Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: mixa80 - 15.02.09 - klo:15:04
-
Kertokaapa kokemuksia rehunlaadusta ilman säilöntäaineita? Pyöröpaaluksessa.
-
Kertokaapa kokemuksia rehunlaadusta ilman säilöntäaineita? Pyöröpaaluksessa.
Paskaa suurin osa . Jos kuivaa ja tiukkapaali niin säilyy . Vaihtoehtoja säilöntä aineelle on , mutta tarkkana niiden kanssa . Paikanpäällä käynti usealla lypsykarjatilalla autta löytämään oikean säilöntäaineen .
-
Toistakymmentä vuotta rehua ilman happoo tehty eikä mitään valittamista. Hyvin säilyy kosteena ja kuivana. Kuiva tavara tietty vähän riskialttiimpaa homehtuu. Tiukat paalit kun tekee ja kuusi kierrosta muovia niin sillä pärjää.
Paskaa tosin sillon tulee jos linnut nokkii paalit reikiä täyteen tai jänikset syö.
-
on meilläki siilossa säilyny hyvin ilman happoa
-
Itse tehnyt vuodesta 2001 kaikki rehut paaliin ilman säilöntäainetta noin 500-700 kpl/ vuosi. Syötetty omille LYPSYLEHMILLE ja silloin tällöin myyty muille LYPSYKARJOILLE. Vuodessa pilaantunut 2-5 paalia. Niihin on tullut reikä lappioon jo käärinnän aikana ja ei oo paikattu tai joku elukka repinyt. Ja viime vuosina on otettu niitä itiöpitoisuuksia maidosta, jos reitillä korkeat tulokset, itsellä korkein pitoisuus 400 kpl/l tänä vuonnakin valma näyttää <200 kpl/l (Näitähän saa olla varmaan 1000 ja maito vielä erinomaista yli 3500 niin maito elintarvikkeeksi kelpaamatonta). Ja mulla paalainkin vielä Claas 46Rc, joten tiukkuuskin on vähän niin ja näin, mutta mielestäni säilyy hyvin . Tosin Artturi ei ikinä ole antanut arvosanaksi 8 parempaa, yleensä 7 tai jopa 6, koska ph on korkealla "rehu voi jälkilämmetä ruokinnan aikana" vai mitä se artturi kirjoittelee. Ja rehua on palloihin lyöty vesimärkinä ja pari päivää kuivaneina ja kyllä ne lehmille kaikki syötetty.
En kyllä uskalla "takuuta" antaa, mutta näin meilläpäin paalit tehdään, ilman säilöntäaineita, jopa tuubiin!
-
Eihän aiv happoa käytetä kait muualla kuin suomessa ja ehkä ruotsissa.
Viimekesänä kaikki paalit biologisella ja hyvin on säilynyt ja lehmät syöneet.
-
jos märkänä teköö LYPSÄVILLE happoa ehdottomasti sekaan ei tuu niin "riittoisia" paalia.
-
Meil emoja niin ei niin korkeita laatuvaatimuksia. Kuhan ei ihan mätää oo. Tähän asti biologisella tehty ja hyvin onnistunut. Pitänee kokeilla ens kesänä joku lohko ilman.
-
Kertokaapa kokemuksia rehunlaadusta ilman säilöntäaineita? Pyöröpaaluksessa.
Menee sonneille ja lypsylehmille ihan muitta mutkitta. Täälläpäin ei oikeestan happoo käytä paaleissa muut kun luomujussit. Johtunee sit varmaan siitä et on paskaruohoja rehussa paljon.
-
jos märkänä teköö LYPSÄVILLE happoa ehdottomasti sekaan ei tuu niin "riittoisia" paalia.
Märkänä teheryt ne vasta hupaasia onki kulumahan, ei toki johoru niiren paremmuuresta vaan vähääsemmästä rehumäärästä/paali. Märkiä menöö kaksin kertainen määrä kuivempihin verrattuna. Ja mä siis teen iliman mitään säilöntäainetta. Tokihan ne kirijoottaa, jotta maitua tulis litra / lehemä/päivä enemmän jos käyttääs säilöntäainetta, mutta en oo ajatellu (viäläkään) ruveta käyttämähän (happoja en varmasti käytä enään koskaan , mutta bioloogisista en on aivan varma... ;) )
-
kannattaahan sitä pari pussillista kokeilla omat ammut veti biologista ihan höpönä pitoisuudet ei ainakaan pudonneet mut muuta en sano ;)
-
jos märkänä teköö LYPSÄVILLE happoa ehdottomasti sekaan ei tuu niin "riittoisia" paalia.
Märkänä teheryt ne vasta hupaasia onki kulumahan, ei toki johoru niiren paremmuuresta vaan vähääsemmästä rehumäärästä/paali. Märkiä menöö kaksin kertainen määrä kuivempihin verrattuna. Ja mä siis teen iliman mitään säilöntäainetta. Tokihan ne kirijoottaa, jotta maitua tulis litra / lehemä/päivä enemmän jos käyttääs säilöntäainetta, mutta en oo ajatellu (viäläkään) ruveta käyttämähän (happoja en varmasti käytä enään koskaan , mutta bioloogisista en on aivan varma... ;) )
Mites sää saat ne umpimärät sulaks, sillai järkevästi näillä pakkasilla ??? Ja miten ne oikeesti kelpaa elukoille. On ollu ongelmia alasmenon kans kun anta vesimärkää heinää....
-
Nuorenpana tehty heinä säilyy isoissa tiiviissä paaleissa täydellisesti ilman mitään aineita neljällä muovikerroksella. Säilyy vaikka olisi kääriessä jäänyt paikkaamatta RUSAKON (!) kokoinen reikä, reiän kohdalla tarikollinen pilaantunutta.
Syksyllä myöhään paalattu herneen olki/ viljan olki/ juolaheinä/ tunnistamaton rikkaruohoseos seoskasvusto tuntuisi vaativan kuusi muovikerrosta. Neljällä on joissakin paaleissa huomattavasti paskaa jota eläimet eivät mielellään syö, onneksi. Menee vain aika tavalla lannan sekaan rehua. Apevaunuun ei voisi/ilkeäisi laittaa ollenkaan. Jotain sokeripitoista olen ajatellut vähän laittaa säilöntäaineeksi ensi syksynä.
-
Hyvin säilyy ilman aineitakin, en ole kymmeneen vuoteen käyttäny mitään ja olis hirmuinen lisäkustannus. Hapolla säilötyt aikanaan jääty paljon pahemmin ku ilman happoa tehdyt.
-
Hyvin säilyy ilman aineitakin, en ole kymmeneen vuoteen käyttäny mitään ja olis hirmuinen lisäkustannus. Hapolla säilötyt aikanaan jääty paljon pahemmin ku ilman happoa tehdyt.
Muistankin että joskus kauan kauan sitten käytin happoa parina vuonna. Paalien jäätymisen takia vaihdoin sokerimelassiin. Omiin koneisiin en ole lainkaan laittanut hapotuslaitteita.
-
itte ajoin toissa kesänä josilakilla kaikki. totesin syättäessäni että sama laittaako piolokista tai ei mitää joten siirryin taas happoon. lisää maittavuutta aivan eri tasolle. en toki kiellä ettei ilmanki onnistu, joka kesä teen myös vähän niinki.
-
Ilman happoa on meilläkin tehty jo pitkään paalit. Säilyvyyden kanssa ei ole mitään ongelmaa jos muovi tiivis. Hapon käyttö saattaa olla perusteltua lyspsykarjan rehuissa paremman maittavuuden ansiosta.
-
Ilman happoa ja 4 kerrosta muovia, eikä yhtään ole pilaantunut. Joskus ostopaaleissa joissa happoa/biologisia aineita huomaa eron maittavuudessa. Varmaan lypsävillä puoltaa paikkaansa, emoilla ei.
-
en mäkään hapottaisi jos vaan hiahoja tai lihakarjaa
-
en mäkään hapottaisi jos vaan hiahoja tai lihakarjaa
Säilöntäaineita ei omalle karjalle(lypsy- ja emolehmiä) ei olla käytetty. Säilyvyyden kanssa ei ole ollut ongelmia, maittavuutta vaikea arvioida kun ei ole verrokkia.
Maaningalla olivat viime vuonna tehneet valtion toimesta, lopputulema oli ilmeisesti että säilyvyydessä ja maittavuudessa ei ollut eroa aineeton vs. biologinen säilöntäaine, mutta AIV pesi nuo molemmat kaikilla ka-arvoilla.
Onko kellään omakohtaista kokemusta kuinka paljon maidontuotta kasvaa kun käyttää säilöntäainetta, eli siis saako säilöntäainekustannuksen korvattua kasvaneella tuotoksella?
-
kerran kokeiltiin tuota happo vs. Hapoton niin oli tuloksena että kyllä hapollisen rehun lisäämällä tuotoksella sai säilöntäaine kustannuksen takaisin ja vähän jäikin. Itse paalaan aina aiv2+:lla ja kuivat heinät säilön josifermillä, mutta urakkaa ajan paljon myös ilman säilöntäainetta. Kyllä sen maittavuudessa huomaa selkeesti onko happoa vai ei. Säilyyhän se rehu ilman happoakin siitä ei edes kannata kiistellä, mutta (lypsy)lehmillä hapon käyttö on mielestäni hyvin perusteltua.
-
Onko kellään omakohtaista kokemusta kuinka paljon maidontuotta kasvaa kun käyttää säilöntäainetta, eli siis saako säilöntäainekustannuksen korvattua kasvaneella tuotoksella?
Ittellä ei siis kokemusta hapollisen eduista paaleissa, mutta AIV-n mainokses ne lupaa sen litra/lehmä/päivä lisää tuotosta. Varmaan näin onkin, mutta mielestäni siinä on vaan muitakin kuluja kuin aineen hinta. Perässä hinattava möykky kun katuaa varmasti ennemmin hapolla ajaessa kuin ilman ja "työsuojelullisestikkin" on vaan mukava ajaa ilman hapon tuomaa lisäjännitettä. Sillä vaikka kuinka opetetaan vaikka silmäsuojien käyttöä, niin silmäosastoilla huilailee varmasti vielä nykyäänkin isäntiä rehuntekoaikaan (läheltä liipannu joskus, jotta ei itte). Näihin veroten itte ajatellu joskus kokeilla tuata bioloogista, mutta niinku äskeen on saanu lukia eipä siitä sitte vissiin oikeen kummoosta apua oo sitten ollukkaan.
Joku tuas aluus kirijootti, että paskaa tuloo jos ilman säilöntäainetta rehua yrittää teherä - siinä mää oon aivan samaa mieltä, mutta se tuloo vasta kun elukka on sen rehun syäny, ei ennemmin. ;)
-
miinuksena tua happo tahtoo kaasuta ku paalaa myötätuuleen ainaki 2.
1,5 litraa oon käyttäny per paali ja maistuu viälä vuarenki päästä...
-
Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?
-
Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.
-
Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.
happo paaliis ei tätä lämpenemis ongelmaa oo kesälläkään...
-
Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?
Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.
Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).
-
Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?
Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.
Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).
mitä kuivempaa rehu sen korkiee ph tahtoo olla vaikka o happoaki
-
Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.
happo paaliis ei tätä lämpenemis ongelmaa oo kesälläkään...
Varmasti totta, mutta jos paalinkoko "riittävän" pieni suhteessa syöjämäärrän ei lämpiämisogelmaa! Kunhan ei riko niitä paaleja etukäteen. ;)
-
Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?
Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.
Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).
viimekesän märkiä paaleja on ollu mahdoton sulattaa. Ei auta peitot eikä lämpimät lattiat. Umpijäässä. Seuraavan kerran katsella juhannuksen jälkeen....
-
Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?
Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.
Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).
viimekesän märkiä paaleja on ollu mahdoton sulattaa. Ei auta peitot eikä lämpimät lattiat. Umpijäässä. Seuraavan kerran katsella juhannuksen jälkeen....
no onko elukat kuivillaheinillä ::)
-
Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?
Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.
Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).
viimekesän märkiä paaleja on ollu mahdoton sulattaa. Ei auta peitot eikä lämpimät lattiat. Umpijäässä. Seuraavan kerran katsella juhannuksen jälkeen....
no onko elukat kuivillaheinillä ::)
Ei. Onneks on sellasia urakoitsijoita jotka tulee sillon kun on so*****. Eikä sillon kun sataa.... ::)
-
UN 7860 ;D