Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: tapanil - 17.09.17 - klo:18:35
-
Millä säädöillä MF 17 leikkuupuimurin saisi toimimaan niin ettei rajaiselevaattori tukkeentuisi kun pui läpimärkää ohra kasvustoa ? Täytyisikö ruumenseulaa ja ruumenseulanjatketta avata enemmän kun ohjekirja sanoo ? Entä puhaltimen toiminta jos lisää puhallus voimaa enemmän kuin ohjekirjassa sanotaan, niin meneekö rajaisiin enemmän tavaraa?
-
Alaseulaa enemmän auki, vai saako sitä tuossa edes säädettyä? Kaikki mikä ei sieltä sovi läpi menee rajaisille.
-
Syynä on tosiaan alaseulan liian pieni läpäisevyys. Ja se taas voi johtua
- liian pieni alaseula tai sen säätö
- tuulta liian vähän jolloin kaikki lauttantuu ja mikään ei mene läpi mistään paitsi auki olevasta jatkeesta
- yläseula aivan liikaa auki (ja tuulta aivan liian vähän) jolloin alaseulalle putoaa liikaa moskaa jota se ei läpäise
Nämä noin niinkuin yleisesti, mainitusta puimaajasta en osaa sanoa.
Yleisohje lienee että kaikki paljon auki ja tuulta paljon. Sitten jos menee liikaa yli niin aletaan hienosäätää asioita pienemmälle.
-
16 mm seula ja tuulta lisää.
-
Ei kai läpimärkää viljaa puimurilla ajeta? Niittosilppuri on siihen parempi.
-
Puintiväliä isommalle ja Kelan kierroksia pienemmälle?
-
Eikös ennenvanhaan nakattu alaseulaa huishittoon, kun alettiin oikeasti puimaan, märkää.
-
Mitä järkeä on puida läpimärkää ohraa? ::)
-
Mitä järkeä on puida läpimärkää ohraa? ::)
Onko esim. murskesäilönnäs märkyydestä kauheasti haittaa?
-
500 sampolla puidessa luomujuttuja tahtoo sama viherpaska kiertää jatkuvasti rajaisilla ja lopulta tukkii ja räikkä huutaa. Väliin on pakko ollut ajaa rajaisten alakierukan pohja auki.
-
Isompi alaseula, tuuli täysille. Tuulen suunta tarkasti. Itse sain ohjeen sampo 2055 lisätä lovi 2 ja 3 loven väliin. Seulaston jatkeesta voi teipata joka toisen rivin kiinni vaikka ilmastointiteipillä. Siten sai vihdoin riittävän paineen yläseulan alle erittäin kostean roskaista rypsiä puidessa, eikä rajaisia enää tullut niin, että olisi aiheuttanut enempää ongelmia. Säiliöön tuli puhdasta ja puintitappiot olivat olemattomia. Toimii varmaankin viljallakin. Sampo kaipaisi lisää tehoa puhaltimeen, kun tuuli on suunnilleen täysillä aina. Miltei kaikilla viljoillakin. Kaurallakin vähän yläseulaa suurentamalla sai pitää tuulen täysillä.
-
Onko rajaislietson siivet millo vaihdettu, ne kuluu Sampossa olemattomiin muutamaan syksyyn.
-
Aika taistelijoita olette.
Täällä ei tiedetä tuon taivaallista tollasista ongelmista.
-
Kymmeniä syksyjä puitu F 1080. sellä eikä yhtään muistikuvaa tukkeutumisesta. 22 syksyä luomua.
-
Kymmeniä syksyjä puitu F 1080. sellä eikä yhtään muistikuvaa tukkeutumisesta. 22 syksyä luomua.
Tänään tuli ongelma, säiliön pohjaläppä oli liian paljon auki ja alko remmi luistamaan kun ruuvi ei vienyt tavaraa torvesta ulos, oma vika, säiliö liian täynnä ja turpoomisen johdosta säätöveivi pääsi nousemaan kun pytty meinas haljeta.
Siitä selvisi bilteman 19millin lenkkiavaimella.....
Koskakohan toi faarinpaska oikeesti hajois? Vois hyvällä omallatunnolla siirtyä vaikka 80-luvulle....
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
-
Kymmeniä syksyjä puitu F 1080. sellä eikä yhtään muistikuvaa tukkeutumisesta. 22 syksyä luomua.
Sama juttu F 770. Paitsi ei luomua.
-
Kymmeniä syksyjä puitu F 1080. sellä eikä yhtään muistikuvaa tukkeutumisesta. 22 syksyä luomua.
Sama juttu F 770. Paitsi ei luomua.
Piti kylmikseltä kysyä seula ja säätösulkeisten syytä mut en viitsi.
Mun on varmaan kammet jumissa kun en itse ole 12-vuoteen niihin koskenu ja edellinen omistajakaan ei tietääkseni.
Tuulikampi on ainoa mitä vähän voi kieritellä kerran tai pari vuosikymmenessä.
O
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
hullu juttu, mutta seulat ei tukeudu jyvistä, vaan roskista, kun pitää puintikelan ahtaalla. Väljemmillä asetuksella olki ei mene rikki ja se menee kaikki kolhimille. Yleensäkin luulen, että kostealla puidessa pöydältä tavara ei kulje tasaisena mattona tähkät edellä kelalle, mikä aiheuttaa roskaa rajaisille.
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
hullu juttu, mutta seulat ei tukeudu jyvistä, vaan roskista, kun pitää puintikelan ahtaalla. Väljemmillä asetuksella olki ei mene rikki ja se menee kaikki kolhimille. Yleensäkin luulen, että kostealla puidessa pöydältä tavara ei kulje tasaisena mattona tähkät edellä kelalle, mikä aiheuttaa roskaa rajaisille.
Taitaa olla monen pojan koneessa liian tehokas irtipuinti ,kylmis oli pikkusen jyvällä ja
merimiina myös, toiset vääristelee SAs sanomisia kuten aina . Siinäpähän taistelette !
Tosiaan tehokas irtipuinti (täysin tarpeetonta) luo valtavan määrän musumassaa ja puintitappiot nousevat kun taasen kohtuulisella irtipuinnilla sinne tänne jää tähkiin muutama vuosipuollos jyvä
sitä pelätään hirveesti.No kun ei oppi mene läpi niin murskaus jatkuu puintikelalla. :) :) :) :) :)
-
Isompi alaseula, tuuli täysille. Tuulen suunta tarkasti. Itse sain ohjeen sampo 2055 lisätä lovi 2 ja 3 loven väliin. Seulaston jatkeesta voi teipata joka toisen rivin kiinni vaikka ilmastointiteipillä. Siten sai vihdoin riittävän paineen yläseulan alle erittäin kostean roskaista rypsiä puidessa, eikä rajaisia enää tullut niin, että olisi aiheuttanut enempää ongelmia. Säiliöön tuli puhdasta ja puintitappiot olivat olemattomia. Toimii varmaankin viljallakin. Sampo kaipaisi lisää tehoa puhaltimeen, kun tuuli on suunnilleen täysillä aina. Miltei kaikilla viljoillakin. Kaurallakin vähän yläseulaa suurentamalla sai pitää tuulen täysillä.
Sampon puhallinvariaattori on jokseenkin kelvoton tekele. Parempi olisi hitsata muutinpyörät yhteen ja kääntää ne sitten piensiementen puintiin ja vetopyörä suuremmaksi. Koskee myös uudempia malleja.
-
Uusi variaattorihihna antaa hihnaan sen verta lisää leveyttä, että nousee ääriasentoon. Claasissa ainakin jää pyörimisnopeus ja samalla ilmamäärä vajaaksi, kun alkaa olla hiukan sivuista kulunut. Rajaisten tulon saa todellakin loppumaan laittamalla yläseulaa ja varsinkin jatketta pienemmälle, alaseulaa avaamalla, puintikela ei vaikuta niin paljon kuin luullaan. Irtipuinti on muutenkin helppo todeta kun vaan ottaa pahnasta näytteen. Turhan kiinni puintiväliä tuskin kukaan pitää. Kuulee jo kelan murahtelustakin, että ahdistaa.
Hiukan vielä raa'ahkon nisun jos pui liika hellästi, helpeet jää kaikki kiinni. Kasa on kuin spelttiä puisi, kuivuri tulee äkkiä täyteen, on aamulla puolillaan ja kärrynkuorma ruhmenia putken alla. Että kannattaa siinä puintivälinkin avaamisessa olla kohtuullinen. Lisäksi ne puimattomat pähkylät eivät mene kunnolla yläseulasta tahi alaseulasta läpi, ja rajaiselevaattorille tulee sitäkin kautta kuormaa.
-SS-
-
Uusi variaattorihihna antaa hihnaan sen verta lisää leveyttä, että nousee ääriasentoon. Claasissa ainakin jää pyörimisnopeus ja samalla ilmamäärä vajaaksi, kun alkaa olla hiukan sivuista kulunut. Rajaisten tulon saa todellakin loppumaan laittamalla yläseulaa ja varsinkin jatketta pienemmälle, alaseulaa avaamalla, puintikela ei vaikuta niin paljon kuin luullaan. Irtipuinti on muutenkin helppo todeta kun vaan ottaa pahnasta näytteen. Turhan kiinni puintiväliä tuskin kukaan pitää. Kuulee jo kelan murahtelustakin, että ahdistaa.
Hiukan vielä raa'ahkon nisun jos pui liika hellästi, helpeet jää kaikki kiinni. Kasa on kuin spelttiä puisi, kuivuri tulee äkkiä täyteen, on aamulla puolillaan ja kärrynkuorma ruhmenia putken alla. Että kannattaa siinä puintivälinkin avaamisessa olla kohtuullinen. Lisäksi ne puimattomat pähkylät eivät mene kunnolla yläseulasta tahi alaseulasta läpi, ja rajaiselevaattorille tulee sitäkin kautta kuormaa.
-SS-
Sampo 690, juuri vaihdoin puhaltimen variaattorille molemmat remmit uudet, ja ei siltikään tahdo saada ilmaa niin paljon kuin haluaisi, puhaltimen kierrokset saa jonnekin 1000rpm tuntumaan, joka ei ole vielä edes siellä missä sen esim. vehnällä pitäisi. Variaattorilautaset eivät ole silmällä katsoen vielä kuluneet, toki maalit ovat jo hioutuneet pois 2300h aikana...
Mutta aiheeseen, 16mm alaseula, suomuseulan säätö suunnilleen siihen mihin tehtaan paappa käskee ohjeessa, jatke pienemmälle kuin tehtaan paappa käskee, puintiväli riittävän suureksi ja vauhtia niin että kelalle on ruokaa. Pöydän säädöt siten että saisi mahdollisimman paljon tavaraa oikeassa asennossa tähkät edellä kolakuljettimelle. Näin olen itse toiminut. Puintiväli on mielestäni yllättävän monella liian pienellä, ilmeisesti pelätään sitä että jää jyviä tähkiin kiinni. Toki tuo puintivälin suurentaminen vaatii vauhtia, mutta sitä myös kestää näillä perussäädöillä pitää paremmin.
Tuosta DF M770:stäkin tuntuu saavan puintitehoa irti kun säätää samoin, muistan isoisän ja isänkin aikana samalla koneella miten vauhtia säännösteltiin kirjaimellisesti takapuolituntumalla, kelan sijaitessa penkin alla... Nyt tuntuu tuosta pikkupaholaisestakin saavan aika mukavasti tehoja irti kun sääti vähän eritavalla kuin edelliset sukupolvet. Pöydän säädöt ovat myös avainasemassa tässä, niihin on harvemmin ainakaan meillä ennen koskettu muuten kuin kaatokelan nopeuteen joka on ainoa jota saa kuskin paikalta säädettyä tuossa.
-
Mikä rajaiselevaattorin tehtävä onkaan ? Palauttaa kiertoon tavara jota seulat ei kerkii käsittelemään . Faarissa meillä kotona tehtiin se virhe et yläseulaa ei avattu riittävästi . Aina sitten sai kuulla kun mittään ei osata ja seulaa avatessa ongelma poistu . Kelassa saa kierrokset olla vanhoissa puimureissa täysillä ja pikkusen ylikin . Timoteilla ja apilalla asia erikseen .
-
Väljä puintiväli toimii pitkäolkisissa lajikkeissa. Öljykasveilla saa olla vaikka kuinka auki, kyllä irtoo, kaura myös helppo, ruiskin tuntui toimivan hyvin, vehnällä joutuu pitämään isolla, muuten alkaa ahdistaa. Mutta ohralla ei toimi, alkaa tulla ruodossa ja vihneissä kiinni olevaa kamaa tankkiin, ainoa tapa saada hallintaan, on kiristää puintiväliä tarpeeksi. Toi massan lisäys ja ajonopeuden kasvattaminen toimii varmaan laadukkaissa keski-eurooppalaisissa koneissa ja olosuhteissa. Ite en tosta tykkää, kaikenlaisia monttuja ja esteitä pellolla. Tasaista syöttöä on vaikea ylläpitää. Siitä seuraa se, että väljien säätöjen jälkeen on tankissa roskaista tavaraa.
Itellä on toi vehnän puinti suurin probleemi tällä hetkellä. Tuppaa tulemaan helpeissä kiinni olevia jyviä tankkiin. Hiertämisvaikutus on vajaa. En ole puintivälin säädöillä pystynyt korjaamaan tilannetta. Oliskohan kelan kierrosten lisäyksestä apua. Satunnaisesti on ollut juttua varstasiltaan tulevista raudoista, joilla saisi hiertämisvaikutusta tehostettua. En tiedä pitäisikö kokeilla tuollaista.
-
Kaveri asensi jotkin hiertoraudat juuri Nyyskään, katsotaan tämän viikon jälkeen mitkä on raportit... Luultavasti raportti on kyllä se, että ennen Claysonilla sai ajaa LUJAA, nyt HEL***IN LUJAA. Perus kuninkaan omistaja siis. :)
-
Väljä puintiväli toimii pitkäolkisissa lajikkeissa. Öljykasveilla saa olla vaikka kuinka auki, kyllä irtoo, kaura myös helppo, ruiskin tuntui toimivan hyvin, vehnällä joutuu pitämään isolla, muuten alkaa ahdistaa. Mutta ohralla ei toimi, alkaa tulla ruodossa ja vihneissä kiinni olevaa kamaa tankkiin, ainoa tapa saada hallintaan, on kiristää puintiväliä tarpeeksi. Toi massan lisäys ja ajonopeuden kasvattaminen toimii varmaan laadukkaissa keski-eurooppalaisissa koneissa ja olosuhteissa. Ite en tosta tykkää, kaikenlaisia monttuja ja esteitä pellolla. Tasaista syöttöä on vaikea ylläpitää. Siitä seuraa se, että väljien säätöjen jälkeen on tankissa roskaista tavaraa.
Itellä on toi vehnän puinti suurin probleemi tällä hetkellä. Tuppaa tulemaan helpeissä kiinni olevia jyviä tankkiin. Hiertämisvaikutus on vajaa. En ole puintivälin säädöillä pystynyt korjaamaan tilannetta. Oliskohan kelan kierrosten lisäyksestä apua. Satunnaisesti on ollut juttua varstasiltaan tulevista raudoista, joilla saisi hiertämisvaikutusta tehostettua. En tiedä pitäisikö kokeilla tuollaista.
Vanha Massikka 307 tai -70 luvun Sampo ? Kokeilemalla noi selvii . Märällä vehnällä ei voi kauheita kierroksia pitää eikä varstaa kiinni , kuivalla kyllä . Varstat meillä säädettiin niin et kun jyvät rikkoontu ne oli liian kiinni .
-
Kaveri asensi jotkin hiertoraudat juuri Nyyskään, katsotaan tämän viikon jälkeen mitkä on raportit... Luultavasti raportti on kyllä se, että ennen Claysonilla sai ajaa LUJAA, nyt HEL***IN LUJAA. Perus kuninkaan omistaja siis. :)
Claysonnilla saa lujaa päästellä , semmosta tullut ajettua . Yli ne tuppas ajamaan , miks ?
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
-
Sorjone oli ainoa, joka tiesi jotain, muut puhuivat pelkkää paskaa... :D
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
Tuo ei tullut mieleenkään . Sama asia kuitenkin . Jos rajaisille tulee liikaa tavaraa on se tukossa . Kokemusta löytyy .
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
Tuo ei tullut mieleenkään . Sama asia kuitenkin . Jos rajaisille tulee liikaa tavaraa on se tukossa . Kokemusta löytyy .
Mulla on Faarissa 37-vuoden aikana tuskin edes maalit lähteneet rajaispuhaltimen siivistä, koska en yleensä kierrätä niitä rajaisia.
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
Tuo ei tullut mieleenkään . Sama asia kuitenkin . Jos rajaisille tulee liikaa tavaraa on se tukossa . Kokemusta löytyy .
Mulla on Faarissa 37-vuoden aikana tuskin edes maalit lähteneet rajaispuhaltimen siivistä, koska en yleensä kierrätä niitä rajaisia.
Kannattaa ottaa kyseinen osa pois koko puimurista. Se lisää vain painoa.
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
Tuo ei tullut mieleenkään . Sama asia kuitenkin . Jos rajaisille tulee liikaa tavaraa on se tukossa . Kokemusta löytyy .
Mulla on Faarissa 37-vuoden aikana tuskin edes maalit lähteneet rajaispuhaltimen siivistä, koska en yleensä kierrätä niitä rajaisia.
Säädöt kohdillaan . 50-60 luvulla neuvottiin pitämään seuloja pienellä , esipuhdistimet kuivureissa oli mitä oli .
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
Tuo ei tullut mieleenkään . Sama asia kuitenkin . Jos rajaisille tulee liikaa tavaraa on se tukossa . Kokemusta löytyy .
Mulla on Faarissa 37-vuoden aikana tuskin edes maalit lähteneet rajaispuhaltimen siivistä, koska en yleensä kierrätä niitä rajaisia.
Säädöt kohdillaan . 50-60 luvulla neuvottiin pitämään seuloja pienellä , esipuhdistimet kuivureissa oli mitä oli .
Silloin oli varmaan jyvätkin helvetin pieniä :D
-
Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja erikoiskiitos nimimerkille " sorjone". Rajaispuhaltimen siivet oli kuluneet , nyt on uusittu joten puinnin pitäisi taas sujua.
Tuo ei tullut mieleenkään . Sama asia kuitenkin . Jos rajaisille tulee liikaa tavaraa on se tukossa . Kokemusta löytyy .
Mulla on Faarissa 37-vuoden aikana tuskin edes maalit lähteneet rajaispuhaltimen siivistä, koska en yleensä kierrätä niitä rajaisia.
Säädöt kohdillaan . 50-60 luvulla neuvottiin pitämään seuloja pienellä , esipuhdistimet kuivureissa oli mitä oli .
Silloin oli varmaan jyvätkin helvetin pieniä :D
-70 luvulla alko sadot paranee ja varmaan jyväkokokin . ;D
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
hullu juttu, mutta seulat ei tukeudu jyvistä, vaan roskista, kun pitää puintikelan ahtaalla. Väljemmillä asetuksella olki ei mene rikki ja se menee kaikki kolhimille. Yleensäkin luulen, että kostealla puidessa pöydältä tavara ei kulje tasaisena mattona tähkät edellä kelalle, mikä aiheuttaa roskaa rajaisille.
Taitaa olla monen pojan koneessa liian tehokas irtipuinti ,kylmis oli pikkusen jyvällä ja
merimiina myös, toiset vääristelee SAs sanomisia kuten aina . Siinäpähän taistelette !
Tosiaan tehokas irtipuinti (täysin tarpeetonta) luo valtavan määrän musumassaa ja puintitappiot nousevat kun taasen kohtuulisella irtipuinnilla sinne tänne jää tähkiin muutama vuosipuollos jyvä
sitä pelätään hirveesti.No kun ei oppi mene läpi niin murskaus jatkuu puintikelalla. :) :) :) :) :)
Täytyy myöntää että tällä kertaa SAS on likimain asian ytimessä.Ite olen kokenut yhtenä syksynä kun oha oli melkoisesti ylituleentunutta, ja olki mureni puimakelalla.Tavara ei puiman sisällä (MF silloin) kulkenut kun tuli sellasta nuuskaa oljista.Kelannopeutta alentamalla ja puintivälystä isontamalla alkoi tavara kulkemaan.On haettava se optimi irtipuinnin ja pahnan pätkimisen välimaastosta.Tosin vilja on kyllä tuleentumatonta josei se normi puinnilla irtoa vaan tarvii välystä pienentää.Ja tavaraa sisään niin paljon ettei oljenpätkät tipu kohlimilta seuloille.
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
hullu juttu, mutta seulat ei tukeudu jyvistä, vaan roskista, kun pitää puintikelan ahtaalla. Väljemmillä asetuksella olki ei mene rikki ja se menee kaikki kolhimille. Yleensäkin luulen, että kostealla puidessa pöydältä tavara ei kulje tasaisena mattona tähkät edellä kelalle, mikä aiheuttaa roskaa rajaisille.
Taitaa olla monen pojan koneessa liian tehokas irtipuinti ,kylmis oli pikkusen jyvällä ja
merimiina myös, toiset vääristelee SAs sanomisia kuten aina . Siinäpähän taistelette !
Tosiaan tehokas irtipuinti (täysin tarpeetonta) luo valtavan määrän musumassaa ja puintitappiot nousevat kun taasen kohtuulisella irtipuinnilla sinne tänne jää tähkiin muutama vuosipuollos jyvä
sitä pelätään hirveesti.No kun ei oppi mene läpi niin murskaus jatkuu puintikelalla. :) :) :) :) :)
Täytyy myöntää että tällä kertaa SAS on likimain asian ytimessä.Ite olen kokenut yhtenä syksynä kun oha oli melkoisesti ylituleentunutta, ja olki mureni puimakelalla.Tavara ei puiman sisällä (MF silloin) kulkenut kun tuli sellasta nuuskaa oljista.Kelannopeutta alentamalla ja puintivälystä isontamalla alkoi tavara kulkemaan.On haettava se optimi irtipuinnin ja pahnan pätkimisen välimaastosta.Tosin vilja on kyllä tuleentumatonta josei se normi puinnilla irtoa vaan tarvii välystä pienentää.Ja tavaraa sisään niin paljon ettei oljenpätkät tipu kohlimilta seuloille.
Totta tuokin , jos jyvät irtoo ei kierroksia niin paljon tartteekkan .
Vielä semmonen asia , miks ne rajaislietson siivet oli kuluneet .
-
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
hullu juttu, mutta seulat ei tukeudu jyvistä, vaan roskista, kun pitää puintikelan ahtaalla. Väljemmillä asetuksella olki ei mene rikki ja se menee kaikki kolhimille. Yleensäkin luulen, että kostealla puidessa pöydältä tavara ei kulje tasaisena mattona tähkät edellä kelalle, mikä aiheuttaa roskaa rajaisille.
Taitaa olla monen pojan koneessa liian tehokas irtipuinti ,kylmis oli pikkusen jyvällä ja
merimiina myös, toiset vääristelee SAs sanomisia kuten aina . Siinäpähän taistelette !
Tosiaan tehokas irtipuinti (täysin tarpeetonta) luo valtavan määrän musumassaa ja puintitappiot nousevat kun taasen kohtuulisella irtipuinnilla sinne tänne jää tähkiin muutama vuosipuollos jyvä
sitä pelätään hirveesti.No kun ei oppi mene läpi niin murskaus jatkuu puintikelalla. :) :) :) :) :)
Täytyy myöntää että tällä kertaa SAS on likimain asian ytimessä.Ite olen kokenut yhtenä syksynä kun oha oli melkoisesti ylituleentunutta, ja olki mureni puimakelalla.Tavara ei puiman sisällä (MF silloin) kulkenut kun tuli sellasta nuuskaa oljista.Kelannopeutta alentamalla ja puintivälystä isontamalla alkoi tavara kulkemaan.On haettava se optimi irtipuinnin ja pahnan pätkimisen välimaastosta.Tosin vilja on kyllä tuleentumatonta josei se normi puinnilla irtoa vaan tarvii välystä pienentää.Ja tavaraa sisään niin paljon ettei oljenpätkät tipu kohlimilta seuloille.
Totta tuokin , jos jyvät irtoo ei kierroksia niin paljon tartteekkan .
Vielä semmonen asia , miks ne rajaislietson siivet oli kuluneet .
Rajaiset kuluttaa, ne menee sen vipperän läpi, nääs. Tämä on toki sivullisen valistunut arvaus. (toim. huom.)
-
Niin vahrissa ei taida olla joissain malleissa rajaiselevaattoria, harvemmin taitaa ne puhallusilman roottorin siivet kulua pelkästä ilmasta,, kerran kyllä erään kaverin claassista meni uusittaviksi kun oli ne vesireijät tukossa pohjalla ja vettä kerääntynyt sinne koteloon ja pyörimään laitettaessa taipuivat..No, nykyään ei enää ole niin sateisia syksyjä kuin joskus 70- luvulla..
-
Kaikkee saatanan harmia ja vaikeutta se puiminen aiheuttaa, monenlaista säätöä ja viilaamista näkyy vaativan.
Mun mielestä puimurilla kuuluu vaan puida, tänä vuonnakin on kaura, ohra ja vehnä puitu kuten muinakin vuosina eli koskematta yhtikäs mihinkään seuloihin, kelankierroksiin, puintiväleihin tai edes tuuleen. Romu tulille, kakkonen silmään ja koneet käyntiin ja eikun laihoon ja tavaraa pois pellolta.
-
Ne siivet kuluu siks koska on käytetty halvinta mahdollista levyä mitä laanista on saatu..... tai niitä on yksinkertaisesti leikattu 410 malliin sadan vuoden tarve. Yks osa taas tossa koneessa jossa on tehty tulosta pihtien kassaan viljelilän lompsasta. Onneks toi aikakausi mun historiassa on mennyttä aikaa. :)