Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: räckals - 03.09.17 - klo:22:27
-
Linkki ohessa uutiseen.
https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/kavimme-katsomassa-milta-9-000-vuotta-elamaa-tuonut-suo-nayttaa-oikeus-myonsi-turpeenottoluvan-ja-kaitasuo-tuhotaan-200365873/
Onko jollain paikallisella hankkijalippiksellä kommentoitavaa asiaan?
Politiikaltaan mielenkiintoinen uutinen sinällään, kuvittelisi tosiaan olevan tuohon kukkamullan tekoon parempiakin paikkoja jotka ovat jo "valmiiksi pilattu"?
Vapo on omalla seutukunnalla järvenpaskaajan maineessa, eikä aivan syyttä.. Virtain/Kihniön/Parkanon kentät ovat olleet tehokäytössä jo kymmeniä vuosia. Tosin Virtain valmet on ollut suurimpia jälleenmyyjiä suomessa suhteessa, muistan aikoinaan kun 8400 ja vastaavia oli rivissä useita myytyjä lähdössä nevoille.
-
Olikos niistä Suomen suohehtaareista 2% käytössä ?
Ostetaan vaan kivihiiltä ja öljyä velaksi, onhan täällä hölmölässä siihen varaa.
-
Lähinnä ajatus oli että nostaisi turvetta noista jo ojitetuista soista missä kasvaa kuitumäntyä, sahatavaraa siitä ei ikinä tule kuitenkaan.
Onhan juttu aika vihrein glasein kirjoitettu mutta tuon pointin halusin nostaa esille.
Ja en ole turvetuotantoa vastaan, suhtaudun epäileväisesti siltikin. Niin perseellään ne asiat oli menneillä vuosikymmenillä. Kuten metsäteollisuudessakin..
Molemmat tehneet imagonkohotusta, metsäteollisuus ehkä enemmän. Siltikin suurten paperitehtaiden alajuoksujen järvet ovat noin 20-30 senttiä "nollaa" sisältäviä edelleen. Kuin myös siinä suuren turvesuon ympäristössä jolla otto alettu ennen EU-aikaa..
-
Onhan toi juttu nyt ihan kauheeta paskaa! Mutta ei lehden tehtävä olekaan neutraalisti uutisoida vaan olla omistajansa äänenkannattaja. Ja toimittajan henkilökohtaisen näkemyksen itkukanava.
-
Turvesuolta ei voimalalle saa olla kovin pitkä matka.
-
Ihan hyvän aiheen nostit esille. Lueskelin tätä illalla ennen nukkumaan menoa ja haikeudulla muistelin entistä, Isänmaallista, Kokoomuksen äänenkannattajana toiminutta Aamulehteä. Nyt tämä on muisto vain ja nykyinen Aamulehti on alistettu viherpiipertäjien temmellyskentäksi.
En ole paikalla käynyt, mutta alueen vieressä on pitkään toiminut turvekenttä(kenttiä?). Siltä pohjalta hieman ihmetyttää vetoaminen liikennehaittoihin. Huippu on kuitenkin kalasääskivainaan vetäminen mukaan kuvioihin. Se häiriintyi jo aika päivää sitten ja lähti muille maille. Toi luontokaverin kommentti, että kävi paikalla ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, kuvaa hyvin sitä, että kukaan ei ole ollut kiinnostunut tuosta läntistä ennenkuin sille alettiin suunnitella hyötykäyttöä. Hyvinhän tätä hanketta onkin jo saatu jarrutettua. Nyt voidaankin siirtyä seuraavalle kohteelle kitisemään ja edistämään Suomen museoimista.
Ristiriidassa tuon edellä olevan kanssa on myönnettävä, että mietityttää, onko tuo läntti todella otettava käyttöön, jos se kerran on niin harvinainen. Luulen, että suojeltua suota löytyy kuitenkin hehtaarikaupalla. Sitten voi kysyä, että miksi täältä pitää löytyä kyseistä kohdetta, kun sitä todennäköisesti Suomessa on jo ihan riittävästi muualla.
Melko poikkeuksellista journalismia on sekin, että korkeimman hallinto-oikeuden tuomareihin viitataan nimillä. Mielestäni tämä on jonkinlaista painostusta tulevia taisteluja varten. Oikeuslaitoksesta putkahtelee monenlaisia maalaisjärkeä ihmetyttäviä päätöksiä pihalle, joita ei sen kummemmin henkilöidä. Nämä luontohommat voi näämmä ajaa kaiken muun edelle.
-
Turvesuolta ei voimalalle saa olla kovin pitkä matka.
Kaukaahan nuo silti ajavat? Ainakaan 100km ei tunnu missään? Sekoititko ruokohelpeen.
Tuossa uutisen tapauksessa lienee iso painoarvo tuolla kasvumullan teolla.
Vapolla ei tunnu täällä pohjoisempana olevan suurta tarvetta uusille soille. Lupia löytyy paljo tuota isompiin kohteisiin, mutta käyttöönottoa ei ole näköpiirissä.
-
Olikos niistä Suomen suohehtaareista 2% käytössä ?
0,7 ha.
Siihen aikaan, kun kävin peruskoulua, biologian kirjassa kerrottiin, että suo kasvaa paksuutta millimetrin vuodessa (riippuu tietysti paljon suotyypistä jne.) eli senttimetrin kymmenessä ja desimetrin sadassa vuodessa.
Jos soista olisikin käytössä jopa prosentti, turvepatjaa saisi ohentaa 10 senttiä vuodessa ilman, että turvevaranto vielä pienenisi. Voihan tietysti olla, että biologia on muuttunut vuosikymmenten myötä, mutta eipä soistakaan ole käytössä edes prosenttia eikä siltä prosentilta imuroida kymmentä senttiä vuodessa.
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
-
Kyllä tuo 2% tuntuu aika pieneltä lukemalta. Aika vaikea on nykyään löytää ojittamatonta suota, kyllä ne ovat sellasia kuivia ojitettuja soita, jotka pääasiassa kasvavat lähes arvotonta käkkärämäntyä.
-
Kyllä tuo 2% tuntuu aika pieneltä lukemalta. Aika vaikea on nykyään löytää ojittamatonta suota, kyllä ne ovat sellasia kuivia ojitettuja soita, jotka pääasiassa kasvavat lähes arvotonta käkkärämäntyä.
Kyllä niitä täälläpäin on.
-
Kyllä tuo 2% tuntuu aika pieneltä lukemalta. Aika vaikea on nykyään löytää ojittamatonta suota, kyllä ne ovat sellasia kuivia ojitettuja soita, jotka pääasiassa kasvavat lähes arvotonta käkkärämäntyä.
Kartalta löytää helpommin kuin maastosta. Soiden osaltahan on sellainen vääristymä että kun tiet kiertää ne kaukaa, ja nuo ojittamattomat on vielä hankalamman matkan päässä niin eipä niitä tosiaan helposti löydä..
Kumma muuten että luonnonsuojelijoita ei näkynyt missään silloin kun helsinki-vantaan lentokentän kolmoskiitoradan tieltä kaivettiin kovasti harvinaista tyyppiä oleva suo pois ja täytettiin kuoppa murskeella..
-
Kyllä tuo 2% tuntuu aika pieneltä lukemalta. Aika vaikea on nykyään löytää ojittamatonta suota, kyllä ne ovat sellasia kuivia ojitettuja soita, jotka pääasiassa kasvavat lähes arvotonta käkkärämäntyä.
Kartalta löytää helpommin kuin maastosta. Soiden osaltahan on sellainen vääristymä että kun tiet kiertää ne kaukaa, ja nuo ojittamattomat on vielä hankalamman matkan päässä niin eipä niitä tosiaan helposti löydä..
Kumma muuten että luonnonsuojelijoita ei näkynyt missään silloin kun helsinki-vantaan lentokentän kolmoskiitoradan tieltä kaivettiin kovasti harvinaista tyyppiä oleva suo pois ja täytettiin kuoppa murskeella..
Sama liito-oravan kanssa. auta armias jos maanomistaja meinaa hakata metsäänsä ja sieltä löytyy lentäviä rukkasia. 10 hehtaaria heti suojeluun. Kaupungissa metsä nurin ja sähkötolppia pystyyn joilla saadaan aikaan käytävä liito-oravalle.
-
Ei minulle kuitenkaan koskaan ole oikein avautunut tämä soiden ojittaminen, jos sieltä ei kasvutu- tai polttoturvetta nosteta. Ei sen arvo ole useimmiten noussut lainkaan, kasvaa vain mitätöntä metsää. On vain tuhottu hyvät hillasuot ja "pesusienet", jotka ovat melkoisen hyviä veden varastoja. Joissa ja ojissa vedenvirtaamat olisivat huomattavasti tasaisempia, jotka helpottasivat peltojen sadetuksia ja vesivoimalaitosten tehosäätelyä. Nyt keväällä sulamisvedet tulevat muutamassa viikossa ja aiheuttavat suuremmat tulvaongelmat. Että ensin tuhotaan suot ja sitten rakennetaan tekoaltaita, mielestäni hieman hölmöläisen hommaa.
-
Ei minulle kuitenkaan koskaan ole oikein avautunut tämä soiden ojittaminen, jos sieltä ei kasvutu- tai polttoturvetta nosteta. Ei sen arvo ole useimmiten noussut lainkaan, kasvaa vain mitätöntä metsää. On vain tuhottu hyvät hillasuot ja "pesusienet", jotka ovat melkoisen hyviä veden varastoja. Joissa ja ojissa vedenvirtaamat olisivat huomattavasti tasaisempia, jotka helpottasivat peltojen sadetuksia ja vesivoimalaitosten tehosäätelyä. Nyt keväällä sulamisvedet tulevat muutamassa viikossa ja aiheuttavat suuremmat tulvaongelmat. Että ensin tuhotaan suot ja sitten rakennetaan tekoaltaita, mielestäni hieman hölmöläisen hommaa.
Järkevä mielipide. Suurinta osaa soita ei olisi koskaan kannattanut ojittaa. Taloudellisesti järjetöntä touhua.
-
Jopa Maastullissa on artikkeli koskien näitä ojituksia http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4ojitus-huuhtookin-luultua-enemm%C3%A4n-ravinteita-kuormitusarviot-pit%C3%A4%C3%A4-kertoa-kahdella-tai-kolmella-1.204540. Soiden tuhomisen lisäksi vielä nämä melko mittavat ravinnepäästöt, monet järvet ovat melko onnetomassa tilassa, mutaa täynnä, vettä vain muutama kymmenen senttiä, loppu upottavaa mönjää.
-
Jopa Maastullissa on artikkeli koskien näitä ojituksia http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4ojitus-huuhtookin-luultua-enemm%C3%A4n-ravinteita-kuormitusarviot-pit%C3%A4%C3%A4-kertoa-kahdella-tai-kolmella-1.204540. Soiden tuhomisen lisäksi vielä nämä melko mittavat ravinnepäästöt, monet järvet ovat melko onnetomassa tilassa, mutaa täynnä, vettä vain muutama kymmenen senttiä, loppu upottavaa mönjää.
Täytyykin muistaa Jounille mainita kun taas joskus törmätään. Ei olisi mennyt läpi tuollainen kirjoitus edellisten päätoimittajien aikana...
Mutta että soiden ojituksessa jos olisi laskettu kaikki (ympäristö)kustannukset niin siihen nähden saatu viljelysmaa / metsä on tullut kalliiksi. Olisi meillä parempaakin viljelysmaata mutta kun tuet pitää ohjata sinne missä on soita...
-
Ongelma kai on siinä, että nämä cityvihreät asuvat eteläisessä suomessa, jossa ei käsittääkseni ole luonnotilaisia soita paljoakaan, mutta pohjoisessa niitä piisaa, mutta ei ole cityvihreitä. Vietäisiin kehäkolmosen sisäpuolelle suurpetoja ja paluukuormassa cityvihreitä pohjoiseen soiden äärelle asumaan.
-
Urjalasta kajahtaa ja Karjalasta ujahtaa....
Urjalan taikayö???
-
Jos soista olisikin käytössä jopa prosentti, turvepatjaa saisi ohentaa 10 senttiä vuodessa ilman, että turvevaranto vielä pienenisi. Voihan tietysti olla, että biologia on muuttunut vuosikymmenten myötä, mutta eipä soistakaan ole käytössä edes prosenttia eikä siltä prosentilta imuroida kymmentä senttiä vuodessa.
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvevaranto ei nyt ole se arvo, minkä vuoksi soita tahdotaan suojella, vaan se että niitä ojittamattomia soita ei täältä tahdo löytyä. Samalla vaivalla kun toiset möykkäävät, että uudelle maalle pitää kuljettaa petoja, niin voi kysyä myös että miksei tänne jätetä luonnontilaisia soita?
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Se, että lapissa olisi luonnontilaisia soita, ei oikein auta kun siellä tosiaan ei ole niitä ihmisä. Ja sieltä varsin matalan jalostusasteen ja suuren kuormatilan vaativaa höttöä ei kannata ajella yhtään minnekään. Onhan kasvukeskusalueella oleva suo lottovoitto molemmille, Viipurin naapurissa ja Vapolla lähellä käyttöpaikkoja. Taloudellisesti varmaankin oikein järkevää molemmille.
Mutta toisaalta, jos tahdotaan että kiihtyvällä tahdilla etelän kaupunkeihin muuttavilla säilyy ja muodostuu jonkinlainen terve luontosuhde, olisi kiva että silläkin alueella olisi mahdollisuuksia nauttia luonnosta ja sen arvoista.
Maaseudulla on jokin kumma vimma tuhota luontoarvoja ja tappaa kaikki suurpedot, mitä ei ehditä pääkaupunkiin evakoimaan.
-
Jos soista olisikin käytössä jopa prosentti, turvepatjaa saisi ohentaa 10 senttiä vuodessa ilman, että turvevaranto vielä pienenisi. Voihan tietysti olla, että biologia on muuttunut vuosikymmenten myötä, mutta eipä soistakaan ole käytössä edes prosenttia eikä siltä prosentilta imuroida kymmentä senttiä vuodessa.
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvevaranto ei nyt ole se arvo, minkä vuoksi soita tahdotaan suojella, vaan se että niitä ojittamattomia soita ei täältä tahdo löytyä. Samalla vaivalla kun toiset möykkäävät, että uudelle maalle pitää kuljettaa petoja, niin voi kysyä myös että miksei tänne jätetä luonnontilaisia soita?
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Se, että lapissa olisi luonnontilaisia soita, ei oikein auta kun siellä tosiaan ei ole niitä ihmisä. Ja sieltä varsin matalan jalostusasteen ja suuren kuormatilan vaativaa höttöä ei kannata ajella yhtään minnekään. Onhan kasvukeskusalueella oleva suo lottovoitto molemmille, Viipurin naapurissa ja Vapolla lähellä käyttöpaikkoja. Taloudellisesti varmaankin oikein järkevää molemmille.
Mutta toisaalta, jos tahdotaan että kiihtyvällä tahdilla etelän kaupunkeihin muuttavilla säilyy ja muodostuu jonkinlainen terve luontosuhde, olisi kiva että silläkin alueella olisi mahdollisuuksia nauttia luonnosta ja sen arvoista.
Maaseudulla on jokin kumma vimma tuhota luontoarvoja ja tappaa kaikki suurpedot, mitä ei ehditä pääkaupunkiin evakoimaan.
Sää alat olla päättötyötä vaille valmis puunhalaaja ja öljytankkeriin kiipijä.
5-vuotta, eikä suotta, hih, SUOTTA....
:D
-
Turvepelleily on homo.
Siinä ei paljon sähköautot merkitse, kun sammaleen alta oikein pölähtää metaanit.
-
Ja nehän pölähtää kuin ionikvarkit olkiluoto3.n betonikuoren läpi... No poltetaan sitten kivihiiltä, pkle !
-
Taas suojeltiin väärin. Etelässä suolle on tulijoita niin 'rinkalla kuin raktorilla'. Kun ei ole ihmisiä nauttimassa luonnosta, suojeltu suohan on käytännössä arvoton?
Onpas muuten aika h..vetin isoja plänttejä, entisten lisäksi. Sammakkokin hus viikoksi Koitelaiseen tai Pomokairaan jottei valtion rahat jää ihan ilman vastinetta.
Valtio suojeli yli 200 000 hehtaaria maata Pohjois-Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-9832892
-
Miksi kukaan kaupunkilaispolo, jos luontoon lähtisi, haluaisi mennä suolle? Tympeä paikka, ei mitään nähtävää ja saappaat kastuvat. :'(
-
Jopa Maastullissa on artikkeli koskien näitä ojituksia http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4ojitus-huuhtookin-luultua-enemm%C3%A4n-ravinteita-kuormitusarviot-pit%C3%A4%C3%A4-kertoa-kahdella-tai-kolmella-1.204540. Soiden tuhomisen lisäksi vielä nämä melko mittavat ravinnepäästöt, monet järvet ovat melko onnetomassa tilassa, mutaa täynnä, vettä vain muutama kymmenen senttiä, loppu upottavaa mönjää.
Täytyykin muistaa Jounille mainita kun taas joskus törmätään. Ei olisi mennyt läpi tuollainen kirjoitus edellisten päätoimittajien aikana...
Mutta että soiden ojituksessa jos olisi laskettu kaikki (ympäristö)kustannukset niin siihen nähden saatu viljelysmaa / metsä on tullut kalliiksi. Olisi meillä parempaakin viljelysmaata mutta kun tuet pitää ohjata sinne missä on soita...
miten sinä koet pääkaupunkiseudun maa-aineshankinnat, onko hiekkaharjut, sorakankaat ja kallioalueet yhtä pyhiä paikkoja kuin suot, suo sentäs jollain lailla uusiutuu mutta epäilen suuresti että kerran louhittu kallio ei :) ;) :D ;D
-
On teillä murheet....
-
Miksi kukaan kaupunkilaispolo, jos luontoon lähtisi, haluaisi mennä suolle? Tympeä paikka, ei mitään nähtävää ja saappaat kastuvat. :'(
Nimenomaan. Joutuu ne lantsaritkin ostamaan jos niitä ei ikinä muuten tarvitsisi? Kaiken voikin saada jos haluaa, miksi siis suojella "väärin"?
http://www.metsa.fi/-/metrolla-metsan-siimekseen-sipoonkorven-kansallispuistossa-avajaisjuhla
-
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Mistä tuo kasvuluku mahtaa olla peräisin? Olen nimittäin henkilökohtaisesti voinut todeta uutta pintaturvetta kasvavan yli senttimetrin vuodessa, siis yli sata kuutiometriä per hehtaari. Jos varovasti arvioiden pintaturpeessa on 50 kg kuiva-ainetta / m³, se tekisi yli 5000 kg kuiva-ainetta per hehtaari per vuosi.
-
Kai se pinnasta kasvaa paljonkin mutta maatuessaan osa hiilestä muuttuu hiilidioksidiksi että riittävän syvällä ei enää ole maatumista ja se kerros jäänee muutaman millin paksuiseksi. Kai jollain kerroksien laskennalla saadaan keskimääräinen vuosikasvu selville.
-SS-
-
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Mistä tuo kasvuluku mahtaa olla peräisin? Olen nimittäin henkilökohtaisesti voinut todeta uutta pintaturvetta kasvavan yli senttimetrin vuodessa, siis yli sata kuutiometriä per hehtaari. Jos varovasti arvioiden pintaturpeessa on 50 kg kuiva-ainetta / m³, se tekisi yli 5000 kg kuiva-ainetta per hehtaari per vuosi.
Muistaakseni luku oli peräisin tuon alkuperäisen uutisen tekstistä. Mutta se ei ole oleellista, vaan että kun suo otetaan tuotantokäyttöön, se suo menetetään.
-
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Mistä tuo kasvuluku mahtaa olla peräisin? Olen nimittäin henkilökohtaisesti voinut todeta uutta pintaturvetta kasvavan yli senttimetrin vuodessa, siis yli sata kuutiometriä per hehtaari. Jos varovasti arvioiden pintaturpeessa on 50 kg kuiva-ainetta / m³, se tekisi yli 5000 kg kuiva-ainetta per hehtaari per vuosi.
Muistaakseni luku oli peräisin tuon alkuperäisen uutisen tekstistä. Mutta se ei ole oleellista, vaan että kun suo otetaan tuotantokäyttöön, se suo menetetään.
Menetetyn tilalle kasvaa uusi suo täkäläisissä olosuhteissa, ellei sitä estetä kuivatuksella.
-
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Mistä tuo kasvuluku mahtaa olla peräisin? Olen nimittäin henkilökohtaisesti voinut todeta uutta pintaturvetta kasvavan yli senttimetrin vuodessa, siis yli sata kuutiometriä per hehtaari. Jos varovasti arvioiden pintaturpeessa on 50 kg kuiva-ainetta / m³, se tekisi yli 5000 kg kuiva-ainetta per hehtaari per vuosi.
Muistaakseni luku oli peräisin tuon alkuperäisen uutisen tekstistä. Mutta se ei ole oleellista, vaan että kun suo otetaan tuotantokäyttöön, se suo menetetään.
Menetetyn tilalle kasvaa uusi suo täkäläisissä olosuhteissa, ellei sitä estetä kuivatuksella.
Sinne lienee jonkinlaiset ojat laitettava, että pystyy korjaamaan?
-
Kai se pinnasta kasvaa paljonkin mutta maatuessaan osa hiilestä muuttuu hiilidioksidiksi että riittävän syvällä ei enää ole maatumista ja se kerros jäänee muutaman millin paksuiseksi. Kai jollain kerroksien laskennalla saadaan keskimääräinen vuosikasvu selville.
-SS-
Eikös nämä Suovedet olekkaan ns. hapettomia vesiä? Jos sielä joku muu asia säilyy pirun pitkään, niin miksi se turve maatuu?
http://tieku.fi/teknologia/ruoka-aineet/2-000-vuotta-vanha-voikimpale-loytyi-irlantilaisesta-suosta (http://tieku.fi/teknologia/ruoka-aineet/2-000-vuotta-vanha-voikimpale-loytyi-irlantilaisesta-suosta)
https://yle.fi/uutiset/3-5409333 (https://yle.fi/uutiset/3-5409333)
-
Turve on uusiutuva luonnonvara. Se uusiutuu tosin hitaasti, mutta vielä hitaammin sitä käytetään.
Turvepatja kasvaa sen 0.6 - 1 mm vuodessa, melko hidas prosessi. Mutta turpeen uusiutuminenkaan ei ole se oleellinen syy suojella, vaan se on juurikin se suon koskemattomuus. Vaikka käytön jälkeen suota miten ennallistetaan, ovat suolle aiheutuneet vahingot peruuttamattomia.
Mistä tuo kasvuluku mahtaa olla peräisin? Olen nimittäin henkilökohtaisesti voinut todeta uutta pintaturvetta kasvavan yli senttimetrin vuodessa, siis yli sata kuutiometriä per hehtaari. Jos varovasti arvioiden pintaturpeessa on 50 kg kuiva-ainetta / m³, se tekisi yli 5000 kg kuiva-ainetta per hehtaari per vuosi.
Muistaakseni luku oli peräisin tuon alkuperäisen uutisen tekstistä. Mutta se ei ole oleellista, vaan että kun suo otetaan tuotantokäyttöön, se suo menetetään.
Menetetyn tilalle kasvaa uusi suo täkäläisissä olosuhteissa, ellei sitä estetä kuivatuksella.
Sinne lienee jonkinlaiset ojat laitettava, että pystyy korjaamaan?
Vanhoista turvesoista tukitaan poistokanava jolloin vesi nousee takas normaalikorkeuteen ja ennallistuminen alkaa.