Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Suuri Ajattelija - 05.10.17 - klo:13:42
-
Akrofobia on korkean paikan kammo, mutta kuka tietää, mitä agrofobia on?
Pelkotila, luullaan, että joku muu, toinen tuotantosuunta menestyy maataloudella itseään paremmin. Ainakin veetieemelit sairastaa tätä ja koska en ole lääkäri, en tunne parannuskeinoa.
-
Akrofobia on korkean paikan kammo, mutta kuka tietää, mitä agrofobia on?
Pelkotila, luullaan, että joku muu, toinen tuotantosuunta menestyy maataloudella itseään paremmin. Ainakin veetieemelit sairastaa tätä ja koska en ole lääkäri, en tunne parannuskeinoa.
Naapurin saunan polton on todettu lievittävän oireita ...
-
Naapurin saunan polton on todettu lievittävän oireita ...
Niinkö? Oman navetan poltto kuulemma pahentaa....
-
>koska en ole lääkäri, en tunne parannuskeinoa.
Jotain hoitoa olisi tarpeen kuitenkin itsellesikin hankkia.
8)
-
Joo karjatilallinen kysyi kerran, mitä tarkoittaa tuon vehnäisännän avolavassa se 4x4 siinä takalaidassa ? No sitä, että 4 viikkoa töitä keväällä, 4 viikkoa töitä syksyllä.
Kyllähän se ilkeästi oli sanottu. Ja tämä on levinnyt laajalle, kanadalainen kaupunkilaiskollega mainitsi kerran samoin sanoin, mielipidettään maanviljelystä.
-SS-
-
Joo karjatilallinen kysyi kerran, mitä tarkoittaa tuon vehnäisännän avolavassa se 4x4 siinä takalaidassa ? No sitä, että 4 viikkoa töitä keväällä, 4 viikkoa töitä syksyllä.
Kyllähän se ilkeästi oli sanottu. Ja tämä on levinnyt laajalle, kanadalainen kaupunkilaiskollega mainitsi kerran samoin sanoin, mielipidettään maanviljelystä.
-SS-
Et sitten älynnyt sanoa, että 4x4 on 16 .
4 viikkoa keväällä + 4 viikkoa syksyllä tekee yhteensä vain 8 viikkoa.
-
Joo karjatilallinen kysyi kerran, mitä tarkoittaa tuon vehnäisännän avolavassa se 4x4 siinä takalaidassa ? No sitä, että 4 viikkoa töitä keväällä, 4 viikkoa töitä syksyllä.
Kyllähän se ilkeästi oli sanottu. Ja tämä on levinnyt laajalle, kanadalainen kaupunkilaiskollega mainitsi kerran samoin sanoin, mielipidettään maanviljelystä.
-SS-
Et sitten älynnyt sanoa, että 4x4 on 16 .
4 viikkoa keväällä + 4 viikkoa syksyllä tekee yhteensä vain 8 viikkoa.
Se muuten on kaiken maanviljelyksen perusta viljanviljely. Ennen tizinkootto ei siihen perustunut, mutta nyt ovat muuten pulasa. 😀😁🎅
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Briteistä on jo 1200-luvulta tarkkoja tilastoja maanviljelyksestä, lampaat, siat ja kanat olivat vapaana eläviä, ja hakivat ruokansa ympäröiviltä niityiltä. Lampaiden laiduntaminen on vieläkin yleinen tapa nummilla, arvelen. Nautoja ja hevosia käytettiin myös vetoeläimina. Väkirehuruokinnasta ei ole merkintöjä. Eli vilja kyllä pääasiassa jauhatettiin ihmisten ruuaksi. Myös papua käytettiin ihmisravinnoksi. Tämä laajamittainen teollinen eläintalous väkirehuineen lienee lähempänä ns. nykyaikaa.
Alkoi oikein kiinostamaan tämä juttu, ja netistä löytyi mielenkiintoista tilastoa http://www.cropyields.ac.uk/project.php - sivustolta, britteinsaarten satotaso- ja viljakauppatilastoja vuosilta 1211-1491
-SS-
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Briteistä on jo 1200-luvulta tarkkoja tilastoja maanviljelyksestä, lampaat, siat ja kanat olivat vapaana eläviä, ja hakivat ruokansa ympäröiviltä niityiltä. Lampaiden laiduntaminen on vieläkin yleinen tapa nummilla, arvelen. Nautoja ja hevosia käytettiin myös vetoeläimina. Väkirehuruokinnasta ei ole merkintöjä. Eli vilja kyllä pääasiassa jauhatettiin ihmisten ruuaksi. Myös papua käytettiin ihmisravinnoksi. Tämä laajamittainen teollinen eläintalous väkirehuineen lienee lähempänä ns. nykyaikaa.
Alkoi oikein kiinostamaan tämä juttu, ja netistä löytyi mielenkiintoista tilastoa http://www.cropyields.ac.uk/project.php - sivustolta, britteinsaarten satotaso- ja viljakauppatilastoja vuosilta 1211-1491
-SS-
Ainakin Suomessa karja paskoi karjasuojassa talven ajan ja keväällä paskaa levitettiin viljapelloille. Ruis- ja vehnäpelloillekin, mitä nyt sattui olemaan. Olihan etelä-Suomessakin silloin karjaa kaiketi melkein joka tilalla.
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
Apulannat otettiin käyttöön laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa 50-luvulla. Sepe luulee vissiin, että siihen asti etelä- ja länsi-Suomen maatalous perustui kaskeamiseen😁.
Sepi sai väärää tietoa Sirola-opistossa, mutta opetettiinko siellä lainkaan paikkansapitävää tietoa?
-
Ohojelmasarijaan Kummalliset kammot on kuulema tulosa semmonen jakso, misä yhtä kalajupäätä yritethän saaha parannettua KePu-vopiasta... 🎅
-
ja sepe tietää mihin meni se voi noilta meijereiltä! ja kun on katsottu historiaa taaksepäin on huomattu että peltoviljely tuli kun karjalle joka oli aikasemmin otettu haltuun tarvitsi ruokaa. aika kiva että siellä ei historian saatossa ole mitään merkintää koska alkoi eläkeläisten elätys!
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
Apulannat otettiin käyttöön laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa 50-luvulla. Sepe luulee vissiin, että siihen asti etelä- ja länsi-Suomen maatalous perustui kaskeamiseen😁.
Sepi sai väärää tietoa Sirola-opistossa, mutta opetettiinko siellä lainkaan paikkansapitävää tietoa?
Sinä ja sun Sirola opistosi. Loppui asialliset kommentit. Voit mennä kohtua vartioimaan. 😀😁🎅
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
Apulannat otettiin käyttöön laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa 50-luvulla. Sepe luulee vissiin, että siihen asti etelä- ja länsi-Suomen maatalous perustui kaskeamiseen😁.
Sepi sai väärää tietoa Sirola-opistossa, mutta opetettiinko siellä lainkaan paikkansapitävää tietoa?
Sinä ja sun Sirola opistosi. Loppui asialliset kommentit. Voit mennä kohtua vartioimaan. 😀😁🎅
Sepen pajatso tyhjeni😀😁😁
-
Loppui asialliset kommentit.
Mee siis Suoli24:lle riehumaan... 🎅
-
noooo, sepehää tietää tissinkoiton tasantarkkaan!
-
Akrofobia on korkean paikan kammo, mutta kuka tietää, mitä agrofobia on?
Pelkotila, luullaan, että joku muu, toinen tuotantosuunta menestyy maataloudella itseään paremmin. Ainakin veetieemelit sairastaa tätä ja koska en ole lääkäri, en tunne parannuskeinoa.
Sinulla tuo agrofobia ilmenee seksuaalivähemistön allekirjoituksesta
-
Sinulla tuo agrofobia ilmenee seksuaalivähemistön allekirjoituksesta
Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei heterot nussi? Ehkä sinut pantiin alulle nussimalla perseeseen.
-
Sinulla tuo agrofobia ilmenee seksuaalivähemistön allekirjoituksesta
Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei heterot nussi? Ehkä sinut pantiin alulle nussimalla perseeseen.
Ilmeisen selvästi kerrot, mitä on "nussittuna"
-
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
Apulannat otettiin käyttöön laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa 50-luvulla. Sepe luulee vissiin, että siihen asti etelä- ja länsi-Suomen maatalous perustui kaskeamiseen😁.
Sepi sai väärää tietoa Sirola-opistossa, mutta opetettiinko siellä lainkaan paikkansapitävää tietoa?
Chilensalpietaria oli käytetty siihen mennessä jo noin sata vuotta, sekä supervosfaattia ennen toista maailmansotaa, Suomessakin. Meilläkin oli vielä vajan nurkassa säkkejä, joissa oli linnunhöyheniä joukossa, ja vanha superfosfaattisäkki, jokna tuhosin ryytimaan lannoitukseen. Heinällä ja laiduntamalla aika paljon karjaa ruokittiin. Karjat olivat metsälaitumilla; olen nähnyt sota-aikaisia ilmakuvia isoisän mailta, ja metsät ovat harvahkoja, pusikoita ei ollut, vain suuria käkkärämäntyjä siellä täällä, mäet kuluneet kiville sorkkien kaivamana, koska lampaat sekä naudat pitivät maiseman avoimena. Rantaniittyjä ja vesijättöjä oli lehmille ruokapaikkana. Ruokoa myös kerättiin. Aitini piikalapsena niille laitumille lehmiä ajoi. Ja varmasti ennen sotia tämä tapahtunut. Nyt sitten luonnonsuojelijat näitä vanhoja laitumia suojelisivat kovin, olisi maanomistajalla velvoitteena niitä pitää auki. Onneksi ei ole tilukset enää suvulla, hoitakoon valtio lunastamansa niityt kuntoon itse.
Varsinaiset viljelynurmetkin alkoivat vallata alaa vasta sotien jälkeen. Isä kertoi jonkinlaisesta viljelykierrosta 30-luvulla, avokesannolla alkoi, lehmien lantaa levitettiin. Sitten ruis. Rukiin jälkeen jotakin muuta viljaa. Sokerijuurikastakin oli, oletettavasti rehujuurikasta, lanttua ja naurista viljeltiin jo aivan vuosisadan alussa. Sodan jälkeen tulivat mukaan öljykasvit. Meille tuli juuri isoisän puolen perintönä tapa tehdä juurikas- ja lanttukuoppia eläinten talvirehuksi. Rehujuurikasta ja lanttua kasvatetiin sekaisin, olisko tavoitteena möhöjuuren, kaalikärpäsen, kaaliperhosen tai jonkun muun torjuminen.
Tämä perinne siis on syntynyt Vakka-Suomen sydämessä, karjaa oli ehkä 50 päätä ollut, kivinavetoiden aikaa tämä. Kyllä vilja vietiin myllylle jo vuosisadan alussa. Ehkä siat aikaisemmin saivat viljapuuroa väkirehuksi, kuin lypsylehmät ja mullikat viljaa. Hevoset kyllä kauraa kuluttivat paljon, se olikin suuri hyppäys maataloustuotannon tehokkuudessa, kun miljoonan hevosen kaura-ape jäi tuhlaamatta viljelytöihin.
Ei ruis sekä vehnä muutenkaan tainnut ensisijaista eläimenrehua olla. HYvä historiakatsaus on 1948 siemenviljelyn opas, joka näyttää maatalouden siirtymisen rehun tuottajaksi vasta melko myöhäisessä vaiheessa. Ei viljelynurmi edes ollut mikään itsestään selvyys, siementä alopeerusta kerättiin niityiltä ja ojanvarsilta. Laukku vaan olalle ja käsin keräämään. Oli kuulemma lisätuloa maattomien lapsille itsenäisyyden alun Suomessa.
http://rihmasto.fi/sites/default/files/siemenviljelyn-opas-1948.pdf
-SS-
-
Hienoa tarinaa SS:ltä. SS:n sukutilan viljely ei siis tosiaankaan perustunut kaskiviljelyyn
-
Hienoa tarinaa SS:ltä. SS:n sukutilan viljely ei siis tosiaankaan perustunut kaskiviljelyyn
Ei perustunt ei, koska tila oli viljelyn aloittanut jo 1330-luvulla. Isoisäni kuului olleen vähän hulivili perheen musta lammas, ja isoisän isä laitti viljelemään tilaa sitten, kun muut veljekset eli isosedät olivat kaupungissa tärkeämmissä viroissa.
Onneksi ei viina perinnöllisesti maistu, ei isällekään maistunut. Sukupolvihyppäyksiä kas tullut, isäni näki kolmet sodat, neljä veljestä lisäksi samasta talosta sodassa, isä ja kolme muuta haavoittuivat talvi- tai jatkosodassa, isä kahdesti, ja jäi invalidiksi, oman isänsä tapaan vasta iäkkäänä jälkikasvua aikaiseksi.
-SS-
-
Ilmeisen selvästi kerrot, mitä on "nussittuna"
Et liene Veetin kaltainen välkky. Tuo slogan on mainos, kässäätkö??