaisiin vetohommiin, mut semmosissa nyt harvemmin noin sataheppaisia nelipyttysiä käytetäänkään.
[/quote]
Mikä siinä turpiinikytkimessä estää raskasta vetoa,, itsellä on molempia, ja jollei ole tarvetta hydrauliikka/ulosottoautomaatikalle niin mieluummin ajan vanhalla turpiinikoneella pellolla kuin tuolla portaattomalla.
-
Kuuskakskutosessa favoritissakin on turpiinikytkin ja siinäkin on se kaks ja puolsataa kaakkia aika matalaviritteisessä koneessa. Vaikka nuo mannit ovat manneja.
Onhan tuo voimansiirron väännön säätö turpiinilla ihan erilaista kuin moottorin kierrosluvulla. Ainoastaan portaaton vetää sille vertoja.
-
Fendtin portaaton on ainoa oikea portaaton.
En ole koskaan ajanut portaattomalla, enkä varmaan koskaan pysty sellaista ostamaan, mutta onhan tuo selvä asia.
Se fentti onkin vähän sellainen löysä kuminauha.
Noissa vanhoissa Caseissa ja nyykkäreissä oli muistaakseni jokin vika laatikoissa joka oli kallis korjata. Osat hirvittävän kalliita jos niitä sattuu löytymään. Joku muu muistanee tarkemmin.
Viljatilan hommissa portaattomasta ei niin älyttömästi ole hyötyä. Kannattaa katsella Fendt/mf ja jontikoita ainoastaan jos vanhempia kerran hakee.
Kuten esim, kylvökone joka tarvitsee joka hetki 40-50l/min öljyn virtauksen, joka hetki. On siinä muutakin tekemistä, kuin hämmentää keppiä. Lumityöt, 0-20 km/h eteen taa, polkimella ja suunnanvaihtimella. Pehmeät lähdöt, kierrokset harvoin yli 2000 r/min. Tykkään vaikka kone on 15v AP JD, tekniikka on varmasti siitä kehittynyt. Niin, ne kyntö säädöt, rajataan max kierrokset 1700 (tai mihin halutaan) vaihteiston-moottorin säätö eco=5? (muistaakseni) 1 alueen max nopeus sopivaksi, kaasu pohjaan ja menox. Niin sit tietysti HMS II vielä ohjelmoitava, jos sitä on muuttanut, tai muutettava.
-
Kuten esim, kylvökone joka tarvitsee joka hetki 40-50l/min öljyn virtauksen, joka hetki. On siinä muutakin tekemistä, kuin hämmentää keppiä. Lumityöt, 0-20 km/h eteen taa, polkimella ja suunnanvaihtimella. Pehmeät lähdöt, kierrokset harvoin yli 2000 r/min. Tykkään vaikka kone on 15v AP JD, tekniikka on varmasti siitä kehittynyt. Niin, ne kyntö säädöt, rajataan max kierrokset 1700 (tai mihin halutaan) vaihteiston-moottorin säätö eco=5? (muistaakseni) 1 alueen max nopeus sopivaksi, kaasu pohjaan ja menox. Niin sit tietysti HMS II vielä ohjelmoitava, jos sitä on muuttanut, tai muutettava.
Siks siinä lukikin että ei niin älyttömästi.
Lumitöissä tosiaan erittäin hyvä.
Mutta selvimmin edut tulee esiin rehuntekoon liittyvissä töissä.
Mihin tuo väite perustuu, sitä ärhäkkyttähän saa säädettyä ..
Omiin käyttökokemuksiin. Vaikka siinä fendtissäkin on säätöi, niin kyllä se vario tuntuu jotenkin vaan sellaiselta löysemmältä kuin CNH koneet tai JD. Olen siis ajanut sekä vanhemman mallisilla vario Fendteillä (ja massikoilla) kuin näillä tämän päivän malleilla.
-
Mikä siinä turpiinikytkimessä estää raskasta vetoa,, itsellä on molempia, ja jollei ole tarvetta hydrauliikka/ulosottoautomaatikalle niin mieluummin ajan vanhalla turpiinikoneella pellolla kuin tuolla portaattomalla.
Ka eihän se varsinaisesti estä ajamista, mutta jos joutuu luiston rajalla vedättämään, niin hieman arveluttaa pidemmät vedot ettei keitä turbiinikytkimen öljyjä. Edellinen siis jos joutuu ajamaan kierroksilla jolloin limppu luistaa jatkuvasti. Varmempi on sitten ajaa hieman pienemmällä pykälällä ja korkeammilla kierroksilla.
-
Onko missään turbiinivehkeissä turbiinin lukitusta? Muissa vehkeissähän noita kyllä on mutta onko traktoreissa?
Sillä pääsee luistomurheesta kun edessä on vain pitkää rankkaa vetoa.
-
En ainakaan minä tiedä perinteisissä traktoreissa olevan. Ehkä on vaan myönnytty siihen että stall kierrosten yläpuolella tapahtuva muutaman prosentin luisto on ihan hyväksyttävää tasoa.
Joskus kynsin suopeltoa jossa oli hakoja, siellä olis ollu mukava luistatella, muttei uskaltanut kuin paikoitellen. Tuommoisessa hommassa kun tulee paljon pidempiä luistatusjaksoja kuin vaikka etukuormainhommissa tai lumitöissä.
-
En ainakaan minä tiedä perinteisissä traktoreissa olevan. Ehkä on vaan myönnytty siihen että stall kierrosten yläpuolella tapahtuva muutaman prosentin luisto on ihan hyväksyttävää tasoa.
Joskus kynsin suopeltoa jossa oli hakoja, siellä olis ollu mukava luistatella, muttei uskaltanut kuin paikoitellen. Tuommoisessa hommassa kun tulee paljon pidempiä luistatusjaksoja kuin vaikka etukuormainhommissa tai lumitöissä.
En muista että tuota asiaa olis käyttöohjeessa varoiteltu..Oliko sulla ventti vaiko vallu millä ajelit.
-
Paras portaaton on Sampon mehuvetopuimuri. Vaihteella valitaan nopeusalue ja kepillä haluttu nopeus. Mitään muuta säätöjä ei pysty, eikä tarvitse tehdä. Loistava keksintö.
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että portaaton ei liene meikäläiselle sopiva valinta. En käytä edes normaalissa hitec-valmetissa minkäänlaisia pikavaihdeautomatiikkoja yms. vedonvapautuksia. Cruiser on ainoa hyödyllinen lisätoiminto, jota tulee joskus käytettyä, jos muistaa. Luulenpa, että portaattomien omistajissa on monia kaltaisiani kuskeja, jotka eivät jaksa perehtyä koneen sielunelämään, vaan keskittyvät ainoastaan ajamiseen. Kollegojen jäljiltä lienee jokunen remontoitu portaaton vaihtokonerivissä.
-
En muista että tuota asiaa olis käyttöohjeessa varoiteltu..Oliko sulla ventti vaiko vallu millä ajelit.
Ennen 6850 oli 6300 valtra, molemmat turbiinilla. Tuossa pienemmässä on tehtaalta tullessaan vähemmän öljyä kytkimessä ja ainakin niissä on varoiteltu luistattamasta kytkintä jatkuvasti. Isommassa on jo yli 1400 kierroksella luisto melko vähissä joten vaara keittää öljytkin on pienempi.
Tuo luistattamisen helppous on korostunut nykyään kun koneiden suunnanvaihdosta ja liikkeellelähdöstä vastaa sähkäohjatut pakkakytkimet. Eihän sellaisella voi periaatteessakaan luistattaa yhtä tarkasti kuin perinteisellä kytkimellä.
-
En muista että tuota asiaa olis käyttöohjeessa varoiteltu..Oliko sulla ventti vaiko vallu millä ajelit.
Ennen 6850 oli 6300 valtra, molemmat turbiinilla. Tuossa pienemmässä on tehtaalta tullessaan vähemmän öljyä kytkimessä ja ainakin niissä on varoiteltu luistattamasta kytkintä jatkuvasti. Isommassa on jo yli 1400 kierroksella luisto melko vähissä joten vaara keittää öljytkin on pienempi.
Tuo luistattamisen helppous on korostunut nykyään kun koneiden suunnanvaihdosta ja liikkeellelähdöstä vastaa sähkäohjatut pakkakytkimet. Eihän sellaisella voi periaatteessakaan luistattaa yhtä tarkasti kuin perinteisellä kytkimellä.
Yli kymmen v kun työ ajokki oli 6850 ht 50kmh turbiininillä. Se pelasti koko traktorin, tuo Haittavaa Tekniikkan kytkin viive ja pikavaihteiden sekoilu ja isonpuolen ykkönen oli liian iso, niin ilman turbiini olis ollut ihan surkea. Kai nykyään ne on saanut asiota paremaksi?
Sähkökytkimistä. Kuormaautopuolella I shifiillä voi ryömiä luontevasti hitaasti, vaikka ei ole kytkipoljinta lainkaan. Sen verran tunteelinen kaasupoljin, kun pitää sen ihan vähän painettuna, kierokset ei nouse, mutta auto liikkuu. Ja toi uudempi kaksoiskytin I shift se vaihtaa tosi nopsasti.
Te jotka olette ajaneet volvon I shiftillä, missä traktoripuolella olis vastaava?
Lukkituva turbiini ja poweshift on ainakin jcb pyöräkoneessa ja joissain traktorikaivureissa. Sen tuntee kun se jouhvasti ensin vaihtaa ylös ja sitten lukitsee isoin vaihde, ylämäessä moottorin ääni vastaa kuin se olis kova laatikko.
-
Turbiinikytkimestä täytynee muistaa että polttoineen kulutuksena se luisto maksetaan. Hyötysuhteen tietääkö joku?
Kuutta prossaa tarjottiin ns. täysillä kierroksilla luistoksi,ihan kaiken tietävä wikipedia.
Sitten luistattaessa lienee ihan jotain muuta.
-
Vaikuttaa että on munkin parempi katsella vaan perinteisellä lootalla varustettuja vetokoneita. Tuli vaan portaaton mieleen kun näyttää olevan välillä myynnissä suht huokealla. Esim. NH TVT nettikoneessa id: 1688433. (En osaa kännykässä laittaa linkkiä ;)
-
Jos haluat ton tvt, osta se. Jos epäilet, osta joku tavalisempi, ei se on sen vaikeempaa.
-
Köyhän on vaan todettava, että ihan sama miten se toimii, kunhan toimii ja kestää ja pysyy töissä, eikä oo juoppo. Minkä järjessä häviää sen voi moninkerroin kestävyydellä ja voimalla korvata.
-
https://www.traktorpool.fi/details/Muut-varaosat-komponentit/John-Deere-Reperatur-JohnDeere-AutoPowr-Getriebe/2332631/
Semmottii näkyy olevan tarjolla. Paljokos tuo ny eroo normilootan rempasta?
Näitä varmaa reparoidaan jo Suomessakin,muutkin kuin Laukkanen.
Ja töiden keskeytyminen kismittää ja maksaa aina,merkistä riippumatta.
Kai oisi viisasta siirtyä ennakoivaan systyeemiin,vehe kuin vehe,silloin rempan voi tehdä ns. rauhallisempana aikana jos ny sellaisia on ;)
-
Vaikuttaa että on munkin parempi katsella vaan perinteisellä lootalla varustettuja vetokoneita. Tuli vaan portaaton mieleen kun näyttää olevan välillä myynnissä suht huokealla. Esim. NH TVT nettikoneessa id: 1688433. (En osaa kännykässä laittaa linkkiä ;)
Jos olisi valittavana nytkin uutena kovalootaventti tai vario niin ostaisin kyllä kovalootaisen, mulle riittää se pehmeä lähtö ja esim joissain päistekäännöksissä se jouheva nopeuden muutto ilman kepitystä. Vaihteitakin kun on riittävästi niin löytyy joka hommaan sopiva vaihde ..Onhan se olevinaan herraskaista kun pääsee ohjelmoimaan moottoria ja nopeuksia eri töitten mukaan, mutta minua arveluttaa kuinka kauan nuo elektroniikkajutut pysyy toimivina, siinä on sitten etsimistä mikä anturi pitää vaihtaa ja mistä sen löytää,Se homma ei ainakaan kaikilla Vallun huoltomiehillä ole hanskassa,, nimim. kokekusta on.
-
Vaikuttaa että on munkin parempi katsella vaan perinteisellä lootalla varustettuja vetokoneita. Tuli vaan portaaton mieleen kun näyttää olevan välillä myynnissä suht huokealla. Esim. NH TVT nettikoneessa id: 1688433. (En osaa kännykässä laittaa linkkiä ;)
Jos olisi valittavana nytkin uutena kovalootaventti tai vario niin ostaisin kyllä kovalootaisen, mulle riittää se pehmeä lähtö ja esim joissain päistekäännöksissä se jouheva nopeuden muutto ilman kepitystä. Vaihteitakin kun on riittävästi niin löytyy joka hommaan sopiva vaihde ..Onhan se olevinaan herraskaista kun pääsee ohjelmoimaan moottoria ja nopeuksia eri töitten mukaan, mutta minua arveluttaa kuinka kauan nuo elektroniikkajutut pysyy toimivina, siinä on sitten etsimistä mikä anturi pitää vaihtaa ja mistä sen löytää,Se homma ei ainakaan kaikilla Vallun huoltomiehillä ole hanskassa,, nimim. kokekusta on.
Tuossa oli jo aivan liikaa aivan liian täyttä asiaa.
Jostain syystä isot paljon ajetut 80- 90-luvun taitteen favoritit ovat maailmalla aika kalliita koneita.
-
https://www.traktorpool.fi/details/Muut-varaosat-komponentit/John-Deere-Reperatur-JohnDeere-AutoPowr-Getriebe/2332631/
Semmottii näkyy olevan tarjolla. Paljokos tuo ny eroo normilootan rempasta?
Näitä varmaa reparoidaan jo Suomessakin,muutkin kuin Laukkanen.
Ja töiden keskeytyminen kismittää ja maksaa aina,merkistä riippumatta.
Kai oisi viisasta siirtyä ennakoivaan systyeemiin,vehe kuin vehe,silloin rempan voi tehdä ns. rauhallisempana aikana jos ny sellaisia on ;)
Kyllä korjataan suomessa noita autopoweri laatikoita. Ja aika halpoja korjattaviakin ovat.Se on tosi simppeli kapistus sisältä,tuo autopower.
-
Autossa automaatti vaihteisto sama asia traktorissa. Kuka ostaa keppi vaihteen autoon,ei kukaan.
-
Autossa automaatti vaihteisto sama asia traktorissa. Kuka ostaa keppi vaihteen autoon,ei kukaan.
Just viime kesänä tuli keppilaatikko ostettua. Juuri äsken kattelin jostain, että manuaalivaihteisten autojen myynti pudonnut reilusti. Pudotuksen ennakoidaan hidastuvan jatkossa, mutta silti automaattia menee tästä eteenpäin selvästi enemmän.
-
Kepittäminenhän kuuluu autoiluun.
-
Paras portaaton on Sampon mehuvetopuimuri.
Juu semmoset portaattomat rikkoutuu ja on vaikeita, ja aiheuttavat Sampon pöydän putoamisenkin. Kyllä puimakoneella ajamisessa pitää olla se jalan nosto polkimelle, painallus, kanki lapaluun takana ähkäsiy, klok vapaalle , alas, klok, eteen, klok. Kytkin ylös. Sitten pyörittelyä, ja taas kytkimen painallus, klok, vapaalle, kunnon vihlaseva kangen nosto ylälinjalle ja ähkäisyllä klok taakse, niin että lapaluut kllkkaa vastakkain.
Tätä sitten satakertaa pellon puimisen aikana. Niin on Mies.
-SS-
-
Paras portaaton on Sampon mehuvetopuimuri.
Juu semmoset portaattomat rikkoutuu ja on vaikeita, ja aiheuttavat Sampon pöydän putoamisenkin. Kyllä puimakoneella ajamisessa pitää olla se jalan nosto polkimelle, painallus, kanki lapaluun takana ähkäsiy, klok vapaalle , alas, klok, eteen, klok. Kytkin ylös. Sitten pyörittelyä, ja taas kytkimen painallus, klok, vapaalle, kunnon vihlaseva kangen nosto ylälinjalle ja ähkäisyllä klok taakse, niin että lapaluut kllkkaa vastakkain.
Tätä sitten satakertaa pellon puimisen aikana. Niin on Mies.
-SS-
Sopivan sotkusta öljykasvia ym ni johonkin potenssiin tuo... ;)
-
Ainakin Valtran turbiinikytkimen vajavuus on se, että siinä ei muistaakseni ollut jäähdytyspiiriä, joten pitkäaikainen iso luistoprosentti saa mehut kiehumaan. Maansiirtokoneiden muuntimissa on yleensä jäähdytyspiiri eli ei keitä kovin helposti. Jos nyt heitetään vaikka 50 kW:n teho menee luistoksi jossain tiukassa vedossa, niin muutamien litrojen kiehumiseen ei mene kovin pitkä aika. Riippuu tietysti alkulämpötilasta ja ulkoilman lämpötilasta.
Vaikuttaa että on munkin parempi katsella vaan perinteisellä lootalla varustettuja vetokoneita. Tuli vaan portaaton mieleen kun näyttää olevan välillä myynnissä suht huokealla. Esim. NH TVT nettikoneessa id: 1688433. (En osaa kännykässä laittaa linkkiä ;)
TVT:t on Steyrin S-matik laatikolla ja Sisu-dieselin moottorilla
-
Paras portaaton on Sampon mehuvetopuimuri.
Juu semmoset portaattomat rikkoutuu ja on vaikeita, ja aiheuttavat Sampon pöydän putoamisenkin. Kyllä puimakoneella ajamisessa pitää olla se jalan nosto polkimelle, painallus, kanki lapaluun takana ähkäsiy, klok vapaalle , alas, klok, eteen, klok. Kytkin ylös. Sitten pyörittelyä, ja taas kytkimen painallus, klok, vapaalle, kunnon vihlaseva kangen nosto ylälinjalle ja ähkäisyllä klok taakse, niin että lapaluut kllkkaa vastakkain.
Tätä sitten satakertaa pellon puimisen aikana. Niin on Mies.
-SS-
Ei ku muutaman klokin jälkeen ympyräpuintia. Säästyy tekniikka.... 🤣😰
-
Ainakin Valtran turbiinikytkimen vajavuus on se, että siinä ei muistaakseni ollut jäähdytyspiiriä, joten pitkäaikainen iso luistoprosentti saa mehut kiehumaan. Maansiirtokoneiden muuntimissa on yleensä jäähdytyspiiri eli ei keitä kovin helposti. Jos nyt heitetään vaikka 50 kW:n teho menee luistoksi jossain tiukassa vedossa, niin muutamien litrojen kiehumiseen ei mene kovin pitkä aika. Riippuu tietysti alkulämpötilasta ja ulkoilman lämpötilasta.
Turbiinikytkin mitä on suuremmassa mitassa ollut käytössä kait vain fentissä ja valmetissa, on kuitenkin eri asia kuin ns. mehuveto jolla pyöräkoneet ja muunninvaihteistolla varustetut traktorit ja traktorikaivurit liikkuvat. 05 sarjan valtsuissa noita oli ainakin 615M ja 715M ja rakenteensa puolesta kestävät hyvin jatkuvaa luistattamista. Muunninvaihteisto pystyy välittämään 'samalla luistoprosentilla' suuremman väännön kuin turbiinikytkin jatkeenaan mekaaninen vaihteisto, mutta muunninvaihteisto ei taas ole elementissään kun pitäis siirtää momenttia maksimikierrosten tuntumassa.
-
Ainakin Valtran turbiinikytkimen vajavuus on se, että siinä ei muistaakseni ollut jäähdytyspiiriä, joten pitkäaikainen iso luistoprosentti saa mehut kiehumaan. Maansiirtokoneiden muuntimissa on yleensä jäähdytyspiiri eli ei keitä kovin helposti. Jos nyt heitetään vaikka 50 kW:n teho menee luistoksi jossain tiukassa vedossa, niin muutamien litrojen kiehumiseen ei mene kovin pitkä aika. Riippuu tietysti alkulämpötilasta ja ulkoilman lämpötilasta.
Taitaa nyt olla puurot ja vellit sekaisin ;- ) Nestekytkin ja hydrodynaaminen momentinmuunnin ei ole ollenkaan sama laite.
-
Taitaa nyt olla puurot ja vellit sekaisin ;- ) Nestekytkin ja hydrodynaaminen momentinmuunnin ei ole ollenkaan sama laite.
Just, vanhoissa Fendteissä oli juuri oikea momentinmuunnin hydraulisesti ohjatulla lukituksella. Näin ainakin niissä 61X sarjan traktoreissa joissa valurautainen nokka.
Momentinmuunnin toimii tyyypillisesti jotain 1:2 välityssuhteeseen asti eikä tehohävikkiä tule niin kuin jossain turbiinikytkimessä (jota ei ole tarkoitettukaan jatkuvaan voimakkaaseen luistatteluun, eikä sitä juuri tarviikaan luistatella pitkään).
Tuollainen momentinmuunnin tuntuu ajossa kuminauhalta, ihan niin kuin momentinmuunnillinen henkilöauton automaattivaihde. Ihmiskorvaa hämää se kun vauhti ei muutu samaa tahtia kuin moottorin kierrokset.
Sama tunne helposti varioissa jos/kun vaihteiston välitystä säädetään samaan aikaan moottorin kierroslukusäädön kanssa.
Kaasupolkimella liikkeelle lähtö ei edellytä mitään variovaihteistoa, ehkä vaan varioissa tuo toimi jo paljon vanhemmissa traktoreissa.
Kyllä se vario joka työssä on aika ehdoton jos vaan budjetti antaa myöden. Traktori itse laskee edullisimman moottorin kierrosluvun ja vaihteiston välityksen eikä sitä isoakaan peltoa yhtämittaisesti samalla nopeudella ajeta, tahtoo tulla kurveja päisteissä jne. Noista monivaihteisista varioista ei kyllä ole kokemusta, jos joutuu aluevaihdetta vaihtamaan kesken työn niin menee aika lailla koko varioajatus hukkaan.