Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Susikoski - 25.07.17 - klo:11:50
-
Oli surkeaa mainosta eilen maidontuottajille pääuutis lähetyksessä ,lehmiä ei saada ulos ei sitten millään ja viranomaisetkin selvästi lepsuilevat valvonnassa.
-
Oli surkeaa mainosta eilen maidontuottajille pääuutis lähetyksessä ,lehmiä ei saada ulos ei sitten millään ja viranomaisetkin selvästi lepsuilevat valvonnassa.
Haista sinä paska..joka päivä, satoi tai paistoi, käy meidän lehmät ulkona, mutta sekään ei riitä valvontaeläinlääkärille. Ei mene tasan nallekarkit tässä jaossa.
-
Valiolle ei kelpaa enään ulkoilupakon rikkojien maito,että eiköhän tuo tehoa.
-
Lehmät on navetassa, kun ulkona ei oo kivaa. Ovi on auki, mutta ei ne mene pihalle.
-
Laiduntamiseen liittyy paljon perättömiä väitteitä kuten maidon laadun paraneminen tai että menisivät mielellään ulos . Lehmät on ajettava ulos ja hakaan jos on yli 20 astetta lämmintä ja aurinkoista. Norkoilevat veräjällä sitten koko päivän ja jos on satanut alue menee rapakolle. Jos on viileämpää lähtevät syömäänkin . Mutta se maidon laatu , niin minä haluan nähdä ne meijerimaidon solupitoisuudet tässä yhteydessä ja joka näin väittää esittäköön todisteet . Samaa voi tiedustella eläinlääkäreiltä . Väitteen mukaan hoitojen pitäisi vähentyä kesäisin .
Oma lukunsa on sitten nämä jotka sanovat pärjäävänsä yksin isonkin karjan kanssa . Tämäkin antaa tietoisen väärän kuvan tilojen olosuhteista jotka eivät todellakaan ole samoja kaikilla tiloilla .
Mikähän on tilanne jos vaikka yksin karjaa hoitava sairastuu tai loukkaantuu kesällä niin vakavasti ettei pysty useisiin kuukausiin hoitamaan karjaa ja lomittaja ei saa lehmiä ulos . Pitääkö lopettaa karjanpito esim polvi/ olkapää tai tekonivelleikkauksen vuoksi . ?
-
Lehmät menevät kyllä mielellään ulos, jos ovat siellä tottuneet käymään. Navetassa alkaa melkoinen meteli, jos jätetään sisälle. Lypsyn jälkeen toki mielellään ensin hetken makoilisivat sisällä, mutta eivät kauaa. Utaretulehduksia on kesällä vähemmän. Toki nyt viimeisen vuoden aikana hoitoja ollut muutenkin vähän. Ison karjan kanssa laiduntaminen varmasti hieman haasteellista, jos laidunta ei ole heti navetan oven takana. Muistanko oikein, että Ruotsissa olisi laidunnusvelvoite kaikilla lehmillä?
-
Laiduntamiseen liittyy paljon perättömiä väitteitä kuten maidon laadun paraneminen tai että menisivät mielellään ulos . Lehmät on ajettava ulos ja hakaan jos on yli 20 astetta lämmintä ja aurinkoista. Norkoilevat veräjällä sitten koko päivän ja jos on satanut alue menee rapakolle. Jos on viileämpää lähtevät syömäänkin . Mutta se maidon laatu , niin minä haluan nähdä ne meijerimaidon solupitoisuudet tässä yhteydessä ja joka näin väittää esittäköön todisteet . Samaa voi tiedustella eläinlääkäreiltä . Väitteen mukaan hoitojen pitäisi vähentyä kesäisin .
Oma lukunsa on sitten nämä jotka sanovat pärjäävänsä yksin isonkin karjan kanssa . Tämäkin antaa tietoisen väärän kuvan tilojen olosuhteista jotka eivät todellakaan ole samoja kaikilla tiloilla .
Mikähän on tilanne jos vaikka yksin karjaa hoitava sairastuu tai loukkaantuu kesällä niin vakavasti ettei pysty useisiin kuukausiin hoitamaan karjaa ja lomittaja ei saa lehmiä ulos . Pitääkö lopettaa karjanpito esim polvi/ olkapää tai tekonivelleikkauksen vuoksi . ?
Tuos tapaukses voi joutua ottamaan toisenkin lomittajan. Maksaa sitten molemmille sijaisapu maksun, eli *elvetin huono vaihtoehto. Itte tuonkin kokenut, mutta kyse oli vain isyyslomasta. Olin itte kotona ja ajamas lehmät navettaan, mutta kun kuulemma kunta oli luvannut toisenkin lomittajan ilmaiseksi, niin en pistänyt vastaan. Tuli sitten sijaisapu maksu, niin eipä se ollutkaan ilmainen. Tosin en maksanut, lankapuhelimen mikki vaan siinä keskustelun aikana hajos.
Tänä kesänä jokaisen maidon haun jälkeen on solujen raja-arvo tekstari piipannut puhelimes. Hyvin se on pysynyt alle 200 000 , mutta ennen laidunnusta pyöri reilusti alle 100 000. Ja maitoa tulee kait joku 75-80 % siitä, mitä tulis jos ne olis navetas. Mitään järkeähän tuossa laidunnuksessa ei ole, mutta kun se on vaan se tapa josta ei osaa luopua.
-
Maitoa tulee tällä hetkellä selvästi enemmän kuin sisäruokinnalla. Eikä niitä elukoita kyllä tuolla mahan toiminnalla kukaan sisälle jätä. Laidunta on vain oltava riittävästi käytössä,niitto ja lannoitus kunnossa.
-
Muistanko oikein, että Ruotsissa olisi laidunnusvelvoite kaikilla lehmillä?
Tuon artikkelin mukaan laiduntamista helpotettiin alkaen 15.5.2016. Ei enää suositusta laidunpinta-alasta per eläin tai yhtenäistä laiduntamisajanjaksoa. 6 h päivässä ja 60, 90 tai 120 päivää riittää riippuen tilan sijainnista. Ei tarvita laiduntamissuunnitelmaa eikä seurantakirjanpitoa. Muutoksen perusteluna oli, että isojen karjojen perustamisen pitää olla helpompaa.
https://www.svd.se/nu-kan-korna-sta-instangda-hela-aret
-
Joku ei halua noudattaa pelisääntöjä, sanos Backspace.
-
Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?
-
Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?
Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?
-
Valiolle ei kelpaa enään ulkoilupakon rikkojien maito,että eiköhän tuo tehoa.
Eikös vaan jää saamatta parin sentin vastuullisuuslisä?
-
Maitoa tulee tällä hetkellä selvästi enemmän kuin sisäruokinnalla. Eikä niitä elukoita kyllä tuolla mahan toiminnalla kukaan sisälle jätä. Laidunta on vain oltava riittävästi käytössä,niitto ja lannoitus kunnossa.
Siis mitä ? Ruikku lentää ja balalaikka soi, vai jotain muuta. Noin on mun kurmuilla ja sen takia pitääkin yrittää niitä pitää laitumella, mutta onko tuo sitten hyvä asia lehmän kannalta. Ehkä se tasainen rehustus olis sille mahan toiminnalle parempi juttu. Joskus ollut juoksutusmaha kiertymiä, niin kaikki ne ainakin on osunut laidunkauteen, toki voi olla sattumaakin.
-
Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?
Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?
Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.
-
Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?
Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?
Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.
Kyllä ihmisellä pitää olla kesällä muutakin elämää kun hakata tolppia maahan ja virittää lankoja, joita saa taas viikon kuluttua korjata, kun yöllä joku mettän asukki on juossu ne poikki
-
Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?
Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?
Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.
Kyllä ihmisellä pitää olla kesällä muutakin elämää kun hakata tolppia maahan ja virittää lankoja, joita saa taas viikon kuluttua korjata, kun yöllä joku mettän asukki on juossu ne poikki
Hakata? Jousiterästolpilla ja lankakelalla aitaa syntyy noin hehtaari puolessa tunnissa. Mutta kaikki tekee kuten haluaa, en minä lähde ketään arvostelemaan.
-
Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?
Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?
Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.
Kyllä ihmisellä pitää olla kesällä muutakin elämää kun hakata tolppia maahan ja virittää lankoja, joita saa taas viikon kuluttua korjata, kun yöllä joku mettän asukki on juossu ne poikki
Hakata? Jousiterästolpilla ja lankakelalla aitaa syntyy noin hehtaari puolessa tunnissa. Mutta kaikki tekee kuten haluaa, en minä lähde ketään arvostelemaan.
Entä aidan alusten niitto?
-
Häröllä tuntuu olevan riittävästi laidunalaa, joten ymmärrän laidun myönteisyyden. Jos elukat osaa kulkea ja saa lypsylle hyvältäkin laitumelta, niin toimiihan se homma. Mulla on vielä täs vaiheeskin kesää sellaisia hieho lehmiä, jotka käyvät kääntymässä parressa, mutta pakenevat. Tai huutavat laitumella ja ne pitäis kait erikseen hakea. No , tulevat ne kun vartti tunnin odottelee. Yksistänsä mihin sattuu parteen niitä pistää kiinni, niin joskus ajattelee onko tämä tämän arvoista. Menis paljon saippuaa , jos joka kirosanan jälkeen suunsa sillä pesis. Ja kun tämä on mun työmaa, niin yritän pärjätä yksin. Ekana laidunnus päivänä pyysin ja vieläkin harmittaa :(
Ja lankojen alustojen niittoa en kyllä ymmärrä, mitä se on ? Ikinä en ole sitä tehnyt. Eihän siellä mitään kasva. Tai kait siellä kasvaisi, jos laidunnuksen aloittaa heinän tähkä asteella .
Terästolpat ja aitanauha on kyllä paljon helpottanut aitojen tekoa ja elukkojen laitumella pysymistä. Toki mettän elukat voi särkeä aitoja. Nyt taas pitää koputtaa puuta, ei moneen vuoteen .
-
mutta itellä nuo metän elikot pysyy metän puolella nyt kun on tarpeeks tehokas paimen... karhu kulkee noin 4-5 metrin päästä aitalankaa ja ei ole eksynny väärälle puolelle vuosiin.. ja nyt jopa talven pitäny langan siinä ja eipä ole paskakasoja enää laitumella syksyllä tahi keväällä.. ja mitä elämää sitä karjatilallinen tarttee kesäisinkään? mökkirannassa pissetölkki kourassa kelluen?
-
Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.
Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .
-
Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.
Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .
Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?
-
Ensinnäkin noiden pitäis ihan oikeesti lopettaa karjanpito, jotka eivät parsinavetoista saa lehmiään ulos, niinkuin laki vaatii.
Toiseksi laitumissa tai laidunkäytäånnöissä on vikaa, jolleivät lehmät viihdy laitumella. Hellepäivinä saattavat kylläkin viihtyä huonsti. Erityisesti helteellä viihtyvät hyvinhoidetulla laitumella yöaikaan.
Laidunlohkolla pitää olla maittavat kasvilajit ja enintään 4. vuoden nurmi. vanhemmissa tuppaavat huonosti maittavat ja rikkakasvit lisääntyä. Laidunlohkoja pitää olla riittävästi. Parinpäivän välein pitää olla uusi lohko, että lehmien mielenkiinto säilyy. Hukkalaikut on niitettävä.
-
Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.
Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .
Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?
Perustele .
-
Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.
Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .
Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?
Perustele .
Tarkastele nyt itse, mistä johtuu laiduntamisongelmasi. Meillä hyvät puolet menevät haittojen ohi.
-
Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.
Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .
Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?
Perustele .
Tarkastele nyt itse, mistä johtuu laiduntamisongelmasi. Meillä hyvät puolet menevät haittojen ohi.
Mitä Härön ja Yrjön lehmät lypsävät vuodessa? Meillä lypsävät jonkin verran yli 11000kg keskimäärin (tuottosseurannan mukaan), ja kyllä laidunnus vähentää tuotosta. Ei sitä silti lopeteta.
-
Kansalliseen tukeen pitäisi sisällyttää laidunnusehto ja varmaan lähivuosina tulee niin käymäänkin. Laidunnus on aina paras vaihtoehto, kun osataan hoitaa ne laitumet. Lehmät kiertää 10-14 pv välein kaikki lohkot läpi, siis nurmen korjuu väli pari viikkoa. Syövät kasvustosta noin kolmanneksen kerralla niin kasvin tuotantokyky ei heikkene syötön vuoksi, vaan tuottaa koko kesän täysillä, toisin kuin säilörehunurmi, joka lepää joka korjuun jälkeen pari viikkoa.
Lannasta jää laitumelle vuositasolla 30%. Kolmanneksen säästö lannanlevitys kustannuksiin. Kesän lannat jos levitetään syksyllä, niin tulee vastaan pienet levitysmäärät syyslevityksessä, jolloin lantaa joudutaan ajamaan isolle alueelle... voi tietysti varastoida sen kevääseen ja investoida isompiin lantaloihin.
Investointikustannukset navettaa rakentaessa pienemmät kun laidunnetaan, lantala voi olla pienempi, ei tarvita jaloittelutarhaa ja sen sadevesien keräystä, kesällä navetan ilmanvaihto toimii paremmin, kun ei ole niin runsasta eläin kuormaa tuottamassa lämpöä. Myös säilörehuvarastot voivat olla pienemmät.
Ruokintakustannus putoaa merkittävästi, väkirehu-% laskee jolloin säästyy rypsiä ja viljaa, laidun nurmi sulavaa, korkea oiv ja hyvä maittavuus ->korkea tuotostaso. Se säilörehu ei varmasti parane, kun sitä on varastoitu lähes vuosi, säilöntähävikki. Säilörehun korjuu vähenee myös kolmanneksen.
AnttiX:n kommentoima tuotoksen lasku johtuu varmaan roboista, lehmät eivät ehdi käymään riittävästi lypsyllä ja ehkä lehmien kiinnostus robon houkutusrehuun heikkenee kun saavat maukasta laidun ruohoa.
Laidunnus ei varmasti sovellu kaikille isännille ja emännille, mutta kaikille lehmäroduille se käy!
-
10000 kg ja aina on laidunnettu mutta tämä heikentää solulukua ja tuotoksia ja tämä on ihan faktaa . Olkoot sitten muiden karjat millaisia tahansa niin ei minulla ole perusteita muuttaa 35 v hoitotyön kokemuksia .
-
Itse tykkään, kun lehmät saa olla ulkona. Vaikka lehmäpolot eivät meillä varsinaisesti "laidunna" ruokinnallisessa mielessä, mutta jaloituksellisessa kylläkin. Eli saavat koko kesän köpötellä reilun kahden hehtaarin laidunlohkolla. Sisällä syövät ja juovat ja käyvät lypsyllä. Yllättävän hyvin toiminut, kahdesta kolmeen lehmää on aamuin illoin robotille haettavia vain. Viimeksi poikineet ensikot. Parsissakaan ei ole kuin muutama hassu paskaläjä, kuivitustarve sekä -työkin kuihtuu kesäaikana neljäsosaan sisäkaudesta. :-X
-
Ensinnäkin noiden pitäis ihan oikeesti lopettaa karjanpito, jotka eivät parsinavetoista saa lehmiään ulos, niinkuin laki vaatii.
Toiseksi laitumissa tai laidunkäytäånnöissä on vikaa, jolleivät lehmät viihdy laitumella. Hellepäivinä saattavat kylläkin viihtyä huonsti. Erityisesti helteellä viihtyvät hyvinhoidetulla laitumella yöaikaan.
Laidunlohkolla pitää olla maittavat kasvilajit ja enintään 4. vuoden nurmi. vanhemmissa tuppaavat huonosti maittavat ja rikkakasvit lisääntyä. Laidunlohkoja pitää olla riittävästi. Parinpäivän välein pitää olla uusi lohko, että lehmien mielenkiinto säilyy. Hukkalaikut on niitettävä.
👍👍👍👍👍👍👍
-
ite kyllä potkin kantturat ulso pellolle heti keväällä kun ilmat ja sää ja kasvuston vihreys sen sallii ja sit kun alkaa syksyllä satelemaan räntää tahi lunta otan net sisään ja parsiin pulttaan... kyllä laitunkautella pystyy niiiin paljon muuta tekemään noiten siäshommien eestä että kyllä tykkään että karja käyttäköön jalkojaan rehujensa hankintaan... kun miulla niiin paljon hommaa talven rehustukseen..
-
Pystyispä sitä laidunlohkoa vaihtelemaan parin päivän välein. Se vaan loppuu tuo pelto kesken. Tai mahdollisuus toki olis laiduntaa enemmän kylätien takaa, mutta hurjina nuoruusvuosina sitä tuli harrastettua ja tarpeeksi niitä läheltä piti tilanteita autojen kans tuli jo silloin. Entä nyt, kun autoilijat ei taida enää edes tunnistaa lehmää. Laidunnuksen pitäis osaltaan vähentää edes työtä. Ja tuonne tien taa vienti ei sitä tee. Yhtään elukkaa ei navetas oo nytkään ,mutta järkeä tai ei. Vasikat,hiehot ja umpparit on mukava pitää laitumella, ne vähentävät työtä ja niiden tuotos ei kait tipu eikä laatu huonone. Toki joskus on kiimas hypitty niin että jalka katkes ja ukkonenkin on tappanut laitumelle.
-
Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.
Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .
Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?
Perustele .
Tarkastele nyt itse, mistä johtuu laiduntamisongelmasi. Meillä hyvät puolet menevät haittojen ohi.
Mitä Härön ja Yrjön lehmät lypsävät vuodessa? Meillä lypsävät jonkin verran yli 11000kg keskimäärin (tuottosseurannan mukaan), ja kyllä laidunnus vähentää tuotosta. Ei sitä silti lopeteta.
Paljonko Antilla jää lehmää kohti verotettavaa tuloa? Itse lähden siitä mitä jää viivan alle.
-
Kyllä se liikunta on lehmällekin hyväksi, vaikka se ei sitä itse ymmärtäisikään. Eihän kaikki sohvaperunatkaan sitä ymmärrä. Yksittäinen lehmä tai sohvaperuna voi elää pitkäänkin (jos sitä hyvän elämän mittarina käytetään) paikalleen naulittuna, mutta isommassa aineistossa alkaa tuo liikkumattomuus näkymään erilaisina vaivoina.
Vasikkana kannattaisi opettaa ulkoilun tavat, niin aikuisena huomattavasti helpompaa. Navetta on lehmän turvapaikka, joten se ei sen takia halua sieltä poistua. Ulkoilu pitää tehdä miellyttäväksi ja palkitsevaksi lehmän kannalta. Ruoka on hyvä palkinto. Lisänä ehkä "ihonhoitotuotteet" eli harjat, pylväät yms. Kenties joku makuukumpare jos kyseessä tarha.
Joskus navetan ulko-oven kynnyksellä voi olla potentiaaliero, joten lehmät tuntevat "sähköiskun". Kumimatto voi auttaa tilannetta.
Eräs teurastamon edustaja totesi tässä taannoin, että monet emokarjatkin pitävät emonsa sisällä koko vuoden tai korkeintaan tarhassa. Aika outo suuntaus tälläkin tuotantomuodolla.
-
Paimenkoiran ( nyt 2 × wk) hommaamisen jälkeen laidunliikenne helpottui hemmetisti. Voin kyllä suositella. Jos tykkää harrastaa koirien kanssa.
-
Vielä on käyneet tytöt laitumella joka päivä vaikkei siellä paljoa enää syötävää olekkaan ja vaikka on sateista ja aika koleaakin. Mielellään nuo ulos lähtevät mutta ei kyllä tarvia paljoa navettaankaan sitten houkutella 😄 Mitenkäs muilla lehmällisillä?
-
Vielä on käyneet tytöt laitumella joka päivä vaikkei siellä paljoa enää syötävää olekkaan ja vaikka on sateista ja aika koleaakin. Mielellään nuo ulos lähtevät mutta ei kyllä tarvia paljoa navettaankaan sitten houkutella 😄 Mitenkäs muilla lehmällisillä?
Satunnaisesti käytetään. Puoli tuntia juoksevat kuin päättömät kanat, ja sitten makaavat loppuajan. Veräjän kun avaa niin kaikki tunkee yhtäaikaa navettaan. :)
-
Suunnilleen päivittäin ovat laitumella vielä käyneet. Hetkessä ovat pihalla kun oven avaa. Ei monikaan tule myöhemminkään navettaan apetta syömään, vaikka ovi on auki.
-
Lehmät olleet kait kolmisen viikkoa navetan seiniä ja tissejään ruikkuun likaamassa navetassa. Viimeiset hiehot tuli otettua tänään navettaan. Saa mun puolesta sataa vaikka vihaasia akkoja. Tuo hiehojen laidunnus vois kyllä ilmastonmuutoksen johdosta jatkua vaikka ympäri vuotiseksi. Se kyllä helpottais rutkasti :)
-
Ihan helpointa laidunkausi oli sillon kun vielä oli kantturoita. Aamuin illoin lypsyn ajan kävivät vaan navetassa. Hiehot oli lehmien mukana ja pienemmillä oma aitaus missä opettelivat aitauksessa olemista.
-
eilen en laskenna lehmiä ulso kun niiiin kolea tuuli ja sateen uhka . ja puolinpäivin sitten alkoikin ropistaa. tänään lämpöä yli 8 ja sateen uhka kait hieman pienempi joten... saa nyt nählä mmitä nuo ostoelikot kattoo kun toiset lähtee ulos. noita en enää ala opettaan kulkemaan .
-
n. 40 emoa pihalla. Navetta täynnä, kun vasikat odottelee lähtöä seuraavaan paikkaan joko huomenna tai perjantaina. Ei siellä paljoa enää syömistä ole, varsinkin kun hirvet oli rikkoneet aidan siltä lohkolta, jonne niitä oli tarkoitus eilen siirtää. Voi olla, etten jaksa enää aitaa korjata muutaman päivän takia ja nostan paalihäkin ja paalin pellolle.
-
n. 40 emoa pihalla. Navetta täynnä, kun vasikat odottelee lähtöä seuraavaan paikkaan joko huomenna tai perjantaina. Ei siellä paljoa enää syömistä ole, varsinkin kun hirvet oli rikkoneet aidan siltä lohkolta, jonne niitä oli tarkoitus eilen siirtää. Voi olla, etten jaksa enää aitaa korjata muutaman päivän takia ja nostan paalihäkin ja paalin pellolle.
Näin syksyllä tahtoo aidat lähteä,hirvet siirtyy talvilaitumille.Täällä elukat on syöneet häkistä mieluummin kuin pellolta jo tovin.